Senast publicerat 25-05-2022 14:57

Punkt i protokollet PR 27/2022 rd Plenum Torsdag 17.3.2022 kl. 15.59—17.42

3. Förslag till EUROPAPARLAMENTETS OCH RÅDETS DIREKTIV om byggnaders energiprestanda (omarbetning)

SubsidiaritetsärendeSÄ 8/2022 rd
Utskottets betänkandeStoUB 1/2022 rd
Enda behandlingen
Förste vice talman Antti Rinne
:

Ärende 3 på dagordningen presenteras för enda behandling. Till grund för behandlingen ligger stora utskottets betänkande StoUB 1/2022 rd. Utskottet föreslår att riksdagen avger ett motiverat yttrande enligt protokoll nr 2 om tillämpning av subsidiaritets- och proportionalitetsprinciperna, vilket fogats till EU:s grundfördrag. 

Jag öppnar debatten. — Ledamot Hassi, varsågod. [Oväsen]  

Jag ber er vänta en stund tills salen tystnat. Jag ber ledamöterna fortsätta sina övriga diskussioner utanför denna sal. 

Debatt
17.03 
Satu Hassi vihr 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! EU:n komissio on viime joulukuussa antanut ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimisesta vastaamaan EU:n tiukentuneita ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2050. Asia tulee eduskunnassa vireille myös perustuslain 96 §:n mukaisena U-kirjelmänä. Tänään käsiteltävässä suuren valiokunnan mietinnössä keskitytään arvioimaan ehdotusta toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta, ei siis direktiiviehdotusta kokonaisuudessaan. Subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaatetta kutsutaan myös läheisyysperiaatteeksi, koska sen mukaan ne asiat, jotka on tarkoituksenmukaisinta ratkaista kansallisesti, pitää jättää jäsenvaltioiden päätettäväksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaan unionin ei siis aina pidä käyttää kaikkea sitä toimivaltaa, mitä sillä on. Tarkoitus on ohjata unionin toimivallan käyttöä — kyse ei ole siis unionin toimivallan kiistämisestä. Pohdintaan tarkoituksenmukaisesta päätöksentekotasosta sisältyy arvio myös siitä, onko säädösehdotus yleisesti — tai ovatko sen yksityiskohdat — kannatettavasta tavoitteesta riippumatta tarpeellisia ja mikä on sen tuoma lisäarvo. 

Arvoisa puhemies! EU:n perussopimuksissa annetaan kansallisille parlamenteille oikeus esittää unionin toimielimille huomautuksia, jos säädösehdotus loukkaa toissijaisuusperiaatetta. Eduskunta on vuosien varrella käyttänyt tätä oikeutta varsin säästeliäästi. Eduskunnan työjärjestyksen mukaisin valtuuksin suuri valiokunta on esittänyt toissijaisuusperiaatteen loukkausta koskevan perustellun lausuman antamista tätä ennen vain kolme kertaa — ja vain, kun on ollut selkeät perusteet. Toissijaisuusmenettely on osa eduskunnan omaa suoraa EU-vaikuttamistyötä. Kysymys on myös kansallisten parlamenttien oikeudesta käydä suoraa dialogia EU-toimielinten kanssa. Monet muut kansalliset parlamentit käyttävät tätä toissijaisuusvälinettä aktiivisemmin kuin eduskunta on tehnyt. Perustellun lausunnon antamisella eduskunta osoittaa pitävänsä tärkeänä kysymystä tarkoituksenmukaisesta säädöstasosta. Asiaa on arvioitava läpi direktiivin valmisteluprosessin. EU:n toimielinten lisäksi on tärkeää tuoda nämä seikat myös Suomen neuvottelijoiden tietoon nyt, kun ehdotuksen käsittely on käynnistynyt ministerineuvostossa. 

Ehdotetun direktiivin osalta suuri valiokunta arvioi, että komission ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Asiantuntijakuulemisen mukaan ongelmia on erityisesti ehdotuksen artiklassa 7 uudisrakentamisesta ja artiklassa 9 olemassa olevan rakennuskannan korjaamisesta. Ehdotuksen tavoite on vähentää rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä ja energian loppukulutusta vuoteen 2030 mennessä sen varmistamiseksi, että EU saavuttaa ilmastoneutraalisuuden vuoteen 2050 mennessä. Suuri valiokunta arvioi, että tavoite voidaan tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla ja toimin. Ehdotetut EU-tason sitovat ja esitetyn kaltaiset joustamattomat määräykset eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Direktiiviehdotuksen sisältöä onkin tarpeen kehittää siten, että toissijaisuusperiaate huomioidaan. 

