Arvoisa rouva puhemies! On ollut erittäin mukavaa kuunnella tätä rakentavaa EU-keskustelua, ja uskonpa, että itse asiassa tässä puheenvuorossakin saatan vielä tapailla eräänlaista historiallista merkkipaalua. Se saattaa edustaja Hoskosta kiinnostaa, kun hän on tänään tällaista päivää saanut elää, että voi tehdä merkintöjä aikakirjoihin.
Mutta mennään, arvoisa rouva puhemies, ensin tähän itse hallituksen esitykseen ja mietintöön. Tuossa edellähän lakivaliokunnan erittäin taitavaksi tunnettu puheenjohtaja Eerola esitteli mietinnön, ja lakivaliokunnassa on tehty hyvää työtä mietinnön suhteen, josko totta kai myöskin valtioneuvoston piirissä, kun on valmisteltu tätä hallituksen esitystä. Meillä suomalaisillahan on sillä tavalla hieno tilanne, että Suomi lienee ei vain Euroopan unionissa vaan koko maailmassa vahvimpia oikeusvaltioita, ja meillä laki ja toisaalta oikeusturva ja lainkäyttö ovat vahvalla tasolla. Mitä tulee esimerkiksi korruption torjuntaan yhteiskunnassa, niin monissa kansainvälisissä vertailuissa arvioidaan, että Suomi on maailman vähiten korruptoituneimpia ellei kaikkein vähiten korruptoitunut maa. Tämä on tietysti asia, josta meidän tulee pitää kiinni jatkossakin. On myös tärkeää, että Suomi on monella tavalla hallintonsa osalta kaikkein läpinäkyvin maa, ja myös esimerkiksi median toimintaedellytyksiä arvioitaessa Suomi sijoittuu aivan maailman kärkeen. Tämähän on todella tärkeää ja välttämätöntä, että media pystyy toimimaan siinä omassa vastuullisessa ja tärkeässä roolissaan, niin kuin itsekin ehkä tykkäävät kutsua, vallan vahtikoirana. Elikkä katsovat perään, että kaikki asiat menevät lakien ja asetusten mukaan oikein.
No, arvoisa rouva puhemies, niin kuin edellä pidetyissä hyvissä puheenvuoroissa on käynyt ilmi, Euroopan unionihan on kasvanut koko maanosamme yhdistäväksi yhteisöksi, ja Euroopan unionin toiminnassa liikkuvat tietysti myös valtavan suuret taloudelliset voimavarat, jotka houkuttavat piiriinsä myös potentiaalisia väärinkäytöksiä. On tärkeää, että näihin väärinkäytöksiin jämäkästi puututaan, ja tämä unionipetosdirektiivi tietysti sitä varten on säädetty. On mielestäni tärkeää, että vaikka Suomi on monella tapaa mallimaa näissä asioissa, niin myös Suomi sitten omaan lainsäädäntöönsä tuo riittävän selkeät kirjaukset ja riittävän selkeät lakipykälät siitä, että nämä direktiivin vaatimukset myös meidän lainsäädännössä täyttyvät, ja tässä nimenomaisessa tapauksessa nimenomaan myös siitä, että edes yritys käyttää väärin EU-varoja säädetään rangaistavaksi. On myös hienoa, että suomalaisen oikeusjärjestelmän erityispiirteitä on pystytty tunnistamaan, ja valiokunnassa on käytetty aikaa tähän, niin kuin lain valmistelussakin on ratkottu sitä, että tosiaan tämä virkamiesmäärittely ja se ero, joka on päätöksentekijöillä ja virkamiehillä, pystytään sitten ratkaisemaan Suomen oikeusjärjestelmän kannalta kestävällä tavalla.
Kaiken kaikkiaan siis todella arvokasta, rouva puhemies, että tämä mietintö on nyt ensimmäisessä käsittelyssä, ja hyvillä mielin varmasti voimme juuri tässä muodossa asian hyväksyä.
Kun tässä on tätä rakentavaa EU-keskustelua käyty, haluan tosiaan tuoda tällaisena pääministeri Orpon hallituksen rakentavan EU-vaikuttamisen yhtenä hyvänä esimerkkinä myöskin koko eduskunnan tietoon sen, mikä ehkä myös jo tiedotusvälineiden kautta on tietoonne tullut, että tässä paljon eduskuntaakin viime viikolla puhuttaneessa yritysvastuudirektiivissä tosiaan puheenjohtajamaa Belgia on nyt tuonut pöytään senkaltaisen tekstiesityksen, jossa Suomen niin valtioneuvoston omassa kannassaan kuin suuren valiokunnan muodostamassa eduskunnan kannassa ilmaistuihin huoliin on nyt vastattu.
Tämä on mielestäni, nyt kun edustaja Hoskonen on täällä kaivannut näitä historiallisia esimerkkejä, esimerkki siitä, että kyllä, EU:ssa voidaan vaikuttaa. Rakentavalla, kriittisellä otteella pääministeri Orpon hallitus on mielestäni nyt historiallisella tavalla muuttanut Suomen otetta EU-asioiden hoitoon ja ollut edistämässä senkaltaista kompromissia, joka vastaa niihin vakaviin huoliin Suomen oikeusjärjestelmän osalta, joita Suomen eduskuntakin on suuren valiokunnan lausunnon myötä ollut ilmaisemassa. Tämä on mielestäni merkittävä historiallinen muutos, ja tätä linjaa on mielestäni hyvä jatkaa, yhteistä Eurooppaa rakentaen sellaisella otteella, joka kuitenkin huomioi Suomen erityispiirteet. Ja kun näin toimitaan, EU saavuttaa vahvan legitimiteetin eri jäsenmaissa.
Tässä tapauksessa Suomella on ollut omia huoliaan, ja on aivan eri asia vielä, miten tämä mahdollinen direktiivi sitten huomenna tuolla Coreperissa elikkä neuvoston pysyvien edustajien kokouksessa etenee, koska monet muutkin maat ovat ilmaisseet omia huoliaan asiaan liittyen. Mutta Suomi ei enää ole millään tavalla äänetön yhtiömies, kun EU-lainsäädäntöä tehdään, vaan me tuomme omat huolemme rakentavalla tavalla esiin, pyrimme vaikuttamaan siihen, että tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin, kuten tähän, löydetään yhteinen kestävä ratkaisu, ja niitä viedään sitten yhdessä eteenpäin. Tosiaan asia on sitten vielä suurten jäsenmaiden käsissä, että eteneekö se lopullisesti, mutta Suomi on oman rakentavan osansa tehnyt.
Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä on näitä myönteisiä EU-puheenvuoroja käytetty useita, niin halusin tämänkin nyt koko eduskunnan tietoon tässä tuoda. [Aki Lindén: Sopivasti oppositiokin kiritti!]
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen.