Arvostettu puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain, konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain, varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain, asuintalovarauksesta verotuksessa annetun lain ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännöstä. Näitä voimaantulosäännöksiä muutettaisiin siten, että voimaantuloa siirrettäisiin 1. päivästä heinäkuuta 2019 vuoden 2020 alkuun. Lakeja sovellettaisiin edelleen ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Jotta voimaantulon siirtäminen olisi mahdollista ehdotuksessa esitetyllä tavalla, lakien olisi tultava voimaan ennen 1. päivää heinäkuuta 2019. Jos lait olisivat tulleet voimaan heinäkuun 1. päivänä, olisi syntynyt puolen vuoden jakso siihen, ennen kuin lakeja olisi alettu soveltaa vuodenvaihteessa. Tämä olisi voinut aiheuttaa joidenkin lakien suhteen epäselvyyttä, lähinnä vanhojen tappioiden käsittelyssä, eli asia oli syytä korjata näiden kuuden lain osalta. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa yksimielisesti esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 

Arvoisa puhemies! Olemme keskustelleet viime kaudella hyvin paljon huolellisesta lainvalmistelusta, ja tässä on yksi esimerkki siitä, että monesti kiinnitetään huomiota vain sisältöön mutta lain voimaantulo jää epäselväksi eli se, milloin säädöksiä sovelletaan. Aivan yhtä tärkeä kuin lain sisältö on se, milloin sitä sovelletaan, koska on se sitten hyvä tai huono laki, niin se ei voi olla niin, että siihen tulee erilaisia aukkoja. Tässähän olisi ollut tilanne se, että osa tällaisista vähennyksistä olisi voinut epäselvissä tilanteissa jäädä niin, että verovelvollinen ei olisi niitä saanut vähentää. 

Yksi asia, mistä haluan tässä yhteydessä vielä puhua, koska tässä puhutaan yritystenkin verotuksesta, on se, että nyt ovat hallitusneuvottelut meneillään, ja vetoan tietysti osapuoliin, että esimerkiksi yrittäjävähennykseen ei kosketa. Meillä on kuitenkin semmoinen tilanne, että meidän täytyy saada erityisesti pk-yrittäjiä menestymään, ja heidän verotuksensa ja jatkonsa ja tulevaisuudenlaskelmansa perustuvat siihen, mikä on tämänhetkinen verotustaso. Ainakin keskustan eduskuntaryhmä ja puolue ovat luvanneet pitää tästä yrittäjävähennyksestä huolta, ja toivottavasti heidän painoarvonsa on tässä vahva, koska esimerkiksi SDP ja puheenjohtaja Rinne ovat esittäneet tätä vastaan hyvin vahvaa propagandaa ja todenneet, että tämä on ollut huono laki. Kun toisaalta katsoo sitten tilastoja, niin se on kuitenkin kohdistunut hyvin pitkälti pk-yrittäjiin ja on nyt yhdenmukainen osakeyhtiöiden kanssa ja lisäksi se on eniten kohdistunut alle 55 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Vetoan nyt hallituksen muodostajiin, että pidätte huolta siitä, että yritysten elinkelpoisuus säilyy, heillä on mahdollisuus työllistää, ja muutenkin verotuksesta siten, että ihmisillä riittää elämiseen jatkossakin hyvin rahaa. Teillä on nyt avaimet käsissänne, ja me täällä kiinnostuneena odotamme, mitä tuotte verotuksen alalta meille esille. 

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Tässähän on kyse vuoden 2020 verotuksesta, ja niin kuin edustaja Meri hyvin toi esille, vuoden 2020 veroja tällä hetkellä pohditaan myös Säätytalolla, ja varmasti siinä mielessä sopii hieman laajemminkin käydä keskustelua siitä, minkälainen verorakenne ja veropohja Suomessa tulevaisuudessa tulee olemaan. Tämähän on tulonlähdejakoesityksen poistaminen, joka astuu siis vuonna 2020 voimaan. 

Säätytalolta on tullut huolestuttavia viestejä [Mikko Savolan välihuuto] moneen suuntaan. Esimerkiksi lähdevero, mitä sosiaalidemokraatit tuntuvat lähes rakastavan, kohdistuisi siis pääasiassa instituutioihin, mutta lopulta maksajiksi siinäkin joutuisivat suomalaiset palkansaajat ja eläkeläiset. 

Tuossa hetki sitten, oliko eilen vai edellispäivänä, SAK esitti, että uusia veroja kerättäisiin merkittävästi lisää. He toivat Säätytalolle pöytään muun muassa listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämisen, ja he esittivät myös, että lisää veroja voitaisiin kerätä esimerkiksi sukupolvenvaihdoshuojennuksen leikkauksella sekä yrittäjävähennyksestä luopumisella. He ovat myös puhuneet varallisuusverosta ja jopa sellaisesta varallisuusverosta, joka koskisi pankkitalletuksia, osakkeita, yritysvarallisuutta mutta myös metsiä ja peltoja. Olen aivan varma, että keskusta onnistuu metsät ja pellot sieltä pois saamaan. Olen siihen täysin luottavainen. Tämä on taitava syöttö ja avaus siihen, että jotain keskusta hallitusneuvotteluissa pystyy estämään. 

Mutta nyt kysymys onkin siitä, pystyykö keskusta pitämään kiinni siitä, että yrittäjien verotus ei tässä maassa tule kiristymään, yrittäjävähennykseen ei kosketa. Tästä on tällä hetkellä kyse, ja toivon, että keskustan muskelit vielä riittävät näissä neuvotteluissa [Mikko Savola: Keskusta on aina yrittäjän puolella!] turvaamaan suomalaista yrittäjyyttä. 

SAK toi hallitusneuvotteluihin siis varallisuusveron. He toivat myös pysyvän solidaarisuusveron. He toivat myös esityksiä perintö- ja lahjaveroasteikon kiristämiseksi, metsälahjavähennyksen luopumisen ja monta muuta. [Jukka Gustafsson: Esitelkää EK:n ja MTK:n tavoitteet saman tien!] SAK:n listassa oli kohtia, jotka ovat siis räikeästi ristiriidassa hallitusneuvotteluissa olevan keskustan kynnyskysymysten kanssa, ja toivon todella, että keskusta pystyy pitämään kiinni näistä kymmenestä äänestäjilleen antamastaan kynnyskysymyksestä. [Hannu Hoskosen välihuuto] 

Keskusta on asettanut ehdoksi hallitukseen menolle muun muassa, ettei yrittäjien ja yritysten verotusta saa kiristää. Nyt olisi mielenkiintoista kuulla esimerkiksi edustaja Savolalta, löytyykö keskustalta muskeleita puolustaa suomalaista työtä ja yrittäjyyttä niin, että yrittäjävähennykseen ei kosketa eikä yrittäjäverotusta kiristetä. [Jukka Gustafsson: Kyllä Savolalta löytyy!] 

