sellaisina kuin niistä ovat 77 § osaksi laissa
273/1998, 103 § osaksi laissa 1188/1996,
154 §:n 1 momentti, 155 ja 160 §, 285 §:n
2 momentti sekä 288 a § laissa 322/1999,
156 § osaksi mainituissa laeissa 273/1998
ja 322/1999, 157 ja 209 § osaksi viimeksi mainitussa
laissa, 162 § osaksi laissa 477/2004, 203 §:n
3 momentti ja 232 §:n 1 momentin 13 kohta mainitussa laissa
1188/1996, 243 §:n 2 momentin 1 kohta laissa 1180/2000
sekä 280 a § ja 289 §:n 1 momentti mainitussa
laissa 273/1998, sekä
17 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kunnalla on alueellaan oikeus käyttää puhevaltaa
168 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa toimituksissa.
51 §
Halkomisessa voidaan poiketa muodostettavalle tilalle jakoperusteen
mukaan tulevasta tilusmäärästä tai
omaisuuden kokonaisarvosta, jos kaikki osakkaat sopivat siitä ja
se on tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen muodostamiseksi tarpeen.
Jakoperusteesta voidaan poiketa ilman osakkaiden
suostumusta:
1) jos se on tärkeää tarkoituksenmukaisten
tilojen muodostamiseksi;
2) jollei siitä aiheudu kenellekään
osakkaalle huomattavaa haittaa; ja
3) jollei minkään muodostettavan
tilan tilusmäärä tai tilaan tulevan omaisuuden
kokonaisarvo ole enempää kuin 30 prosenttia yli
tai enempää kuin 10 prosenttia alle sen, mikä sille
jakoperusteen mukaan kuuluisi.
Jakoperusteesta saadaan poiketa osakkaiden suostumuksetta kuitenkin
enintään 30 prosenttia alle jakoperusteen, jollei
jakoperusteesta poikkeaminen aiheuta kenellekään
osakkaalle huomattavaa haittaa ja poikkeaminen on tarkoituksenmukaisen
halkomistuloksen saamiseksi välttämätöntä.
Jos halottavaan tilaan kuuluva omaisuus ei jakaudu muodostettavien
tilojen kesken jakoperusteen mukaan, maksetaan erotuksesta korvaus.
67 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sellainen uusjako, jolla voidaan poistaa tai vähentää yleisen
tien, rautatien, voimajohtolinjan, lentokentän, luonnonsuojelualueen
tai muun sellaisen hankkeen toteuttamisesta kiinteistöjen käyttäjille
aiheutuvaa huomattavaa haittaa, voidaan tehdä, jos siitä saatavat
hyödyt ovat merkittäviä ja sen suorittaminen
on muutoin tarkoituksenmukaista (hankeuusjako).
68 §
Uusjakoa saa hakea tilan omistaja tai osaomistaja. Hankeuusjakoa
saa hakea myös hankkeen toteuttaja.
Maanmittaustoimisto voi antaa ilman hakemusta toimitusmääräyksen
hankeuusjakoon sekä sellaiseen uusjakoon, jolla voidaan
edistää maan luovuttamista lisäalueiksi
tai muutoin huomattavasti parantaa paikkakunnan oloja.
77 §
Jokaisen osakkaan tulee saada tiluksia nautintansa mukaan niin,
että hänen jakoon luovuttamiensa tilusten jyvitysarvo
ja jaossa saamiensa tilusten jyvitysarvo vastaavat toisiaan (jakoperuste).
Sen estämättä, mitä 1 momentissa
säädetään, voidaan uusjako toimittaa
siten, että kullekin osakkaalle muodostettavaan kiinteistöön
tulevien tiluksien, puuston, rakennusten, kiinteiden laitteiden
ja rakennelmien, yhteisalueosuuksien sekä erityisten etuuksien
yhteinen arvo vastaa osakkaalle jakoperusteen mukaan kuuluvaa osuutta
koko uusjakoalueen vastaavasta arvosta. Uusjako suoritetaan tässä momentissa
säädetyllä tavalla, jos kaikki saapuvilla
olevat osakkaat siitä sopivat tai jos uusjaon suorittaminen
tällä tavoin on tarpeen tarkoituksenmukaisen lopputuloksen
saamiseksi.
