Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen budjetissa pienituloisilta leikataan ja suurituloisille jaetaan uusia veroetuja. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa, ja köyhyys lisääntyy. Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä näitä valintoja. Veroaste laskee tulevina vuosina merkittävästi, ja hallitus antaa veroasteen laskea. Hallituksen verolinja johtaa paitsi valtion velkaantumisen kasvuun myös eriarvoisuuden kasvuun sekä verotuksen ympäristöohjauksen heikkenemiseen. 

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton vaihtoehdossa suomalaisten enemmistön käteenjäävät tulot kasvavat, vaikka tuloveroasteikkoa ei kevennetä hallituksen esityksen tavoin, sillä peruisimme niin sanotun kiky-sopimuksen mukaiset sosiaalivakuutusmaksumuutokset, jotka siirsivät maksurasitusta työnantajilta työntekijöille. Sosiaalivakuutusmaksujen muutosten vastapainoksi ja valtiontalouden vahvistamiseksi vasemmistoliiton vaihtoehdossa jätetään tuloveroasteikon indeksikorotukset tekemättä, mikä vahvistaa julkista taloutta sadoilla miljoonilla euroilla. Myös ylin veroluokka pysyy esityksessämme vuoden 2023 mukaisena, eli peruisimme hallituksen niin sanotun solidaarisuusveron alarajan noston myötä tekemän kymmenien miljoonien eurojen veroalennuksen suurituloisimmille. Perusvähennystä vaihtoehdossamme kevennetään hallituksen esityksen mukaisesti pienituloisten ostovoiman parantamiseksi. Sen sijaan työtulovähennyksen muutokset perutaan. 

Arvoisa puhemies! Emme näe perusteltuna jatkaa kotitalousvähennyksen korotettua tasoa. Kotitalousvähennys on pääasiassa hyvätuloisille kohdistuva kansantaloudellisesti melko tehoton verotuki. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa kotitalousvähennystä kohtuullistetaan palauttamalla sen ehdot vuoden 2020 mallin mukaiseksi. Vähennystä voi jatkossa käyttää kuitenkin myös fysioterapiaan ja toimintaterapiaan, kuten hallitus esittää. Vasemmistoliitto peruisi hallituksen esitykseen sisältyvän asunnon ja työpaikan välisiä työmatkakustannuksia koskevan vähennyksen omavastuun korotuksen 750 eurosta 900 euroon. Matkakulujen omavastuuosuuden korotus nostaa työmatkaliikkumisen kustannuksia ja vähentää erityisesti pienituloisten työssäkäynnin kannusteita. 

Arvoisa puhemies! Edellä olevalla perusteella esitän vasemmistoliiton vastalauseen 4 mukaiset pykälämuutosesitykset. 

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä edustaja Sarkkisen erinomaista esitystä. 

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on ensi vuoden tuloveroasteikot ja niihin liittyvä muu lainsäädäntökokonaisuus. Erittäin laaja paketti, joka varmasti montaa veronmaksajaa kiinnostaa, miten ensi vuoden osalta tuloveroasteikot määrätään. Tässä kokonaisuudessa olisi mahdollisuus käsitellä monia asioita, mutta keskityn nyt omassa puheenvuorossani vain niihin kokonaisuuksiin, joista olemme tuloveroasteikkojen osalta hallituksen kanssa eri mieltä. 

Ensimmäinen liittyy verotuksen indeksitarkistuksiin. Toisin kuin hallitus, sosiaalidemokraatit esittävät, että verotuksen indeksitarkistukset tehdään ensi vuonna täysimääräisesti. Emmekä hyväksy sitä, että sosiaaliturvamaksujen muutosten johdosta hallitus pienentää palkansaajille kohdistuvaa indeksitarkistusta, kun taas vastaavasti työnantajat saavat vastaavan sosiaaliturvamaksujen alennuksen täysimääräisenä. Tällainen periaatteellinen kysymys: kun molemmat osapuolet maksuja maksavat, niin on täysin kohtuutonta ja väärin, jos vain toiselta osapuolelta lähdetään leikkaamaan se hyöty maksualennuksista pois. Näiden täysimääräisten indeksitarkistusten vaikutuksena kaikkien palkansaajien ja varsinkin pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotus sosiaalidemokraattien vaihtoehdossa kevenee ensi vuonna enemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa. 