SDP:ssä on haluttu SAK:n tavoin poistaa yrittäjävähennys, ja sen vero-ohjelmassa on esitetty myös listaamattomien yritysten osinkojen kiristämistä. Hallitustunnustelija Antti Rinteeltä kysyttiin, eivätkö SAK:n ja SDP:n veromallit ole kuin yksi yhteen. Hallitustunnustelija vastasi, että hän ei ole tutustunut vielä ollenkaan SAK:n kokonaisuuteen. [Jukka Gustafsson: No niin!] Mutta minä voin kertoa, että SAK:n ja SDP:n veromallit ovat kuin yksi yhteen. [Pia Viitasen välihuuto] Ne ovat yksi ja sama esitys, [Leena Meri: Yllätys!] hallitustunnustelija Rinne. Ja itse asiassa lopputuloksen varmistamiseksi SAK:lla on hallitusneuvotteluissa ei pelkästään asiantuntijoina kuultavina vaan suoraan hallitusohjelmaa kirjoittamassa SAK:n työntekijöitä, muun muassa kestävän talouden ryhmässä. [Jukka Gustafsson: Mikä vika Lauri Ihalaisessa on?] — En ole puhunut, edustaja Gustafsson, Lauri Ihalaisesta. [Jukka Gustafsson: Aivan!] Hän ei ole SAK:n palkansaaja tällä hetkellä, [Jukka Gustafsson: Ymmärsitte kyllä viitteen!] mutta puhun esimerkiksi SAK:n ekonomistista Patrizio Lainàsta. Hän edustaa kestävän talouden ryhmässä vasemmistoliittoa. Eli SAK:lla on suoraan hallitusohjelmaa kirjoittamassa omia työntekijöitä. [Hanna Sarkkisen välihuuto — Jukka Gustafssonin välihuuto] 

Niin kuin edustaja Zyskowicz totesi viime viikolla, on syntymässä lobbarihallitus, mutta on itse asiassa syntymässä myös ostettu hallitusohjelma. SAK omien liittojensa kanssa rahoitti merkittävällä tukikampanjalla sosiaalidemokraattien vaalikampanjaa, taisi olla 1,4 miljoonaa tuo tuki kampanjaan. [Jukka Gustafsson: Sama puhe viikko sitten! — Ben Zyskowiczin välihuuto — Leena Meri: Toisto on opintojen äiti!] 

Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat kertoi, edustaja Gustafsson, että SAK:n työntekijöitä, eli palkkaa saavia työntekijöitä, on lukuisia mukana hallitusneuvotteluissa. Itse toivon, että keskustan muskelit nyt riittävät hallitusneuvotteluissa estämään myös muuta kuin sen itsestäänselvyyden eli metsien ja peltojen verottamisen, joka nyt täkynä on ulos heitetty. Teidän pitää, keskusta, pystyä toimimaan niin, että yrittäjien verotus ei kiristy eikä yrittäjävähennykseen kosketa. Edustaja Savola, riittävätkö teidän muskelinne siihen? [Mikko Savola pyytää vastauspuheenvuoroa — Jukka Gustafsson: Heinonen johtaa kokoomuksen propagandaosastoa!] 

Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi kiittää edustaja Heinosta hyvästä puheenvuorosta. Tämä ei ollut mitään propagandaa, vaan se oli faktaa. Yhtä lailla minäkin olen huolissani samoista aiheista, joskin tämän asian osalta, joka nyt on käsittelyssä, on hyvä, että se korjataan, ettei synny vahinkoa. Enemmän pelkään sitä vahinkoa, mitä saattaa tapahtua, jos eräiden ammattiyhdistysliittojen toiveet kävisivät toteen hallitusneuvotteluissa ja yritysverotusta kiristettäisiin Suomessa esitetyn mallin mukaan. Kyllä minäkin kehottaisin keskustan edustajia: kuunnelkaa tarkkaan ja muistakaa myös, mitä välihuutoja te huudatte ja lupaatte tässä, koska jos käy niin, että yrittäjävähennys poistetaan, jos käy niin, että listaamattomien yhtiöiden huojennettua osinkoverotusta kiristetään, niin silloin voitte kyllä unohtaa ne työllisyysluvut, mitä hallitus on asettanut tulevalle kaudelle. Me tiedämme, että Suomessa on 290 000 yritystä, joista valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näistä suuri osa on myöskin yksinyrittäjiä — muistaakseni yksinyrittäjien määrä Suomessa on 180 000, ja loput ovat sitten osakeyhtiöitä. Jos näiden molempien yritysryhmien verotusta kiristetään, niin todella käy niin, että silloin ylisuuria vaalilupauksia maksatetaan pienyrittäjien kukkarosta. Eli minun neuvoni teille olisi se, että näpit irti pienyrittäjien kukkarosta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Näin on!] 

