1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan joukkoliikenteenä harjoitettavaan
ammattimaiseen henkilöiden kuljettamiseen tiellä linja-autolla,
jollei rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista
sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja
(ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta annetusta Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1370/2007, jäljempänä palvelusopimusasetus, tai
muista yhteisön asetuksista muuta johdu. Tämän
lain 2 §:n 1 ja 10 kohdan, 3—7 §:n,
8 §:n 1 momentin, 9 §:n 1 ja 2 momentin, 47 ja
48 §:n, 49 §:n 2 momentin, 52 §:n, 53 §:n 3 momentin
sekä 57 ja 58 §:n säännöksiä sovelletaan
myös palvelusopimusasetuksen mukaisesti harjoitettavaan
joukkoliikenteeseen. Lain 2 §:n 11 ja 12 kohdan,
14 §:n, 6 luvun sekä 53 §:n
2 momentin säännöksiä sovelletaan
vain palvelusopimusasetuksen mukaisesti harjoitettavaan joukkoliikenteeseen.
Ammattimaisella henkilöiden kuljettamisella tarkoitetaan
elinkeinon harjoittamisen tai toimeentulon hankkimisen taikka muun
tulonhankkimisen tarkoituksessa harjoitettua henkilöiden kuljettamista
korvausta vastaan päätoimisesti taikka sivutoimisesti
tai muutoin toisen elinkeinon ohella.
Tämän lain 2 §:n 1 ja 11 kohdan,
3—7 ja 14 §:n, 6 luvun sekä 57 §:n
säännöksiä sovelletaan myös
raideliikenteeseen.
Tämän lain 4 §:ää sovelletaan
myös lentoliikenteeseen.
Tämän lain 52 §:ää sovelletaan
linja-autolla harjoitettavaan ammattimaiseen tavarankuljetukseen
tiellä.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) joukkoliikenteellä yleisesti käytettävissä tai
tilattavissa olevaa, useiden ihmisten kuljettamiseen tarkoitettua:
a) ammattimaista linja-autoliikennettä, riippumatta
siitä harjoitetaanko liikennettä markkinaehtoisesti
vai palvelusopimusasetuksen mukaisesti;
b) palvelusopimusasetuksen mukaisesti harjoitettua raideliikennettä;
2) markkinaehtoisella liikenteellä linja-autolla
harjoitettavaa muuta kuin palvelusopimusasetuksen mukaista liikennettä;
3) tilausliikenteellä markkinaehtoista
liikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan määräämällä tavalla;
4) reittiliikenteellä markkinaehtoista
liikennettä, joka on säännöllistä,
jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja
jonka reitin päätepisteet, pysäkit tai
tärkeimmät pysäkit sekä aikataulun
luvan myöntävä viranomainen vahvistaa;
5) kutsujoukkoliikenteellä markkinaehtoista liikennettä,
joka on paikallista tai seudullista taikka alueellista ja jatkuvaluonteista,
jota ajetaan ainoastaan etukäteen tehdystä tilauksesta
ja jonka reitti ja aikataulu määräytyvät
näiden ennakkoon tehtyjen tilausten perusteella ja tilattujen
kuljetusten yhdistelyn avulla; kuljetusten yhdistelyllä tarkoitetaan
vähintään kolmen ennakkoon tilatun kuljetuksen
yhdistämistä yhdeksi reitiksi;
6) yhteisön kansainvälistä liikennettä koskevalla
asetuksella yhteisistä säännöistä harjoitettaessa
kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla
annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 684/92;
7) yhteisön kabotaasiliikennettä koskevalla asetuksella edellytyksistä,
joilla muut kuin jäsenvaltioista olevat liikenteenharjoittajat
voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltiossa
annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 12/98;
8) ammattiinpääsydirektiivillä maanteiden kansallisen
ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen
harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten,
todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta
tunnustamisesta sekä toimenpiteistä näiden
liikenteenharjoittajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen
edistämiseksi annettua neuvoston direktiiviä 96/26/EY;
9) Interbus-sopimuksella linja-autoilla harjoitettavaa
satunnaista kansainvälistä matkustajaliikennettä koskevan
sopimuksen (Interbus-sopimus) tekemisestä tehdyssä neuvoston
päätöksessä 2002/917/EY
tarkoitettua sopimusta;
10) liikenteestä vastaavalla henkilöllä henkilöä,
joka on oikeushenkilön tähän tehtävään
esittämä ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä,
joka vastaa siitä että liikennettä harjoitetaan lain
mukaisesti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä muutoin
asianmukaisesti, joka edustaa yritystä tässä laissa
tarkoitettujen viranomaisten kanssa asioitaessa ja joka tosiasiallisesti
ja jatkuvasti johtaa yrityksen liikenteenharjoittamista;
11) käyttöoikeussopimuksella julkisista
hankinnoista annetun lain (348/2007) 5 §:n 6 kohdassa
määriteltyä palveluja koskevaa käyttöoikeussopimusta.
3 §
Lain tavoite
Lain tavoitteena on joukkoliikenteen kehittäminen siten,
että ihmisten käytettävissä on
välttämättömiä jokapäiväisiä liikkumistarpeita
vastaavat joukkoliikenteen palvelut koko maassa. Tavoitteena on
lisäksi, että runsasväkisillä kaupunkiseuduilla
ja niiden välisessä liikenteessä palvelutaso
on niin korkea, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa.
4 §
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely
Tämän lain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetut viranomaiset
ovat velvollisia määrittämään
toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Valtakunnallisen
liikenteen palvelutason määrittelee liikenne-
ja viestintäministeriö. Eri väestöryhmien
tarpeet on otettava palvelutason määrittelyssä huomioon.
Palvelutason määrittelyä valmistellessaan
viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään
sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Palvelutason
määrittely on voimassa määräajan.
5 §
Vastuu joukkoliikenteen suunnittelusta
Markkinaehtoisen liikenteen suunnittelusta vastaavat liikenteenharjoittajat.
Palvelusopimusasetuksen mukaan harjoitetussa liikenteessä toimivaltaiset
viranomaiset vastaavat palveluiden määrittelystä.
Vastuu reittien ja aikataulujen suunnittelusta voi tässä liikenteessä olla
liikenteenharjoittajilla tai viranomaisilla tai jaettu niiden kesken.
Liikenteenharjoittajat vastaavat liikennetuotannon suunnittelusta.
6 §
Viranomaisen liikennesuunnittelun periaatteet
Toimivaltaisten viranomaisten tulee suunnitella joukkoliikenteen
palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina
toimivan joukkoliikenneverkon aikaansaamiseksi. Suunnittelussa liikennetarpeet
ja -palvelut on pyrittävä sovittamaan yhteen.
Eri väestöryhmien kuten lasten, nuorten,
naisten, miesten, vanhusten ja vammaisten tarpeet on otettava huomioon.
Viranomaiset toimivat joukkoliikennettä suunnitellessaan
yhteistyössä toistensa ja muiden kuntien kanssa.
7 §
Liikenteenharjoittajien välinen yhteistyö
Liikenteenharjoittajien välisestä yhteistyöstä säädetään
kilpailusääntöjen soveltamisesta rautatie-,
maantie- ja sisävesiliikenteeseen annetussa neuvoston asetuksessa
(EY) N:o 169/2009.
2 luku
Luvanvarainen liikenne
8 §
Luvan tarve
Ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä linja-autolla
edellyttää liikennelupaa.
Ilman liikennelupaa saa kuitenkin suorittaa konsernin tai siihen
verrattavan yhtymän, kunnan, kuntayhtymän tai
yhteisön, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997)
1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta,
sisäisiä henkilökuljetuksia niiden hallinnassa
olevilla linja-autoilla.
9 §
Liikenteen harjoittamiseen oikeuttavat luvat ja asiakirjat
Ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä linja-autolla
korvausta vastaan on sallittu joukkoliikenneluvan, reittiliikenneluvan
tai kutsujoukkoliikenneluvan perusteella. Liikenteen harjoittamisesta
viranomaisen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella säädetään
palvelusopimusasetuksessa. Kansainvälisen liikenteen harjoittamisesta
säädetään yhteisön
kansainvälistä liikennettä koskevassa
asetuksessa ja määrätään Interbus-sopimuksessa
ja kahdenkeskisissä sopimuksissa. Kabotaasiliikenteen harjoittamisesta
säädetään yhteisön
kabotaasiliikennettä koskevassa asetuksessa.
Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan linja-autolla palvelusopimusasetuksessa
tarkoitettua liikennettä toimivaltaisen viranomaisen tai
kunnan taikka kuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan
sekä tilausliikennettä koko maassa Ahvenanmaan
maakuntaa lukuun ottamatta. Harjoitettaessa tilausliikennettä ajoja
ei saa kuitenkaan ottaa taksiasemilta.
Reittiliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan reittiliikennettä linja-autolla.
Kutsujoukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan kutsujoukkoliikennettä linja-autolla.
Kutsujoukkoliikennettä harjoitettaessa ajoja ei saa ottaa
taksiasemilta tai ilman ennalta tehtyä tilausta
linja-autopysäkeiltä eikä tarjota niitä julkisella
paikalla, kuten esimerkiksi hotellien tai ravintoloiden edustoilla.
3 luku
Toimivaltaiset viranomaiset
10 §
Joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen
Joukkoliikenneluvan myöntää hakemuksesta hakijan
kotipaikan lääninhallitus.