Jakoperusteen mukaan kiinteistölle tulevasta tilusmäärästä tai
2 momentissa tarkoitetusta kokonaisarvosta voidaan poiketa enintään
20 prosenttia, jos se on tärkeää tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen
muodostamiseksi eikä siitä aiheudu kenellekään
osakkaalle huomattavaa haittaa. Osakkaan suostumuksella poikkeaminen
voi olla edellä säädettyä suurempi.
Jos osakkaan saama tilusmäärä tai
omaisuuden kokonaisarvo on pienempi kuin hänelle jakoperusteen
mukaan kuuluisi, maksetaan erotuksesta korvaus. Korvauksen suorittavat
ne osakkaat, jotka ovat saaneet tiluksia yli jakoperusteen mukaisen
määrän tai joille muodostettujen kiinteistöjen
kokonaisarvo on jakoperusteen mukaista arvoa suurempi.
88 §
Uusjaossa laaditaan uusjakosuunnitelma, jossa esitetään:
1) tehtävät tiet ja kuivatustyöt
sekä rakennettavat vedenhankinta-, viemäröinti-
ja kastelulaitteet niihin liittyvine suunnitelmineen;
2) jako-osakkaille muodostettavat kiinteistöt, yhteiset
alueet ja yhteisalueosuudet, erityiset etuudet, rasitteet ja tieoikeudet;
3) siirrettävien talouskeskusten paikat sekä määräykset
rakennusten lunastamisesta tai muusta järjestelystä;
4) muodostettava yhteismetsä;
5) tilusten haltuunoton aika ja muut haltuunottoa koskevat
määräykset;
6) määräykset vuokraoikeuden
ja muun erityisen oikeuden haltijan aseman järjestämisestä; sekä
7) muita uusjaossa tehtäviä toimenpiteitä koskevat
suunnitelmat.
Jollei toimituskarttaa ole vielä tehty, uusjakosuunnitelma
voidaan laatia myös riittävän luotettavan
ilmakuvakartan tai muun käytettävissä olevan
kartta-aineiston perusteella. Tällöin 188 §:ssä tarkoitettu
toimituskartta tehdään sen jälkeen, kun
uusjakosuunnitelma on vahvistettu.
Uusjakosuunnitelman perusteella on tehtävä alustava
ehdotus korvauksista, jos se ei viivästytä kohtuuttomasti
uusjakosuunnitelman esittämistä.
90 §
Uusjako on tehtävä uusjakosuunnitelman mukaisesti.
Tie-, kuivatus-, vedenhankinta-, kastelu- ja viemäriverkkoa
saadaan kuitenkin vähäisessä määrin
täydentää sekä tehdä uusjakosuunnitelmaan
muitakin vähäisiä tarkistuksia. Jos uusjakosuunnitelma
on laadittu 88 §:n 2 momentin mukaisesti ilmakuvakartan
tai muun kartta-aineiston perusteella ja kartta-aineistossa todetaan
sellaista epätarkkuutta, joka on vaikuttanut vahvistetun
uusjakosuunnitelman sisältöön, tulee
asian korjaamiseksi muuttaa uusjakosuunnitelmaa taikka korvata epätarkkuudesta
johtuva poikkeama jakoperusteesta 92 §:n mukaisesti.
103 §
Kiinteistönmääritys tehdään
rekisteriyksikön omistajan, osaomistajan tai muun sellaisen
henkilön hakemuksesta, jonka oikeutta kiinteistönmääritys
välittömästi koskee.
Kaavan laatimista tai toteuttamista varten tarpeellinen kiinteistönmääritys
tehdään kunnan hakemuksesta. Rajankäynti,
jonka tarkoituksena on rajamerkin rakentaminen, siirtäminen
tai korjaaminen, tehdään myös sellaisen
viranomaisen, yhteisön tai muun henkilön hakemuksesta, jonka
toimenpiteen vuoksi rajankäynti on tullut tarpeelliseksi.
Kiinteistötoimituksen yhteydessä tehdään
hakemuksetta sellainen rajankäynti ja muu kiinteistönmääritys,
joka on tarpeen toimituksen suorittamista varten. Tällainen
kiinteistönmääritys voi koskea myös
yksityisistä teistä annetun lain (358/1962)
mukaista oikeutta.