On puhuttu paljon siitä, että nykyinen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusjärjestelmä olisi ikään kuin liian antoisa. No, eihän se ole liian antoisa. Jos ajatellaan pienyritystä, joka tekee liikevoittoa tai verotettavaa tuloa vuodessa 120 000, niin voisi kuvitella, että se on yritys, jonka liikevaihto on noin miljoona euroa. Se työllistää yleensä 4—5 henkilöä. No, paljonko tästä maksetaan veroa? Ensinnäkin yritys maksaa yhteisöveroa 20 prosenttia eli 20 000 euroa. Mitä tapahtuu sen jälkeen? Silloin jää tavallaan voittovaroja 100 000 euroa. Tästä yrittäjä saa hyvässä lykyssä nostaa 8 prosenttia huojennetulla verotuksella, mutta ei se ole täysin verovapaata, vaan 75 prosenttia siitä on verovapaata ja 25 prosentista maksetaan sitten pääomaveroa. 

Eli meillä on Suomessa edelleen niin sanottua tuplaverotusta. Älkää koskeko tähän nykyiseen järjestelmään. Me päädyimme tähän ratkaisuun Kataisen hallituksen aikana. Se todettiin hyväksi ratkaisuksi, ja se kannustaa yrittäjiä kasvuun ja työllistämään. Vielä kerran vetoan teihin keskustalaisiin: olkaa yrittäjien puolella. [Timo Heinonen: Me tuetaan keskustaa tässä!] 

Arvoisa puhemies! Tämä valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä oleva mietintö oli sinällänsä yksimielinen, ja on toki tärkeää, että tämä korjaus tässä tehdään, koska tämä kuuden kuukauden jakso lain soveltamisen osalta on tietenkin tappion vähentämisen kannalta tärkeä näille yrittäjille. Olisi voinut tulla epäselvyyttä siitä — ja kenties verottaja olisi voinut tulkita sitä toisin — onko tämä tappion vähentäminen tuolta ajalta mahdollinen, joten tämä muutos on ehdottomasti tärkeä. 

Mutta myöskin haluan lyhyesti tässä puheenvuorossa yhtyä niihin kollegoihin täällä, jotka ovat olleet huolissaan siitä, mitä tällä hetkellä tuolla Säätytalolla näistä verolinjauksista linjataan ja minkätyyppisiä esityksiä siellä tulee. Erityisesti täällä on nostettu esille näitä ammattiyhdistysliikkeen verolinjauksia, joita on nostettu julkisuuteenkin. Tämä varallisuusvero, joka koskisi mahdollisesti esimerkiksi pankkitalletuksia, metsiä tahi peltoja, kuulostaa kyllä joltakin oudolta menneisyyden kumulta, elikkä todellakin toivon, että mihinkään tämäntyyppiseen varallisuusveron laajentamiseen ei mentäisi. 

Ylipäätänsäkin tämä yrittäjävähennys, minkä poiston tässä kollega Östman toi esille, on äärimmäisen tärkeä näille pienille ja keskisuurille yrityksille. Siitähän on aika tuoreet tilastot, joista nähtiin, että tämä on ollut nimenomaan näille pienille ja keskisuurille yrityksille tärkeä, ja sillä on pystytty tekemään näitten yritysten, voisiko sanoa, samalle viivalle laittaminen, kun meillä oli tämä yhteisöveron alennus sitä edellisellä hallituskaudella. 

Sitten vielä nostaisin esille tämän lähdeveron, josta myöskin on keskusteltu. Täytyy muistaa, että meillä on paljon niitä säätiöitä, jotka ovat suoraan hyväntekeväisyyteen varojaan antavia, ja myöskin niitä, jotka sitten kulttuuriin, tieteeseen, taiteeseen, tämäntyyppisiin tärkeisiin kohteisiin, antavat varallisuuden tuottoa. Samoin mietin myöskin, että jos lähdetään säätiöitä verottamaan, niin millä tavalla sitten on huomioitu se, että esimerkiksi eläkemaksuihin kohdistuu kohtuutonta nousupainetta — jota jo muutenkin on olemassa — sillä, että vielä lähdettäisiin näitten lähdeverojen kautta eläkesäätiöihin koskemaan. 

