Arvoisa puhemies! Nyt todella käsittelyssä on tämä hallituksen esitys osakesäästötilien talletusrajan ylärajan nostamiseksi. Hallitushan esittää tätä sen takia, että haluaa tavoitteidensa mukaisesti edistää piensijoittamista, ja tätä tavoitetta voin lämpimästi kannattaa. [Juho Eerola: Hyvä!] Se, että suomalainen kokisi arvokkaaksi varautua myös pahan päivän varalle tai ylipäätänsä kokisi arvokkaaksi halun kerryttää omaa omaisuuttaan, on erittäin tärkeää, ja siitä on viime kädessä myös sitten kansantaloudelle erittäin paljon hyötyä. Toivon, että jokainen tätä omien mahdollisuuksiensa mukaan myös harrastaa.
Mutta sitten, arvoisa puhemies, on ehkä syytä hieman nyt läpivalaista näitä väitteitä, joita täällä on tänään todettu, ja katsoa, vastaako tämä muutos nyt sitten tosiasiallisesti siihen tavoitteeseen nimenomaan edistää piensijoittamista. Täällä moni on todennut, että osakesäästötili on suuri menestystarina, ja tämä argumenttihan pohjaa siihen, että kun katsotaan lukumäärällisesti näitä tilejä, paljonko niitä on avattu — se on yli 300 000 — niin voi todeta, tämähän on ollut erittäin suosittu.
No, sitten jos tarkastellaan sitä, paljonko sinne osakesäästötileille on talletettu, niin keskimääräinen talletus viimeisimpien tietojen mukaan, mitkä myös sieltä hallituksen esityksestä löytyvät, on 5 000 euroa. Suurin osa näistä tileistä on tällä hetkellä tyhjinä. Ja jos nyt sitten hallitus haluaa edistää nimenomaan piensijoittamista, niin varmaan kannattaisi keskittyä sitten niihin asioihin, joilla pystyttäisiin vaikuttamaan siihen, että yhä useampi näistä tyhjistä tileistä alkaisi saamaan niitä talletuksia.
Nyt kun sitten tämä muutos talletusrajaan — joka siis on talletusraja, ei mikään pääomaraja — nostetaan 50 000:stä 100 000:aan, niin tosiasiallisesti tämä muutos tällä hetkellä kohdistuu todella alle 4 prosenttiin näistä tileistä, ja lukumäärällisesti se taitaa olla 8 000 tilinomistajaa, joita tämä muutos nyt tällä hetkellä koskee, jotka nyt voivat sitten tallettaa sinne osakesäästötilille lisää. Yhdyn kyllä tässä edustaja Marttilan arvioon siitä, että jos nyt halutaan tukea piensijoittajia, niin tämä nyt ei kyllä ole sitten se joukko, jota voi kutsua piensijoittajiksi. Tai sitten, totta kai, meillä voi jokaisella olla vähän erilainen arvio siitä, kuka on piensijoittaja ja kuka ei.
No, sitten yleensä kuulee myös sen argumentin, että olisi järkevämpää, että suomalaisten rahat eivät seisoisi pelkästään seinissä — koska tosiasiallisesti suurin kansalaisvarallisuushan meillä on kiinteistöt — mutta eivät myöskään makaisi nollakorkoisilla pankkitileillä ja olen tästä ihan samaa mieltä. Olisi parempi, että meistäkin jokaisen rahat, jos me niitä jollain tilillä makuutamme, olisivat ainakin jollain ehkä vähän paremmin tuottavammalla tilillä kuin nollakorkoisella tilillä. Monesti on tässä keskustelussakin nostettu esille tämä 110 miljardia, jotka meillä siellä nollakorkoisilla pankkitileillä Suomessa makaavat, että voisiko vaikkapa nämä nyt sitten siirtyä tänne osakesäästötilin puolelle. Tässä monesti nyt sitten unohtuu vain se, että kun katsomme, miten kehitys on mennyt sen jälkeen, kun osakesäästötilit ovat tulleet voimaan, niin onko tämä suhde muuttunut? Ei ole. Itse asiassa sinne nollakorkoisille tileille jätetty rahamäärä on kasvanut, vaikka meillä on ollut osakesäästötili käytössä. Ja tältä osinkaan en oikein kyllä voi ostaa sitä argumenttia, että tässä nyt sitten niitä piensijoittajia jollakin tavalla aktivoidaan, kun ainakaan se kehitys, joka nyt viimeisen kolmen vuoden osalta antaa jonkun näköistä osviittaa, ei kyllä näitä argumentteja tue sitten yhtään.
Ja sitten, arvoisa puhemies, ehkä loppuun on hyvä todeta, että vaikka piensijoittamisen ja vaikka vähän suuremmankin sijoittamisen kannusteita on hyvä edistää, niin on varmaan hyvä myös miettiä, missä ajassa tätä tehdään. Tässäkin tapauksessa varmaan, kun puhutaan veromenetyksistä ja puhutaan vain yksittäisistä miljoonista, niin ne ovat taas niin pieniä summia, että niillä ei ole mitään merkitystä, mutta enpä ole kuullut, että samaa argumenttia olisi käytetty, jos menopuolella tarkasteltaisiin jotain, mikä on 5 miljoonan luokkaa vuositasolla. Sitä pidettäisiin merkittävänä asiana, jos se jopa säästettäisiin, tai sitten jos tehdään joku panostus 5 miljoonaan arvosta, sitä pidettäisiin merkittävänä. Tässä tästä veromenetyksestä valtiolle aina jotenkin ajatellaan, että se on sitten ihan niin pieniä asioita, ettei niihin kannata puuttua, mutta tosiasiallisesti tässähän nyt annetaan 5 miljoonan veronkevennys 8 000 henkilölle. Ja nyt sitten kysyn, onko tämä julkisen talouden tilanne ja ylipäätänsä maailmanaika se, jolloin se on järkevää tehdä.
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi niitä toimenpiteitä, joilla piensijoittamista voidaan edistää. Jos näin haluttaisiin tehdä, niin varmaan parempi ratkaisu olisi esimerkiksi se, että pyrkisimme vaikuttamaan siihen, että ihmisten ostovoima kehittyisi myötämielisesti ja myönteisesti ja heille jäisi vaikka omasta palkastaan enemmän käteen. Ja tämän takia esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat esittäneet, että tehtäisiin mieluummin nämä indeksitarkistukset täysimääräisinä ensi vuoden osalta, mikä keventäisi palkansaajien ja eläkeläisten verotusta enemmän kuin hallituksen malli. Sitten jokainen palkansaaja tai eläkeläinen voi halutessaan sijoittaa aivan mihin haluaa. Luultavasti vaikutus olisi positiivisempi kuin sillä, että nyt yritetään sitten tällä talletusrajan nostolla vaikuttaa siihen, että nämä 8 000 henkilöä, joilla tämä talletusraja on täynnä, tallettaisivat sinne sitten vielä lisää ja saisivat tämän hyödyn itselleen.
Eli summa summarum, arvoisa puhemies, tätä muutosta voi ihan hyvin kannattaa, mutta kannattaa sitten kannattaa kyllä sellaisilla argumenteilla, mitkä pitävät paikkansa. Ei lähdetä siihen, että käytetään vain näitä termejä, että nyt suositaan piensijoittajia, kun se ei nyt vaan valitettavasti tässä pidä paikkaansa. Ei ole ehkä kovin rehellistä vedota siihen, että tämän muutoksen johdosta nyt sitten jotenkin sieltä nollakorkoisilta tileiltä rahaa alkaa siirtyä tänne osakesäästötileille, kun ei näin ole käynyt tässä kolmen vuodenkaan aikana, kun tämä järjestelmä on ollut käytössä. Ja sitten, kun puhutaan tästä itse sijoitusmuodon suosiosta, niin on ehkä hyvä todella mainita, että sen sijaan, että puhutaan tästä 300 000:sta, ihan rehellisesti voidaan kertoa, että suurin osa näistä tileistä on tällä hetkellä tyhjinä ja keskimääräinen talletussumma on 5 000 euroa. Siitä aika hyvin nopeasti vetää sen johtopäätöksen, että ei tämä esitys ainakaan vastaa siihen hallituksen hyvään tavoitteeseen tukea näitä piensijoittajia.
Ja senpä takia olen kyllä edustaja Helena Marttilan kanssa samaa mieltä, että tämä aika ei kyllä ole perusteltu sille, että tällainen muutos tehdään. Jos sitten halutaan vähän suurempiakin sijoittajia veropoliittisesti suosia, niin kannattaisi siirtää se sitten siihen aikaan, kun meillä vaikkapa julkinenkin talous olisi jonkun verran paremmassa kunnossa.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Puisto.