154 §
Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa
toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus:
1) talousveden ottamiseen;
2) talousveden johtamiseen sekä talousvesijohdon
ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja
käyttämiseen;
3) veden johtamiseen maan kuivattamista varten;
4) viemärijohdon ja siihen liittyvien laitteiden
ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
5) puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö-
tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden
ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
6) autojen pitämistä, venevalkamaa,
laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia ja lastauspaikkaa
varten tarvittavan alueen käyttämiseen;
7) kalastusta varten tarpeellisen maa-alueen käyttämiseen;
8) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin
verrattavan maa-aineksen ottamiseen;
9) väestönsuojelua varten tarvittavien
rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
10) jätteiden kokoamispaikan tai kiinteistöjen
yhteisen lämpökeskuksen sijoittamiseen ja käyttämiseen;
sekä
11) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen
asemakaava-alueella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
155 §
Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momentin 1—5,
9 ja 11 kohdassa, sekä momentin 6 kohdassa tarkoitettu
rasite autojen pitämistä varten tarvittavan alueen
käyttämiseen voidaan asemakaava-alueella perustaa
myös kuntaa varten.
156 §
Rasite saadaan perustaa, jos rasitetun ja oikeutetun kiinteistön
omistajat taikka kunta ja kiinteistönomistaja, milloin
rasite voidaan perustaa kuntaa varten, siitä sopivat ja
rasite on kiinteistölle tai kunnalle tarpeellinen eikä siitä aiheudu
rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään
kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa. Jos kuitenkin
rasitteen perustaminen on tarpeen halkomisen, yhteisen alueen jakamisen,
pakollisen tilusvaihdon, alueen siirtämisen, uusjaon tai
rakennusmaan järjestelyn suorittamiseksi tarkoituksenmukaisella
tavalla, saadaan 154 §:n 1 momentin 1—8 ja 11
kohdassa tarkoitettu rasite perustaa ilman asianosaisten sopimusta
toimituksen alaisella alueella.
Asemakaava-alueella saadaan perustaa 154 §:n
1 momentin 1—4 ja 11 kohdassa tarkoitettu rasite sekä 6
kohdassa tarkoitettu autojen pitämistä varten
tarpeellinen rasite ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan
suostumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteistölle tai
kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu
huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyksikölle tai
alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden
haltijalle.
Kiinteistötoimituksessa on kullekin kiinteistölle
ja palstalle järjestettävä tarpeellinen
kulkuyhteys kadulle, rakennuskaavatielle, yleiselle tielle tai sellaiselle
yksityiselle tielle pääsemiseksi, jota varten
on perustettu tiekunta, perustamalla 154 §:n 1 momentin
11 kohdassa tarkoitettu rasite taikka perustamalla yksityisistä teistä annetussa
laissa tarkoitettu pysyvä tai määräaikainen
tieoikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeellinen oikeus.
Tällaisen oikeuden perustamisen edellytyksiin sovelletaan,
mitä yksityisistä teistä annetussa laissa
säädetään. Jos asianomaisen
kiinteistön omistaja pyytää, on kiinteistötoimituksessa
ratkaistava tieoikeuden antaminen myös edellä tarkoitettuun
yksityiseen tiehen.
Kiinteistön omistajan vaatimuksesta voidaan kiinteistön
hyväksi perustaa tarpeellinen kulkuyhteys sellaiselle alueelle
pääsemiseksi, johon kiinteistöllä on
rasiteoikeus tai erityinen etuus, sekä sellaiselle yhteiselle
alueelle pääsemiseksi, johon kiinteistöllä on
osuus, noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä 3
momentissa säädetään
157 §
Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa asemakaavan toteuttamista.
Rasite on muutoinkin perustettava siten, että sen tarkoitus
saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja että rasitteesta
tai sen käyttämisestä ei aiheudu ympäristölle
tarpeetonta haittaa eikä kenellekään
suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä.
Rasitetta ei saa perustaa, jos sen käyttäminen muun
lainsäädännön mukaan olisi kiellettyä.
Jos rasitteen käyttämiselle muun lainsäädännön
mukaan vaaditaan viranomaisen lupa, ei rasitteen perustaminen korvaa
tällaista lupaa. Edellä 154 §:n
1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun rasitteen käyttäminen
ei kuitenkaan edellytä vesilain 9 luvun 4 §:n
3 momentissa tarkoitettua omistajan suostumusta.
159 §
Toimituksessa, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä,
vaihdetaan alueita tai liitetään alueita
kiinteistöön, on määrättävä se
kiinteistö, jonka hyväksi aikaisemmin perustettu
rasite tai 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu oikeus jää voimaan.
Jos rasite tai oikeus on tarpeellinen usealle toimituksessa
muodostetulle kiinteistölle, se voidaan määrätä jäämään
voimaan myös näiden hyväksi, mikäli
156 ja 157 §:ssä säädetyt edellytykset
rasitteen tai oikeuden perustamiselle ovat olemassa.
Toimituksen kohteena olevaa aluetta koskeva rasite tai yksityisistä teistä annetun
lain mukainen oikeus, joka on tarpeeton, voidaan poistaa toimituksessa.
160 §
Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite
voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetun rekisteriyksikön
alueella tai antaa uusia rasitteen käyttämistä rajoittavia
määräyksiä taikka muuttaa rasitteen
käyttämisestä aikaisemmin annettuja määräyksiä,
jos asianosaiset siitä sopivat eikä toimenpide
vaikeuta asemakaavan toteuttamista. Toimenpiteeseen ei kuitenkaan
tarvita asianosaisten sopimusta:
1) jos sillä voidaan poistaa rasitteesta olosuhteiden
muuttumisen johdosta aiheutuva haitta tai vähentää sitä;
tai
2) jos se mahdollistaa rasitteen tarkoituksenmukaisemman
käytön alkuperäiseen käyttötarkoitukseen,
jos käyttömahdollisuus olosuhteiden muuttumisen
vuoksi on heikentynyt;
ellei siitä aiheudu millekään
rekisteriyksikölle huomattavaa haittaa.
162 §
Rasitetun rekisteriyksikön omistajalla ja haltijalla
on oikeus saada korvaus rasitteen tai oikeuden perustamisesta.
Edellä 160 §:ssä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuneen
haitan tai vahingon on velvollinen korvaamaan se, joka hyötyy
toimenpiteestä. Jos 156 §:n 3 momentin nojalla
annetaan tieoikeus, on samalla käsiteltävä ja
ratkaistava yksityisistä teistä annetun lain 24 §:ssä tarkoitettu
korvausvelvollisuus. Lohkomisessa lohkokiinteistön hyväksi
perustetusta 156 §:n 3 momentissa tarkoitettua kulkuyhteyttä varten
tarpeellisesta rasitteesta tai oikeudesta kantakiinteistön
omistajalla on kuitenkin oikeus korvaukseen vain erityisestä syystä.
Jos 159 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen
vuoksi rasitteen rasittavuus sanottavasti lisääntyy,
rasitetun rekisteriyksikön omistajalla ja haltijalla on oikeus
saada korvaus tästä johtuvasta lisähaitasta
mainitussa momentissa tarkoitetuilta rasiteoikeuden haltijoilta.
Oikeutta 1 momentissa tarkoitettuun korvaukseen ei kuitenkaan
ole siltä osin kuin on sovittu tai edellytetty, ettei korvausta
makseta. Ranta-asemakaavan taikka maankäyttö-
ja rakennuslailla (132/1999) kumotun rakennuslain (370/1958)
nojalla vahvistetun rantakaavan mukaiseen yhteiskäyttöalueeseen
kohdistuvan rasiteoikeuden perustamisesta alueen omistajalla ei ole
oikeutta korvaukseen kaavan voimaantulon jälkeen luovuttamansa
rakennuspaikan osalta, ellei oikeutta siihen ole luovutuskirjassa
nimenomaan pidätetty.
Jos jollakulla on vuokra- tai muu erityinen oikeus rekisteriyksikköön,
jota koskee tämän luvun mukainen rasitteen tai
oikeuden perustamista, siirtämistä, poistamista
tai muuta muuttumista tarkoittava toimenpide, tällä on
rekisteriyksikön omistajan ja haltijan ohella oikeus saada korvaus
oikeuteensa kohdistuvista menetyksistä. Tämä korvaus
on otettava huomioon rekisteriyksikön omistajalle ja haltijalle
tulevaa korvausta määrättäessä.
165 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Uusjaossa saadaan käsitellä yksityisistä teistä annetun
lain mukaisen oikeuden perustamista koskevan asian lisäksi
uusjakoalueeseen kohdistuvan mainitun lain mukaisen oikeuden siirtämistä,
muuttamista tai poistamista koskeva asia.
190 §
Kun kaikki toimitukseen kuuluvat asiat on käsitelty,
toimitusinsinööri lopettaa toimituksen sekä ilmoittaa
saapuvilla oleville asianosaisille muutoksenhakuoikeudesta ja antaa
heti suullisesti valitusosoituksen. Samoin muutoksenhakuoikeudesta
on ilmoitettava ja valitusosoitus on annettava heti suullisesti,
jos toimituksessa tehdään ratkaisu, josta 232 §:n
mukaan saa valittaa erikseen toimituksen kestäessä.
Kirjallinen valitusosoitus on liitettävä pöytäkirjaan
sekä annettava asianosaiselle, joka sitä pyytää,
heti toimituksen lopettamisen jälkeen tai heti kun on tehty
ratkaisu, josta saa erikseen valittaa.
Toimituksen rekisteröiminen
194 a §
Tarpeelliset kiinteistörekisterimerkinnät
toimituksesta voidaan tehdä asianosaisen pyynnöstä ja
toimituksessa tehdyt ratkaisut panna lainvoiman saaneilta osin täytäntöön,
vaikkei toimitus kaikilta osin ole saanut lainvoimaa:
1) jos se on toimituksen tarkoituksen toteuttamiseksi
tärkeää ja lopetetusta kiinteistötoimituksesta
tehty valitus koskee vain korvauksia tai kustannuksia taikka muutoin
sellaista seikkaa, joka ei vaikuta:
a) toimituksen kohteena olleiden kiinteistöjen
ulottuvuuteen;
b) toimituksessa käsiteltyihin oikeuksiin;
tai
c) kiinteistöjen tai alueiden omistukseen
tai hallintaan; eikä
d) toimituksesta kiinteistörekisteriin muutoin tehtäviin
merkintöihin; ja
2) jos toimituksessa määrätyt
korvaukset on suoritettu.
Luvan 1 momentissa tarkoitettuun kiinteistörekisterimerkintöjen
tekemiseen ja ratkaisujen täytäntöönpanoon
antaa maaoikeus. Pyyntö on toimitettava kiinteistörekisterin
pitäjälle, jonka on toimitettava se edelleen maaoikeudelle
ja liitettävä mukaan oma lausuntonsa asiasta.
203 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos korvauksen maksuaika on määrätty
kolmea kuukautta pitemmäksi toimituksen lopettamispäivästä tai
2 momentin perusteella määrätystä maksuajan
alkamispäivästä, on korvaukselle suoritettava
kuuden prosentin vuotuinen korko, joka lasketaan siitä päivästä,
kun kolme kuukautta on kulunut maksuajan alkamisesta. Jollei korvausta
makseta määräajassa, on maksamatta olevalle
korvaukselle suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun
korkokannan mukainen vuotuinen korko.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
209 §
Toimituskustannukset jaetaan asianosaisten maksettaviksi heidän
toimituksesta saamansa hyödyn mukaan, jollei muualla tässä laissa
toisin säädetä tai jolleivät
asianosaiset jakamisesta toisin sovi.
Lohkomisessa toimituskustannukset maksaa kunkin lohkokiinteistön
ja saajakiinteistön osalta kiinteistön omistaja.
Jos lohkomista on hakenut 22 §:n 1 momentissa tarkoitettu
erityisen oikeuden haltija, vastaa tämä tontin
osalta toimituskustannuksista.
Yleisen alueen muodostamista koskevan kiinteistötoimituksen
toimituskustannukset maksaa kunta.
232 §
Toimituksen kestäessä haetaan muutosta
ratkaisuun, joka koskee:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12) korvauksen maksamista 203 §:n 2 momentissa
tarkoitetussa tapauksessa;
13) päätöstä, suoritetaanko
halkominen 50 §:n 1 vai 2 momentin mukaisesti,
jollei päätös perustu asianosaisten sopimukseen;
tai
14) päätöstä toimituskustannusten
jakamisessa asianosaisten kesken toimituksen kestäessä, jollei
päätös perustu asianosaisten sopimukseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
233 §
Valitusosoituksessa on mainittava se maaoikeus, jolta
muutosta haetaan, sekä valitusaika ja valitusajan päättymispäivä.
Lisäksi siinä on selostettava säännökset
valituksen perille ajamisesta sekä valituskirjelmän
sisällöstä ja liitteistä.
Jos valitusosoitus on virheellinen eikä virhe ole ollut
selvästi havaittavissa, valitus on tehty oikein, jos asianosainen
on noudattanut joko valitusosoitusta tai mitä asiasta säädetään.