Jos hakijalla ei ole kotipaikkaa Suomessa, joukkoliikenneluvan
myöntää Etelä-Suomen lääninhallitus.
11 §
Ammattiinpääsydirektiivissä tarkoitetut
toimivaltaiset viranomaiset ja toimielimet
Tässä pykälässä säädetään
viranomaisista ja toimielimistä, jotka antavat ammattiinpääsydirektiivin
8—10 artiklassa tarkoitetun todistuksen tai muun asiakirjan
sille, joka aikoo harjoittaa maanteiden henkilöliikennettä muussa
Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa.
Ammattiinpääsydirektiivin 8 artiklassa tarkoitetun
todistuksen hyvämaineisuudesta antaa kotipaikan poliisi.
Direktiivin 9 artiklassa tarkoitetun todistuksen vakavaraisuudesta
antaa luottolaitos taikka Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin
hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.
Joukkoliikenneluvan myöntävä lääninhallitus
antaa direktiivin 10 artiklassa tarkoitetun todistuksen ammattitaidosta
henkilölle, joka on saanut oikeuden harjoittaa henkilöliikennettä ensi
kerran ennen 2 päivää lokakuuta 1999.
Muissa tapauksissa edellä mainitun todistuksen antaa Ajoneuvohallintokeskus.
12 §
Reittiliikenneluvan myöntävät viranomaiset
Reittiliikenneluvan myöntää lääninhallitus, jonka
toimivalta-alueella reitti on. Jos reitti ulottuu useamman kuin
yhden lääninhallituksen toimivalta-alueelle, luvan
myöntää lääninhallitus, jonka
alueella on pisin osa reitistä.
Yksinomaan Hyvinkään, Imatran, Joensuun, Jyväskylän,
Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Kuopion, Lappeenrannan,
Mikkelin, Oulun, Porin, Rauman, Riihimäen, Rovaniemen,
Salon, Savonlinnan, Seinäjoen, Tampereen, Turun tai Vaasan
alueella harjoitettavaan reittiliikenteeseen luvan myöntää kyseisen
kunnan viranomainen. Yksinomaan Espoon, Helsingin, Kauniaisten,
Keravan, Kirkkonummen ja Vantaan kuntien muodostamalla alueella
harjoitettavaan reittiliikenteeseen luvan myöntää Helsingin
seudun liikennekuntayhtymä.
Yksinomaan Artjärven, Asikkalan, Hartolan, Heinolan,
Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden,
Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla
alueella harjoitettavaan reittiliikenteeseen luvan myöntää Lahden
kaupungin viranomainen. Yksinomaan Hattulan, Hämeenlinnan
ja Janakkalan kuntien muodostamalla alueella harjoitettavaan reittiliikenteeseen
luvan myöntää Hämeenlinnan kaupungin
viranomainen.
Kunnallinen toimivaltainen viranomainen voi periä reittiliikenneluvan
käsittelemisestä maksun, jonka perusteen on vastattava
soveltuvin osin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjä periaatteita.
Maksun perusteista määrätään
tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa.
13 §
Kutsujoukkoliikenneluvan myöntävät
viranomaiset
Kutsujoukkoliikenneluvan myöntää lääninhallitus,
jonka toimivalta-alueella liikenteen toiminta-alue on. Jos liikenteen
toiminta-alue on useamman kuin yhden läänihallituksen
toimivalta-alueella, luvan myöntää lääninhallitus,
jonka alueella on suurin osa toiminta-alueesta.
Yksinomaan 12 §:n 2 ja 3 momentissa mainittujen kuntien
toimivalta-alueella harjoitettavaan kutsujoukkoliikenteeseen luvan
myöntää kyseisen kunnan viranomainen.
Yksinomaan Helsingin seudun liikennekuntayhtymän toimivalta-alueella
harjoitettavaan kutsujoukkoliikenteeseen luvan myöntää seudun
liikennekuntayhtymä.
Kunnallinen toimivaltainen viranomainen voi periä kutsujoukkoliikenneluvan
käsittelemisestä maksun, jonka perusteen on vastattava
soveltuvin osin valtion maksuperustelaissa säädettyjä periaatteita.
Maksun perusteista määrätään
tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa.
14 §
Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset
ja niiden yhteistyö sekä päätös
palvelusopimusasetuksen soveltamisesta
Palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja tieliikenteen toimivaltaisia
viranomaisia ovat Suomessa lääninhallitukset sekä 12 §:n
2 ja 3 momentissa mainitut kunnalliset viranomaiset. Viranomaisten
keskinäinen toimivallanjako on 12 ja 13 §:ssä säädetyn
mukainen kuitenkin niin, että toimivaltaisen kunnallisen
viranomaisen järjestämä liikennepalvelu
voi vähäisessä määrin
ulottua sen varsinaisen toimivalta-alueen ulkopuolelle. Rautatieliikennettä koskevissa
asioissa toimivaltainen on liikenne- ja viestintäministeriö ja
omalla toimivalta-alueellaan Helsingin seudun liikennekuntayhtymä.
Muuta raideliikennettä koskevissa asioissa toimivaltaisia ovat
12 §:n 2 ja 3 momentissa mainitut kunnalliset viranomaiset
omalla toimivalta-alueellaan.
Palvelusopimusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yleiset
säännöt niistä julkisen palvelun
velvoitteista, joiden tarkoituksena on vahvistaa enimmäishinnat
kaikille matkustajille tai tietyille matkustajaryhmille, annetaan
valtioneuvoston asetuksella. Yleisten sääntöjen
pakollisesta sisällöstä säädetään
palvelusopimusasetuksen 4 artiklan 1—3 kohdassa. Yleisten
sääntöjen perusteella maksettavista korvauksista
säädetään palvelusopimusasetuksen
6 artiklassa.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuilla toimivaltaisilla
viranomaisilla on palvelusopimusasetusta soveltaessaan velvollisuus
toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä toistensa
kanssa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut viranomaiset tekevät
päätöksen siitä, että ne
järjestävät toimivalta-alueensa tai sen
osan joukkoliikennepalvelut palvelusopimusasetuksen mukaisesti.
Viranomaiset soveltavat palvelusopimusasetusta asetuksen 1 artiklan
1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti varmistaakseen
sellaisten yleishyödyllisten palvelujen tarjoamisen, jotka
ovat muun muassa monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia
tai edullisempia kuin palvelut, joita voitaisiin tarjota pelkästään
markkinoiden ehdoilla.
15 §
Yhteisön kansainvälistä liikennettä koskevassa asetuksessa
tarkoitetut viranomaiset
Yhteisön kansainvälistä liikennettä koskevassa
asetuksessa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia Suomessa ovat
liikenne- ja viestintäministeriö, joka myös
ottaa vastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset
ja antaa 13 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut todistukset, sekä Ajoneuvohallintokeskus
ja lääninhallitukset, joilta liikenteenharjoittajat
saavat 11 artiklan 4 kohdan mukaisia asiakirjoja. Mainitun asetuksen
14 ja 15 artiklassa tarkoitettuja toimivaltaisia tarkastus-
ja valvontaviranomaisia ovat poliisi, tulli ja rajavartiolaitos.
Hakijan kotipaikan lääninhallitus on toimivaltainen
myöntämään edellä 1
momentissa mainitun asetuksen 3 a artiklassa tarkoitetun yhteisön
liikenneluvan samoin kuin peruuttamaan sen ja ottamaan sen pois
16 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti.
Edellä 1 momentissa mainitun asetuksen 6—9 artiklassa
tarkoitettu säännöllisen liikenteen luvan
myöntävä viranomainen on lääninhallitus, jonka
alueella reitti on. Jos reitti on useamman kuin yhden lääninhallituksen
toimivalta-alueella, luvan myöntää lääninhallitus,
jonka alueella on pisin osa reitistä.
16 §
Yhteisön kabotaasiliikennettä koskevassa asetuksessa
tarkoitetut viranomaiset
Yhteisön kabotaasiliikennettä koskevassa asetuksessa
tarkoitettu toimivaltainen viranomainen Suomessa on Ajoneuvohallintokeskus.
Edellä 1 momentissa mainitun asetuksen 5 ja 6 artiklassa
tarkoitettu tarkastusviranomainen on poliisi. Poliisi on myös
toimivaltainen ottamaan pois 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun
väärennetyn asiakirjan.
17 §
Interbus-sopimuksessa tarkoitetut viranomaiset
Interbus-sopimuksen 6 artiklassa tarkoitetun kuljetusluvasta
vapautetun satunnaisen liikenteen valvonta-asiakirjan antaa Suomessa
Ajoneuvohallintokeskus. Sopimuksen 15 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen
kuljetusluvan myöntävä viranomainen Suomessa
on liikenne- ja viestintäministeriö. Sopimuksen
18 artiklassa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ovat poliisi, tulli
ja rajavartiolaitos.
18 §
Kahdenkeskisissä sopimuksissa tarkoitetut viranomaiset
Ajoneuvohallintokeskus myöntää Suomen
ja toisen valtion väliseen kahdenkeskiseen sopimukseen
perustuvat kuljetusluvat satunnaisen kansainvälisen matkustajaliikenteen
harjoittamiseen linja-autolla ulkomailla. Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää
muut
kahdenkeskisiin sopimuksiin perustuvat valtakunnan rajan ylittävien
reittien luvat.
4 luku
Liikenneluvan myöntämisen edellytykset
19 §
Joukkoliikenneluvan myöntämisen edellytykset
Joukkoliikennelupa myönnetään hakijalle, joka
on oikeustoimikelpoinen, hyvämaineinen, vakavarainen ja
ammattitaitoinen. Lupa myönnetään myös
vakavaraisuutta koskevan vaatimuksen täyttävälle
oikeushenkilölle, jonka liikenteestä vastaava
henkilö täyttää muut mainitut
vaatimukset.
Hakija on katsottava vakavaraiseksi, jos hän kykenee
asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan ja osoittaa, että hänellä on
riittävät taloudelliset voimavarat yrityksen käynnistämiseen
ja liikenteen asianmukaiseen hoitamiseen.
Hakijan tai liikenteestä vastaavan henkilön
ei ole katsottava täyttävän 1 momentissa
säädettyä hyvämaineisuuden vaatimusta,
jos:
1) hänet on viimeksi kuluneiden viiden vuoden
aikana tuomittu vankeusrangaistukseen; tai
2) hänet on vähintään
kolmesti viimeksi kuluneen vuoden aikana tuomittu sakkorangaistukseen
työ- tai palkkasuhdetta, kirjanpitoa, liikenteen harjoittamista,
ajo- ja lepoaikojen noudattamista, liikenne- ja ajoneuvoturvallisuutta,
ympäristönsuojelua tai muiden ammatillista vastuuta koskevien
säännösten rikkomisesta
ja teot osoittavat hänen olevan ilmeisen sopimaton
harjoittamaan ammattimaista henkilöliikennettä.
Hakija tai liikenteestä vastaava henkilö on katsottava
ammattitaitoiseksi, jos hän on suorittanut linja-autoliikenteen
yrittäjäkurssin ja kirjallisen kokeen sekä saanut
kokeen suorittamisesta Ajoneuvohallintokeskuksen antaman todistuksen.
Yrittäjäkurssin suorittamista ei vaadita henkilöltä,
jolla on vähintään kaksi vuotta jatkunut
käytännön kokemus henkilöliikennettä harjoittavan
yrityksen johtotehtävissä, jos hän on
suorittanut hyväksytysti kirjallisen kokeen.
20 §
Linja-autoliikenteen yrittäjäkurssi, kirjallinen koe
ja todistus
Linja-autoliikenteen yrittäjäkurssin pituus
on vähintään 160 oppituntia. Kurssin
opetussisältöön tulee kuulua ainakin
ne ammattiinpääsydirektiivin 3 artiklan 4 kohdassa
tarkoitetut henkilöliikenteen aihepiirit, jotka on mainittu
direktiivin liitteen I luettelossa.
Yrittäjäkurssin kirjallisen kokeen tulee olla sisällöltään
ja rakenteeltaan ammattiinpääsydirektiivin mukainen.
Ajoneuvohallintokeskus vastaa kokeen järjestämisestä.
Ajoneuvohallintokeskus hyväksyy kokeeseen henkilön,
jolta ei vaadita yrittäjäkurssin suorittamista.
Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää koetehtävien
laadinnassa ja koetilaisuuden järjestämisessä apuna
ulkopuolista asiantuntijaa.
Ajoneuvohallintokeskus antaa todistuksen henkilölle,
joka on suorittanut hyväksyttävästi 2 momentissa
mainitun kokeen. Todistuksen tulee olla muodoltaan ammattiinpääsydirektiivin liitteen
I kokeen rakennetta koskevien säännösten
mukainen ja direktiivin liitteen I a mallin mukainen.
21 §
Taloudelliset voimavarat
Joukkoliikenneluvan hakijalla ja haltijalla katsotaan olevan
riittävät taloudelliset voimavarat liikenteen
aloittamiseen ja sen asianmukaiseen hoitamiseen, jos hänen
käytettävissään olevat varat
ovat vähintään 9 000 euroa luvanvaraisessa
henkilöliikenteessä käytettävää linja-autoa
kohden ensimmäiseltä autolta ja vähintään 5 000
euroa seuraavilta autoilta.
Varoiksi katsotaan hakijan tai haltijan:
1) rahoitusomaisuus, mukaan lukien tilinylitysoikeudet
ja luottolaitosten myöntämät nostamattomat
luotot;
2) vaihto-omaisuus;
3) vakuutena käytettävissä oleva
käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset
sijoitukset.
Jos hakija tai haltija on luonnollinen henkilö tai
avoin yhtiö taikka kommandiittiyhtiö, varoiksi
voidaan katsoa myös luonnollisen henkilön, yhtiömiesten
tai vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtainen
vakuutena käytettävissä oleva omaisuus.
Liikennettä aloitettaessa tai autojen määrää lisättäessä käytettävissä olevien
varojen määrä lasketaan vähentämällä 2
ja 3 momenttien mukaan lasketuista varoista liikenteen aloittamisesta
tai autojen määrän lisäämisestä aiheutuvat
autojen, toimitilojen, koneiden ja laitteiden hankintamenot. Käytettävissä olevia
varoja tulee olla 1 momentissa mainittu määrä hakijan
jokaista linja-autoa kohden.
Käytettävissä olevien
varojen riittävyys osoitetaan lupaviranomaiselle toimitettavalla:
1) vakuudella, joka voi olla luottolaitoksen antama
takaussitoumus tai pankkitalletus; tai
2) todistuksella, jonka on antanut Keskuskauppakamarin
tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai
tilintarkastusyhteisö taikka henkilö, joka on
merkitty julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan
pitämään luetteloon julkishallinnon ja
-talouden tilintarkastajan tutkinnon suorittaneista henkilöistä.
22 §
Reittiliikenneluvan myöntämisen edellytykset
Reittiliikennelupa myönnetään hakijalle,
jolla on joukkoliikennelupa ja joka sitoutuu harjoittamaan liikennettä 48 §:ssä tarkoitetun
laatulupauksensa mukaisesti vähintään
kahden vuoden ajan.
Reittiliikenneluvan myöntävä viranomainen voi
hylätä hakemuksen, jos:
1) luvan myöntävä viranomainen
päättää tai on päättänyt
järjestää alueensa tai sen osan joukkoliikennepalvelut
palvelusopimusasetuksen mukaisesti ja haettu liikenne aiheuttaisi
jatkuvaa ja vakavaa haittaa palvelusopimusasetuksen mukaan harjoitetulle
tai harjoitettavalle liikenteelle;
2) haettu liikenne aiheuttaisi jatkuvaa ja vakavaa
haittaa liikenteelle, jota harjoitetaan toisen toimivaltaisen viranomaisen
tai kunnan taikka kuntayhtymän kanssa tehdyn, palvelusopimusasetuksessa
tarkoitetun julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen mukaan;
3) haettu liikenne aiheuttaisi jatkuvaa ja vakavaa
haittaa liikenteelle, jota on tarkoitus harjoittaa 2 kohdassa mainitun
sopimuksen mukaisesti edellyttäen, että liikennettä koskeva
palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus
on toimitettu Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavaksi;
4) haetut reitit tai pysäkit eivät
ole liikennöintiin käytettävissä;
5) hakija on ilman viranomaisen 33 §:n 2 momentin
nojalla tekemää liikenneluvan peruuttamispäätöstä viimeksi
kuluneen kahden vuoden aikana lopettanut reittiliikenteen harjoittamisen ennen
kuin 1 momentin mukainen liikenteen harjoittamisen vähimmäisaika
on umpeutunut tai kutsujoukkoliikenteen harjoittamisen ennen kuin
23 §:n 1 momentin mukainen liikenteen harjoittamisen vähimmäisaika
on umpeutunut;
6) hakijan reittiliikennelupa tai kutsujoukkoliikennelupa
on viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana peruutettu 34 §:n
1 momentin nojalla tai hakijalle on annettu 35 §:n 1 momentin
mukainen varoitus.
Reittiliikenneluvan myöntävä viranomainen voi
hylätä hakemuksen myös, jos hakemuksen hyväksyminen
vakavasti vaarantaisi luotettavien liikennepalveluiden
saatavuuden tai reitin tarjonta ylittäisi selvästi
4 §:n perusteella määritellyn joukkoliikenteen
palvelutason.
Sovellettaessa 2 momentin 1—4 kohtaa tai 3 momenttia
hakemus voidaan hylätä myös osittain.
23 §
Kutsujoukkoliikenneluvan myöntämisen edellytykset
Kutsujoukkoliikennelupa myönnetään
hakijalle, jolla on joukkoliikennelupa ja joka sitoutuu harjoittamaan
liikennettä 48 §:ssä tarkoitetun laatulupauksensa
mukaisesti vähintään yhden vuoden ajan.
Kutsujoukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen
voi hylätä hakemuksen 22 §:n 2 momentin
1—3 sekä 5 ja 6 kohdan mukaisin perustein.
Sovellettaessa 22 §:n 2 momentin 1—3 kohdan
mukaista perustetta hakemus voidaan hylätä myös
osittain.
24 §
Kahdenkeskisissä sopimuksissa tarkoitetun kuljetusluvan
myöntämisen edellytykset
Suomen ja toisen valtion välisessä kahdenkeskisessä sopimuksessa
tarkoitettu lupa on myönnettävä, jos
haettua kuljetusta varten on Suomea sitovan kansainvälisen
velvoitteen mukaan osoitettavissa kuljetuslupa. Jos lupa voidaan
myöntää lupien vähäisen
määrän vuoksi vain osalle hakijoista,
se on myönnettävä sitä ensin
hakeneelle.
5 luku
Lupamenettely
25 §
Joukkoliikenneluvan hakeminen
Joukkoliikennelupaa koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti
10 §:n mukaiselle toimivaltaiselle lääninhallitukselle.
Hakemuksessa on esitettävä sen ratkaisemisen edellyttämät
tiedot hakijan oikeustoimikelpoisuudesta, hyvämaineisuudesta,
vakavaraisuudesta ja ammattitaidosta sekä lääninhallituksen
pyytämät muut hakemuksen käsittelemiseksi
tarvittavat tiedot.
26 §
Muusta Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta olevalta
hakijalta edellytettävät asiakirjat
Muusta Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta
kuin Suomesta oleva hakija voi osoittaa:
1) vakavaraisuutensa ammattiinpääsydirektiivin
9 artiklan mukaisella todistuksella;
2) hyvämaineisuutensa ammattiinpääsydirektiivin
8 artiklassa tarkoitetulla asiakirjalla;
3) ammattitaitonsa ammattiinpääsydirektiivin
mukaisella todistuksella hyväksytystä kirjallisesta
kokeesta.
27 §
Reittiliikenneluvan hakeminen ja muuttaminen
Reittiliikennelupaa koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava
liikenteen reitti, kaikki tai tärkeimmät pysäkit,
aikataulu ja liikenteen aiottu aloittamisaika, ajankohdat, jolloin
liikenteen aikatauluja voidaan muuttaa, sekä tarvittaessa
liikenteen luonne. Hakemukseen on tarvittaessa liitettävä selvitys
siitä, että haetut väylät ja
pysäkit ovat liikennöintiin käytettävissä.
Lisäksi hakemuksessa on ilmoitettava, onko hakemuksen jättämistä edeltänyt
7 §:ssä tarkoitettu liikenteenharjoittajien välinen
yhteistyö. Hakemukseen on liitettävä 48 §:ssä tarkoitettu
liikennepalveluja koskeva laatulupaus tai siinä on ilmoitettava,
mistä Internet-osoitteesta se on saatavilla. Hakemus on
toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään
kolme kuukautta ennen aiottua liikenteen aloittamisaikaa.
Mitä 1 momentissa säädetään,
sovelletaan myös reittiliikenneluvan muuttamista koskevaan
hakemukseen.
28 §
Kutsujoukkoliikenneluvan hakeminen ja muuttaminen
Kutsujoukkoliikennelupaa koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava
tiedot toiminta-alueesta, matkojen yhdistelystä ja siihen
kuuluvasta tiedon välittämisestä matkustajan,
tilaustoiminnon ja auton välillä, matkojen yhdistelyyn
sovellettavista ehdoista sekä liikenteen aiottu aloittamisaika.
Hakemuksessa on myös ilmoitettava, onko hakemuksen jättämistä edeltänyt
7 §:ssä tarkoitettu liikenteenharjoittajien välinen
yhteistyö. Hakemukseen on liitettävä 48 §:ssä tarkoitettu
liikennepalveluja koskeva laatulupaus tai siinä on ilmoitettava,
mistä Internet-osoitteesta se on saatavilla. Hakemus on
toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään
kolme kuukautta ennen aiottua liikenteen aloittamisaikaa.
Mitä 1 momentissa säädetään,
sovelletaan myös kutsujoukkoliikenneluvan muuttamista koskevaan
hakemukseen.
29 §
Kahdenkeskisissä sopimuksissa tarkoitetun kuljetusluvan
hakeminen ja luvan palauttaminen
Kuljetuslupaa koskevassa hakemuksessa on esitettävä liikenne-
ja viestintäministeriön tai Ajoneuvohallintokeskuksen
pyytämät hakemuksen käsittelemiseksi
tarpeelliset tiedot.
Ajoneuvohallintokeskus voi määrätä kuljetusluvan
hakemiselle määräajan.
Kuljetusluvan haltija on velvollinen viipymättä palauttamaan
käyttämättömäksi jäävän
tai käyttämättä jääneen
kuljetusluvan Ajoneuvohallintokeskukselle.
30 §
Liikenneluvan voimassaoloaika ja ehdot
Joukkoliikennelupa on voimassa viisi vuotta. Siinä on
vahvistettava liikenteessä käytettävien linja-autojen
enimmäismäärä.
Reittiliikennelupa on voimassa enintään kymmenen
vuotta. Siinä on vahvistettava luvan voimassaoloaika, liikenteen
reitti, kaikki tai tärkeimmät pysäkit,
aikataulu sekä ajankohdat, jolloin liikenne on aloitettava,
liikenteen aikatauluja voidaan muuttaa ja jolloin liikenteen aikaisintaan
saa lopettaa, sekä tarvittaessa liikenteen luonne.
Kutsujoukkoliikennelupa on voimassa enintään
viisi vuotta. Siinä on vahvistettava luvan voimassaoloaika,
toiminta-alue, kuvaus matkojen yhdistelystä sekä ajankohta,
jolloin liikenne on aloitettava ja jolloin sen aikaisintaan saa
lopettaa.
Harjoitettaessa tilausliikennettä linja-autolla, jossa
on istumapaikkoja matkustajille enintään 16 ja
kuljetuksen tilaajana on yksityinen henkilö, tulee kuljetuksessa
olla mukana vähintään viisi henkilöä.
Pienemmän henkilömäärän
kuljettaminen on sallittua, jos matkustajien matkatavaroiden määrä tai
matkustajan tarvitsema pyörätuoli edellyttää suurikokoista
autoa.
Jos liikenneluvan uudistaminen on pantu vireille viimeistään
kolme kuukautta ennen liikenneluvan viimeistä voimassaolopäivää,
uudistettavalla luvalla saa jatkaa liikennettä siihen asti kun
asia on ratkaistu.
31 §
Joukkoliikenneluvan peruuttaminen
Jollei 35 §:stä muuta johdu, luvan myöntävä lääninhallitus
voi peruuttaa joukkoliikenneluvan määräajaksi
tai kokonaan, jos luvanhaltija ei enää täytä luvan
myöntämisen edellytyksiä. Lupa on peruutettava,
jos luvanhaltija sitä pyytää.
32 §
Reittiliikenneluvan ja kutsujoukkoliikenneluvan peruuttaminen
joukkoliikenneluvan peruuttamisen tai sen voimassaoloajan päättymisen
yhteydessä
Jos lääninhallitus peruuttaa joukkoliikenneluvan,
sen on samalla peruutettava myös luvanhaltijan reittiliikenneluvat
ja kutsujoukkoliikenneluvat. Lääninhallituksen
on myös peruutettava luvanhaltijan reittiliikenneluvat
ja kutsujoukkoliikenneluvat, jos luvanhaltijan joukkoliikenneluvan
voimassaoloaika päättyy.
Ennen 1 momentissa mainittujen liikennelupien peruuttamista
lääninhallituksen on kuultava niitä reittiliikenneluvan
ja kutsujoukkoliikenneluvan myöntäviä viranomaisia,
joiden myöntämiä liikennelupia luvanhaltijalla
on, ja niitä palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja toimivaltaisia
viranomaisia, kuntia ja kuntayhtymiä, joiden kanssa tehtyjä julkisia
palveluhankintoja koskevia sopimuksia luvanhaltijalla on.
33 §
Reittiliikenneluvan ja kutsujoukkoliikenneluvan peruuttaminen
luvanhaltijan pyynnöstä
Reittiliikenneluvan ja kutsujoukkoliikenneluvan myöntävän
viranomaisen on peruutettava reittiliikennelupa ja kutsujoukkoliikennelupa osittain
tai kokonaan, jos luvanhaltija sitä pyytää.
Pyyntö on toimitettava viranomaiselle viimeistään
kolme kuukautta ennen aiottua liikenteen lopettamisaikaa. Liikennelupaa
ei kuitenkaan saa tämän pykälän
nojalla peruuttaa ennen kuin liikenteenharjoittamisen vähimmäisaika
on umpeutunut paitsi, jos luvanhaltija on pyytänyt myös
joukkoliikennelupansa peruuttamista.
Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi
reittiliikennelupa on luvanhaltijan pyynnöstä peruutettava
osittain tai kokonaan, jos reitin tai reittien joukkoliikenteen
tarjonta on lisääntynyt peruutettavaksi pyydetyn
luvan myöntämisen jälkeen. Edellytyksenä on
tällöin, että peruutettavaksi haetun
luvan mukainen liikenne on tappiollista. Reittiliikennelupa on luvanhaltijan
pyynnöstä peruutettava, jos velvollisuutta jatkaa
liikenteen harjoittamista olisi perustellusta syystä pidettävä kohtuuttomana.
34 §
Liikenneluvan peruuttaminen muissa tapauksissa
Liikenneluvan myöntävä viranomainen
voi peruuttaa liikenneluvan, jos liikennettä harjoitettaessa
on ilmennyt vakavia ja olennaisia rikkomuksia tai laiminlyöntejä,
jotka liittyvät palvelun saatavuuteen, hinnoista ilmoittamiseen, liikenteessä käytettyihin
autoihin taikka muihin näihin rinnastettaviin seikkoihin.
Reitti- tai kutsujoukkoliikennelupa on peruutettava, jos liikennettä ei
ole aloitettu luvassa vahvistettuna ajankohtana tai liikenteen harjoittaminen
on lopetettu, ellei liikenteenharjoittaja esitä menettelylleen
hyväksyttävää syytä ja
suunnitelmaa liikenteen aloittamisajasta. Kutsujoukkoliikennelupa
voidaan peruuttaa myös, jos edellä 9 §:ssä säädettyjä rajoituksia
ei ole noudatettu ja rajoitusten noudattamatta jättämiseen
liittyvät rikkomukset tai laiminlyönnit ovat olennaisia
tai vakavia.
Liikenneluvan myöntävä viranomainen
voi peruuttaa reittiliikenneluvan ja kutsujoukkoliikenneluvan, jos
se on tehnyt 14 §:n 4 momentin mukaisen päätöksen
järjestää liikenne palvelusopimusasetuksen
5 artiklan 1—3 kohdan mukaisesti ja jos markkinaehtoinen
liikenne aiheuttaisi jatkuvaa ja vakavaa haittaa palvelusopimusasetuksen
mukaan harjoitettavalle liikenteelle. Viranomaisen on tehtävä liikenneluvan peruuttamista
koskeva päätös viimeistään
18 kuukautta ennen sitä ajankohtaa, jolloin oikeus liikenteen
harjoittamiseen lakkaa.
35 §
Varoitus ja laiminlyönnin korjaaminen
Liikenneluvan myöntävän viranomaisen
on 31 §:ssä ja 34 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa
tapauksissa liikenneluvan peruuttamisen sijasta annettava luvanhaltijalle
varoitus, jos luvan peruuttaminen olisi kohtuutonta ja ilmenneet
puutteet, rikkomukset tai laiminlyönnit on korjattu tai
ne ovat vähäisiä.
Jos liikenneluvan peruuttamisen tai varoituksen antamisen peruste
on sellainen, että se voidaan korjata, viranomaisen on
ennen luvan peruuttamista tai varoituksen antamista annettava luvanhaltijalle
mahdollisuus asetetussa määräajassa korjata
puute tai laiminlyönti. Määräaika ei
saa olla lyhyempi kuin kolme kuukautta. Lupa voidaan peruuttaa,
jos epäkohtaa ei ole määräajassa
korjattu.
6 luku
Palvelusopimusasetuksen mukainen liikenne
36 §
Hankintamenettelyt
Tämän luvun mukaisia hankintamenettelyjä käytetään
tehtäessä maantieliikennettä ja muuta raideliikennettä kuin
rautatieliikennettä koskevia käyttöoikeussopimuksia.
Tämän luvun mukaisia hankintamenettelyjä käytetään
tehtäessä rautatieliikennettä koskevia
sopimuksia riippumatta siitä, ovatko ne käyttöoikeussopimuksia vai
muita palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja julkisia palveluhankintoja
koskevia sopimuksia. Sopimuksen tekemisestä ilman tarjouskilpailua
säädetään palvelusopimusasetuksen 4—8
artiklassa. Lisätilauksesta ja sopimuksen voimassaoloajan
pidentämisestä säädetään
tämän lain 42 §:ssä.
Muihin kuin 1 momentissa mainittuihin julkisia palveluhankintoja
koskeviin sopimuksiin sovelletaan julkisista hankinnoista annetun
lain tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen
alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007)
mukaisia hankintamenettelyjä. Näihin sopimuksiin
sovelletaan palvelusopimusasetusta lukuun ottamatta sen 5 artiklan
2—6 kohdan ja 8 artiklan 2—4 kohdan säännöksiä.
Tämän lain 14 §:ssä tarkoitetut
toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää käyttöoikeussopimuksia
tehtäessä menettelyä, jossa kaikki palvelusopimusasetuksessa
tarkoitetut liikenteenharjoittajat voivat tehdä tarjouksen
(yksivaiheinen menettely) tai menettelyä, jossa
kaikki mainitut liikenteenharjoittajat voivat tehdä osallistumishakemuksen,
minkä jälkeen toimivaltainen viranomainen valitsee
osallistumisilmoituksen tehneistä ne, jotka voivat menettelyn
seuraavassa vaiheessa tehdä tarjouksen (kaksivaiheinen menettely).
37 §
Hankinnasta ilmoittaminen ja vähimmäismääräajat
Sen lisäksi, mitä palvelusopimusasetuksen 7 artiklassa
säädetään, toimivaltaisen viranomaisen
on ilmoitettava julkisesti 36 §:n 3 momentin mukaisilla
menettelyillä toteutettavista käyttöoikeussopimuksista.
Ilmoitukset on toimitettava julkaistavaksi Internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi.
Hankintamenettelyn määräaikoja asetettaessa
on otettava huomioon hankinnan koko ja sopimuksen kesto sekä tarjousten
laatimisen ja toimittamisen vaatima aika. Määräajat
lasketaan sitä päivää seuraavasta
päivästä, jolloin hankintailmoitus on
lähetetty julkaistavaksi. Jos toimivaltainen viranomainen
soveltaa kaksivaiheista menettelyä, tarjousaika lasketaan
tarjouspyynnön lähettämispäivästä.
Kaksivaiheisessa menettelyssä osallistumishakemuksen
jättämiselle on varattava vähintään 30
päivää. Yksivaiheisessa menettelyssä tarjousajan
on oltava vähintään 45 päivää ja
kaksivaiheisessa menettelyssä vähintään
40 päivää.
38 §
Tarjouspyyntö
Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti
ja niin selvästi, että sen perusteella voidaan
antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia
tarjouksia. Tarjouspyynnössä liikenteenharjoittajia
pyydetään määräaikaan
mennessä esittämään tarjouksensa.
Tarjouspyynnössä ja soveltuvin
osin hankintailmoituksessa tulee olla:
1) hankinnan kohteen määrittely sekä laatua koskevat
vähimmäisvaatimukset;
2) viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen;
3) tarjousten tekemisen määräaika;
4) osoite, johon kirjalliset tarjoukset on toimitettava;
5) kieli tai kielet, joilla tarjoukset on laadittava;
6) liikenteenharjoittajien taloudellista ja rahoituksellista
tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat
vaatimukset ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista,
jotka on toimitettava;
7) tarjouksen valintaperuste;
8) tarjousten voimassaoloaika.
Hankinnassa sovelletaan lisäksi julkisista hankinnoista
annetun lain 44—46 §:n säännöksiä,
jotka koskevat teknisiä eritelmiä, ympäristöominaisuuksia
koskevia teknisiä eritelmiä ja vaatimustenmukaisuuden
osoittamista. Rautatieliikennettä koskeviin muihin kuin
käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan lisäksi
mainitun lain 35 §:n jälki-ilmoitusvelvollisuutta
koskevaa säännöstä.
39 §
Tarjoajien valinta
Tarjoajat on kaksivaiheisessa menettelyssä valittava
sekä tarjoajien soveltuvuus yksivaiheisessa menettelyssä arvioitava
ennalta ilmoitettuja tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen,
tekniseen suorituskykyyn, ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka
muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita
noudattaen.
Tarjouskilpailussa tulee sulkea pois liikenteenharjoittaja,
jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan
toteuttamiseksi tai joka on syyllistynyt julkisista hankinnoista annetun
lain 53 §:ssä mainittuihin rikoksiin. Liikenteenharjoittaja
voidaan sulkea pois mainitun lain 54 §:n perusteella.
40 §
Neuvottelut tarjousten jättämisen jälkeen
Toimivaltainen viranomainen voi neuvotella palvelusopimusasetuksen
5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarjousten jättämisen
jälkeen tarjouksen tehneiden liikenteenharjoittajien kanssa,
jos tarjouspyyntöä ei ole voitu laatia niin tarkasti, että paras
tarjous voitaisiin valita tai jos tarjoukset eivät sisällöltään
vastaa tarjouspyyntöä. Edellytyksenä on
lisäksi, että tarjouspyynnön mukaisia
sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen neuvottelujen tarkoituksena
on parhaan tarjouksen valinta. Toimivaltaisen viranomaisen on neuvoteltava
tarjousten mukauttamiseksi hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä esitettyihin
vaatimuksiin. Neuvottelut voidaan käydä vaiheittain siten,
että neuvotteluissa mukana olevien liikenteenharjoittajien
määrää rajoitetaan neuvottelujen
aikana soveltamalla tarjouksen valintaperusteita.
41 §
Tarjouksen valinta
Tarjouksista on hyväksyttävä se,
joka on toimivaltaisen viranomaisen kannalta kokonaistaloudellisesti
edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan,
tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman
tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi
tarjotun palvelun laatua, kaluston laatua, esteettömyyttä,
palvelun integrointia, hintaa, tarjonnan määrää,
matkustajahintoja, ympäristöystävällisyyttä sekä ympäristövaatimusten
täyttymistä.
Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista
edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on
ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.
Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen
vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen
ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista, vertailuperusteet on
ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.
42 §
Lisätilaus ja sopimuksen voimassaoloajan pidentäminen
Toimivaltainen viranomainen voi tehdä ilman tarjouskilpailua
lisätilauksen, jos se vastaa aikaisemmin yksivaiheista
tai kaksivaiheista menettelyä käyttäen
tehtyä hankintaa. Edellytyksenä on lisäksi,
että alkuperäistä hankintaa koskevassa
37 §:n 1 momentissa tarkoitetussa hankintailmoituksessa
on mainittu mahdollisesta myöhemmästä ilman
tarjouskilpailua tehtävästä hankinnasta
ja että sopimuksen pituus lisätilauksen aika huomioon
ottaen ei ylitä palvelusopimusasetuksen 4 artiklan 3 kohdassa
säädettyä enimmäisaikaa.
