Arvoisa puhemies! Esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaiset lausumaehdotukset. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Rantasen tekemää esitystä. 

Arvoisa puhemies! Tosiaan me perussuomalaiset olemme olleet jo pitkään sitä mieltä, että tämä Suomen ylikunnianhimo on hyödytöntä. Suomen pitäisi sen takia luopua tästä perusteettomasta kunnianhimosta ja siirtyä muun Euroopan tahtiin ilmastotoimissa. Ruotsissahan tämä hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2045 ja Tanskassa 2050, ja Suomessa tämä on 2035. Tämä liika kunnianhimo ilmastotoimissa, kuten tämä käsittelyssä oleva lakiesitys, köyhdyttää ihmisiä, haittaa yrityksiä ja murentaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Siksi me perussuomalaiset teimme tähän tämän vastalauseen, joka äsken esiteltiin, nämä kaksi lausumaehdotusta. Luen tässä ne vielä kertaalleen: 

”1. Eduskunta edellyttää, että jakeluvelvoitteen tason muutokset eivät aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia polttoaineiden hintoihin.” 

”2. Eduskunta edellyttää, että Suomi hakee erityisolosuhteisiin vedoten Euroopan unionilta erillislupaa poiketa jakeluvelvoitteen vähimmäisvaatimuksista.” — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Meillä on täällä toisessa käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Lyhyesti sanottuna kyse on mediassakin paljon esillä olleesta uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta, ja en voi kuin kannattaa noita edustaja Vallinin lukemia, talousvaliokunnan kokouksessa jätettyjä lausumia. 

Jakeluvelvoiteprosentti tarkoittaa käytännössä uusiutuvien jakeiden määrää perinteisen polttoaineen joukossa, ja on ihan älytön juttu, että tämmöisessä kriisitilanteessa, missä maamme elää, lähdetään nostamaan ja tehdään suunnitelma vielä niin, että nostetaan enemmän kuin Euroopan unioni vaatii. Esityksen mukaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta alennettaisiin 7,5 prosenttiyksiköllä vuodeksi 2023. Tämä on sinänsä kannatettavaa, mutta jakeluvelvoitteen alentamisesta johtuvat, vuosilta 2022 ja 2023 toteutumatta jäävät päästövähennykset katettaisiin korottamalla seuraavien vuosien jakeluvelvoitteita. Samalla vuoden 2030 jakeluvelvoite nostettaisiin 34 prosenttiin. 

Huomionarvoista on se, että EU-lainsäädännön mukaan jäsenmaiden jakeluvelvoitteen tason tulee olla vähintään 14 prosenttia vuonna 2030. Nämä uusiutuvat materiaalit saattavat olla kasvinviljelystä tulleita öljyjä tai esimerkiksi paistinrasvoja, jotka sitten ovat käyneet prosessin ja sekoitetaan polttoaineen sekaan. Eli Suomi haluaa sekoittaa näitä 20 prosenttia enemmän kuin Euroopan unioni vaatii. St1:n Mika Aho on sanonut, että vuotuinen hintalappu voisi olla jopa miljardi euroa vuonna 2030. Tämä hallituksen esitys on aivan järkyttävä. Minä en tiedä, näin vaalien alla tulee mieleen, että tämä on jallituksen esitys. [Sanna Antikainen: Jallitus!] 

Arvoisa puhemies! Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyongelmat todennäköisesti kasvaisivat merkittävästi [Puhemies koputtaa] jakeluvelvoitteen tuntuvan kiristämisen seurauksena sekä logistiikan kallistumisen että palkansaajien runsaiden palkankorotusvaatimusten myötä. Inflaation laajenemisen estämiseksi tulee käyttää useita keinoja, joista yksi on jakeluvelvoitteen pitäminen korkeintaan verrokkimaidemme tasolla. Suomalaisia ei saa ajaa liikenneköyhyyteen, kuten talousvaliokunnassa on nostettu esiin. 

Kannatan edustaja Rantasen tekemiä esityksiä.