Arvoisa puhemies! On aivan erinomaista, kuten edustaja Puisto tuossa totesi, että jo varhaisessa vaiheessa tehtiin panostuksia Helmi-kvanttiyhteistyöhön. Ja yhtä erinomaista on se, että varhaisessa vaiheessa sitouduttiin rahoittamaan Lumi-supertietokoneen jatkoa kansallisesti enintään 250 miljoonalla eurolla osana jatkuvasti kasvavaa, tällä hetkellä käsittääkseni 11 EU-maan konsortiota, jotta huolehditaan siitä, että meillä on jatkossakin Euroopan tehokkain supertietokone ja sen ympärille mahdollistuva ekosysteemi.
Mutta tässä on juuri kysymys tästä, miten se ekosysteemi mahdollistuu. Missä on se strategia, joka nämä yksittäiset pisteet piirtää yhteen? Millä tavalla supertietokoneen, kvanttitietokoneen yhteistyössä sen ympärille houkutellaan kasvuyrityksiä, startupeja, että syntyy sellainen toisiaan ruokkiva, positiivinen kierre ja sellainen valtioneuvoston tasolta ja ministeriön tasolta määrätietoisesti ohjattu strateginen ote? Tätä olen jäänyt tässä erityisesti kaipaamaan.
Tämä on kansallisesti aivan välttämätöntä, jotta meillä on yhteinen pelikirja paitsi siellä ministeriöiden välillä myöskin täällä meille edustajille, jotta joka kerran, kun kohtaamme ulkomaailmaa, tiedämme, että tämä on se linja, tämä on se strategia, jota Suomi ajaa. Meidän täytyy vahvasti puolustaa omia etujamme siinä kohtaa, kun eurooppalaista resurssia ollaan jakamassa.
Vastaavasti omissa aloitteissamme EU:n suuntaan emme pysty ajamaan asiaamme sillä tavoin, että sanomme kaikkeen vain ”ei”. Emme voi sellaisella puhdasoppisuudella pärjätä, jos kaikki isot jäsenmaat jakavat suokuokalla rahaa omalle vanhentuneelle teollisuudellensa ja me toteamme sormea heristäen, että tällainen ei vain käy, jos emme tarjoa mitään vaihtoehtoja. Yksi konkreettinen vaihtoehto voisi olla esimerkiksi se, joka esimerkiksi EU-avaintavoitteisiin liittyvässä tulevaisuusvaliokunnan lausunnossa on todettu, että entäpä jos Suomi esittäisi EU:lle, että kun meillä on neljän prosentin bkt-tavoite tki-rahoituksen suhteen, niin EU:lla olisi vastaava — joku konkreettinen, selkeä sitoumus siihen, minkä verran EU tulee tutkimukseen ja kehitykseen sijoittamaan. Olen varma, että Suomi teknologisella osaamisellaan tässä varmastikin tulisi pärjäämään.
Toinen vaihtoehto on se, että huolehtisimme siitä, että suomalaiset huipputeknologiset yritykset menestyvät Euroopan ulkopuolisissa kilpailuissa Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan. Silloin loisimme Eurooppaan vientituki-instrumentin, jolla voisimme tukea kilpailussa Yhdysvaltain pääomasijoittajien syviä taskuja ja Kiinan valtion nollakorkoisia rahoituksia vastaan.
Tämmöisiä aloitteita tarvitaan. Tällaista johtajuutta tarvittaisiin nyt sen eteen, että suomalainen teknologia menestyisi maailmalla.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.