Kiitoksia, arvoisa puhemies! Esittelen ainakin keskeisin osin talousvaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä eduskunnalle päästökauppalaiksi sekä laiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain 2 ja 33 §:n muuttamisesta. Kyseessä on siis laaja hallituksen esitys, 177 sivua.
Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä on kyse direktiivin kansallisesta velvoittavasta täytäntöönpanosta. Näin pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu päästökauppaa koskeva direktiivi laitosten, meriliikenteen ja lentoliikenteen päästökaupan osalta sekä Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä hyväksytyt lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvitysjärjestelmää koskevat säännökset ja uuden, erillisen tieliikenteen, rakennusten ja muiden toimialojen päästökaupan vuoden 2024 päästöjen raportointivelvoite, joka koskisi polttoaineen jakelijoita.
Lain soveltamisala laajentuisi kattamaan meriliikenteen. Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan myös otettavaksi käyttöön määräaikainen saaripoikkeus, jonka myötä matkustaja-aluksille ei muodostuisi päästöoikeuksien palauttamisvelvoitetta Ahvenanmaan ja mannermaan välisten matkojen osalta ennen vuotta 2031.
Keskeisimmät direktiiviin tehdyt muutokset edellyttävät lähes yksinomaan biomassaa polttoaineenaan käyttävien laitosten soveltamisalan rajaussäännösten muuttamista, soveltamisalalla toimivien päästöttömien laitosten sisällyttämistä päästökauppaan ja jätteenpolton sisällyttämistä soveltamisalaan päästöjen tarkkailun ja raportoinnin osalta.
Laitosten maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää vähennettäisiin hiilirajamekanismia koskevan asetuksen mukaisilla toimialoilla. Maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämisen ehtoja kiristettäisiin vuodesta 2026 alkaen siten, että jatkossa toiminnanharjoittajan tulisi osoittaa toteuttaneensa direktiivissä määritettyjä energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimia saadakseen maksutta myönnettävät päästöoikeudet täysimääräisesti. Lentoliikenteen maksutta jaettavista päästöoikeuksista luovuttaisiin asteittain vuoden 2025 loppuun mennessä lukuun ottamatta kestävien lentopolttoaineiden kannustinmekanismia. Meriliikenteelle ei myönnettäisi maksutta jaettavia päästöoikeuksia. Energiavirasto vastaisi laitosten valvonnasta ja toimisi rekisteriviranomaisena ja huutokaupanpitäjänä. Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi lento- ja meriliikenteen valvonnasta.
Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutamin muutoksin.
Hyvät edustajat! Päästökauppa on EU:n keskeisin politiikkatoimi kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Sillä on arvioitu olevan erittäin keskeinen merkitys myös Suomen kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Tähän mennessä päästöt ovat vähentyneet Suomessa päästökauppasektorilla EU:n laajuista päästövähennystavoitetta nopeammin.
Nyt sääntelyn mukaan päästökaupan ulkopuolelle rajautuvat laitokset, jotka käyttävät polttoaineenaan yksinomaan biomassaa. Jatkossa ulkopuolelle rajautuisivat laitokset, joiden päästöistä yli 95 prosenttia syntyy kestävyyskriteerit täyttävän biomassan poltosta. Vuoden 2026 alusta nämä laitokset eivät enää olisi oikeutettuja saamaan maksuttomia päästöoikeuksia. Muutokseen on suhtauduttu kriittisesti sekä talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa että ympäristövaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnoissa, sillä sen ei ole katsottu kohtelevan reilusti suomalaista metsäteollisuutta, joka on pyrkinyt vähentämään päästöjään muun muassa investoimalla hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin. Sääntelyn myötä 95 prosentin rajan alle jäävillä laitoksilla ei ole kannustinta edelleen vähentää päästöjä yli 95 prosentin rajan, koska ne täten rajautuisivat ulos päästökaupan ja siihen sisältyvän ilmaisjaon piiristä. Yli 95 prosenttia biomassaa käyttävät laitokset sen sijaan siirtyvät taakanjakosektorille, missä niille ei ole kannustetta edelleen vähentää päästöjä.
Valiokunta pitää valitettavana, että sääntely siirtäisi metsäteollisuuden vähiten saastuttavia laitoksia pois päästökaupan soveltamisalasta ja siten myös maksuttomien päästöoikeuksien jaosta. Myös kilpailuympäristö vääristyisi ja hiilivuotoriski kohoaisi. Kansainvälisessä kilpailussa hiilivuodolle alttiit toimijat jäisivät pois hiilivuotosuojan piiristä. Lisäksi sääntö hämärtää hiilidioksidin talteenoton ja sen mahdollisen jatkojalostamisen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Riskinä on nähty myös, että soveltamisalan muutoksesta kärsivät laitokset saatettaisiin tulevaisuudessa liittää osaksi tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle tarkoitettua päästökauppaa. Valiokunta korostaa tarvetta varmistaa, että näin ei tapahtuisi ilman mahdollisuutta kuulua hiilivuotosuojan piiriin.