Elikkä kyllä tässä on paljon nyt sellaisia huolenaiheita ilmassa, että todellakin toivon mukaan siellä Säätytalolla pystytään linjaamaan asiat sillä tavalla, että meillä ei työn ja yrittämisen verotus kokonaisuudessaan kiristy. On äärimmäisen tärkeää, että meillä edelleenkin säilyy yhteiskunnassa yrittäjämyönteinen, kannustava ilmapiiri, joka takaa sen, että kaikkien hyväksymä 75 prosentin työllisyysastetavoite on mahdollista saavuttaa, mielellään mennä jopa sen ylikin. Ja tässä voi jo sanoa, että varmasti vastuullisesta oppositiosta tulee kannustusta siihen suuntaan, että tätä pitää tavoitella ja tehdä kaikki mahdollinen. Sen takia ehkä tämmöinen pieni varoituksen sana tässä yhteydessä on paikallaan, vaikka vielä emme tiedä, mitä sieltä on sitten valmiina tulossa. 

Herra puhemies! Huolellinen lainsäädännön valmistelu on tärkeää. Tässä tapauksessa onneksi oli kyseessä pieni virhe, joka on helposti korjattavissa, mutta tässä keskustelussa on nostettu esiin aiheellisia huolia nimenomaan yritysverotukseen liittyen, yrityksiin, jotka ovat juuri avainasemassa luomaan työtä ja elinvoimaa Suomelle. 

Jotta työllisyysastetta voidaan nostaa ja jotta hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan kehittää, on tärkeää, että yritysten toimintaedellytyksiä ei veronkiristyksillä näivetetä. Toivon, että Säätytalon neuvottelijat tämän tiedostavat, ja itsekin haluan vedota tässä erityisesti keskustan ryhmään, joka on ihan selkeäksi kynnyskysymykseksi asettanut sen, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää. Tämä on sellainen asia, jonka varmasti keskustan edustajat tulevat tässä salissa kuulemaan useita kertoja, kun näitä myöhempiä, mahdollisen Rinteen hallituksen esityksiä käsitellään, ja toivon todella sitä, että meidän oppositiosta käsin ei tarvitse olla tässä keskustaa kielteisessä mielessä muistuttamassa vaan kiittämässä, että kiitos, että piditte tämän kynnyskysymyksen, piditte siitä huolta, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä. Itse lupaan kyllä todellakin antaa lämpimät kiitokset siitä niin keskustalle kuin muille ryhmille, jos näin menetellään. 

Myös RKP:hen tässä vetoan. Itse asiassa RKP on myös nostanut omassa kynnyskysymyksessään esille sanan ”yrittäjämyönteisyys”. Pitäkää siitä kiinni. 

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö on hyvä, ja on tärkeää, että tämä tulonlähdejaon poisto saadaan viimein tärkeänä konkreettisena yrittäjyyttä, toimeliaisuutta, työntekoa Suomessa edistävänä lakimuutoksena voimaan, ja on tärkeää, että myös tästä voimaantulosta asiallisesti näin säädetään. 

Kaiken kaikkiaan verotuksen osalta on varmasti syytä tavoitella jatkossakin sellaista lainsäädäntöä, että verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomeen ja tekemään sitä työtä täällä Suomessa. Olisi todella tärkeää, että myös nyt vaalien jälkeen muodostettava hallitus sitoutuisi siihen tavoitteeseen, joka Sipilän hallituksella on ollut, että kokonaisveroaste Suomessa ei nouse. On myös tärkeää, että verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Tässä mielessä haluan toivottaa menestystä hallitusta muodostaville siinä, että pystyttäisiin sopimaan näistä edellä kuvatuista periaatteista juontuvat käytännön toimenpiteet jo vaalikauden alussa niin, että toimijat sitten Suomessa voivat luottaa siihen, että linja pitää ja että se linja on sen kaltainen, että se edistää suomalaista työtä ja yrittäjyyttä. 