Samoin, arvoisa puhemies, esitämme, että solidaarisuusveron alaraja pidetään nykyisellä tasolla. Emme siis olisi nostamassa solidaarisuusveron alarajaa toisin kuin hallitus. On täysin kohtuutonta, että tilanteessa, jossa julkinen talous on kymmenien miljardien alijäämäkierteessä, hallitus tekee samalla mittavia säästöjä pienituloisten henkilöiden toimeentuloon jopa sadoilla euroilla kuukaudessa ja lähdettäisiin samanaikaisesti keventämään sellaisten henkilöiden verotusta, jotka tienaavat merkittävästi enemmän kuin keskituloinen henkilö. Varsin irvokasta tämä on siinä mielessä, että todella hallituksen politiikalla suurimmat veronalennukset kohdistuvat henkilöihin, jotka tienaavat 14 000 euroa kuukaudessa. Mielestämme on väärä talouden hetki siihen, että pääministerin tuloluokassa oleville henkilöille tehdään veronkevennyksiä. Senpä takia pitäisimme solidaarisuusveron alarajan nykyisellään. 

Kolmas huomio, arvoisa puhemies, josta olemme erityisen paljon eri mieltä hallituksen kanssa, liittyy asunnon ja työpaikan välisiin matkakustannuksiin ja niiden verovähennyskelpoisuuteen. Edellinen hallitus laski matkakuluvähennyksen omavastuuta ja toisaalta nosti enimmäismäärää juuri sen takia, että pystyttäisiin kompensoimaan kallistuneita liikkumisen kustannuksia varsinkin heille, jotka joutuvat työn perässä liikkumaan pitkiä matkoja. Mielestämme olisi oikeudenmukaista, että samalla linjalla jatkettaisiin nykyäänkin. Senpä takia pitäisimme sekä omavastuun että ylärajan ennallaan myös matkakuluvähennyksen osalta, mikä johtaisi siihen, että työn perässä liikkuminen SDP:n vaihtoehdossa on edullisempaa kuin hallituksen vaihtoehdossa ja sitä kautta tukee varmasti työn vastaanottamista myös pidemmän matkan päästä. 

Arvoisa puhemies! Irvokkaintahan tässä tilanteessa on juuri se, että kun hallitus samalla suunnittelee keventävänsä polttoaineveroa mutta nostaa matkakustannuksia, niin yhteisvaikutuksena todella tässä yhtälössä pitkää työmatkaa ajava häviää, [Anne Kalmari: Järkyttävää!] mikä on mielestämme täysin väärää politiikkaa tässä ajassa. 

Senpä takia, arvoisa puhemies, teen vastalauseemme mukaiset pykälämuutosehdotukset, jotka liittyvät juuri siihen, että indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä, jolloin pieni- ja keskituloiset palkansaajat ja eläkeläiset saavat enemmän käteen kuin hallituksen vaihtoehdossa. Solidaarisuusveron alaraja pidetään ennallaan, sillä nyt ei ole oikea aika keventää suurituloisten verotusta. Kolmanneksi asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista korvattaisiin nykyisellään, jolloin nimenomaan liikkuminen työn perässä olisi edullisempaa kuin hallituksen vaihtoehdossa. 

Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Räsäsen äsken tekemiä ehdotuksia. Muutama sananen vielä tähän perustelujen taustaksi. 

