3 §
Lähdevero on suoritettava, jollei muualla toisin säädetä,
osingosta, korosta ja rojaltista, palkasta, henkilöstörahaston
maksamasta rahasto-osuudesta ja jäsenilleen jakamasta ylijäämästä sekä muusta
suorituksesta, josta ennakkoperintälain mukaan on toimitettava
ennakonpidätys. Lähdevero on suoritettava myös
taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaiseen toimintaan
perustuvasta korvauksesta riippumatta siitä, onko korvausta
pidettävä palkkana, sekä siitä,
maksetaanko se taiteilijalle tai urheilijalle itselleen vai jollekulle
toiselle. Lähdevero suoritetaan aina osingon kokonaismäärästä sen
estämättä, mitä muualla verolainsäädännössä säädetään
osingon veronalaisuudesta.
Osuuspääoman korosta, sijoitusrahaston voitto-osuudesta,
tuloverolain 31 §:n 5 momentissa tarkoitetusta
sijaisosingosta sekä verotusmenettelystä annetun
lain 29 §:ssä tarkoitetusta peitellystä osingosta
ja 31 §:n nojalla lisätyn tulon määräisestä edusta,
jonka osakas saa hyväkseen, on vastaavasti voimassa, mitä tässä laissa
säädetään osingosta.
Rojaltilla tarkoitetaan korvausta kirjallisen, taiteellisen
tai tieteellisen teoksen tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan
oikeuden taikka patentin, tavaramerkin, mallin, muotin, piirustuksen,
salaisen kaavan tai valmistustavan käyttämisestä tai
käyttöoikeudesta taikka teollisia, kaupallisia
tai tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista.
Eläkkeellä tarkoitetaan myös elinkorkoa.
Lähdeveroa ei ole suoritettava osingosta, joka maksetaan
Suomessa rajoitetusti verovelvolliselle tuloverolain 33 d §:n
4 momentissa tai elinkeinotulon verottamisesta annetun
lain (360/1968) 6 a §:ssä tarkoitettua
yhteisöä vastaavalle yhteisölle ja joka
olisi verovapaa kyseisten säännösten
mukaan, jos osinko maksettaisiin kotimaiselle yhteisölle.
Lähdeveroa ei ole suoritettava myöskään
yhteisön saamasta osuuskunnan osuuspääomalle,
sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksamasta
korosta, kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle
ja lisärahastosijoitukselle maksamasta voitto-osuudesta
ja korosta eikä keskinäisen vakuutusyhtiön
ja vakuutusyhdistyksen maksamasta takuupääoman
korosta. Verovapauden edellytyksenä on, että yhteisön
kotipaikka on Euroopan talousalueella ja jäsenvaltioiden
toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta
välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien
verojen alalla annettu neuvoston direktiivi 77/799/ETY tai
jokin sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa Euroopan
talousalueella koskee osingonsaajan kotivaltiota. Lisäksi
edellytyksenä on, että lähdeveroa ei
osingonsaajan selvityksen mukaan tosiasiassa voida kokonaisuudessaan
hyvittää osingonsaajan asuinvaltiossa Suomen ja
osingonsaajan asuinvaltion välillä kaksinkertaisen
verotuksen poistamisesta tehdyn sopimuksen perusteella.
Lähdeveroa ei ole suoritettava eri jäsenvaltioissa
sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta
yhteisestä verotusjärjestelmästä annetun neuvoston
direktiivin 90/435/ETY, jäljempänä emo-
ja tytäryhtiödirektiivi, 2 artiklassa
tarkoitetulle yhtiölle maksettavasta osingosta, jos yhtiö omistaa
välittömästi vähintään
kymmenen prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta.
Jos taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaiseen toimintaan
perustuva korvaus maksetaan ulkomaiselle yhteisölle tai
henkilölle, joka ei asu Suomessa, verovelvollisena pidetään
lähdeveroa perittäessä ainoastaan tätä yhteisöä tai
henkilöä.
Lähdeveroa ei ole suoritettava säästöjen
tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun neuvoston direktiivin
2003/48/EY soveltamisalaan kuuluvasta korosta,
joka maksetaan Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuvalle,
direktiivin 2 artiklassa tarkoitetulle tosiasialliselle edunsaajalle.