On myös tärkeää, että kannustinloukkuja puretaan ja että palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy, ja varmasti, että se kevenisi erityisesti pienillä ja keskituloisilla ihmisillä, jotta saadaan ostovoimaa ja työntekoon kannusteita. 

On tärkeää, että verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen on nykyistä kannattavampaa. Parhaansa tekemisen tulee aina olla sen arvoista. On tärkeää, että verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat, ja samalla on tärkeää, että Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi. Verotusmenettelyissä on tärkeää, että ne ovat asiakaslähtöisiä, ottavat huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin. 

Arvoisa puhemies! Tässä ajatuksia, joita noudattamalla varmasti saamme hyvää veropolitiikkaa myöskin tuleville vuosille. Sipilän hallitus on näitä mielestäni hyvin toteuttanut, ja toivottavasti myös tuleva hallitus ottaa näistä ajatuksista vaarin. 

Arvoisa puhemies! Tässä lähiviikkojen aikana, nyt kun on neuvoteltu uutta hallitusta, minuun tuoreena kansanedustajana on ottanut noin satakunta yrittäjää yhteyttä, ja he ovat todella huolissaan tulevasta hallituskaudesta. Osa on myös vihjaillut sitä, että he ovat jo suunnittelemassa tai aloittamassa yrityksensä siirtoa jonnekin muualle kuin tänne Suomeen. 

Haluaisin muistuttaa tällaisesta pienestä asiasta. Lainaan tässä sitaatin suoraan Wikipediasta: ”Lafferin käyrä on malli, joka kuvaa valtion verokertymää veroasteen funktiona.” Seuraava pitää nyt muistaa teidän, jotka sitä hallitusta kasaatte: ”Se ennustaa, että valtion verotulot kasvavat veroasteen mukana vain tiettyyn pisteeseen asti. Sen jälkeen verotulot alkavat laskea, jos verotusta edelleen nostetaan.” Me olemme siellä harjalla nyt. Te päätätte, miten verokertymä kehittyy eli alkaako se laskea verojen nostamisen jälkeen vai kuinka siinä käy. Muistakaa tämä, te, jotka sitä hallitusta olette kasaamassa. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä käsiteltävä asia oli meillä valtiovarainvaliokunnassa sinänsä ihan tämmöinen tekninen korjaus, joka oli syytä tehdä. 

Näistä verotusasioista ja viesteistä Säätytalolle: Meillä kaikilla on tietysti yhteinen tavoite, että hyvinvointiyhteiskunta säilytetään ja sitä kehitetään. Se, että meillä on Euroopassa vapaa liikkuvuus, pääomat liikkuvat, yritykset liikkuvat, työntekijät liikkuvat, kannattaa pitää mielessä. Jos kannustavuus työnteolta katoaa tai se heikkenee, on varma, että esimerkiksi valmistuneet opiskelijat, joilla on sellainen osaaminen, jolla on kansainvälistä arvoa, lähtevät Suomesta pois sellaisiin maihin, missä työnteko on kannattavaa. Sama koskee ulkomaisia yrityksiä: niiden halukkuus investoida Suomeen saattaa heiketä. Jos niitä investointeja ei tänne tule, niin ei tule myöskään työpaikkoja, jos ei tule työpaikkoja, ei tule veroja, ja jos ei tule veroja, niin hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja kehittäminen vaikeutuu. 

Eli nyt kannattaa pitää malttia, ja hyvä tavoite on se, että verotus ei kenelläkään kiristy. 

Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Itse asiassa tämä esitys, niin kuin tässä edustaja Kiuru toi esiin, on vain hyvin tekninen muutos sellaisenaan, mutta sen tiimoilta hyvää keskustelua näihin yritysasioihin ja verotukseen liittyen on käyty. 