95 prosentin sääntö siirtäisi päästövähennystaakkaa päästökauppasektorilta taakanjakosektorille, jonka vuoden 2030 kansallisen velvoitteen saavuttaminen näyttää muutoinkin haastavalta. Valiokunta pitää valitettavana, että direktiivin sääntelyssä ei tältä osin ole kansallista liikkumavaraa, ja pitää tärkeänä pyrkiä vaikuttamaan direktiivin päivityksen yhteydessä siten, että asiaan saataisiin muutos. Valiokunta korostaa tarvetta varmistaa kilpailuedellytysten tasavertaisuus hiilivuodolle alttiilla sektoreilla ja arvioida myös päästökauppakompensaation jatkamista vuoteen 2030 asti.
Asiantuntijakuulemisessa keskeiseksi huolenaiheeksi on noussut lain soveltamisalan muutos, jonka myötä 20 megawatin kokonaistehorajaa tarkasteltaisiin jatkossa kokonaispolttoainetehon kautta, kun voimassa olevassa laissa määritys tehdään nimellisen kokonaislämpötehon kautta. Terminologia perustuu direktiivin suomenkieliseen kieliversioon. Muutos vastaisi direktiivin englanninkielisessä kieliversiossa käytettyä käsitettä, asiaa koskevaa alemmanasteista sääntelyä ja komission soveltamisalaa koskevaa ohjeistusta. Valiokunta toteaa, että muutoksen voimaantulo vuoden 2024 alusta olisi tiettyjen, lukumäärältään harvalukuisten pienten toimijoiden kannalta kohtuuton. Talousvaliokunta esittää yksityiskohtaisissa perusteluissa selvitetyllä tavalla siirtymäajasta säätämistä siten, että muutos tulisi voimaan vuoden 2026 alusta. Edelleen talousvaliokunta katsoo, että Suomen tulee edelleen pyrkiä turvaamaan alle 20 megawatin laitosten kohtelun kohtuullisuus asiaa koskevassa EU-sääntelyssä.
Esityksen suurimmat taloudelliset vaikutukset liittyisivät soveltamisalan laajentumiseen uusille toimialoille, erityisesti meriliikenteeseen, millä olisi rahtihintojen kautta vaikutuksia myös laajemmin kansantalouteen. Liikenne- ja viestintävaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota siihen, että Suomen maantieteellinen sijainti, pitkät kulkuetäisyydet ja merenkulun jääolosuhteet nostavat kuljetuskustannuksia verrattuna moniin muihin EU-maihin. Siten myös päästökaupan vaikutus meri- ja lentoliikenteen hintakilpailukyvylle, ulkomaankaupalle ja matkailulle on suhteellisesti suurempi kuin useimmissa muissa EU-maissa.
Talousvaliokunta pitää lentoliikenteen päästövähennystoimia tärkeinä mutta kiinnittää samalla huomiota siihen, että kokonaisuudessaan ilmastotoimien lisääntymisen voidaan arvioida nostavan merkittävästi lentämisen kustannuksia 2020-luvun kuluessa. Valiokunta on kustannustason nousun myötä erittäin huolissaan eurooppalaisten ja erityisesti kotimaisten lentoyhtiöiden mahdollisuuksista vastata tiukkaan globaaliin kilpailuun.
Meriliikenne liitetään vuoden alusta asteittain osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää. Valiokunta korostaa, että toimivat ja kustannustehokkaat merikuljetukset ovat Suomen ulkomaankaupan elinehto. Meriliikennettä hyödynnetään noin 95 prosentissa Suomen ja muiden EU-maiden välisestä tavarakaupasta, kun muissa EU-maissa tämä on keskimäärin 30 prosenttia. Yksin päästökaupan on arvioitu aiheuttavan Suomen meriliikenteelle 500—600 miljoonan euron vuotuisen kustannuksen vuonna 2030. Talousvaliokunta korostaa, että Suomen on jatkettava vaikuttamistyötä talvimerenkulun huomioimiseksi tulevissa päästökauppadirektiivin arvioinneissa ja muutoksissa, jotta talvimerenkulun tarvitsemista poikkeuksista saadaan pysyviä.
Yhdyskuntajätteen polttolaitokset sisällytettäisiin päästökaupan soveltamisalaan direktiivin mukaisesti päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevien velvoitteiden osalta. Valiokunta kiinnittää huomiota ympäristövaliokunnan lausunnon arvioon siitä, että ne päästökauppaan sisällyttäneissä maissa ei päästökauppaan siirto ole vähentänyt jätteen syntyä, nostanut kierrätysastetta tai vähentänyt tarvetta jätteenpoltolle. Valiokunta pitääkin hallituksen esityksen mukaisesti perusteltuna olla sisällyttämättä jätteenpolttoa kansallisella päätöksellä hinnoitteluun komission antamaa esitystä nopeammin.
Arvoisa puhemies! Lisäksi lakiin tehtäisiin erinäisiä lähinnä lakiteknisiä ja selkeyttäviä muutoksia.
Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Kivelä.