Ehdotuksen 7 artiklan tavoitteet ilmastomyönteisten vaikutusten edistämisestä voidaan parhaiten saavuttaa asettamalla päästöttömän rakennuksen primäärienergiankulutuksen enimmäisarvot ja painokertoimet kansallisesti, jolloin voidaan ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon kansalliset ilmasto-olot ja energiajärjestelmien erityispiirteet. 9 artiklassa ehdotettujen, olemassa olevien rakennusten pakollisten aikataulutettujen korjausten sijasta direktiivin tavoite voidaan tehokkaammin toteuttaa rakennusten kansallisen perusparannusohjelman kautta. Näin jäsenvaltiot voivat tehokkaimmin ottaa huomioon kansalliset olosuhteet niin, että rakennuskanta on päästötön ja energiatehokas vuonna 2050. Jäsenvaltioilla on paras tieto rakennuskantansa korjausmahdollisuuksista ja korjauksilla saatavista päästövähennyksistä ja energiatehokkuushyödyistä. EU-tasolla tulisi säätää vain rakennusten kansallisten perusparannussuunnitelmien yleisistä puitteista ja tavoitteista, ei jäsenvaltioiden rakennuskannan pakollisesta korjaamisesta. Tällainen lähestymistapa olisi sopusoinnussa myös suhteellisuusperiaatteen kanssa. 

Ärade talman! Stora utskottet föreslår i sitt betänkande att riksdagen antar ett motiverat utlåtande till kommissionen med motiveringarna till att riksdagen anser att kommissionens förslag strider mot subsidiaritetsprincipen. 

Arvoisa puhemies! Edellä esitetyn perusteella suuri valiokunta ehdottaa mietinnössään, että eduskunta antaa komissiolle perustellun lausunnon, jonka mukaan komission ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Samalla muistutan vielä, että ehdotuksen asiasisällön käsittely jatkuu eduskunnassa U-asian yhteydessä. Suuren valiokunnan puheenjohtajana tulen pitämään huolta siitä, että ehdotuksen yksityiskohtia käsitellään perustellusti myös suuressa valiokunnassa, samalla tavoin kuin muitakin niin sanotun 55-valmiuspaketin ehdotuksia. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä. 

17.09 
Jani Mäkelä ps :

Arvoisa puhemies! Työjärjestyksen luonteen johdosta suuri valiokunta tekee harvemmin mietintöjä, ja toissijaisuushuomautukset ovat harvinainen toimenpide Suomen eduskunnassa. 

Valitettavasti olin estynyt tämän asian käsittelyssä suuressa valiokunnassa, joten haluan nyt tämän täysistunnon yhteydessä ilmaista tukeni tälle yksimieliselle mietinnölle, että tästä komission ehdotuksesta tehdään toissijaisuushuomautus. Ehdotuksen sisältö on kohtuuton ja koskisi Suomessa todella raskaasti ja kalliisti suomalaisia kiinteistönomistajia, nimenomaan velvoittaisi korjauksiin asunnoissa, jotka eivät ole rikki, näiden ilmastonormien takia, eli korjattaisiin tavallaan täysin turhaan EU:n vaatimuksesta. Tässä ei huomioida Suomen erityispiirteitä, ei meidän ilmastomme luonnetta verrattuna muuhun Eurooppaan, ei sitä, että meillä on käsissämme jo rakentamisen kriisi, sisäilmaongelmia, jotka hyvin pitkälle johtuvat siitä, että olemme lähteneet liiallisiin energia- ja tiiviysvaatimuksiin. Nyt tätä tilannetta pahennettaisiin entisestään valtavilla kustannuksilla kiinteistönomistajille, mikä ei voi olla oikein eikä kohtuullista. 

On hyvä, että tämä huomautus tehdään. Toivon ja edellytän sitä, että eduskunta keskittyy myöskin tämän komission esityksen substanssin käsittelyssä kriittisyyteen, ja kannustan vastaisuudessakin Suomea käyttämään kaikki käytettävissä olevat keinonsa EU-vaikuttamiseen ja oman etumme valvomiseen Euroopan unionissa. Jos jossain asiassa haluamme olla kokoamme suurempia Euroopassa, meidän pitäisi olla sitä kansallisen etumme valvomisessa.  

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä. 

17.10 
Jouni Ovaska kesk :

Arvoisa puhemies! Vaikka olen kova EU:n ystävä ja mielelläni edistän unionitasoisesti monia asioita, niin tässä kohtaa täytyy sanoa, että tunnen jonkinlaista tyytyväisyyttä, kun täällä todetaan, että EU:sta tuleva esitys on tässä muodossa toissijaisuusperiaatteen vastainen. Tämä myös muistuttaa meitä siitä, miten tarkkaan me käymme nämä esitykset läpi. Normaalistihan meille tulevat nämä U-asiat, jotka sitten suuri valiokunta käsittelee ja kannan asioihin muodostaa. Ja meillähän eduskunta on aina asian päällä, toisin kuin monessa muussa parlamentissa: kansanedustajat eivät välttämättä tiedä, mitä EU:ssa edes tapahtuu, ja siellä mennään hyvin vahvasti hallitusjohtoisesti. 

Nyt tämä mietintö, minkä suuri valiokunta on antanut, myös huomauttaa meitä siitä, miten on tärkeää, että yhä useammin EU:ssa huomataan, miten kansallisesti asioita voidaan myöskin järkevästi hoitaa. Eli siihen tavoitteeseen, mikä direktiiville on asetettu, voidaan päästä paljon helpommin niillä kansallisilla toimilla, ja myöskin monet maat voisivat ottaa Suomesta mallia, miten näihin tavoitteisiin päästään. 

Olen toisaalta myös tyytyväinen siitä — edustaja Mäkelä ehti juuri lähteä — että hän on tämän mietinnön takana, koska kuitenkin tässä otetaan kaikki olosuhteet huomioon ja pyritään siihen, että päästään hiilestä vapaaseen ja energiatehokkaaseen rakennuskantaan sitten niiden tavoitteiden mukaan, mitä on asetettu kansallisin toimin. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä. 

17.12 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Direktiivin uudistamisella pyritään siis rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä sekä pitkän aikavälin vision asettamiseen rakennuksille kohti EU:n laajuista ilmastoneutraaliutta vuonna 2050. Ja tällä ehdotuksella pyritään lisäämään korjausrakentamisen määrää ja perusteellisuutta sekä parantamaan tietoa rakennuksen energiatehokkuudesta. On hyvä, että suuri valiokunta ottaa tämän kannan komission ehdotukseen ja toteaa sen toissijaisuusperiaatteen vastaiseksi — ja erityisesti mainitaan 9 artikla ja siinä havaitut ongelmat. 

On erittäin tärkeää, että jäsenmaiden kansalaisia kuullaan ja huomioidaan erilaiset lähtökohdat tehdä erilaisia energiaremontteja. On tärkeää, että mieluummin kiinnitetään huomiota kansallisiin perusparannussuunnitelmiin ja hyödynnetään niitä. On erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon erilaiset olosuhteet niin, että he kykenevät toimimaan asiallisesti ja järkevästi tässä pyrkimyksessä hiilineutraaliuteen. On erittäin huolestuttavaa, että esimerkiksi Suomessa hiilineutraaliudesta puhuttaessa yhä useampi ikäihminen, joka asuu omassa öljylämmityksen omaavassa kodissaan, pohtii, että millä tavalla osallistuu näihin ilmastotalkoisiin. Hyvin monelle ikääntyneelle kaupitellaan maalämpöä, aurinkolämpöä ynnä muita energiaratkaisuja, ja monet heistä näihin myös tarttuvat, mutta valitettavasti näiden remonttien kustannukset ovat tavallisille ihmisille liian kovat, ja tässä sitä onkin sitten kysymystä pohtia, että millä tavalla nämä kaikki tavoitteet saavutetaan. Suomalaisia ei saa unohtaa näissä energiatalkoissa, Suomen kansaa. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä. 

17.14 
Jenni Pitko vihr :

Arvoisa puhemies! Rakennusten kasvihuonekaasujen vähentäminen on todellakin hyvä tavoite, mutta samalla tämä toissijaisuushuomautus suurelta valiokunnalta on myös aiheellinen. On vaikea kuvitella, että Euroopan unionitasolla olisi ainakaan Suomen näkökulmasta, Suomen lähtökohdasta, parempaa käsitystä rakennusten korjaustarpeesta kuin mitä meillä kansallisesti on. 

Haluaisin huomauttaa, että Suomessa kuitenkin puretaan liikaa rakennuksia. Materiaalien säästämisen ja ilmaston näkökulmasta, päästöjen vähentämisen näkökulmasta, rakennusten pitkäikäisyyttä tulisi ehdottomasti kasvattaa. Keski-ikä asuinrakennuksilla on Suomessa 58 vuotta, muilla rakennuksilla 43 vuotta. On materiaalien haaskausta, on energian haaskausta, että me puramme rakennuksia niin nuorena. Yleisin syy rakennusten purkamiseen on tilan raivaaminen uudelle rakennukselle, ei siis esimerkiksi rakennuksen huono kunto. 

Näen, että rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä täytyy vähentää, mutta en kuitenkaan usko, että sitä edistävät pakolliset, ulkoa tulleet, aikataulutetut perusparannukset EU:lta. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.  

17.15 
Juha Mäenpää ps :

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt tästä asiasta kirjallisen kysymyksen ja lainaan siitä pienen osan. ”Oma asunto on noin 350 000 suomalaisella, jotka kuuluvat kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Tuloluokat on jaettu kymmeneen osaan. Omakotiliiton Keräsen mukaan EU:n komission ehdotus pakollisista investoinneista energiatehokkuuden parantamiseksi olisi todennäköisesti erityisen vaativa alimpiin tuloluokkiin kuuluville. Hän on huolissaan mahdollisesti aiheutuvista yksityistaloudellista haitoista. Lisäksi monilla asunto-osakeyhtiöllä voi olla vaikeuksia saada lainaa esimerkiksi haja-asutusalueilla. Näissä yhtiöissä voi olla jo olemassa olevia korjausvelkalainoitukseen liittyviä haasteita. Keränen myös arvioi, että EU:n komission ehdottamassa direktiivissä katsotaan ympäristövaikutuksia rajallisesti tarkasteltaessa pelkästään rakennusten energiatehokkuutta eikä muita ympäristövaikutuksia. Esimerkkinä hän huomauttaa, että jonkin korjaaminen ennenaikaisesti ei ole välttämättä ympäristöteko.” 

Arvoisa puhemies! Asun itse vanhaa, 20-luvulla tehtyä, aika ohutseinäistä hirsitaloa, jota ei ole mitenkään lisäeristetty seinistä, mutta olemme käyneet tämmöisen peruskorjauskunnostuksen, ja me pärjäämme siellä erittäin hyvin. Jollakin tavalla unohtuu se, minkälainen talvi ja muu on Suomessa — että tämä on nyt hyvä asia, että tämä suuren valiokunnan toissijaisuusperiaate on tässä huomioitu. Kysyinkin silloin tässä kirjallisessa kysymyksessäni, ottaako hallitus tosissaan Omakotiliiton huolet rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista erityisesti alimmissa tuloluokissa ja haja-asutusalueilla, ja aikooko Suomen hallitus vastustaa EU:n aiheuttamaa energiaremonttilaskua suomalaisille. 

Arvoisa puhemies! Täytyy olla tässä vaiheessa tyytyväinen, ja toivottavasti tämä asia jää niin, että nämä tehdään kansallisin toimenpitein ja ihmisten vapaaehtoisesti tehden nämä energiaremontit. Se on kyllä ihan viisasta nykyisillä energiahinnoilla. Tehkööt kaikki kansalaiset oman parhaan kykynsä mukaan arvion siitä, kannattaako heidän maksaa sähkölaskua vai tehdä semmoinen peruskorjaus oman taloonsa. — Kiitoksia. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.  

17.19 
Kimmo Kiljunen sd :

Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta. Jos puhemies sallii, niin kiinnittäisin huomiota enemmän menettelytapaan eli siihen, mitä tässä käydään parhaillaan läpi, kuin tähän substanssiin varsinaisesti, ja viittaan tietysti suuren valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Hassin käyttämään puheenvuoroon. Tässähän poikkeuksellisesti valiokunnan huomio on se, että tässä subsidiariteettiperiaatetta rikotaan, ja tässä pitäisi käsittelytavan lähestymiskulma olla toinen: tämä kuuluu kansalliseen päätöksentekovaltaan eikä unionin säätelyvaltaan. 

Puhemies! Halusin tulla pöntöstä tämän puhumaan sen vuoksi, että tämmöiset subsidiariteettiperiaatteet ja nämä vastaavat kysymykset ovat tavallisille kansalaisille enemmän kuin hepreaa. Ne eivät aukea, me emme ymmärrä, mistä siinä on kysymys. Itse asiassa tässä on erittäin suuresta periaatteellisesta asiasta kysymys. Se oikeastaan lähtee siitä liikkeelle, minkä takia Euroopan unioni ylipäätään on olemassa. Ja sehän on olemassa sen vuoksi, että meillä on sellaisia ongelmia yhteiskunnassa, mitä tässä eduskuntatasolla ei voida päättää, kansallinen suvereniteettimme ei riitä ratkaisemaan niitä ongelmia. Miksi? Koska ne ongelmat eivät kunnioita Suomen rajoja, ne ovat ylikansallisia, ne ovat yleiseurooppalaisia ongelmia, enkä, arvoisa puhemies, lähde niitä tässä luettelemaan. Me ratkomme niitä asioita, jotka on tehokkaampaa, järkevämpää, luontevampaa järjestää ja ratkaista eurooppalaisella, alueellisella tasolla kuin sälyttää kansallisille parlamenteille — epätoivoinen tehtävä, pandemioista liikkeelle lähtien, ja lukuisista monista muista asioista liikkeelle lähtien. Vaikka pandemiaa me ratkommekin kansallisesti, ongelma on ylikansallinen ja vaatii yhteisiä ponnistuksia. 

Tässä on kuitenkin se peruslähtökohta unionissa, että siellä tulee ratkaista ne asiat ja vain ne asiat, jotka luontevimmin voidaan ratkaista eurooppalaisella tasolla. Muuten se, ratkaistaanko ne kansallisella tasolla tai alueellisella tai jopa kunnallisella, paikallisella tasolla, riippuu aivan ongelman luonteesta. Ja tästä on subsidiariteettiperiaatteessa kysymys: että meillä on veto-oikeus. Meillä on mahdollisuus ottaa asia käsittelyyn ja, jos siltä tuntuu, todeta: ei — tämä on kansallisesti päätettävä asia tai sitten paikallisesti päätettävä asia. Tämä on tämän periaatteen suuri ydin. 

Edustaja Hassi omassa puheenvuorossaan totesi, että Suomi, eli meidän eduskuntamme, on poikkeuksellisen vähän käyttänyt tätä subsidiariteettiperiaatetta arvioidakseen näitä. Me arvioimme koko ajan sen käyttöä, mutta me otamme ikään kuin tämän veto-lauseen tässä käyttöön, että me haluammekin sen käsiteltäväksi kansallisesti. Me olemme olleet rajoittuneempia kuin monet muut Euroopan maat siksi, että meillä, toisin kuin muissa Euroopan maissa, Euroopan unionin lainsäädäntöasiat, kaikki, käsitellään tässä eduskunnassa. Tämä on poikkeuksellisen tehokas järjestelmä, joka Suomessa on: meillä ei ainoastaan suuri valiokunta käy lävitse, vaan kaikki direktiiviehdotukset, kaikki unionin lainsäädäntöaloitteet tulevat myöskin Suomen eduskunnan käsiteltäviksi, ja me käsittelemme tässä talossa ne kaikki. Ja poikkeuksellista on sekin, että se tehdään säännöllisesti aina ennen ministerineuvoston kokousta. Ne käsitellään täällä eduskunnassa, me annamme mandaatin ministerille mennä lainsäätäjäksi sinne unionitasolle neuvostokokoukseen. Mutta vielä on olennaista: se ei ole ainoastaan tämä meidän Eurooppa-valiokuntamme eli suuri valiokunta, joka ne käsittelee, vaan koko eduskunta on sidottu niin, että suuri valiokunta kysyy kussakin kysymyksessä, mikä on käsittelyssä, erityisvaliokunnan kannan. Ja sen takia me jaamme koko eduskunta yhdessä ja olemme mukana — ei ainoastaan jaamme vaan olemme yhdessä — tekemässä sitä unionin lainsäädäntöä. Ja kun kansalaiset usein sanovat ”Bryssel päättää”, ei Bryssel päätä, koska me olemme myöskin Suomen parlamenttina mukana siinä päätöksenteossa. 

Ja nyt tämän päätöksenteon yksi ulottuvuus on juuri nyt tämä — se, että harvoin Suomella on tarvetta viitata tähän subsidiariteettiperiaatteeseen, koska me seuraamme sen asian käsittelyä koko ajan eduskunnan kautta. Nyt, kun me sen teemme, se on poikkeava. Monissa muissa maissa parlamentit eivät ole yhtä vahvasti mukana unionin päätöksenteossa, ja he käyttävät tätä välinettä enemmän. Mutta tässä on nyt juuri erinomainen esimerkki siitä, kuinka tämä unionin vallankäyttö ei ole Bryssel-keskeistä — kyllä, siellä fyysisesti niitä päätöksiä tehdään — vaan myöskin kansalliset parlamentit ovat tässä vahvasti mukana. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Ja sitten valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Hassi, olkaa hyvä. 

17.23 
Satu Hassi vihr :

Kiitos, arvoisa puhemies! Olen edustaja Kiljusen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että todennäköinen syy siihen, että monet muut parlamentit käyttävät tätä mahdollisuutta toissijaisuus- tai subsidiariteettihuomautukseen Suomen eduskuntaa enemmän, on se, että niillä on meitä huonompi mahdollisuus kaikkien EU:n lakiehdotusten varsinaisen asiasisällön huolelliseen ruotimiseen — mehän teemme tosiaan kaikissa valiokunnissa tätä työtä ja paljon. 

Edellisessä puheenvuorossani käsittelin tätä asiaa ainoastaan tämän subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta, mutta nyt panen myöskin energiainsinöörin hatun päähäni ja totean siitä puolesta muutaman asian: 

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on sinänsä tärkeää. Euroopassa rakennukset kaiken kaikkiaan kuluttavat noin 40 prosenttia energiasta ja tuottavat vähän alle 40 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, ja koko EU:n mittakaavassa arvioidaan, että kolme neljäsosaa rakennuksista on energiatehottomia. Arvioni on, että Suomessa energiatehokkuus rakennuksissa on sinänsä jo paljon paremmalla tolalla, ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että meillä talvet ovat tai ainakin voivat olla niin kylmiä kuin tiedämme niitten olevan.  

Tämä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on myöskin tämän nyt tällä hetkellä akuutin kriisin näkökulmasta tärkeää siksi, että monessa Euroopan maassa yksi tärkeimpiä maakaasun käyttömuotoja on rakennusten lämmitys, ja silloin kun maakaasua käytetään energiatehottomassa, siis energiaa tuhlaavassa, rakennuksessa, niin maakaasua poltetaan siinä enemmän kuin tarvitsisi. Aikoinaan kun olin Euroopan parlamentin jäsen, olin myöskin energiavaliokunnan varajäsen siellä, ja meille esitettiin aika hätkähdyttäviä lukuja siitä, missä määrin voisimme maakaasun tuontia Venäjältä Eurooppaan vähentää, jos koko rakennuskanta saataisiin energiatehokkaaksi. 

Eli, arvoisa puhemies, tästä tämän direktiivin varsinaisesta tavoitteesta toteaisin, että se on tärkeä, ja pidän tärkeänä, että se käsitellään huolellisesti myöskin sitten asianomaisissa valiokunnissa eduskunnassa. Se ei ole tärkeä pelkästään ilmaston näkökulmasta vaan myöskin siitä näkökulmasta, että mahdollisimman nopeasti pääsemme irti Putinin sotakoneen rahoittamisesta öljyä ja kaasua ostamalla. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen beslutade avge ett motiverat yttrande om tillämpning av subsidiaritetsprincipen i subsidiaritetsärende SÄ 8/2022 rd enligt stora utskottets betänkande. Ärendet slutbehandlat.