Arvoisa puhemies! Tässä tulee vähän semmoinen tunne, että on tullut säädettyä virheellinen laki, kun täällä sähkömarkkinalakia säädettiin aikanaan, kun nämä myrskyt kaatoivat ja keskeyttivät sähkönsaannin ja elinkeinoelämän ja kaikki. Itse näen hieman toisin. Kyllähän aika paljon sen jälkeen on saatu aikaan ja sähköverkkoja ja sähkön toimitusvarmuutta on parannettu, mikä oli lain tarkoitus, ei näissä puheissa täällä kyllä sitäkään saisi unohtaa. Nyt kun näitä sähkökatkoja tulee, niin eivät ne tule enää niille alueille ja niille seuduille, missä sitten nämä sähkömarkkinalain velvoitteet on pantu voimaan.
Ongelma on siinä, että totta kai investoinnit maksavat, ja kun valtio ei näille sähköyhtiöille anna korvausta investoinneista, niin silloin asiakkaiden on maksettava nämä. Tässä tullaan juuri siihen ongelmaan, että totta kai me kaikki voimme täällä kuorossa moittia, että Fortum aikoinaan möi 2,55 miljardilla nämä verkot. Tietenkin voisi joku viisas kysyä edustaja Arhinmäeltä, miksi valtio ei ostanut näitä verkkoja. Jos pörssiyhtiö halusi myydä, niin miksi valtio ei ostanut näitä verkkoja, koska se oli niin virheellinen kauppa? Ei varmaan kukaan sitä esittänyt. Kun itse tutustuin näihin Fortumin kuvioihin, niin he möivät Pohjoismaista kaikki verkot. Ruotsista saivat 6,5 miljardia, sitten olivat nämä Suomen verkot 2,55 miljardia ja Norjasta jotakin pikkusälää, 0,2 muistaakseni, eli yhteensä 9,25 miljardia. Ja nyt kaikki täällä ovat sitä mieltä, että se oli virhe, ja itsekin voin olla sitä mieltä, mutta samaten vaatisin nyt näiltä kansanedustajilta kannan ottamista siihen, mikä on pörssiyhtiö Fortumin strategiassa mennyt pieleen, kun he ovat irrottaneet pääomia jostakin liiketoiminnasta — niin kuin pörssiyhtiön pitääkin, osakeyhtiölaki sen vaatii — ja he ovat omistajan arvoa lisänneet sillä, että ovat sijoittaneet sen johonkin muualle, ja Fortum on suurin osingonmaksaja, kun valtio saa miljardiosinkoja. Tuodaan nyt tämäkin täällä esille. Mutta jos joku täällä minua neuvoo, että mitä Fortumin olisi pitänyt tehdä toisin, niin sitten esitetään häntä Fortumin yhtiökokouksessa Fortumin hallitukseen.
Arvoisa puhemies! Jos mennään tähän varsinaiseen asiaan, niin oikeastaan meidän pitää kiittää Carunaa, että tässä tilanteessa ollaan nyt. Ja kyllä täytyy kiittää kansanedustaja Vestmania henkilökohtaisesti, että hän on laatinut erinomaisen lakialoitteen. Se on toinen juttu, voidaanko sitä juridisesti piirulleen noudattaa, kuten täällä ministeritkin ovat hyvin tuoneet esille, ja siitä voidaan varmaan valiokunnassa keskustella. Mutta lähtökohta on se — mihin sotketaan yleensä nämä Fortumin kaupat populistisesti, ja Caruna-kaupoista puhutaan — että siellä ovat eläkeyhtiöt takana. No ok, miksi suomalaiset eläkeyhtiöt eivät ostaneet näitä verkkoja Fortumilta 2,55 miljardilla? Kauppahintaa pidettiin silloin täysin käsittämättömänä. Miksi sitä pidettiin käsittämättömänä ja miksi siitä oltiin valmiita maksamaan, niin se on juuri se, minkä ministeri toi täällä esille: käytettiin holdingyhtiömallia, tämä kauppa rahoitettiin ulkomailta velalla, ja sitten kun velan korot vähennettiin siitä tuotosta, mitä tämä sähköyhtiö teki, niin verojen maksu Suomeen oli pientä. Ja on hienoa, että nyt hallitus oikeasti meinaa puuttua tähän, koska se torjui kaikki suomalaiset ostajat, koska ulkomaiset ostajat, jotka käyttivät tämmöistä verokikkailua, pystyivät maksamaan 30–50 prosenttia enemmän kauppahintana. Ei suomalaisilla ole semmoiseen kauppaan mitään asiaa. Tästä on kyse, ja täällä eduskunnassakin pitää asiat tuoda oikeassa valossa. Mutta näillä Fortumin kaupoilla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että itsenäisesti toimiva Energiavirasto teki omat päätöksensä sitten tästä kohtuullisesta tuotosta, minkä edustaja Vestman täällä hyvin nosti esille. Kohtuullinen tuottohan tulee sähköverkon nykykäyttöarvosta, joka ennen laskettiin liian korkeaksi, ja kokoomuksen aloitteessa me vaadimme, että se menee lähemmäksi tasearvoa — kuinka lähelle, se on taas toinen juttu. Ja sitten kun verkkoyhtiöillä oli oikeus sen kohtuullisen tuoton määritelmään, jonka Energiavirasto on tehnyt täysin itsenäisesti ilman poliitikkojen ohjausta, niin siinä oli tietty yhtälö, jossa käytettiin valtion kymmenen vuoden obligaatioita, ja se korko oli tietenkin korkea — nyt eletään negatiivisten korkojen mallissa, mutta kun vanhoja korkohäntiä oli, niin se oli korkea. Nyt se laskee automaattisesti. Siihen on rakennettu automaatti, se menee alaspäin.
Täytyy todeta, että kyllä hallituksen esitys on hyvä. Se on aivan oikein rakennettu, ja täytyyhän siinä ottaa tietenkin näitten yhtiöitten tekemät kaupat ja erinäköiset rahoitusehdot ja omaisuudensuoja huomioon. Ei näitä miten tahansa voi mennä vetämään alaspäin. Tässä on menty hyvään suuntaan.
Sitten itse sanoisin tästä 8 prosentin vuosittaisesta korotuksesta: Kokoomus on esittänyt 5:tä prosenttia. Se on toinen juttu, onko tämä 3 prosentin ero sitten perustuslaillisesti merkittävä, siihen en osaa ottaa kantaa.
Toinen, mitä kritisoimme, on juuri se, että tässä on nyt aika pitkä jakso, milloinka näitä niin sanottuja alijäämiä voi käyttää hyväksi. Eli jos joku sähköyhtiö ei ole muistanut korottaa hintojaan, niin sillä on tämän esityksen mukaan kahdeksan vuotta aikaa korottaa hintoja ja erillisestä anomuksesta vielä pitempi aika, jos minä olen oikein tätä lukenut. Vuosien 2016–2019 hinnankorotusunohdukset, viimeiset korotukset, sähköyhtiö voi tehdä 2030. [Heikki Vestman: Uskomatonta!] Pidättekö te kansanedustajat tätä kohtuullisena, että 8 prosenttia per vuosi ja viimeiset korotukset, jos ei ole ymmärtänyt omaa investointiohjelmaa lukea oikein, voidaan tehdä 2030? Tässä on se meidän kritiikkimme, ja katsokaa valiokunnassa vielä, voiko näille jotakin tehdä.
Eli sanoisin näin, että näissä sähkönsiirtohinnoissa ja siihen liittyvässä probleemassa suurin ongelma on se, että tätä ei tehty investointiperusteisesti. Eli olemassa oli kovia investoijia, niin kuin Pohjois-Karjalan Sähkö, Savon Voima Itä-Suomessa, joiden oli pakko investoida, ja se investointitarve olisi pitänyt jotenkin siihen kohtuulliseen tuottoon yhdistää. Nyt kun annettiin kaikille sähköyhtiöille oikeus korottaa merkittävässä määrin vuoden 2016 alussa tariffia, niin sehän tuli niin kuin joululahja niillekin, joilla kaikki kaapelit olivat maan alla. Kuinka oikeudenmukaisena te, arvoisat kollegat, näette tämän?
Ja kun me mennään nyt eteenpäin, taitaa minullakin olla joku lakialoite. Jos oikeasti täällä halutaan auttaa niitä sähköyhtiöitä ja kuluttajia, jotka asuvat pitkien piuhojen päässä, niin minulla on kaksi lakialoitetta:
Toinen on sähkömarkkinalain 119 §:n muutos, jossa esitetään jatkoaikaa 2045:een niille yhtiöille, joilla on pitkät piuhat ja jotka ovat metsien keskellä, koska silloin jää aikaa katsoa, mitkä investoinnit ovat todella tarpeellisia ja miltä alueelta ihmiset saattavat jopa lähteä kokonaan pois. Eli ei ole mitään hätää, koska sähkön toimitusvarmuudesta tietyssä laadussa pidetään [Puhemies koputtaa] joka tapauksessa huolta.
Arvoisa puhemies! Vielä sanon sen, että toinen lakialoite, joka sitten myöhemmin tulee, on, että me alennamme sähköveroa, sähkön valmisteveroa — 4 § — niin, että niillä alueilla, [Puhemies koputtaa] joilla on juuri nämä pitkät matkat, voidaan Ruotsin mallin mukaisesti alentaa sähköveroa kakkostaulukon kakkosluokkaan [Puhemies koputtaa] 0,703 senttiin per kilowattitunti.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Edustaja Savio.