241 §
Maanmittaustoimiston ja kunnan kiinteistörekisterin
pitäjän on lähetettävä niille
toimitetut muutoksenhakuasiakirjat korkeimmalle oikeudelle muutoksenhaulle
säädetyn määräajan
päätyttyä. Samalla on toimitettava korkeimman
oikeuden nähtäväksi toimitusasiakirjat.
Jos muutoksenhakemus on selvästi tehty myöhään,
muutoksenhakuasiakirjat lähetetään toimitusasiakirjoja
toimittamatta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
243 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Maaoikeus on päätösvaltainen
myös, kun siinä on vain puheenjohtaja:
1) kun kysymys on 232 §:n 3 momentissa, 235 tai
254—258 §:ssä tarkoitetusta tai muusta
niihin rinnastettavasta käsittelyn valmistelemista tarkoittavasta
toimenpiteestä taikka 7 §:n 2 momentissa, 194 a §:n
2 momentissa, 240 tai 264 §:ssä,
265 §:n 1 tai 3 momentissa, 275 §:n 2 momentissa
taikka 278 a §:ssä tarkoitetusta asiasta;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
271 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos toimituksen tiedottamisessa tai muussa toimituksen suorittamiseen
liittyvässä menettelyssä toimituksen
lopettamisen jälkeen, ennen kuin toimituksesta on tehty
merkintä kiinteistörekisteriin, ilmenee sellainen
virhe, joka edellyttää toimituksen uudelleen käsittelyä,
voidaan toimitus ottaa tarpeellisilta osin uudelleen käsiteltäväksi
(menettelyvirheen korjaaminen).
280 a §
Jos toimituksessa ennen sen lopettamista ilmenee asiavirhe,
kirjoitusvirhe tai menettelyvirhe sen jälkeen, kun toimituksessa
on annettu 232 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu
ratkaisu, saadaan tämän ratkaisun estämättä ottaa
virheen korjaaminen käsiteltäväksi noudattaen,
mitä tässä luvussa säädetään
lopetetussa toimituksessa ilmenneen virheen korjaamisesta.
281 a §
Jos hakemus tai toimitus koskee sellaista kiinteistöä,
jonka omistusoikeutta maakaaren 11 luvun 4 §:n mukaan ei
kirjata lainhuutona, asianosaisen omistusoikeus kiinteistöön
osoitetaan lainhuudon sijasta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin
tehdyllä omistajaa koskevalla merkinnällä.
285 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen
yhdistämistä ja 277 §:n 2 momentissa
tarkoitettua virheen oikaisua sekä toimitusinsinöörin
274 §:n 1 momentissa tarkoitettua kirjoitusvirheen korjaamista
koskevaan päätökseen haetaan muutosta
valittamalla maaoikeuteen. Määräaika
valituksen tekemiseen on 30 päivää päätöksen
tiedoksisaannista. Muutoin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muutoksenhakemisesta
lopetettuun toimitukseen säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
288 a §
Edellä 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu kiinnitysvastuusta
vapauttaminen suoritetaan asianomaisen lohkokiinteistön
omistajan pyynnöstä. Kiinnityksestä vapauttaminen
28 §:n 2 momentissa ja 134 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa
tapauksissa suoritetaan ilman omistajan pyyntöä.
Kiinnityksestä vapauttamiseen 28 §:n 1 ja
2 momentissa tai 134 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
sovelletaan, mitä maakaaren 18 luvun 6 §:n 2 ja
3 momentissa säädetään kiinnityksen
kohteeksi jäävien kiinteistöjen omistajien
ja näihin kiinteistöihin kohdistuvien panttioikeuksien
ja erityisten oikeuksien haltijoiden suostumuksesta.
289 §
Jos kiinteistö on vapautettu vastaamasta panttisaamisesta
tämän lain nojalla ilman kiinteistön omistajan
tai panttioikeuden haltijan suostumusta ja jos vapauttamisesta aiheutuu
kiinteistön omistajalle tai panttioikeuden haltijalle vahinkoa,
korvaa vahingon valtio tai, milloin päätöksen
on tehnyt kunnan virkamies, asianomainen kunta. Mitä edellä säädetään
panttioikeudesta ja panttioikeuden haltijasta, sovelletaan kirjattuun eläkeoikeuteen
ja eläkeoikeuden haltijaan 28 §:n 2 momentissa
ja 134 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .