Arvoisa puhemies! Ammatillinen koulutushan on tässä viimeisinä vaalikausina, oikeastaan jokaisella vaalikaudella ollut kohtuullisen isojenkin muutosten kohteena. Sipilän hallituskaudella oli oma reforminsa, jota silloinen hallitus vei eteenpäin. Edellisellä hallituskaudella, Rinteen—Marinin hallituksen aikana, toteutettiin laaja oppivelvollisuusiän muutokseen liittyvä reformi, ja nyt sitten tällä hallituskaudella pyritään tätä toiminnanohjausta kehittämään.
Samaan aikaan kuitenkin on todella muistettava, niin kuin täällä kollegat ovat oikein todenneet, että sisällön ohjaaminen tai muuten siihen vaikuttaminen ei ole irrallaan niistä taloudellisista resursseista, joita koulutuksen järjestäjällä on käytettävissä, ja senpä takia paljon niitäkin hyviä tavoitteita, joita tälläkin lainsäädännöllä on, luultavasti vesittyy ainakin osin siksi, että koulutuksen järjestäjällä on valtava taloudellinen haaste johtuen siitä, että toisella kädellä ollaan rahoitusta huomattavan paljon vähentämässä. Tämä näkyy aivan varmasti jokaisella koulutuksen järjestäjällä. Moni koulutuksen järjestäjä on jo tähän mennessä käynyt esimerkiksi omat muutosneuvottelunsa läpi, henkilöstömäärä on vähentynyt, ja kohtuullisen monellahan ne taitavat olla edessä päin.
Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen liittyvät ehdotukset ovat monelta osin kyllä kannatettavia, mutta puutun vain yhteen asiaan, joka herättää kyllä nyt ihmetystä, ja se liittyy todella tähän toiminnanohjauksen kokeiluun, jossa olisi nyt tarkoituksena, että meillä kahdeksan vuotta olisi kaksi erilaista tapaa, joilla nyt sitten ministeriö toimintaa ohjaa koulutuksen järjestäjän osalta. Kahdeksan vuoden ajan olisi kahden kerroksen väkeä, ja veikkaanpa, että tätä ei aivan loppuun asti ole mietitty, varsinkaan kun nyt mistään ei selviä, että mitäs sitten kahdeksan vuoden jälkeen tapahtuu siinä tilanteessa, kun tämä kokeilu loppuu. Senpä takia olisi varmaan nyt sitten syytä, jos tällä mallilla halutaan mennä eteenpäin, toimia kaikkien osalta siten, että vapautetaan nämä toimiluvat ja katsotaan mihin se sitten asettuu, koska ainakin ne yhteydenotot, joita koulutuksen järjestäjiltä on itselleni tullut, ovat juuri liittyneet siihen, että tämä tilanne aiheuttaa aika paljon epätietoisuutta, kun koulutuksen järjestäjät eivät tiedä, miten heidän tässä käy, kun tähän kokeiluun otetaan vain tietty määrä koulutuksen järjestäjiä mukaan.
Yhtä kaikki on tarve ammatilliselle koulutukselle, siis tarve sille, että pystymme kouluttamaan osaajia, jotka palvelevat sitten laajasti yrityksiä, elinkeinoelämää, julkishallintoa. Niitä tarvitaan. Se on päivänselvä asia, ja siihen kannattaa myös resursseja pistää, koska nyt tosiasiallisesti nämä rahoituksen leikkauksethan johtavat siihen, että pelkäänpä pahoin, että muun muassa tämä lähiopetuksen määrä, jota oikeastaan kaikki ovat kritisoineet ja olleet huolissaan sen vähentymisestä, tulee jälleen vähentymään. Ja toivon, ettei Suomessa koulutusta, varsinkaan ammattiin johtavaa eikä yleissivistävääkään, hoideta kirjekurssilla.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.