Arvoisa puhemies! Ihan aluksi sanon, että varmasti opposition kannattaa tämä lakiesitys ensin lukea.
Toivotan käsittelyssä olevan esityksen lämpimästi tervetulleeksi. Tämä uudistus korjaa peruskoulun oppilaiden eriarvoisen kohtelun rahoituksen osalta, kun kotikuntakorvauksen perusteeton porrastus poistetaan. Kyseessä on oppilaiden tasa-arvoa edistävä esitys, jota esimerkiksi OAJ on pitkään edistänyt. Eli tässä, kuten ministeri sanoi, muutetaan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 35 §:ää ja perusopetuslain 17 §:ää siten, että tuo kotikuntakorvaus nostetaan yksityisten perusopetuksen järjestäjien osalta 100 prosenttiin.
Tämä esitys on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Helsingin peruskouluverkko eroaa historiallisista syistä muista kaupungeista, ja meillä noin 13 000 oppilasta käy koulua sopimuskouluissa. Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä. Sopimuskoulut toimivat ihan normaalisti lähikouluina, mutta ne ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin kaupungin ylläpitämiä. Ne saavat rahoituksen valtiolta mutta noudattavat perusopetuslakia. Sopimuskoulujen osuus helsinkiläisten yläasteikäisten opetuksessa on noin kolmannes, eli ilolla otetaan tämä helsinkiläisissä perheissä vastaan.
Eli tämän lain myötä perusopetuksen järjestäjille taataan yhdenvertainen rahoitus tuottaa laadukasta perusopetusta riippumatta siitä, onko koulutuksen järjestäjä esimerkiksi meillä Helsingissä Helsingin kaupunki vai esimerkiksi nämä meidän kouluverkossa toimivat sopimuskoulut, jotka toimivat siis pääsääntöisesti lähikouluina.
Tuo sopimuskoulujen valtiolta saama rahoitus on siis ollut pienempi kuin kaupungin ylläpitämien koulujen rahoitus, kun sitä on ihan perusteettomasti porrastettu eli leikattu kuusi prosenttiyksikköä. Tämä on ollut näiden oppilaiden, jotka näissä kouluissa ovat, ja opettajien kannalta suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulurahoitus on ollut sitten porrastuksen vuoksi heikompi kuin esimerkiksi naapurialueella. Tämä on ollut hyvin ongelmallista myös perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta, ja nyt tämä epätasa-arvoisuus korjataan.
Kuten ministeri tuossa sanoi, nyt myöskin yhdenvertaistetaan järjestäjän velvollisuudet laissa erityisen tuen tarjoamisen osalta. Erityistä tukeahan meidän sopimuskoulut ovat jo aikaisemmin tarjonneet, mutta sitä ei ole laissa edellytetty. On hyvä, että se on myös lainsäädännössä. En ihan kaikkia Suomen kouluja tältä osin tunne, ja pidän erittäin hyvänä, että myöskin lain osalta tämä vaade tähän kirjataan eli se, että erityistä tukea täytyy järjestää.
Tämän lain on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2025, ja tämä vahvistaa opetuksen järjestämistä ja jokaisen lapsen oikeutta yhdenvertaiseen koulutukseen. Tämä on tärkeä arvovalinta hallitukselta.
Tuossa tuli esille myöskin, että valtion koulut ja harjoittelukoulut eivät sisälly tähän lakiesitykseen. Nehän ovat eri rahoitusjärjestelmänkin piirissä, ja hallitusohjelman kirjaus ei tarkkaan ottaen niitä koskenut, mutta tämä asia varmasti nousee sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa esille, ja sekin on hyvä siinä mietinnössä sitten pohtia.
Tämä esitys on osa hallitusohjelman toimia peruskoulun kuntoonlaittamiseksi. Eli hallitusneuvotteluissa sovimme — hallitusohjelmaan on kirjattu — että eduskuntakauden aikana perusopetusta vahvistetaan yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Se on tärkeä panostus. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi ja nuori saa perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon, sieltä edelleen työelämään tai jatko-opintoihin, ja jokainen lapsi saa oppimisen ilon. Sillä rakennetaan ihan parasta mahdollista tulevaisuutta.
Ilolla vielä totean tässä lopuksi, että oppimistulosten heikkenemiseen puututaan nyt todella monella toimella. Opetustunteja perustaitojen oppimiseksi lisätään. Oppimisen tuki vihdoin uudistetaan, niin kuin opetusministeri täällä mainiosti nosti esille. Tasa-arvorahat vakinaistettiin, eli se hankehumppa, joka kouluissa on, halutaan katkaista. Eli paljon toimia tulee, jotta opettajalla olisi riittävästi aikaa oppilaille.
Tietenkin toivomme mahdollisimman pian eduskuntaan sitä lakiesitystä, jolla opettajat saavat vahvemmat valtuudet säädellä niitä digilaitteiden käyttöä. Sitä on Unesco edellyttänyt, OECD edellyttänyt, eli täytyy katsoa, että se digilaitteiden käyttö on pedagogisesti järkevää. Toivon, että se on sitten seuraava lakiesitys, joka tänne eduskuntaan saadaan perusopetuksen osalta.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Hiltunen.