Minulla on edessäni tässä budjettikirjan sivut 38 ja 39, joissa on taulukkomuodossa kaikki meidän verotulot, jotka yhteensä ensi vuodelle ovat 66,8 miljardia euroa. Näistähän kaksi suurinta menolajia, toisaalta ansio- ja pääomatulovero ja sitten toisaalta arvonlisävero, muodostavat käytännössä melkein 50 miljardia euroa. Tämä ansio- ja pääomatuloverojen osuus on täällä 26,6 miljardia ja arvonlisäverot ovat 22,6 miljardia euroa. Ja edelleen tuo pääoma- ja ansiotuloverojen osuus jakaantuu niin, että progressiivinen tulovero on siitä 21,8 miljardia ja pääomatuloveron arvio 3,8 miljardia euroa ja yleisradiovero 551 miljoonaa euroa. Tässä ihan näitä peruslukuja. Eli olemme täällä todella tärkeiden, perustavaa laatua olevien budjettiasioiden kanssa nyt tekemisissä. 

Arvoisa puhemies! Haitoilla tulee olla hinta ja työn tekemisen kannattavaa. Siksi Suomessa tulisi käynnistää vihreä verouudistus, jolla vauhditetaan vihreää siirtymää ja kiertotaloutta, vahvistetaan julkista taloutta ja tuottavuutta sekä parannetaan ympäristön tilaa. Vihreässä verouudistuksessa verotetaan kevyemmin työn tekemistä ja teettämistä ja vastaavasti ankarammin haittoja, kuten ympäristön tärvelemistä ja luonnonvarojen ylikulutusta. Samassa yhteydessä me vihreät poistaisimme asteittain elinkeinoelämän murrosta hidastavat ja kilpailua vääristävät ympäristölle haitalliset tuet. Osana tätä vihreätä verouudistusta me keventäisimme ansiotuloverotusta jo ensi vuonna noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin Orpon hallitus. Kohdentaisimme nämä veronkevennykset lapsiperheköyhyyttä vähentävällä ja työllisyyttä edistävällä tavalla, siis oikeudenmukaisemmin kuin hallitus omansa. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on valinnut toisenlaisen tien. Tästä kyvyttömyydestä uudistaa verotusta kärsivät niin ympäristö kuin talouskin. Hallituksen tulopolitiikka on suorastaan höveliä. Veropohja hapertuu miljardeilla, kun hallitus antaa kokonaisveroasteen laskea, ja tästä johtuen julkisen talouden velkaantuminen jatkuu järkyttävällä tahdilla. Vähemmän uppiniskainen suhtautuminen verotukseen parantaisi hallituksen uskottavuutta julkisen talouden vahvistamisessa. Tässä haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja myös näiden lapsiperheköyhyyttä syventävien leikkausten keskellä hallituksen esitys veronkevennyksistä nimenomaan suurituloisille on kohtuuton. 

Vihreät esittää, että solidaarisuusveroa ei kevennetä, vaan se säilytetään tätä vuotta vastaavalla tasolla. Lisäksi tekisimme solidaarisuusverosta pysyvän osan ansiotuloverotaulukkoa. 

Arvoisa puhemies! Perintöveroa myös uudistaisimme mutta tarkkarajaisemmin kuin hallitus. Perintövero on, sanoisinko, epäsuosittu vero, mutta sillä on tärkeä rooli verojärjestelmässä. Siihen ei sisälly kannustinongelmia, ja se tehostaa talouden toimintaa. On kuitenkin totta, että mikäli perittävä omaisuus ei ole niin sanotusti riihikuivaa rahaa, voi perintöveron maksamiseen liittyä aitoja ongelmia. Hallituksen valitsema ratkaisu on kuitenkin puutteellinen. Kymmenen vuoden automaattinen maksuaika melko korkealla korolla voi johtaa käytännössä siihen, että pidennystä käyttävät lähinnä muutenkin maksukyvyttömät verovelvolliset. Uudistus kohdistuu lisäksi laveasti kaikenlaisiin perintöihin, vaikka ongelma liittyy varsin spesifeihin tilanteisiin. Perintöveron maksuajan pidennys tulisi suunnata koskemaan erityisesti ei-likvidiä omaisuutta sekä toteuttaa esimerkiksi siten, että verovelvollinen voisi suorittaa maksun pienemmissä tasasuuruisissa erissä vuosittain kymmenen vuoden aikana. 

Arvoisa puhemies! Myös kotitalousvähennys kaipaa uudistamista. Hallitus esittää, että kotitalousvähennyksen määräaikaista korotusta pidennetään vuodella ja kotitalousvähennys laajennetaan koskemaan fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. No, kotitalousvähennyshän kohdentuu erityisesti keski- ja suurituloisille kotitalouksille, joten tämä esitys vaikuttaisi tulonjakoon eriyttävästi. Samalla esitys heikentäisi valtion verotuottoja vuositasolla 43 miljoonaa euroa. Korotuksen osuus tästä on 39 miljoonaa euroa ja laajennuksen osuus 4 miljoonaa euroa. Asiantuntijakuulemisissa nousi esiin, että fysioterapia ja toimintaterapia eivät ole sellaisia tyypillisiä kotona tehtäviä töitä, joita kotitalousvähennyksen alkuperäisessä tavoitteessa tarkoitetaan. Huomionarvoista on myös se, että nämä kyseiset palvelut ovat pääsääntöisesti arvonlisäverovapaata palvelua, joihin kohdistuu tämän muutoksen jälkeen kaksinkertainen tukielementti. Laajennuksen tavoitteet ovat kuitenkin kannatettavia: tukea ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista. Tämä määräaikainen laajennus voi lisäksi tarjota mahdollisuuden seurata ja arvioida kotitalousvähennyksen vaikutuksia, ja näistä syistä tämä määräaikainen laajennus on hyväksyttävissä huolimatta siitä, että se on jo varsin etäällä kotitalousvähennyksen alkuperäisestä tarkoituksesta. Kotitalousvähennyksen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä koskevan korotuksen jatkamista ei voi kuitenkaan pitää perusteltuna tässä taloudellisessa tilanteessa. 

Yleisesti ottaen kotitalousvähennyksellä saavutetaan tutkimusten perusteella vain vähäistä palveluiden kulutusta ja palvelualojen työllisyyttä lisäävää vaikutusta, vaikka sillä on kokonaisuudessaan merkittävä, peräti 420—500 miljoonan euron verotuottoja pienentävä vaikutus. Kotitalousvähennyksen tarkoituksenmukaisuutta tulisikin arvioida kokonaisuutena ja samalla selvittää, olisivatko muun muassa harmaan talouden torjuntaan liittyvät hyödyt saavutettavissa nykyistä pienemmän veromenetyksen kautta. 

Arvoisa puhemies! Työmatkakulujen vähennyksistä totean vain tiiviisti, että tavoitteena tulisi olla siirtymä vähemmän byrokraattiseen ja paremmin ilmastopolitiikkaa tukevaan, kilometripohjaiseen järjestelmään, jossa vähennyksen perusteena olisi etäisyys työpaikasta. Vähennyksen suuruudessa tulisi ottaa huomioon myös alueelliset erot ja julkisen liikenteen tilanne. 

Arvoisa puhemies! Teen vihreiden vastalauseen numero 3 mukaiset pykälämuutosesitykset. Ne koskevat nimenomaan solidaarisuusveron alarajan säilyttämistä vuoden 2023 tasolla sekä kotitalousvähennyksen korotuksen jatkamisen perumista. 

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta ei hyväksy pääministeri Orpon hallituksen päätöstä korottaa asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia heikentämällä verovähennysoikeutta. Hallitus mielestämme kiristää työmatkojen verotusta tilanteessa, jossa bensan ja dieselin hintataso on yhä liian korkealla sekä elämisen kustannukset ovat kauttaaltaan kallistuneet. Tämä päätös on räikeässä ristiriidassa sen viestin kanssa, jota ainakin osa nykyisistä hallituspuolueista ennen eduskuntavaaleja kansalaisille antoi, ja nyt hallitus iskee välttämättömimpään auton käyttöön eli työmatkoihin. Veronkorotus vaikuttaa myös moniin joukkoliikennettä työmatkoihinsa käyttäviin. 