Haluaisin vielä nostaa esiin näitä — joita on erityisen iso joukko — naisyrittäjiä, nimenomaan pienyrittäjiä, joita naisten joukossa on paljon, ja näistä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alan pieniä naisten yrityksiä. Siellä on kyllä, sanoisinko, elintärkeää, että verotus ei kiristy ja niitä vähennyksiä, yrittäjävähennyksiä, voidaan edelleenkin toteuttaa ja entistä paremmassa mittakaavassa toteuttaa. Ja niin kuin me tiedämme, sen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja yrityksen laajentamiseen liittyen verotusasiat ja vähennysasiat ovat ihan keskeisen tärkeitä asioita. 

Tässä vaiheessa haluaisin nostaa esiin muistutuksena sinne hallitusneuvotteluihin myös tämän alvirajannostoasian, mitä erityisesti naisyrittäjät ovat tuoneet viime vuosien aikana esille. Toivoisin, että tämäkin asia olisi siellä kärjessä eteenpäin menemässä. Me tiedämme, että uudet työpaikat tässäkin maassa ovat syntyneet ja syntyvät erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja toivoisin, että todella tämä muistettaisiin siellä hallitusneuvotteluissakin. Ei vaikeuteta elinkeinoelämää, ei vaikeuteta pienten yrittäjien, myöskään naisyrittäjien, toimintaa ja työntekoa. Pidetään se kärjessä hallitusneuvotteluissakin. Tällainen toive minultakin. 

Arvoisa herra puhemies! Minä vähän kammoksun sitä, että tässä tarvitsisi ruveta nytten joidenkin keskustalaisten muskeleitten varaan tätä hommaa jättämään, koska minun mielestäni tämä homma kuuluisi ihan samalla lailla demareillekin. Jos demarit oikeasti rakastavat työntekijöitä, niin kuin pitäisikin, niin he tajuavat sen, että jos ei niitä yrittäjiä ole, niin niillä työntekijöillä ei ole oikeasti niitä hommiakaan. [Timo Heinonen: Kyllä!] 

Tässä on aika paljon puhuttu kaikennäköistä kikyistä, ja myöskään minä en ole kikyjen puolella ollut koskaan, mutta siitä huolimatta niitä kikyjäkin tehtiin tässä, ja suurimmat kikyn tekijät ovat vuosikymmeniä olleet pienyrittäjät tässä maassa. Siellä suhteellisen harva saa omalle työpanokselleen edes 10 euron tuntipalkkaa, koska sitä hommaa vedetään siellä yötä päivää. 

Pakko on sanoa, että jos tässä kohtaa tehdään vielä se radikaali liike, että jos joku on vähänkään jotain saanut jäämään viivan alle, niin sitä ruvetaan sitten lypsämään vielä pois, niin minä voin kertoa — se ei tietysti tänne eduskunnan kuplaan näy, mutta kentällä näkyy todella paljon, kuinka tyytymätöntä on porukka — kuinka valmiita tuolla kentällä ollaan pistämään pillit pussiin. 

Suurimmalla osalla niistä pienyrittäjistä, ketkä eivät laita pillejä pussiin, syy siihen johtuu siitä, että he joutuvat tekemään sen saman kardinaalimokan kuin minäkin ja olemaan loppuelämän veloissa, kaikennäköisiä verovelkoja ynnä muita vastaavia, koska sitä omaisuutta ei saa realisoitua millään. Tuolla todella moni roikkuu niin sanotusti löysässä hirressä. Ja ne löysässä hirressä roikkuvat ovat oikeasti tällä hetkellä niitä, jotka työllistävät niitä työntekijöitä, minkä puolesta nyt demaritkin yrittävät kuitenkin ajaa tätä asiaa. Älkää tehkö teidän omille lempilapsillenne kauheaa kardinaalimokaa ja tehkö heistä työttömiä. — Kiitos.