Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen 104/2020 pääasiallisena tavoitteena on energiatehokkuusdirektiivin muutoksen täytäntöönpano. Tämä muutos tuli voimaan jouluna 2018. Määräaika direktiivin lainsäädäntömuutoksia edellyttävien säännösten täytäntöönpanolle päättyy 25.10.2020.  

Direktiivi edellyttää muutoksia siihen, miten kansallisessa lainsäädännössä asumisen energiankulutusta mitataan ja laskutetaan. Muutoksen myötä laskutus sidotaan mitattuun kulutukseen, ja siten se muuttuu aikaisempaa oikeudenmukaisemmaksi. Energiantuottajille ja taloyhtiöille tulee uusia velvollisuuksia kulutus‑ ja laskutustietojen toimittamiseen. Näin yksityistaloudet saavat entistä enemmän tietoa omasta kulutuksestaan sekä mahdollisuuden saada taloudellista hyötyä kulutuksen pienenemisestä.  

Energiatehokkuusdirektiivin muutoksen täytäntöönpano vaikuttaa useisiin kansallisiin lakeihin: energiatehokkuuslakiin, asunto-osakeyhtiölakiin, aravarajoituslakiin sekä lakeihin asuinhuoneiston vuokrauksesta, asumisoikeusasunnoista sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta.  

Energiatehokkuuslain muuttamista koskevan lain keskeisenä päämääränä on luoda edellytykset ja puitteet energiatehokkuutta parantavien ja energiansäästöä aikaansaavien päätösten tekemiselle energian mittausta, laskutusta ja energiankäyttöön liittyvän palautetiedon antamista sääntelemällä. Asumista sääntelevien lakien muutoksilla pyritään asuinrakennuksissa tapahtuvan vedenkulutuksen systemaattiseen mittaamiseen sekä siihen, että vedenkulutuksesta laskutetaan toteutuneen kulutuksen perusteella. Näin hallituksen esityksen sisältämillä lakimuutoksilla edistetään energiansäästöä ja vähennetään energiantuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä luodaan edellytyksiä energian loppukäyttäjien kustannussäästöön.  

Arvoisa puhemies! Lakien voimaantulon jälkeen veden huoneistokohtaiseen kulutukseen perustuva laskutus tulisi sovellettavaksi uusissa moniasuntoisissa asuinrakennuksissa ja moneen tarkoitukseen käytettävien rakennusten asuinkäytössä olevissa osissa. Vanhat taloyhtiöt siirtyisivät kulutusperusteiseen laskutukseen sitä mukaa kuin niihin lain voimaantulon jälkeen asennettaisiin asianmukaiset etäluettavat vesimittarit esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä. Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajille, vuokralaisille sekä asumisoikeuden haltijoille tulisi vesimaksun perinnän yhteydessä antaa tiedot laskutuksen perusteella olevasta veden mitatusta kulutuksesta ja muista maksun määräytymisen perusteista. 

Lämpöenergian myyjän velvollisuus kulutus‑ ja polttoainetietojen toimittamiseen asiakkaalle laajenee. Asiakkaan tulisi saada laskun mukana tietoja energiankulutuksestaan, kulutuksensa ilmastovaikutuksista ja energiantuotannon polttoaineista sekä vertailutietoa muiden samanlaisten kuluttajien energiankäytöstä.  

Sekä vesi‑ että lämpöenergian mittareilta edellytettäisiin jatkossa etäluettavuutta, ja siten varmistettaisiin kulutustiedon välittyminen luotettavasti ja viivytyksettä energian myyjälle sekä taloyhtiölle.  

Kulutus‑ ja laskutustietoihin sekä kustannusten jakoon liittyvistä yksityiskohdista valmistellaan vielä valtioneuvoston asetus. Asetusvalmistelu on käynnissä työ‑ ja elinkeinoministeriön johdolla TEMissä, oikeusministeriössä ja ympäristöministeriössä. Vaatimus vesimittareiden etäluettavuudesta otettaisiin rakentamismääräyksiin. Tätä koskeva luonnos ympäristöministeriön asetuksen muutokseksi on hallituksen esityksen liitteenä.  

Lakipakettiin sisältyvät myös vuoden alussa voimaan tulleesta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista johtuvat tekniset muutokset energiatehokkuuslakiin sekä tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annettuun lakiin.  

Arvoisa rouva puhemies! Kollegamme, edustaja Sakari Puisto on tänään poissa iloisen perhetapahtuman vuoksi. Lämpimät onnittelut sinne edustaja Puistolle perheineen perheenlisäyksestä. Tästä johtuvasta syystä tuon tähän lakiesitykseen Sakarin terveiset, jotka allekirjoitan täysin. Jos arvoisa puhemies suo kolme minuuttia tästä hetkestä, niin olen tyytyväinen. 

Arvoisa puhemies! Tämä lakiteknisesti haastava kokonaisuus, jolla implementoidaan EU-direktiivin muutokset Suomen lainsäädäntöön, on onnistunut kohtuullisen hyvin. Pyytäisin kuitenkin kiinnittämään huomiota muutamiin käytännön seikkoihin, joilla on iso merkitys asumiskustannuksiin. 

Ensiksi, ehdotettu energiatehokkuuslain 19 § kuuluu: ”Mittauksen järjestäjän on tarjottava kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen loppuasiakkaille kilpailukykyisesti hinnoiteltua etäluettavaa mittaria, joka mittaa tarkasti energiankulutuksen.” Kilpailukykyistä hinnoittelua ei ole laissa määritelty. Olisikin parempi lakitasolla käyttää ilmaisua ”edullisesti hinnoiteltu”, jotta voitaisiin varmistaa minimikustannukset loppuasiakkaille. 

Toiseksi, asunto-osakeyhtiölain 4 § sekä huoneenvuokralain 27 a § toteavat: ”Osakkeenomistajalle ja vuokralaiselle on toimitettava kuukausittain tiedot veden kulutuksesta osakehuoneistossa.” Kuukausittainen mittareiden luvun järjestäminen ja tietojen toimitus osakkaille/vuokralaisille on tarpeettoman kunnianhimoinen tavoite, koska direktiivi ei tätä vaadi. Se aiheuttaa myös turhia ylimääräisiä kustannuksia, jotka asukas maksaa. Esimerkiksi puolivuosittain toimitettava tieto olisi riittävä taso. 

Kolmanneksi, lakiesityksessä ei huomioida, että taloyhtiöissä niin vettä, lämpöä kuin sähköäkin kuluu myös yhteisissä tiloissa. On porraskäytäviä, varastotiloja, pesutupia ja yhteisiä saunatiloja, joiden vesi‑, sähkö‑ ja lämpökustannukset on edelleen jaettava kaikkien osakkaiden kesken entiseen tapaan. Näin ollen oman asunnon kulutusmittauksen absoluuttinen tarkkuus loppukäyttäjälle ei ole niin merkittävä tieto kuin voisi luulla, energiakustannukset kun muodostuvat myös tästä yhteisesti jaettavasta osuudesta. Siksi vaatimus kalliiden MID-mittareiden käytöstä loppukäyttäjien puolella ei ole perusteltu. Loppuasiakkaiden — siis taloyhtiöiden — sen sijaan tulee luonnollisesti tietää MID-tasoinen mittaustulos, koska energiayhtiöt laskuttavat taloyhtiöitä. 

Arvoisa puhemies! On pidettävä mielessä, että asunto-osakeyhtiö ei laskuta osakkaitaan, se vain jyvittää sille syntyneitä kustannuksia osakkailleen jossain määrätyssä suhteessa. Siksi on harhaanjohtavaa puhua loppukäyttäjien laskutuksesta, joka siis edellyttäisi MID-mittareita, koska tällaista ei tapahdu Suomessa. Näin olisi vain siinä tapauksessa, jos vesilaitos ja energialaitos laskuttaisivat suoraan loppukäyttäjää. Koska laskutuksen kohteena on loppuasiakas, yksi MID-mittari riittää. Muut mittarit voivat olla halpoja perusmittareita. 

Vaikka on odotettavissa, että asuntokohtainen kylmän ja lämpimän veden mittaus vähentää vedenkäyttöä asunnoissa, kun asukkaat voivat vaikuttaa omiin kustannuksiinsa, tulee vedenkäyttö yhteisissä tiloissa varmasti lisääntymään. Kärjistetty esimerkki: Nuuka nelikko eli nelihenkinen taloudellisesti ajatteleva perhe siirtyy käymään lämpimässä suihkussa taloyhtiön yhteisissä saunatiloissa, koska se ei maksa mitään toisin kuin suihkuttelu omassa asunnossa. Kustannussäästö perheelle on merkittävä, koska suihkussa käyminen on ylivoimaisesti suurin kulutustekijä, mitä tulee niin lämpimän kuin kylmänkin veden päivittäiseen käyttöön. Näin perhe siis siirtää asumiskustannuksiaan toisten maksettaviksi. [Puhemies koputtaa] 

Nämä seikat olisi hyvä tarkastella valiokuntakäsittelyn yhteydessä. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanosta on tärkeä ja tarpeellinen. Tällä hetkellä vesimaksua peritään taloyhtiöissä useimmissa tapauksissa perustuen huoneiston asukkaiden lukumäärään tai veden yksikkökustannukseen asunnon pinta-alaa kohti. Jatkossa vesilasku perustuisi huoneistokohtaiseen kulutukseen, johon asukkaat voivat itse omalla kuluttamisellaan vaikuttaa. Muutoksella parhaimmillaan siis kannustetaan ihmisiä tarkkailemaan vedenkulutustaan ja sitä kautta myös säästämään sitä. 

Jätevesien vähenemisellä on suoria vaikutuksia esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähenemisen kannalta. Jätteiden ja jätevesien käsittelyssä muodostuu kasvihuonekaasuja, jotka aiheuttavat merkittävän osan ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä.  

On myös hienoa, että tämä esitys pitää sisällään muutoksen siitä, että jatkossa kaukolämmön myyjän velvollisuus kulutus‑ ja polttoainetietojen toimittamiseen asiakkaalleen laajenee. Jatkossa asiakkaan on saatava joko laskun mukana tai netissä tietoja omasta energiankulutuksestaan, kulutuksensa ilmastovaikutuksista, energiantuotannon polttoaineista sekä vertailutietoja muiden samanlaisten kuluttajien energiankäytöstä. Tämä asia on osaltaan tärkeä parannus yksittäisten kuluttajien mahdollisuuksiin seurata oman taloutensa ilmastovaikutuksia ja tehdä parannuksia niissä. 

Kaiken kaikkiaan tämä esitys on lupaava edistysaskel energiatehokkuuden edistymiseen ja tärkeä osa ilmastotavoitteisiin pääsyä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Lintilälle lakimuutoksen selkeästä esittelystä. 

Tämä energiatehokkuuslain ja muiden lakien muuttaminen perustuu EU-vaatimuksiin, ja kysymys on direktiivin täytäntöönpanosta. Se koskee lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden mittaamista ja niiden kustannusten jakamista. Ehdotuksessaan komissio ehdottaa, että näiden kustannusten jakamiseksi kuhunkin asuntoon olisi asennettava mittarit. 

Vuonna 2018 asumisen energiankulutuksesta vajaat 83 prosenttia kohdistui asuinrakennusten tilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Kun olemme opetelleet sammuttamaan valoja ja sähkölaitteita sähkölaskun ja ympäristövaikutusten hillitsemiseksi, niin tämä uudistus osaltaan lisää meille myös mahdollisuuden seurata toimintamme vaikutuksia lämpöenergian kulutuksessa. Lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden laskutus mitatun kulutuksen perusteella lisää suomalaisten tietoisuutta todellisista energiakustannuksista sekä erityisesti henkilökohtaisesta kulutuksesta. Kun lämpimässä suihkussa nautiskeleminen alkaa näkyä omassa lämpöenergialaskussa, niin asia alkaa kummasti kiinnostaa meitä kuluttajia. Tämä vahvistaa kyllä kykyä muuttaa asumisen tapojamme yhä ympäristöystävällisempään suuntaan ja on samalla mahdollisuus säästää, kuten ministeri Lintilä totesi. Tietoisuuden lisääminen on tehokas keino muuttaa maailmaa. Etäluettavat mittarit ovat nykypäivää ja varmistavat niin loppukäyttäjälle kuin energiantuottajallekin todelliset lukemat kulutuksen määrästä. 

Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa jättää maapallon tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin sen menneiltä sukupolvilta olemme saaneet. Maailma on kohdannut kantokykynsä rajat monessa suhteessa. Meillä on vain tämä yksi maapallo, joten meidän on siirryttävä nykyisestä kulutuskeskeisestä elämäntavastamme kohtuutalouden aikaan. Meidän tulee viljellä ja varjella. 

Tämä lainmuutosesitys vahvistaa osaltaan kuluttajien mahdollisuuksia tehdä todelliseen kulutukseen perustuvia päätöksiä omasta energiankulutuksestaan, mikä auttaa kotitalouksia vähentämään asumiskulujaan ja suunnittelemaan omaa talouttaan kestävään ja luontoa hoitavaan suuntaan. 

Arvoisa puhemies! Tällä lakimuutoksella tosiaan laitetaan käytäntöön EU:n energiatehokkuusdirektiiviä, ja tämä on erittäin kannatettava, toivottu ja perusteltu muutos. On todella hyvä, että meillä Suomessakin nyt jatkossa vedenkulutuksen ja lämmön laskutus sidotaan siihen todelliseen kulutukseen kodeissa ja muissa kiinteistöissä.  

Nythän monissa kiinteistöissä kiinteät vesimaksut ovat tavallisia, ja kun ei tiedä, paljonko vettä käyttää, niin ei myöskään ole motiivia säästäväiseen kulutukseen. Omassa kotikaupungissani kaupungin vuokrataloyhtiöstä tuli taannoin paljonkin palautetta siitä, että asukkaat kokivat sen epäoikeudenmukaiseksi, että eivät pystyneet vaikuttamaan omalla käytöksellään tähän vedenkulutukseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin, koska huoneistokohtaisia vesimittareita ei ollut tai sellaiset peräti poistettiin. On tosi hyvä, että tämä asia nyt laitetaan kuntoon lakiteitse. 

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, tämä muutos tukee niin Suomen kuin EU:nkin ilmasto‑ ja ympäristötavoitteita. Etenkin lämmitys aiheuttaa Suomessa merkittäviä ilmastopäästöjä mutta myös lämpimän veden kulutus. Kun todellisen käytön mukaan laskutetaan, se kannustaa säästeliääseen veden‑ ja lämmönkäyttöön ja lisää siten meidän energiatehokkuuttamme. Erittäin tärkeätä on myös se, että me tuemme kestävää elämäntapaa ja motivoimme siihen asukkaita myös taloudellisesti.  

Tässä hallituksen esityksessä direktiivin minimitaso ylitetään sillä, että sääntelyn piiriin oltaisiin ottamassa direktiivin ulkopuolelta myös kylmän veden mittaus ja laskutus. Pidän myös tätä hyvin perusteltuna, koska myös kylmän veden puhdistukseen ja käsittelyyn kuluu oma energiansa.  

Arvoisa puhemies! On toki kohtuullista ja perusteltua, että tämä muutos tulee voimaan asteittain sillä tavalla, että sääntelyn piiriin tulevat aluksi uudet rakennukset ja siinä vaiheessa, kun putkisaneeraus on ajankohtainen, myös sitten vanhat rakennukset, mutta toki taloyhtiöt, joissa on nämä vesimittarit tai jotka haluavat niitä hankkia, voivat siirtyä tämän uuden sääntelyn piiriin jo aiemmin, ja se on toki myös erittäin toivottavaa.  

Tämä esitys on hyvä, ja lausuntokierroksella saatu palaute on ollut pääasiassa myönteistä. Tätä ehdotettavaa sääntelyä pidetään pitkälti oikeudenmukaisena ja perusteltuna, ja sen takia se on kannatettava. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Energiatehokkuuden edistämisen tulee tosiaan olla oleellinen osa meidän energiapolitiikkaa. Kun puhutaan energiankulutuksesta ja kestävästä energiantuotannosta, niin on mielestäni aina tärkeää pitää esillä sitä, kuinka säästetty energia on aina kaikkein paras vaihtoehto ilmaston, ympäristön ja myös talouden näkökulmasta verrattuna mihinkään puhtaimpiinkaan energiantuotantomuotoihin. Siksi on erittäin tärkeää, että voimakkaasti edistetään energian tehokkuutta ja energiasäästöä.  

Suomi tosiaan on sitoutunut näihin tiukkoihin päästötavoitteisiin erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja energiatehokkuus on tässä kaikista kustannustehokkain keino saada aikaan näitä päästövähennyksiä. Vaikka energiamurros vie meitä kohti hiilineutraalia energiantuotantoa, kyllä energiansäästön ja kulutusjouston tärkeys tulee vain entisestään kasvamaan, ja siksi on erittäin hyvä, että energiapolitiikassa keskitytään myös tähän puoleen. On esimerkiksi arvioitu, että Helsingissä lämmönsäästöpotentiaali on noin viidennes nykyisestä vuosittaisesta lämmöntarpeesta vuoteen 2030 mennessä, eli kyse ei ole myöskään mistään pienestä osasta. Kun yhdistetään energiatehokkuusparannukset peruskorjauksiin, niin voidaan päästöjen vähentämisen lisäksi toki myös parantaa asumisviihtyvyyttä ja laskea näitä lämmöntuotantokustannuksia ja saada paremmin tietoa asumisen ympäristövaikutuksista ja kuluista.  

Energiankulutuksen ja jopa ‑tuhlauksen vähentäminen on myös Euroopan unionin tasolla yhä tärkeämpi tavoite, ja yhä yleisemmin tämä tunnistetaan hyväksi keinoksi, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi, varmistaa kestävä energiahuolto, lisätä energian toimitusvarmuutta, vähentää tuontikustannuksia ja toisaalta lisätä myös EU:n kilpailukykyä. Eli tässä on monia synergiaetuja, ja on hyvä, että energiatehokkuus on meidän energiaunionin strateginen painopiste ja EU edistää tätä energiatehokkuus etusijalle ‑periaatetta.  

No, nyt tähän hallituksen esitykseen on tosiaan koottu energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen tehtävien muutosten kokonaisuutta. Jotta energiatehokkuus toteutuu, niin tämä tieto energiankulutuksesta on tärkeää, ja esimerkiksi juuri nämä etäluettavat sähkömittarit auttavat siinä, että energiaa voidaan käyttää tehokkaammalla tavalla. Seurannan avulla päästöjen vähentämisen lisäksi laskutus kohdistuu paremmin, kuten ministeri Lintilä hyvin totesi. 

Eli nämä esitetyt muutokset vaikuttavat hyviltä, ja lausunnoissa on saatu kannatusta, ja me jatkamme sitten tosiaan valiokuntatyössä tämän asian käsittelyä.  

Arvoisa puhemies! On varmasti oikeudenmukaista, että lasku lähetetään sille, joka kuluttaa, ja se perustuu toteutuneeseen kulutukseen, mutta en itse ole ihan täysin varma, toteutuuko se kaikissa tapauksissa.  

Minä muistan muutaman vuoden takaa Kuopiosta erään taloyhtiön isännöitsijän yhteydenoton. Siellä oli taloyhtiö, jossa oli mittarit — jos ministeri malttaa kuunnella — taloyhtiö, jossa oli mittarit olemassa, mutta asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oli maininta, että laskutus perustuu huoneistokohtaiseen ja henkilömäärään, ja sitten siellä oli vielä semmoinen pykälä, jossa mainittiin, että yhtiöjärjestyksen muutos pitää tehdä yksimielisesti. Eli vaikka mittarit ovat olemassa ja vaikka tämä laki on hyvä, niin olen hieman epätietoinen, pystyykö tämä laki menemään osakeyhtiölain ohi, kun siellä yhtiöjärjestyksessä on maininta, että yhtiöjärjestystä pitää muuttaa yksimielisesti. Jos yksikin hankaa vastaan, niin vaikka mittarit ovat olemassa, me emme pääse laskuttamaan. Minä toivoisin, että jos ministeri muistaa tämän, niin tarkistettaisiin, onko näin. Kun on aikanaan se yhtiöjärjestys tehty siellä ja vedottu yksimielisyyteen, niin en tiedä, pystyykö tämä laki juridisesti takautuvasti purkamaan sen yksimielisyyden. 

Arvoisa puhemies! Usein, kun puhutaan ilmastotoimista, tulee semmoinen vaikutelma, että puhutaan semmoisista ratkaisuista, joista neuvotellaan valtioiden välillä ilmastokokouksissa, tai kysymys on suurteollisuuden sijainneista ja tämän tyyppisistä asioista. Mutta kuitenkin oikeasti valtaosa päästöistä muodostuu siellä ihmisten arjessa, ja on kysymys siitä, minkälaisia valintoja yksittäiset ihmiset tekevät esimerkiksi asumisensa, liikkumisensa ja ravintonsa suhteen. Siksi kokonaispäästöjen vähentämiseksi onkin tärkeätä, että järjestelmästä luodaan sellainen, että se kannustaa ihmisiä aina tekemään vähäpäästöisiä valintoja, niin että heillä on selvä kannuste ja motivaatio päästöjen vähentämiseen. Euro on aika hyvä konsultti tässä ja se, että ihmisillä on tarpeeksi tietoa näitten edullisten valintojen tekemiseksi. 

Tässä hallituksen esityksessä on kysymys juuri tällaisesta toimesta. Luomme edellytyksiä sille, että kukin voi sitten omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen henkilökohtaiseen, omaan kasvihuonepäästötaseeseensa, ja siksi tämä esitys, tämä muutos, mihin ollaan siirtymässä, on erityisen ilahduttava. 

Minulla on vahva luottamus siihen, että suomalaiset ovat hyvin valistuneita ilmastoasioissa, ja monella on suuri tarve sille, että he haluavat nimenomaan arjessa tehdä semmoisia oikeansuuntaisia valintoja, mutta välillä on tietenkin vaikea löytää niitä vaikuttavia keinoja. Tämä hallituksen esitys todellakin antaa nyt sitten kullekin meistä paremmat mahdollisuudet tehdä tämmöisiä oikeansuuntaisia valintoja, ja sitten kokonaisuudessa tässä muodostuu meille yhteiskuntana mahdollisuus saada kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi vähennettyä.