Samanaikaisesti, kun hallitus kiristää työntekijöiden työmatkojen verotusta, on se keventämässä suurituloisimpien ansiotulojen verotusta merkittävästi. Yhteiskuntamme hyväosaisimmille täsmäkohdennettu veroale toteutetaan nostamalla niin sanotun solidaarisuusveron eli kahden prosenttiyksikön lisäveron alaraja 150 000 euroa ylittäviin tuloihin samalla, kun veroa jatketaan alkaneen vaalikauden loppuun saakka. Solidaarisuusveron huojentamisen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on vähäistä. 

Keskusta esittää myös, että hallitus käynnistäisi valmistelun erityisestä yksin asuvien korotetusta kotitalousvähennyksestä ja varaisi siihen riittävät määrärahat. Esitämme myös, että hallitus valmistelisi viipymättä perintö‑ ja lahjaveron maksuajan korjaussarjan siten, että perintö‑ ja lahjaverolle saisi kohtuukorkoista maksuaikaa kymmenen vuotta ja samalla maksuja lyhennettäisiin vuosittain. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämän pohjalta teen keskustan vastalauseen 2 mukaiset pykälämuutosehdotukset. 

Arvoisa rouva puhemies! On irvokasta, että samaan aikaan, kun puhutaan polttoaineveron muutaman sentin laskusta, niin ne, jotka joutuvat kaikista pisintä työmatkaa ajamaan, monet kotipalvelun työntekijät tai maatalouslomittajat, aivan tavalliset aika pienipalkkaiset ihmiset, joutuvat kustantamaan työmatkojaan — sitä, että lähtevät töihin aamuisin — entistä enemmän itse. 

On vielä irvokkaampaa se, että samaan aikaan, kun pienituloisilta leikataan, montaa eri kauttakin samalta perheeltä, annetaan oikein tämmöinen ekstraverovähennys hyväosaisille. Ei tämä porukka osannut sitä edes pyytää. Ei tämäkään porukka haluaisi sitä tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Nyt otetaan velkaa, että saadaan hyväosaisille verohelpotuksia. Mielestäni tällaiseen ei kannattaisi sortua, jos yritetään vaikeina aikoina pitää porukka yhtenäisenä ja saada hyväksyttävyyttä ja yhteishenkeä politiikalle. 

Kannatan tätä edustaja Honkosen esitystä. Siellä oli myöskin yksin asuville korotettu kotitalousvähennys ja oikeudenmukaisuutta tähän perintö- ja lahjaveroon näiden muiden hyvien asioiden lisäksi. 

Arvoisa rouva puhemies! Tuohon edustaja Kalmarin puheenvuoroon täytyy tarttua sen verran, että kun mainittiin lomittajat, niin onhan tämä nyt aika kauhistuttavaa, että lomittajat vielä monta kertaa päivässä saattavat joutua ajamaan näitä matkoja ja korvaukset ymmärtääkseni maksetaan vain yhdeltä reissulta. Mutta se, mikä tässä kilometrikorvauksessa on mielestäni valtava epäkohta, on kohtaanto-ongelma. Kaikki tässä salissa tunnustavat sen, että meillä on valtaisa kohtaanto-ongelma siinä, miten saadaan työvoima liikkumaan. Ja nyt näillä muutoksilla sitä suuremmalla syyllä ihmisten, jotka joutuvat ajamaan pitkää matkaa, ei kannata ottaa sitä työtä vastaan. Eli kun täällä on tänäänkin puhuttu niistä työn kannustimista, niin tämä ei nyt ainakaan ole sellainen työn kannustin, joka sinne pitkämatkalaisille toimisi. 

Jos asunnon ja työpaikan välistä matkakustannusta koskevan vähennyksen omavastuuosuutta nostetaan 750 eurosta 900 euroon, niin se on jotenkin ristiriidassa sen asian kanssa, että matkakuluvähennyksen omavastuun korottamisen arvioidaan tuottavan valtiolle Helsingin Sanomien mukaan noin 27 miljoonaa euroa, ja sitten taas liikennepolttoaineiden valmisteveron alentaminen pienentää verotuloja vajaalla 160 miljoonalla eurolla. Kun olisi tarkoitus saada ne ihmiset liikkumaan töihin, niin eihän tässä ole mitään järkeä. 

Kaikista eniten tästä kärsivät juuri ne pitkää matkaa ajavat, mutta erityisesti he, jotka yrittävät nyt jollain tavoin tässä yhteiskunnassa saada nämä yhteiskunnan rattaat pyörimään. Ja kyllä minulle ensimmäiseksi tulevat mieleen rakennusmiehet, jotka sahaavat edestakaisin Suomessa työpaikan ja kodin välillä. Niihin tuloihin tämä on kyllä inhottava isku hallitukselta. 

Arvoisa rouva puhemies! Verotuksellahan on ainakin kaksi elementtiä: toisaalta sillä halutaan kerätä rahaa yhteiskunnalle, jotta voimme kustantaa tärkeitä palveluita tai esimerkiksi infraamme, ja toisaalta verotus tulisi entistä enemmän nähdä myös ohjauskeinona siihen, mihin haluamme vaikka kulutuksen osalta ohjata. Sen takia vihreiden ajatus tästä vihreän verouudistuksen eteenpäinviemisestä on mielestäni äärimmäisen tärkeä. Se, että verottaisimme työtä vähemmän, totta kai kannustaisi työntekoon, ottamaan kaikenlaista työtä entistä paremmin vastaan, ja se taas, että verottaisimme ympäristöhaittoja enemmän, kannustaisi välttämään erilaisten ympäristöhaittojen tekemistä, ja toisaalta se myös pohjautuisi ajatukseen, että haitan aiheuttaja maksaa kustannuksista. Nythän tilanne on se, että erilaisten ympäristöhaittojen osalta me sitten julkisella rahalla joudumme tekemään korjauksia ja paikkauksia vaikka nyt esimerkiksi silloin, kun haluamme varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä. 

Toisaalta verotuksella on myös se elementti, että sen tulee olla oikeudenmukaista. Nyt kun me mietimme tätä aikaa, jolloin me tiedämme, että meidän täytyy tehdä talouden suhteen paljon päätöksiä, jotta pidämme talouden tasapainossa ja pystymme varmistamaan talouden kestävyyden, niin tässä tilanteessa se, että me alennamme kaikkein hyvätuloisimpien verotusta, ei ole kyllä ihmisten oikeudentajun mukaista. Sen takia me emme kannata tätä solidaarisuusveron kevennystä, vaan se tulisi säilyttää tätä vuotta vastaavalla tasolla, ja mielestämme siitä pitäisi tehdä pysyvä osa ansiotuloverotaulukkoa. 

Perintöveron osalta todella, niin kuin edustaja Hyrkkö tässä sanoi, me näemme myös uudistamistarpeita, mutta tämä hallituksen esitys ei mielestämme ole oikeastaan sellainen, joka vastaa niihin haasteisiin, mitä perintöveron suhteen ihmisillä käytännön elämässä on. 

Niin kuin edustaja Hyrkkö totesi tästä kotitalousvähennyksestä, niin sen korotus ei myöskään ole tässä ajassa tarpeellinen, mutta toki tämä määräaikainen laajennus sinänsä jo tutkimuksellisestikin on ihan mielenkiintoinen, että voimmeko sillä saavuttaa helpotusta nyt, kun tiedämme, että on myös pulaa ihmisistä, jotka pystyisivät tukemaan ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista, ja voisimmeko tällä helpottaa tätä tilannetta. 

Sitten tämän työmatkavähennyksen osalta todella meidän tulisi uudistaa sitä mallia niin, että siellä, missä oman auton käyttö on välttämätöntä, pystyisimme sitä paremmin tukemaan, mutta toisaalta siellä alueilla, missä taas julkinen liikenne toimii ja ihmiset voisivat sitä paremmin hyödyntää, heidän osaltaan silloin myös kannustaisimme valitsemaan julkista liikennettä. 

Kannatan siis edustaja Hyrkön tekemiä esityksiä.