7 §
Lähdevero tilitetään kokonaisuudessaan
valtiolle. Lähdevero on:
1) 35 prosenttia palkasta, henkilöstörahaston rahasto-osuudesta
ja ylijäämästä sekä luonnollisen
henkilön saamasta ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetusta
työkorvauksesta ja peitellystä osingosta samoin
kuin muusta suorituksesta, jota tuloverolain mukaan verotetaan ansiotulona;
2) 28 prosenttia osingosta, korosta ja rojaltista sekä vakuutussuorituksesta
ja muusta suorituksesta, jota tuloverolain mukaan verotetaan pääomatulona;
3) 19,5 prosenttia osingosta, jos osingonsaaja on
3 §:n 5 momentissa tarkoitettu rajoitetusti verovelvollinen
yhteisö; ja
a) osinkoa jakavan yhteisön osakkeet kuuluvat osingonsaajan
sijoitusomaisuuteen eikä osingonsaaja ole emo- ja tytäryhtiödirektiivissä tarkoitettu
yhtiö, joka omistaa osinkoa jaettaessa välittömästi
vähintään kymmenen prosenttia osinkoa
maksavan yhteisön osakepääomasta; tai
b) osinkoa jakava yhteisö on tuloverolain 33 a §:n
2 momentissa tarkoitettu julkisesti noteerattu yhtiö ja
osingonsaaja on muu kuin julkisesti noteerattu yhteisö,
joka omistaa osinkoa jaettaessa välittömästi
alle kymmenen prosenttia osinkoa jakavan yhteisön osakepääomasta;
4) 19 prosenttia puun myyntitulosta;
5) 15 prosenttia 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta
taiteilijan tai urheilijan toimintaan perustuvasta korvauksesta;
6) 13 prosenttia yhteisölle, yhteisetuudelle
ja yhtymälle maksettavasta muusta kuin 5 kohdassa
tarkoitetusta työkorvauksesta.
13 §
Verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä verotetaan:
1) muut kuin 3 §:ssä mainitut lähdeverotuksen
piiriin kuluvat tulot;
2) eläke;
3) Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa
asuvan rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen henkilön
vaatimuksesta osinko, jos:
a) jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta
välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien
verojen alalla annettu neuvoston direktiivi 77/799/ETY
tai jokin sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa
Euroopan talousalueella koskee osingonsaajan kotivaltiota; ja
b) osingosta perittävää lähdeveroa
ei tosiasiassa voida kokonaisuudessaan hyvittää osingonsaajan
asuinvaltiossa Suomen ja asuinvaltion välillä kaksinkertaisen
verotuksen poistamisesta tehdyn sopimuksen perusteella;
4) Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvan
rajoitetusti verovelvollisen vaatimuksesta muukin ansiotulo, jos
verovelvollisen verovuonna Suomesta saama puhdas ansiotulo on vähintään
75 prosenttia hänen Suomesta ja muualta verovuonna yhteensä saamastaan
puhtaasta ansiotulosta;
5) kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä
tutkimusta
varten annetussa neuvoston direktiivissä 2005/71/EY
tarkoitetun oleskeluluvan haltijan, joka Suomessa on rajoitetusti
verovelvollinen, vaatimuksesta muukin ansiotulo, jos verovelvollisen
verovuonna Suomesta saama puhdas ansiotulo on vähintään
75 prosenttia hänen Suomesta ja muualta verovuonna yhteensä saamastaan puhtaasta
ansiotulosta;
6) elokuvafilmin käyttämisestä tai
käyttöoikeudesta saatu korvaus.
Sovellettaessa 1 momentin 4 ja 5 kohtaa:
1) Suomesta saaduksi tuloksi katsotaan myös tuloverolain
13 §:ssä tarkoitettu tulo;
2) Suomesta saatuna tulona ei oteta huomioon tuloa,
jonka verottamisen Suomessa kansainvälinen sopimus estää;
3) tulona ei oteta huomioon osinkoa;
4) muualta saaduksi puhtaaksi ansiotuloksi katsotaan
palkka ja eläke sekä sosiaaliturvaan perustuvat
suoritukset, jotka ovat verovelvollisen asuinvaltiossa veronalaisia
tuloja, vähennettyinä niiden hankkimisesta ja
säilyttämisestä aiheutuneilla menoilla.
Vain osan verovuotta rajoitetusti verovelvollisena olleen kaikki
verovuoden aikana saamat ansiotulot otetaan huomioon 1 momentin
4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja osuuksia laskettaessa.
Sovellettaessa 1 momentin 3 kohtaa vain kotimaisista yhteisöistä saadut
osingot otetaan huomioon, kun lasketaan muualla verolainsäädännössä säädettyjä osingon
verovapaita euromääriä.
Jos rajoitetusti verovelvollinen on harjoittanut liikettä tai
ammattia Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta,
määrätään vero myös 3 §:ssä tarkoitetusta
tulosta tämän pykälän 1 momentin
mukaan, jos tulo on luettava kiinteän toimipaikan tuloksi.
Verovelvollisen on esitettävä asuinvaltionsa veroviranomaisen
antama todistus verovirastolle siitä, että 1 momentin
3 kohdassa tarkoitettua lähdeveroa ei hyvitetä asuinvaltiossa.
Verovelvollisen on esitettävä verovirastolle vastaava
todistus 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista tuloista
ja niistä tehtävistä vähennyksistä.