Arvoisa puhemies! Esittelen talousvaliokunnan mietinnön 5/2022.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettua lakia siten, että pienten yritysten sulkemiskorvausta ja matkailu‑ ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritysten kustannustukea muutettaisiin. Sulkemiskorvauksella kompensoitaisiin koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemismääräysten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle. Kustannustuella kompensoidaan lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimialoille ja yrityksille. Esityksessä tavoitteena on yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa.
Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä muutettuna, ja lisäksi tähän mietintöön sisältyy kaksi lausumaehdotusta. Ja etenemme tässä siten, että tähän sisältyy yksi vastalause.
Normaalioloissa markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että lainsäädäntötoimet puuttuisivat mahdollisimman vähän lähtökohtaan yritysten kilpailuedellytysten tasapuolisuudesta. Koronapandemia ja sen johdosta säädetyt rajoitukset ovat kuitenkin kohdelleet elinkeinotoimintaa valtavin eroin, minkä vuoksi on perusteltua, että tätä vastaavasti myös julkisin varoin rahoitetut tuet vaihtelevat sen mukaisesti, kuinka liiketoiminta on häiriintynyt. Tukijärjestelmän tulee kohdistua mahdollisimman tarkasti ja oikeudenmukaisesti juuri koronapandemiasta ja sen rajoitustoimista aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen ja pitkäaikaisten vaurioiden estämiseen.
Talousvaliokunta on aiemmin tähdentänyt, että kustannustukijärjestelmän oikeutuksen arvioinnissa keskeistä on, että sen tarkoituksena on olla nopea ja väliaikainen likviditeettituki tilanteessa, jossa yritysten toimintaedellytykset ovat ilman niiden omaa syytä voimakkaasti ja odottamattomasti heikentyneet ja normaalioloissa kannattava toiminta muuttunut hetkellisesti kannattamattomaksi. Tällaisissa tilanteissa myös tukimuodot, jotka eivät normaaliolosuhteissa olisi perusteltuja tai sallittuja, voivat olla hyväksyttäviä. Kustannustuki olisi soveltamisalaltaan edelleen tarkoitettu ensisijaisesti lain liitteessä mainituilla toimialoilla toimiville matkailu‑, ravintola‑ ja tapahtuma-alan yrityksille. Lisäksi sitä voitaisiin myöntää, mikäli yritykseen on kohdistunut julkisoikeudellinen koronapandemian hallintaan liittyvä rajoitus joko suoraan tai mikäli julkisoikeudellinen rajoitus on kohdistettu tukea hakevan yrityksen merkittävään asiakaskuntaan.
Kustannustuen tarkoitus on kohdistua nykyisellään vain julkisoikeudellisista rajoituksista kärsiviin toimialoihin ja yrityksiin. Kyseessä ei siten olisi enää niin sanottu yleinen kustannustuki, jolla tuettaisiin koronapandemian aiheuttamia yleisiä liiketoiminnan vaikeuksia yrityksille. Tuen myöntämisen edellytyksenä pidettävää liikevaihdon alenemavaatimusta laskettaisiin siten, että liikevaihdon aleneman tulisi olla yli 25 prosenttia aiemman kustannustukisääntelyn mukaisen 30 prosentin sijaan. Tämä on ehkä keskeisimpiä muutoksia tässä esityksessä. Tuen myöntämisen edellytykset pysyisivät pääosin ennallaan.
Ja sitten lyhyesti sulkemiskorvauksesta:
Sen lähtökohdat ovat hieman erilaiset kuin kustannustuen. Lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuneet sulkemis‑ ja rajoitusmääräykset ovat merkinneet tietyn elinkeinon harjoittamisen kieltämistä lähes kokonaan määräajaksi ja siten hyvin voimakasta puuttumista perustuslain 18 §:ssä turvattuun elinkeinovapauteen. Lisäksi sääntelyllä on puututtu elinkeinonharjoittajien perustuslain 15 §:ssä tarkoitettuun omaisuuden suojaan. Näin ollen siis sulkemismääräysten taustalla on ollut hyvin painavia perusoikeuksiin liittyviä punnintoja ja perusteita, ja tähän on myöskin perustuslakivaliokunta ottanut kantaa. Ottaen huomioon rajoitussääntelyn poikkeuksellisen huomattavat vaikutukset ja vaikutusten äkillisyys perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että kohtuullisesta kompensoimisesta ja vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä elinkeinonharjoittajille säädetään lailla.
Tämä lyhyesti tästä sulkemiskorvauksesta, ja siihen liittyy myöskin valiokunnan tekemä muutosesitys ihan pykäliin asti, eli sieltä poistettaisiin sana ”pienille”, ja pienille yrityksille tarkoitettua sulkemiskorvausta laajennettaisiin. Tämä muutos parantaa yritysten asemaa ja mahdollistaa joidenkin yritysten pääsemisen tämän tuen piiriin jo tässä vaiheessa tämän lain myötä. Vielä odotamme hallitukselta saapuvaksi suurten yritysten sulkemiskorvaukseen liittyvää lainsäädäntöä, kunhan EU-prosessit on saatu hoidettua.
Ihan vielä haluaisin nostaa muutaman punninnan tämän lainsäädännön tarkoituksenmukaisuudesta, koska se on paikallaan. Talousvaliokunnan saama asiantuntijaselvitys on ollut jakautunutta nyt ehdotetun tuen tarkoituksenmukaisuuden suhteen. Kuulemisissa on esitetty, että pandemian johdosta myönnetyt tuet ovat olleet niukkoja sekä määrällisesti että tukikelpoisten toimintojen määrittelyn suhteen erityisesti kansainvälisessä vertailussa mutta myös absoluuttisesti.
Toisaalta valiokunta on saanut selvitystä, jonka mukaan pandemian alkuvaiheen likviditeettikriisin myötä uhanneen konkurssiaallon torjumisen jälkeen kustannustuen kaltaisten instrumenttien vaikutus on ollut vähäinen tai joidenkin asiantuntijanäkemysten mukaan jopa negatiivinen. Varmasti tulemme tarvitsemaan laajempaa punnintaa näistä yrityksille kohdennetuista tuista koronakriisissä ja tämän kokonaisuuden läpi katsomista. Ja toivon, että tähän punnintaan, jota valiokunta on ansiokkaasti mietintöön kirjannut, myöskin tutustutte, koska aikataulun puitteissa ei ole mahdollista sitä kokonaisuutena tässä avata.
Valiokunta kiinnittää myöskin huomiota siihen, että tämä hallituksen esitys tuli eduskunnalle käsiteltäväksi suhteellisen kohtuuttomassa aikataulussa ottaen huomioon, että tämä on sidottu lisätalousarviomenettelyyn ja tätä lainsäädäntöä myöskin odotettiin pitkään. Ja valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tarve turvautua ehdotetun kaltaiseen lainsäädäntöön on ollut tiedossa jo pitkään, ja toivon, että tämä viesti kohtuuttomista määräajoista menisi perille myöskin valtioneuvoston piiriin, mikäli joudutaan — ja todennäköisesti kun vielä joudumme — koronayritystukilainsäädäntöä jatkossakin käsittelemään.
Ja kaksi lausumaehdotusta sisältyy tähän, ja lyhyesti vielä niistä. 1) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti toteuttamaan vaadittavat toimet, joilla turvataan tilannehuoneen/datahuoneen toiminnan jatkuminen välittömästi. Tähän liittyvä taustoitus on mietinnössä. Voitte tutustua siihen. Ja toinen lausumaehdotus kuuluu siten, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto toimittaa talousvaliokunnalle kaikki hallinnonalat kattavan ja kansainvälisen toimialoittain jäsennettyä vertailua sisältävän selvityksen koronapandemian aikana myönnetyistä yritystuista maaliskuun 2022 loppuun mennessä.
Tässä tiivistetysti, arvoisa puhemies. — Kiitos.
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Holopainen, Mari.