1 §
Soveltamisala ja hyväksymisvaltuus
Tässä laissa säädetään
valtiontakauksesta luottolaitokselle, vakuutusyhtiölle,
eläkelaitokselle ja kunnalle lainoista, jotka käytetään
aravalainan takaisinmaksuun valtiolle.
Lainoja voidaan hyväksyä takauslainoiksi valtion
talousarviossa vahvistetun hyväksymisvaltuuden rajoissa.
2 §
Määritelmiä
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) aravalainalla lainaa, joka on myönnetty vuokra-
tai asumisoikeustalon taikka vuokra- tai asumisoikeusasunnon rakentamista,
hankkimista tai perusparantamista varten vuoden 1953 asuntotuotantolain
(488/1953), vuoden 1966 asuntotuotantolain (247/1966),
asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/1979) tai
aravalain (1189/1993) nojalla;
2) lainoituskohteella Valtiokonttorin hyväksymää yhden
tai useamman talon taikka asunnon muodostamaa kokonaisuutta, johon
vanhin maksamatta oleva aravalaina kohdistuu;
3) takauslainalla lainaa, josta valtio on
takausvastuussa tämän lain mukaisesti;
4) takaisinmaksettavalla aravalainalla yhtä tai
useampaa samaa lainoituskohdetta varten myönnettyä aravalainaa,
jonka takaisinmaksamiseksi valtiolle takauslaina käytetään;
5) lainanmyöntäjällä luottolaitosta,
vakuutusyhtiötä, eläkelaitosta ja kuntaa,
joka myöntää takauslainan;
6) lainansaajalla aravalainan takaisinmaksusta
valtiolle vastaavaa yhteisöä.
3 §
Takauslainan hyväksyminen ja käyttö
Valtiokonttori päättää lainan
hyväksymisestä takauslainaksi. Lainansaajalle
myönnetty laina voidaan hyväksyä takauslainaksi,
jos Valtiokonttori arvioi, että lainansaajalla on riittävät edellytykset
takauslainan takaisinmaksamiseen. Riittäviä edellytyksiä arvioitaessa
otetaan huomioon omistajan maksukyky, ammattitaito ja aiempi toiminta,
kohteen sijainti sekä muut vastaavat seikat.
Takauslainaksi ei hyväksytä lainaa, joka käytetään
aravalainan takaisinmaksamiseen valtiolle aravarajoituslain (1190/1993)
16 §:n 5 momentin, 16 a §:n 3 momentin 3 kohdan
tai 17 §:n 2 momentin perusteella.
Lainansaajan on käytettävä takauslaina
maksamalla valtiolle takaisinmaksettava aravalaina yhdessä erässä kokonaan
takaisin.
4 §
Takauslainan suuruus
Takauslainaksi hyväksyttävä laina
saa olla enintään takaisinmaksettavan aravalainan
jäljellä olevan pääoman suuruinen.
Jos samalla takauslainalla maksetaan takaisin useampia aravalainoja,
takauslaina saa olla enintään aravalainojen yhteenlaskettujen
pääomien suuruinen. Valtiontakaus kattaa koko
myönnettävän lainan.
5 §
Takauslainan yleiset ehdot
Takauslainaksi hyväksyttävän lainan
lainaehtojen, koron ja lainanmyöntäjän
perimien muiden lainaan liittyvien kustannusten on oltava kohtuulliset
verrattuna vastaaviin tarkoituksiin yleisesti myönnettävien
lainojen ehtoihin, korkoon ja kustannuksiin.
Takauslainaksi voidaan hyväksyä vain euromääräinen
laina.
6 §
Vakuudet
Takauslainalla on oltava Valtiokonttorin hyväksymä lainansaajan
muita lainoja paremmalla etuoikeudella oleva kiinnitysvakuus tai
muu Valtiokonttorin hyväksymä vakuus, ellei lainansaaja
ole kunta tai kuntayhtymä. Vakuuksien uudelleen käyttämiseen
takauslainaa paremmalla etuoikeudella on saatava Valtiokonttorin
lupa.
Takauslainoitettu kohde on pidettävä riittävästi
vakuutettuna.
7 §
Takausmaksu
Lainansaajalta peritään lainanmyöntäjän
välityksellä valtiolle takausmaksu lainan nostamisen
yhteydessä. Takausmaksu on 0,5 prosenttia myönnetyn
takauslainan pääomasta.
Takausmaksu maksetaan Valtiokonttorille, joka tulouttaa sen
valtion asuntorahastoon.
8 §
Takausaika
Takausaika on enintään takaisinmaksettavan aravalainan
jäljellä oleva laina-aika lisättynä 10 vuodella.
Sellaisten vuosimaksuina lyhennettävien aravalainojen,
joiden laina-aika ei ole kiinteä, laina-ajaksi katsotaan
40 vuotta aravalainan tai sen ensimmäisen erän
nostamisesta.
Jos yhdellä takauslainalla maksetaan takaisin useampia
aravalainoja, takausaika määräytyy sen
aravalainan mukaan, jonka jäljellä oleva pääoma
on suurin.
Jos lainansaaja maksaa 1 momentin mukaisena takausaikana takauslainan
pois uudella lainalla, Valtiokonttori voi hyväksyä myös
uuden lainan takauslainaksi, jos se täyttää 5 §:n
mukaiset edellytykset. Takausaika säilyy tällöin
1 momentin mukaisena.
Jos takauslainoitettu kohde siirtyy takausaikana uudelle omistajalle,
takaus pysyy voimassa vain, jos Valtiokonttori hyväksyy
uuden omistajan 3 §:n 1 momentin perusteella ja uusi omistaja
ottaa takauslainan sekä kaikki siihen liittyvät
tämän lain mukaiset lainansaajan velvoitteet vastattavikseen.
9 §
Vuokra-asuntojen käyttö takausaikana
Vuokratalo tai -asunto, jonka rakentamista, hankkimista tai
perusparantamista varten takaisinmaksettava aravalaina on myönnetty,
on pidettävä takausaikana vuokra-asuntokäytössä myös
aravarajoituslain 3 §:n mukaisen rajoitusajan päättymisen
jälkeen.
10 §
Takauskorvaus
Valtio on lainanmyöntäjälle
vastuussa velallisen maksukyvyttömyydestä johtuvista
lopullisista menetyksistä siltä osin kuin takauslainan vakuuksista
kertyvät varat eivät riitä kattamaan lainasta
maksamatta olevia:
1) lyhennyksiä, korkoja ja muita maksuja,
jotka ovat erääntyneet 8 §:n mukaisena
takausaikana; sekä
2) 1 kohdassa tarkoitetuille erille kertyviä enintään
korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukaisia
viivästyskorkoja siihen asti, kun lainanmyöntäjä saa
suorituksen saamisistaan.
11 §
Takauskorvauksen maksaminen
Valtiokonttori maksaa valtion varoista lainanmyöntäjälle
10 §:n mukaisen takauskorvauksen, kun lainanmyöntäjän
lopullinen menetys on velallisen ja mahdollisen muun takaajan maksukyvyttömyyden
toteamisen ja vakuutena olevan omaisuuden myynnin jälkeen
selvitetty. Vakuuden myyntiä ei edellytetä, jos
velallinen saa yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) mukaisessa
saneerausmenettelyssä säilyttää vakuutena
olevan omaisuuden.
Jos lainanmyöntäjä saa takauskorvauksen maksamisen
jälkeen perityksi lainansaajalta kertymättä jääneitä lyhennyksiä,
korkoja tai muita maksuja, lainanmyöntäjän
on tilitettävä ne Valtiokonttorille. Valtiokonttori
tulouttaa varat valtion asuntorahastoon.
Jos lainanmyöntäjä ei ole noudattanut
lakia taikka hyvää pankki- ja perintätapaa
takauslainan myöntämisessä tai takauslainan
taikka sen vakuuksien hoitamisessa ja menettely on loukannut takaajan
etua, Valtiokonttori voi päättää, että takauskorvaus
jätetään osittain maksamatta. Jos lainanmyöntäjän
toiminta on ollut törkeää, takauskorvaus
voidaan jättää kokonaan maksamatta.
12 §
Takautumisoikeus
Valtiokonttorilla on oikeus, jollei 2 momentista tai muusta
laista muuta johdu, periä lainansaajalta lainanmyöntäjälle
maksettu takauskorvaus korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine
viivästyskorkoineen takaisin. Viivästyskorko lasketaan
siitä, kun takauskorvaus on maksettu lainanmyöntäjälle.
Valtiokonttori voi lainansaajan hakemuksesta päättää,
että lainanmyöntäjälle maksettu
takauskorvaus jätetään osittain tai kokonaan
perimättä, jos periminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon
lainansaajan muut vastuut tai takausvastuiden toteutumiseen johtaneet
syyt.
Valtiokonttorin on tuloutettava takautumiskorvaus korkoineen
valtion asuntorahastoon.
13 §
Valvonta ja tiedonantovelvollisuus
Valtiokonttori valvoo, että lainanmyöntäjä ja lainansaaja
toimivat tämän lain mukaisesti. Valtiokonttorin
ja lainanmyöntäjän on molempien valvottava,
että lainavarat käytetään takaisinmaksettavan
aravalainan maksuun.
Lainanmyöntäjän on ilmoitettava lainasta,
sen ehdoista ja ehtoihin myöhemmin mahdollisesti tehtävistä muutoksista,
takauslainan takaisinmaksamisesta sekä lainansaajan maksuviivästyksistä ja
niiden aiheuttamista perintätoimista Valtiokonttorille
sen antamien ohjeiden mukaisesti.
Lainanmyöntäjä ja lainansaaja ovat
velvollisia salassapitovelvollisuuden estämättä antamaan
Valtiokonttorille sen tämän lain noudattamisen
valvonnan kannalta välttämättömiksi
katsomat tiedot.
14 §
Lainanmyöntäjän muut velvollisuudet
Tämän lain mukaisen takauksen voimassaolon
edellytyksenä on, että lainanmyöntäjä huolehtii
takauslainasta ja sen vakuuksista tämän lain sekä hyvän
pankki- ja perintätavan mukaisesti.
Lainanmyöntäjä on velvollinen valvomaan valtion
etua, jos takauslainan vakuutena oleva omaisuus muutetaan rahaksi
pakkohuutokaupassa tai konkurssimenettelyssä. Akordi tai
siihen verrattava muu järjestely taikka takauslainan vakuutena
olevan omaisuuden vapaaehtoinen rahaksi muuttaminen lainan takaisinperintää vaarantavalla
tavalla saadaan tehdä vain Valtiokonttorin suostumuksella.
15 §
Seuraamusmaksu
Valtiokonttori voi määrätä lainansaajalle
seuraamusmaksun, jos lainansaaja:
1) on antanut Valtiokonttorille tai lainanmyöntäjälle
takauslainaa hakiessaan oleellisesti vääriä tai
harhaanjohtavia tietoja taikka salannut takauslainan hyväksymiseen
olennaisesti vaikuttavia seikkoja;
2) on antanut Valtiokonttorille oleellisesti vääriä tai
harhaanjohtavia tietoja taikka kieltäytynyt antamasta Valtiokonttorin
pyytämiä tietoja sen suorittaessa 13 §:n
mukaista valvontaa;
3) ei ole noudattanut 3 §:n 3 momenttia, 6 §:n 2
momenttia tai 9 §:ää; tai
4) ei ole noudattanut takausaikana aravarajoituslain
4 a—4 c tai 7—9 §:ää niiden
aravarajoituslain mukaisena soveltamisaikana sen talon tai asunnon
osalta, johon takaisinmaksettava aravalaina on kohdistunut.
Seuraamusmaksu on yksi prosentti myönnetyn takauslainan
4 §:n mukaisesta määrästä rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.
Seuraamusmaksu peritään kultakin kalenterikuukaudelta,
jonka aikana lainansaaja on toiminut 1 momentin mukaisesti
tai ei ole oikaissut 1 momentin 1 tai 2 kohdan mukaisia vääriä tai
harhaanjohtavia tietoja. Valtiokonttori voi alentaa seuraamusmaksua,
jos se muutoin muodostuisi kohtuuttomaksi.
Valtiokonttorin on määrättävä seuraamusmaksu
kahden vuoden kuluessa siitä, kun 1 momentin mukainen toiminta
on tullut sen tietoon, kuitenkin viimeistään 20
vuotta virheellisen toiminnan päättymisen jälkeen.
Seuraamusmaksu maksetaan Valtiokonttorille, joka tulouttaa sen valtion
asuntorahastoon.
Valtiokonttori voi määrätä seuraamusmaksun aiemman
omistajan 1 momentin mukaisesta toiminnasta 8 §:n 4 momentissa
tarkoitetulle uudelle omistajalle vain, jos uusi omistaja on luovutusajankohtana
tiennyt tai sen olisi pitänyt tietää toiminnasta.
16 §
Muutoksenhaku
Valtiokonttorin tämän lain nojalla tekemään päätökseen
saa hakea kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa
päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus
tehdään Valtiokonttorille, jonka on käsiteltävä oikaisuvaatimus
kiireellisesti.
Oikaisuvaatimuksesta annettuun Valtiokonttorin päätökseen,
joka koskee sen 3 §:n 1 momentin nojalla tekemää päätöstä,
ei saa hakea valittamalla muutosta. Muuhun oikaisuvaatimuksen johdosta
annettuun Valtiokonttorin päätökseen
haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen asiassa,
joka koskee seuraamusmaksun määräämistä tai
takauskorvauksen maksamatta jättämistä,
saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Muutoin hallinto-oikeuden päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
17 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset takauslainojen
haku-, hyväksymis-, valvonta- ja tiedonantomenettelyistä sekä seuraamusmaksun
perinnästä annetaan tarvittaessa valtioneuvoston
asetuksella.
18 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.