Käyttöoikeussopimus voi sisältää sopimusehtoja
tavoitteista, joiden mukaan liikennettä sopimusaikana kehitetään.
Tavoitteet voivat liittyä palvelutason toteutumiseen tai
matkustajamäärien kasvuun. Sopimusehdoissa voidaan
tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien keinojen valinta jättää liikenteenharjoittajan
vastuulle joko osittain tai kokonaan.
Käyttöoikeussopimuksen alkuperäistä voimassaoloaikaa
voidaan pidentää, jos sopimuksessa on 2 momentissa
tarkoitettuja ehtoja ja ehdoissa asetetut tavoitteet tai osa niistä on
saavutettu liikenteenharjoittajan toimenpitein. Edellytyksenä on
lisäksi, että alkuperäistä hankintaa koskevassa
hankintailmoituksessa on mainittu mahdollisuudesta pidentää sopimusta,
sopimuksen pituus ei voimassaoloajan pidennys huomioon ottaen ylitä 1
momentin mukaista enimmäisaikaa eikä liikenteenharjoittaja
saa tavoitteiden toteutumisesta muuta hyvitystä.
43 §
Hankintaa koskevat päätökset
Hankintaa koskevaan päätökseen sovelletaan julkisista
hankinnoista annetun lain 73 ja 75 §:ää.
Hankintaa koskevan päätöksen jälkeen
toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä palvelusopimusasetuksen
3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu julkisia palveluhankintoja koskeva
sopimus. Sopimuksen pakollisesta sisällöstä säädetään
mainitun asetuksen 4 artiklassa. Julkisia palveluhankintoja koskeva
sopimus voidaan tehdä ja päätös
panna täytäntöön aikaisintaan
21 päivän kuluttua siitä, kun tarjouskilpailuun
osallistunut liikenteenharjoittaja on saanut tai hänen
katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi.
Sopimus voidaan kuitenkin tehdä tätä aikaisemminkin,
jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä yleistä etua
koskevasta pakottavasta syystä tai toimivaltaisesta viranomaisesta
riippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä.
44 §
Palvelusopimusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan, 6 artiklan
ja asetuksen liitteen soveltamiseen liittyvät säännökset
Tässä pykälässä säädetään
erilliskirjanpitovelvollisen liikenteenharjoittajan velvollisuuksista.
Erilliskirjanpitovelvollisella liikenteenharjoittajalla tarkoitetaan
palvelusopimusasetuksen liitteen 5 kohdassa tarkoitettua liikenteenharjoittajaa,
jolla on velvollisuus pitää erillistä kirjanpitoa.
Erilliskirjanpitovelvollisen liikenteenharjoittajan avoimuusvelvoitteeseen
sisältyy velvollisuus yksityiskohtaisten tietojen antamiseen
niistä menetelmistä, joilla tuotot ja kulut kohdistetaan
eri toiminnoille. Tämän tiedonantovelvoitteen
piiriin kuuluvia tietoja on säilytettävä vähintään
kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä.
Palvelusopimusasetuksen liitteen 5 kohdassa tarkoitetun erillisen
kirjanpidon tuloslaskelmat ovat julkisia, ja ne esitetään
erilliskirjanpitovelvollisen liikenteenharjoittajan tilinpäätökseen sisältyvänä liitetietona.
Sen estämättä, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään
salassapidosta, liikenne- ja viestintäministeriöllä sekä 14 §:ssä tarkoitetuilla
toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus saada erilliskirjanpitovelvolliselta
liikenteenharjoittajalta palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja
tietoja asetuksessa tarkoitettujen tehtävien hoitamista
varten.
Liikenne- ja viestintäministeriöllä on
oikeus salassapitosäännösten estämättä edelleen
antaa tämän pykälän 4 momentin
perusteella saamiaan tietoja Euroopan yhteisöjen komission
käytettäväksi palvelusopimusasetuksen
avoimuusvelvoitteen edellyttämässä laajuudessa,
sen arvioimiseksi, ovatko maksetut korvaukset mainitun asetuksen
mukaisia.
45 §
Valtionrahoituksen käyttötarkoitukset
Valtion talousarviossa osoitetuin määrärahoin
voidaan maksaa:
1) korvauksia liikenteenharjoittajille julkisia palveluhankintoja
koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa
säädetään;
2) korvauksia liikenteenharjoittajille hintavelvoitteen
täyttämisestä palvelusopimusasetuksessa
tarkoitetun yleisen säännön perusteella;
3) tukea palvelusopimusasetuksen 9 artiklan 2 kohdan
johdantokappaleen ja b alakohdan mukaisiin tarkoituksiin;
4) muille kuin liikenteenharjoittajille korvausta
kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustyöstä.
46 §
Määrärahan kiintiöinti ja
käyttö sekä maksetun korvauksen takaisin
periminen
Liikenne- ja viestintäministeriö päättää valtion
talousarviossa osoitetun määrärahan tai
sen osan kiintiöimisestä lääninhallituksille
ja määrää tarvittavilta osin
sen jaosta 45 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin.
Liikenne- ja viestintäministeriö ja lääninhallitukset
saavat itse käyttää määrärahaa
45 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin. Ne voivat
myös myöntää valtionavustusta
kunnalle ja kuntayhtymälle käytettäväksi
samoihin tarkoituksiin.
Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä valtion
tai kunnan talousarviosta maksetun korvauksen maksaminen lopetettavaksi
ja jo maksettu korvaus kokonaan tai osittain takaisin perittäväksi,
jos korvauksen saaja on:
1) jättänyt palauttamatta sille virheellisesti, liikaa
tai ilmeisen perusteettomasti maksetun korvauksen tai sen osan;
2) antanut korvauksen myöntämistä,
maksamista tai valvontaa varten virheellisiä tai harhaanjohtavia
tietoja ja menettely on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan korvauksen
saantiin, määrään tai ehtoihin,
taikka salannut sellaisen seikan;
3) käyttänyt korvauksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen
kuin se on maksettu; taikka
4) muutoin 1—3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti
rikkonut korvausta koskevia säännöksiä tai
maksamiseen liittyviä ehtoja.
Toimivaltainen viranomainen voi määrätä valtion
tai kunnan talousarviosta maksetun korvauksen maksamisen lopetettavaksi
ja jo maksetun korvauksen kokonaan tai osittain takaisin perittäväksi,
jos:
1) korvauksen saaja on kieltäytynyt antamasta korvauksen
maksamista ja valvontaa varten laissa tai sopimuksessa edellytettyjä tietoja, asiakirjoja
ja muuta aineistoa tai apua;
2) korvaus on suoritettu muutoin kuin 3 momentissa tarkoitetulla
tavalla virheellisin edellytyksin tai perusteettomasti.
Korvauksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisin
perittävälle määrälle
korvauksen maksupäivästä korkolain (633/1982)
3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella
prosenttiyksiköllä.
Jos takaisin perittävää määrää ei
makseta viimeistään toimivaltaisen viranomaisen
asettamana eräpäivänä, sille
on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n
mukaan.
7 luku
Liikenteen harjoittaminen
47 §
Velvollisuus harjoittaa liikennettä
Liikenneluvan haltija on velvollinen harjoittamaan liikennettä luvan
mukaisesti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä muutoin
asianmukaisesti. Palvelusopimusasetuksen mukaista liikennettä on
harjoitettava toimivaltaisen viranomaisen ja liikenteenharjoittajan
välisen sopimuksen mukaisesti.
Reittiliikenneluvan haltija on velvollinen harjoittamaan liikennettä vähintään
kahden vuoden ajan ja kutsujoukkoliikenneluvan haltija vähintään
yhden vuoden ajan, jollei lupaa ole peruutettu tämän
lain nojalla.
48 §
Liikennepalveluja koskeva laatulupaus
Liikenneluvan haltijan tai liikenneluvan haltijoiden yhteenliittymän
on määriteltävä tarjoamiensa
liikennepalvelujen laatu (liikennepalveluja koskeva laatulupaus).
Liikenneluvan haltijan on valvottava liikennepalveluja koskevan laatulupauksensa
toteutumista.
Liikennepalveluja koskevassa laatulupauksessa tulee
määritellä ainakin seuraavat asiat:
1) tarjottavat liikennepalvelut;
2) palveluista sekä niiden muutoksista ja
peruutuksista tiedottaminen;
3) käytössä olevat liput
ja niiden hinnat;
4) informaatio- ja lippujärjestelmiin kuuluminen;
5) käytössä olevat ajoneuvot,
niiden mahdollinen matalalattiaisuus ja varusteet, jotka helpottavat
matkustajan autoon pääsyä;
6) asiakastyytyväisyyden mittaaminen;
7) valitusten käsittely, hinnan palautus,
sopimuksen purku ja vahingonkorvaukset;
8) vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien
käytettävissä olevat palvelut, heidän avustamisensa,
siitä tiedottaminen sekä muu eri väestöryhmien
tarpeiden huomioon ottaminen.
Liikenneluvan haltijan tai liikenneluvan haltijoiden yhteenliittymän
on julkaistava liikennepalveluja koskeva laatulupauksensa Internet-sivuillaan.
Laatulupauksen tulee olla myös muulla tavalla helposti
ja ilman korvausta yleisön ja matkustajien saatavilla.
Sen estämättä, mitä 1—3
momentissa säädetään, toimivaltainen
viranomainen ja liikenteenharjoittaja voivat palvelusopimusasetuksen
4 artiklassa tarkoitetussa julkisia palveluhankintoja koskevassa
sopimuksessa sopia, että toimivaltainen viranomainen vastaa
liikennepalveluja koskevan laatulupauksen tekemisestä,
julkaisemisesta ja toteuttamisen valvonnasta sopimuksen mukaisen
liikenteen osalta.
49 §
Alihankinta
Liikenneluvan haltija voi antaa alihankintana hoidettavaksi
osan reittiliikennelupiensa ja kutsujoukkoliikennelupiensa mukaisesta
liikenteestä sille, jolla on joukkoliikennelupa tai taksiliikennelain
(217/2007) 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu taksilupa.
Vastuu liikenteen hoidosta säilyy reittiliikenneluvan ja
kutsujoukkoliikenneluvan haltijalla.
Palvelusopimusasetuksen mukaisesti liikennettä harjoittavan
alihankkijalla tulee olla joukkoliikennelupa tai 1 momentissa tarkoitettu
taksilupa. Muutoin alihankinnasta säädetään
palvelusopimusasetuksen 4 artiklan 7 kohdassa.
Tilausliikenteen harjoittaja voi antaa kuljetuksen alihankintana
hoidettavaksi henkilölle, jolla on joukkoliikennelupa tai
1 momentissa tarkoitettu taksilupa, jos tilauksen tekijä siihen suostuu.
50 §
Kuolin- ja konkurssipesän oikeus jatkaa liikennettä
Jos joukkoliikenneluvan haltija kuolee, kuolinpesä saa
jatkaa liikennettä enintään 18 kuukauden
ajan kuolinpäivästä, jos se kolmen kuukauden
kuluessa kuolinpäivästä ilmoittaa liikenneluvan
haltijan velvollisuuksista vastaavan henkilön lääninhallituksen
hyväksyttäväksi. Hänen tulee
ammattitaitovaatimusta lukuun ottamatta täyttää liikenteestä vastaavalle
henkilölle säädetyt vaatimukset.
Jos joukkoliikenneluvan haltija joutuu konkurssiin, konkurssipesällä on
oikeus jatkaa liikenteen hoitoa kolmen kuukauden ajan konkurssiin
joutumisesta. Konkurssipesän on viipymättä ilmoitettava
lääninhallitukselle, haluaako se käyttää hyväkseen
tätä oikeutta. Liikenteestä vastaavalle
henkilölle asetetuista tehtävistä vastaavat
ne, jotka hoitavat konkurssipesää.
51 §
Liikenteestä vastaavan henkilön vaihtaminen
Jos liikenteestä vastaava henkilö on vaihdettava
kuoleman, äkillisen vakavan sairauden, tapaturman tai muun
näihin verrattavan ennalta arvaamattoman tapahtuman vuoksi,
tulee hakemus tästä toimittaa viipymättä lääninhallitukselle.
Jos liikenteestä vastaava henkilö ei enää täytä säädettyjä vaatimuksia,
luvanhaltijan tulee välittömästi asiasta
tiedon saatuaan toimittaa siitä ilmoitus lääninhallitukselle.
Jos 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tehtävään
ei voida heti esittää säädetyt
ammattitaitovaatimukset täyttävää henkilöä,
on vaatimusten täyttämisen osoittavat selvitykset
toimitettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään
vuoden kuluttua vaihtamistarpeen aiheuttaneesta tapahtumasta.
52 §
Tavarankuljetus
Reittiliikenteessä ja kutsujoukkoliikenteessä saa
kuljettaa myös tavaraa. Reittiliikenteessä ei auton
matkustajatiloissa saa kuljettaa muuta tavaraa kuin matkustajien
käsimatkatavaroita. Palvelusopimusasetuksen mukaan harjoitetussa
liikenteessä saa kuljettaa tavaraa, jos siitä on
sovittu toimivaltaisen viranomaisen tai kunnan taikka kuntayhtymän
kanssa.
Alle 100 kilon tavaralähetyksiä saa kuljettaa tilausliikenteessä tilaajan
kanssa sovitun mukaisesti ja palvelusopimusasetuksen mukaan harjoitetussa
liikenteessä toimivaltaisen viranomaisen kanssa sovitun
mukaisesti.
8 luku
Erinäiset säännökset
53 §
Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku
Ajoneuvohallintokeskuksen 20 §:ssä tarkoitetun
kokeen arviointiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Kokeen arviointiin
saa hakea oikaisua Ajoneuvohallintokeskukselta. Oikaisuvaatimus
on tehtävä kirjallisesti 30 päivän
kuluessa siitä, kun henkilö sai tiedon kokeen
tuloksesta. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen
saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Mitä julkisista hankinnoista annetun lain 11 luvussa,
lukuun ottamatta mainitun lain 78 §:n 2 momenttia, säädetään
oikeusturvakeinoista, sovelletaan hankinnan arvosta riippumatta
tämän lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
hankinta-asiassa. Asian voi julkisista hankinnoista annetun lain
78 §:n 1 momentissa mainitun lisäksi saattaa markkinaoikeuden
käsiteltäväksi liikenne- ja viestintäministeriö yhteisön
valvontamenettelyä koskevassa asiassa.
Muutoin tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen
saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään. Päätöstä on
noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei päätöksen
tehnyt viranomainen toisin määrää.
54 §
Asiakirjan esittämisvelvollisuus
Liikennettä harjoitettaessa autossa tulee olla mukana
oikeaksi todistettu jäljennös joukkoliikenneluvasta
ja tarvittaessa yhteisöluvan virallinen jäljennös
tai kansainvälisen sopimuksen edellyttämä lupa
tai muu asiakirja, jotka on vaadittaessa esitettävä poliisi-,
tulli- ja rajavartiomiehelle.
55 §
Kuljetuksen keskeyttäminen
Poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen tulee keskeyttää kuljetus,
jonka suorittaja ei voi heti esittää 54 §:ssä tarkoitettua
asiakirjaa, jollei ole erityistä syytä sallia
kuljetuksen jatkumista.
Jos kuljetus keskeytetään, poliisi-, tulli-
ja rajavartiomiehellä on oikeus tarvittaessa ottaa ajoneuvon
rekisteriote ja -kilvet haltuunsa. Ne on annettava takaisin, kun
perustetta kuljetuksen keskeyttämiselle ei enää ole.
56 §
Rangaistussäännökset
Joka harjoittaa ammattimaista henkilöliikennettä tiellä linja-autolla
ilman tässä laissa tarkoitettua joukkoliikennelupaa,
reittiliikennelupaa, kutsujoukkoliikennelupaa, yhteisön
kansainvälistä liikennettä koskevassa
asetuksessa tarkoitettua yhteisölupaa tai säännöllisen
liikenteen lupaa, yhteisön kabotaasiliikennettä koskevassa asetuksessa
tarkoitettua säännöllisen liikenteen lupaa
tai Interbus-sopimuksessa taikka Suomen ja toisen valtion välisessä kahdenkeskisessä
sopimuksessa
tarkoitettua lupaa, on tuomittava luvattoman linja-autoliikenteen
harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään
kuudeksi kuukaudeksi.
Joka luovuttaa joukkoliikenneluvan, reittiliikenneluvan, kutsujoukkoliikenneluvan
tai muun 1 momentissa tarkoitetun luvan toisen käyttöön tai
laiminlyö liikenneluvan mukana pitämisen tai luvan
esittämisvelvollisuuden, on tuomittava liikenneluparikkomuksesta sakkoon.
57 §
Tietojen luovuttaminen viranomaiselle
Liikenteenharjoittajalla on velvollisuus liike- ja ammattisalaisuuden
estämättä luovuttaa liikenne- ja viestintäministeriölle
harjoittamansa liikenteen tarjontaa ja toteutunutta kysyntää sekä talouttaan
koskevia tietoja tilastointia ja tutkimusta sekä valtakunnallisen
liikenteen palvelutason määrittelyä varten.
Liikenteenharjoittajalla on velvollisuus liike- ja ammattisalaisuuden
estämättä luovuttaa 3 luvussa tarkoitetuille
toimivaltaisille viranomaisille niiden toimivaltaan kuuluvan liikenteen
tarjontaa ja toteutunutta kysyntää koskevia tietoja palvelutason
määrittelyä ja liikenteen suunnittelua
varten sekä viranomaisen pyytämät tiedot sen
toimivaltaan kuuluvan liikenneluvan myöntämistä ja
peruuttamista sekä sen nojalla harjoitetun liikenteen valvontaa
varten. Liikenteen reitti- ja aikataulutietoja on tarvittaessa luovutettava
myös liikennepalveluista tiedottamista varten.
Edellä 2 momentissa mainituilla viranomaisilla on salassapitovelvollisuuden
estämättä oikeus luovuttaa saamiaan tietoja
toiselle viranomaiselle, jos tietojen käyttötarkoitus
ei muutu. Viranomaisella on myös oikeus sisällyttää saamiaan
liikenteen kysyntään liittyviä tietoja
liikenteen järjestämistä koskevan tarjouskilpailun tarjouspyyntöön.
Viranomaisella on oikeus julkistaa liikenteen reitti- ja aikataulutiedot
sekä luovuttaa niitä joukkoliikenteen palvelutasoa parantaviin
ja sen kilpailukykyä edistäviin tarkoituksiin.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on luovutettava
viranomaisen pyynnöstä kohtuullisessa ajassa ja
maksutta. Jos tietoja ei anneta pyynnöstä tai
kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa, vähintään
kuukauden määräajassa, viranomainen voi
velvoittaa joukkoliikenneluvan haltijan korjaamaan laiminlyöntinsä.
Viranomainen voi asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon siten
kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään
tarkemmin, mitä tietoja ja missä muodossa liikenteenharjoittajan
tulee luovuttaa 1—4 momenttien perusteella.
58 §
Oikeus rekisteritietojen saantiin
Toimivaltaisella lääninhallituksella on oikeus
salassapitosäännösten estämättä saada
joukkoliikenneluvan hakijaa, haltijaa ja liikenteestä vastaavaa
henkilöä koskevia tietoja sakkorekisteristä,
ajoneuvoliikennerekisteristä, ulosottorekisteristä ja
verotuksen tietojärjestelmästä joukkoliikenneluvan
ja yhteisön kansainvälistä liikennettä koskevan
asetuksen 3 a artiklassa tarkoitetun yhteisön liikenneluvan
myöntämistä, lupien myöntämisen
edellytysten tarkistamista ja lupien peruuttamista koskevien asioiden
käsittelyä sekä liikenteenharjoittajan
vakavaraisuuden osoittamiseksi annetun vakuuden palauttamista varten.
9 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
59 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Sen 14 ja 61 §:ää sekä 62 §:n
2—4 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä marraskuuta 2009.
Tällä lailla kumotaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15
päivänä helmikuuta 1991 annettu laki
(343/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
60 §
Joukkoliikenteen palvelutasoa ja liikennepalvelujen laatuvaatimuksia
koskevat siirtymäsäännökset
Edellä 4 §:ssä tarkoitettu joukkoliikenteen palvelutason
määrittely on tehtävä vuoden
2011 loppuun mennessä. Ennen tämän lain
voimaantuloa laaditut joukkoliikenteen palvelutason määrittelyt
ovat voimassa vuoden 2013 loppuun.
Edellä 48 §:ssä tarkoitetut liikennepalveluja koskevat
laatulupaukset on tehtävä ja julkaistava vuoden
2011 loppuun mennessä. Ennen sitä laatulupaus
on 27 §:n 1 momentista ja 28 §:n 1 momentista
poiketen ilmoitettava tai liitettävä hakemukseen
vain, jos se on jo laadittu ja julkaistu.
61 §
Toimivaltaisia viranomaisia koskevat siirtymäsäännökset
Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuja toimivaltaisia
viranomaisia ovat vuoden 2009 loppuun momentissa mainittujen lisäksi
Espoon, Helsingin ja Vantaan kuntien viranomaiset. Edellä 12 §:n
2 momentissa, 13 §:n 2 momentissa ja 14 §:n 1
momentissa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on vuoden 2009
loppuun Helsingin seudun liikennekuntayhtymän sijasta Pääkaupunkiseudun
yhteistyövaltuuskunta, joka myös tekee 62 §:ssä tarkoitetut
siirtymäajan liikennöintisopimukset Espoon, Helsingin,
Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Vantaan kuntien alueella harjoitettavasta
linjaliikenteestä.
62 §
Liikennelupien ja sopimusten voimassaoloon liittyvät
siirtymäsäännökset
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt joukkoliikenneluvat
ovat voimassa luvassa määrätyn ajan.
Lääninhallituksen on säännöllisesti
ja vähintään viiden vuoden välein
tarkastettava, että ennen tämän lain
voimaantuloa myönnetyn joukkoliikenneluvan haltija ja oikeushenkilön liikenteestä
vastaava
henkilö täyttävät 19 §:ssä säädetyt
joukkoliikenneluvan myöntämisen edellytykset.
Ennen 3 päivää joulukuuta 2009 myönnetyt linjaliikenneluvat
katsotaan palvelusopimusasetuksen 8 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdassa tarkoitetuiksi
julkisia palveluhankintoja koskeviksi sopimuksiksi, joiden soveltamista
voidaan mainitun asetuksen mukaisesti jatkaa enintään
2 päivään joulukuuta 2019 edellyttäen,
että 14 §:ssä tarkoitettu toimivaltainen
viranomainen ja liikenteenharjoittaja ovat tehneet 3 momentissa
tarkoitetun sopimuksen viimeistään 2 päivänä joulukuuta
2009.
Toimivaltainen viranomainen tekee 2 momentissa tarkoitetussa
tilanteessa jokaisen linjaliikennettä harjoittavan liikenteenharjoittajan kanssa
sopimuksen (siirtymäajan liikennöintisopimus).
Linjaliikennelupa liitetään sitä koskevaan
sopimukseen. Siirtymäajan liikennöintisopimusta
ei edellä julkisista hankinnoista annetun lain 74 §:ssä tarkoitettu
hankintapäätös. Jos liikenteenharjoittaja
ei halua tehdä sopimusta, linjaliikennelupa katsotaan tämän
lain 9 §:ssä tarkoitetuksi reittiliikenneluvaksi
ja siihen sovelletaan tämän pykälän
9 momentin säännöksiä.
Siirtymäajan liikennöintisopimus on voimassa
linjaliikenneluvan voimassaoloajan päättymiseen
asti, kuitenkin enintään 2 päivään
joulukuuta 2019. Liikenteenharjoittajan halutessa sopimuksen voimassaoloaika
jatkuu kuitenkin 30 päivään
kesäkuuta 2014 myös siinä tapauksessa,
että linjaliikenneluvan voimassaoloaika päättyy
ennen sitä.
Helsingin seudun liikennekuntayhtymän toimivalta-alueella
kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa siirtymäajan liikennöintisopimuksen
päättymään 30 päivänä kesäkuuta
2014 tai myöhemmin noudattaen 18 kuukauden irtisanomisaikaa, jos
toimivaltainen viranomainen on tehnyt 14 §:n 4
momentin mukaisen päätöksen liikenteen
järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti
ja järjestää liikenteen tarjouskilpailumenettelyssä.
Keravan ja Kirkkonummen alueella kumpikin sopijapuoli voi kuitenkin
irtisanoa siirtymäajan liikennöintisopimuksen
päättymään 30 päivänä kesäkuuta
2013 tai myöhemmin noudattaen 18 kuukauden irtisanomisaikaa, jos
toimivaltainen viranomainen on tehnyt 14 §:n 4
momentin mukaisen päätöksen liikenteen
järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti
ja järjestää liikenteen tarjouskilpailumenettelyssä.
Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kouvolan,
Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkien toimivaltaisten
viranomaisten toimivalta-alueella kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa siirtymäajan
liikennöintisopimuksen päättymään
30 päivänä kesäkuuta 2015 tai
myöhemmin noudattaen 18 kuukauden irtisanomisaikaa, jos
toimivaltainen viranomainen on tehnyt 14 §:n 4
momentin mukaisen päätöksen liikenteen
järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti
ja järjestää liikenteen tarjouskilpailumenettelyssä.
Muiden kuin 5 ja 6 momentissa tarkoitettujen kunnallisten toimivaltaisten
viranomaisten toimivalta-alueella kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa
siirtymäajan liikennöintisopimuksen päättymään
30 päivänä kesäkuuta 2016 tai
myöhemmin noudattaen 18 kuukauden irtisanomisaikaa, jos
toimivaltainen viranomainen on tehnyt 14 §:n 4
momentin mukaisen päätöksen liikenteen
järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti
ja järjestää liikenteen tarjouskilpailumenettelyssä.
Muut kuin 5—7 momentissa tarkoitetut siirtymäajan
liikennöintisopimukset kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa
päättymään 30 päivänä kesäkuuta
2017 tai myöhemmin noudattaen 18 kuukauden irtisanomisaikaa,
jos toimivaltainen viranomainen on tehnyt 14 §:n 4 momentin
mukaisen päätöksen liikenteen järjestämisestä palvelusopimusasetuksen
mukaisesti ja järjestää liikenteen tarjouskilpailumenettelyssä.
Jos siirtymäajan liikennöintisopimuksia ei
ole tehty viimeistään 2 päivänä joulukuuta
2009, ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyjä linjaliikennelupia
pidetään tämän lain 9 §:ssä tarkoitettuina
reittiliikennelupina. Ne ovat voimassa luvassa määrätyn
ajan ja niihin sovelletaan, mitä tämän
lain 27 §:n 2 momentissa säädetään
reittiliikenneluvan muuttamisesta, 32—34 §:ssä liikenneluvan
peruuttamisesta sekä 35 §:ssä varoituksen
antamisesta ja peruuttamisperusteen korjauskelpoisuudesta. Sen estämättä,
mitä 33 §:ssä ja 47 §:n 2 momentissa
säädetään, linjaliikennelupa
on kuitenkin peruutettava luvanhaltijan pyynnöstä,
jos sen nojalla on harjoitettu liikennettä kahta vuotta
lyhyemmän ajan.
Ennen tämän lain voimaan tuloa tehdyt, luvanvaraisesta
henkilöliikenteestä tiellä annetussa
laissa tarkoitettua ostoliikennettä koskevat ostosopimukset
ovat voimassa sopimuksen mukaisen ajan, ellei sopimuksesta muuta
johdu. Sama koskee kutsujoukkoliikenteen harjoittamista koskevia
sopimuksia, jos liikennettä on sopimuksen mukaan harjoitettava
tilausliikenteenä.
Siirtymäajan liikennöintisopimukset ja 10 momentissa
tarkoitetut sopimukset rinnastetaan julkisia palveluhankintoja koskeviin
sopimuksiin sovellettaessa 22 §:n 2 momentin 1—3
kohtaa sekä 3 ja 4 momenttia.