3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7) rekisterillä ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa
laissa (541/2003) tarkoitettua ajoneuvoliikennerekisteriä;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Ajoneuvon, järjestelmän, osan ja erillisen teknisen
yksikön hyväksyntä liikenteeseen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sellaista osaa, erillistä teknistä yksikköä ja polkupyörää,
joka ei ole tämän lain ja sen nojalla annettujen
säännösten mukainen ja jota ei ole näiden
säännösten mukaisesti varustettu hyväksyntämerkinnällä,
jos sellaista on säännöksissä edellytetty,
ei saa myyntitarkoituksessa tuoda maahan eikä valmistaa
Suomessa myytäväksi, pitää kaupan
taikka myydä tai muuten luovuttaa eikä käyttää liikenteessä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 §
Traktori
T- ja C-luokan ajoneuvo sekä liikennetraktori (traktori)
on moottorikäyttöinen pyörillä tai
telaketjuilla varustettu ajoneuvo:
1) jossa on vähintään kaksi
akselia;
2) jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään
kuusi kilometriä tunnissa;
3) jonka toiminta perustuu ensi sijassa vetävään
voimaan; sekä
4) joka on erityisesti tarkoitettu vetämään, työntämään,
kuljettamaan ja käyttämään tiettyjä maa-
tai metsätaloudessa käytettäviksi tarkoitettuja
vaihdettavissa olevia laitteita taikka vetämään
maa- tai metsätaloudessa käytettäviä perävaunuja.
Traktori voi olla varustettu kuormien kuljettamiseen maa- tai
metsätalouden harjoittamisen yhteydessä, ja siinä voi
olla matkustajien istuimia. Traktoriksi ei kuitenkaan lueta erityisesti metsätalouskäyttöön
suunniteltuja koneita, kuten juonto- ja kuormatraktoreita, jotka
määritellään standardissa ISO
6814:2000, eikä maansiirtokoneiden, jotka määritellään
standardissa ISO 6165:2001, alustalle rakennettuja metsäkoneita.
Traktorit jaetaan ominaisuuksiensa perusteella seuraaviin
luokkiin:
1) T1-luokka: pyörillä varustetut
traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään
40 kilometriä tunnissa, kuljettajaa lähinnä olevan akselin
pienin raideväli vähintään 1,15
metriä, omamassa ajokuntoisena yli 0,6 tonnia ja maavara
enintään yksi metri;
2) T2-luokka: pyörillä varustetut
traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään
40 kilometriä tunnissa, pienin raideväli alle
1,15 metriä, omamassa ajokuntoisena yli 0,6 tonnia ja maavara
enintään 0,60 metriä; jos traktorin painopisteen
korkeusarvo maanpinnasta mitattuna jaettuna kaikkien akseleiden
pienimpien raidevälien keskiarvolla on yli 0,90, suurin
rakenteellinen nopeus saa olla enintään 30 kilometriä tunnissa;
3) T3-luokka: pyörillä varustetut
traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään
40 kilometriä tunnissa ja omamassa ajokuntoisena enintään
0,6 tonnia;
4) liikennetraktori: tavaran kuljetukseen tarkoitetut
kuormaa kantavat nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustetut
traktorit; liikennetraktori on myös muu traktori, jota
käytetään tavaran kuljetukseen kytkentämassaltaan
yli 10 tonnin perävaunulla varustettuna; liikennetraktoriksi
ei kuitenkaan katsota traktoria, jota käytetään
polttoainemaksusta annetun lain (1280/2003) 7 §:ssä tarkoitettuihin
kuljetuksiin; liikennetraktorin suurin rakenteellinen nopeus on
enintään 50 kilometriä tunnissa;
5) C-luokka: telaketjuin liikkuvat ja ohjattavat traktorit.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään
tarvittaessa traktorin alaluokista.
25 §
Ajoneuvon rakenne, hallintalaitteet ja varusteet
Turvallista käyttämistä varten
liikenteessä käytettävässä ajoneuvossa
on oltava:
1) luotettava ja varmatoiminen ohjauslaite;
2) moottorikäyttöisessä ajoneuvossa,
polkupyörässä sekä auton ja
liikennetraktorin perävaunussa käyttöjarru;
3) renkaat ja vanteet taikka telat tai jalakset, jotka
vastaavat niille kohdistuvaa kuormitusta;
4) moottorikäyttöisessä ajoneuvossa
paloturvallinen polttoainejärjestelmä;
5) tarpeelliset valaisimet, heijastimet ja heijastavat
tunnuskilvet;
6) varoituskolmio, jos ajoneuvon kokonaismassa on suurempi
kuin 500 kg;
7) M- ja N1-luokan ajoneuvon ohjaamossa
ja matkustajatilassa kuljettajaa ja matkustajia törmäystilanteessa
suojaavat rakenteet ja laitteet;
8) kuljettajalla riittävä näkyvyys
eteen, sivuille ja taakse; näkyvyys taakse saadaan tarvittaessa
järjestää taustapeilien avulla tai muulla vastaavalla
järjestelmällä;
9) ajoneuvossa, jonka ohjaamo on umpinainen, tuulilasi
ja tarpeelliset laitteet näkyvyyden varmistamiseksi tuulilasin
läpi kaikissa sääoloissa;
10) tarpeelliset laitteet ja rakenteet kevyiden ajoneuvojen
suojaamiseksi törmäystilanteessa;
11) moottorikäyttöisessä ajoneuvossa
ja polkupyörässä äänimerkinantolaite;
12) moottorikäyttöisessä ajoneuvossa
nopeusmittari sekä M2-, M3-, N2-
ja N3-luokan ajoneuvossa nopeudenrajoitin;
13) neli- tai useampipyöräisessä moottorikäyttöisessä ajoneuvossa
peruutuslaite.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 §
Tyyppihyväksynnät
EY-tyyppihyväksynnällä tarkoitetaan
ajoneuvojen ja niiden järjestelmien, osien ja erillisten teknisten
yksiköiden tyyppihyväksyntää koskevien
Euroopan yhteisön säädösten
mukaisia tyyppihyväksyntöjä. Koko ajoneuvon
EY-tyyppihyväksyntä perustuu seuraaviin direktiiveihin:
1) moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen
tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden
lainsäädännön lähentämisestä annettu
neuvoston direktiivi 70/156/ETY;
2) kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen
tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin
92/61/ETY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivi 2002/24/EY;
3) maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen
ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin
ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten
teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY
kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2003/37/EY.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
31 §
Tyyppihyväksyntöjen soveltamisalueet
EY-tyyppihyväksyntä myönnetään
järjestelmälle, osalle tai erilliselle tekniselle
yksikölle sekä M1-, L- ja T1—T3-luokan
ajoneuvolle. Kansallinen tyyppihyväksyntä myönnetään
ajoneuvolle, järjestelmälle, osalle tai erilliselle
tekniselle yksikölle. Piensarjatyyppihyväksyntä myönnetään
ajoneuvolle. E-tyyppihyväksyntä myönnetään
järjestelmälle, osalle ja erilliselle tekniselle
yksikölle.
32 §
Tyyppihyväksyntävelvollisuus
Ensimmäistä kertaa käyttöön
otettavan M1-, L- tai T1—T3-luokan
ajoneuvon rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä on, että ajoneuvotyyppi
on EY-tyyppihyväksytty tai piensarjatyyppihyväksytty.
Monivaiheisen tyyppihyväksynnän viimeisessä vaiheessa
valmistunut tai yksittäiskappaleena valmistettu tai maahan
tuotu M1-, L- tai T1—T3-luokan
ajoneuvo saadaan kuitenkin merkitä rekisteriin rekisteröintikatsastuksen
perusteella.
34 §
Hyväksyntäviranomainen
M-, N-, L-, O-, T1—T3-, C- ja
R-luokan ajoneuvon, liikennetraktorin ja moottorityökoneen sekä maastoajoneuvon
samoin kuin näiden osien, järjestelmien
ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntäviranomainen
Suomessa on Ajoneuvohallintokeskus.
35 §
Tyyppihyväksynnän myöntäminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hyväksynnän myöntämisessä sovelletaan EY-tyyppihyväksynnän
osalta 30 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tai mainitussa
säädöksessä säädettyä menettelyä,
E-tyyppihyväksynnän osalta Geneven sopimuksessa
määrättyä menettelyä ja
kansallisen tyyppihyväksynnän osalta hyväksyntäviranomaisen
vahvistamaa menettelyä.
40 §
Tyyppihyväksyntää koskevat tarkemmat
säännökset
Tarkempia säännöksiä maatalous-
ja metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien
vaihdettavissa olevien koneiden sekä näihin ajoneuvoihin
tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten
yksiköiden EY-tyyppihyväksynnästä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
kansallisen tyyppihyväksynnän ja piensarjatyyppihyväksynnän
osalta:
1) mitkä ajoneuvot luetaan samaan tyyppiin kuuluviksi;
2) tyyppihyväksyntää koskevien
tietojen ilmoittamisesta tyyppihyväksyntöjä koskevaan rekisteriin;
3) Ajoneuvohallintokeskukselle annettavista valtuuksista
vähäisten yksittäisten poikkeusten myöntämiseen
tyyppihyväksynnässä, jos poikkeus ei
vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua;
4) mikä on piensarjatyyppihyväksynnällä hyväksyttävien
ajoneuvojen suurin rekisteriin merkittävä määrä vuodessa;
5) millä ehdoin toisessa ETA-valtiossa M1-, L-
ja T1—T3-luokan ajoneuvolle myönnetty piensarjatyyppihyväksyntä on
voimassa Suomessa.
41 §
Vaatimustenmukaisuustodistus ja hyväksyntämerkintä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin tyyppihyväksynnän
mukaisesti valmistettuun osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön
kaupallinen merkkinsä tai tavaramerkkinsä ja tyyppimerkintä.
Jos Euroopan yhteisön säädöksessä niin
säädetään tai E-säännössä määrätään,
kuhunkin osaan ja erilliseen tekniseen yksikköön
on kiinnitettävä tyyppihyväksyntänumero
tai -merkki, jolloin valmistajan ei tarvitse kiinnittää kaupallista
merkkiä tai tavaramerkkiä ja tyyppimerkintää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
45 §
Tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvät toimenpiteet
Luovuttaessaan ajoneuvon, järjestelmän, osan tai
erillisen teknisen yksikön valmistaja ja valmistajan edustaja
ovat velvollisia huolehtimaan, että ajoneuvo, järjestelmä,
osa tai tekninen yksikkö on rakenteeltaan, varusteiltaan
ja kunnoltaan hyväksytyn tyypin mukainen.
Hyväksyntäviranomaisen on varmistuttava ennen
hyväksynnän myöntämistä riittävistä menettelyistä,
joilla taataan tehokas tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta,
ja toteutettava tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa koskevat
toimenpiteet. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnassa sovelletaan
EY-tyyppihyväksynnän osalta 30 §:n 1
momentissa tarkoitetussa tai mainitussa säädöksessä säädettyä menettelyä,
E-tyyppihyväksynnän osalta Geneven sopimuksessa
määrättyä menettelyä ja
kansallisen tyyppihyväksynnän osalta hyväksyntäviranomaisen
vahvistamaa menettelyä. Hyväksyntäviranomainen
voi teettää osia tuotannon vaatimustenmukaisuuden
valvonnasta tutkimuslaitoksella.
Vaatimustenmukaisuuden valvonta toimitetaan hyväksynnän
hakijan kustannuksella. Hyväksyntäviranomaisella
ja tutkimuslaitoksella on valvonnan suorittamiseksi oikeus:
1) päästä ajoneuvojen, osien,
järjestelmien ja erillisten teknisten yksiköiden
valmistus-, varastointi-, myynti-, asennus-, korjaus- ja tarkastuspaikkoihin;
2) ottaa näytteitä tuotannosta ja
suorittaa määrävälein Euroopan
yhteisön säädöksissä säädetyt
taikka E-säännöissä määrätyt
testit tai laskelmat;
3) saada tarvittaessa käyttöönsä kunkin
hyväksytyn tyypin laadun ja vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi
tarvittava aineisto;
4) tarkastaa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.
Tarkastusta ja valvontaa ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan
piiriin kuuluvassa paikassa. Jos hyväksyntäviranomainen
teettää vaatimustenmukaisuuden valvontaa tutkimuslaitoksella, laitoksen
on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003),
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999)
ja kielilaissa (423/2003) säädetään.
47 §
Tutkimuslaitokselle myönnettävä hyväksyntä
Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy
tutkimuslaitoksen suorittamaan 36 §:ssä tarkoitettuja
tarkastuksia, mittauksia, testejä ja laskelmia. Hyväksynnän
edellytyksenä on, että tutkimuslaitos täyttää standardissa
SFS-EN ISO/IEC 17025:2000 olevat vaatimukset ja että tutkimuslaitoksen
pätevyysalue kattaa kaikki ne säännökset,
joiden mukaista hyväksyntää tutkimuslaitos hakee.
Valmistajaa ei saa hyväksyä tutkimuslaitokseksi,
ellei siitä Euroopan yhteisön säädöksessä nimenomaan
säädetä.
Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy
tutkimuslaitoksen suorittamaan 45 §:ssä tarkoitettua
vaatimustenmukaisuuden valvontaa. Hyväksynnän
edellytyksenä on, että tutkimuslaitos täyttää harjoittamansa
toiminnan osalta standardissa SFS-EN 45012:1998 tai ISO/IEC
Guide 62:1996 olevat vaatimukset. Edellä 36 §:ssä tarkoitettuja
tarkastuksia, mittauksia, testejä ja laskelmia tekevä henkilö ei
saa toimia saman toimeksiantajan lukuun vaatimustenmukaisuuden valvonnan
johtavana arvioijana. Valmistajaa ei saa hyväksyä vaatimustenmukaisuuden
valvontaa suorittavaksi tutkimuslaitokseksi, ellei siitä Euroopan
yhteisön säädöksessä nimenomaan säädetä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hyväksyntä voidaan
antaa määräajaksi. Tutkimuslaitokselle
voidaan hyväksyntää myönnettäessä asettaa
sen toimintaa koskevia välttämättömiä vaatimuksia,
rajoituksia ja muita ehtoja, joilla varmistetaan hyväksyntää edellyttävien
tehtävien asianmukainen suorittaminen. Tutkimuslaitokselle
asetettavista vaatimuksista, rajoituksista ja muista ehdoista sekä tutkimuslaitoksen
ilmoittamisesta säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
49 §
Tutkimuslaitoksen valvonta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hyväksyntäviranomainen valvoo tutkimuslaitoksen
toimintaa sen toiminnan osalta, jota laitos on 47 §:n 1
ja 2 momentin nojalla hyväksytty suorittamaan, ja varmistaa
määräajoin, että säädetyt
vaatimukset täyttyvät. Valvonnan toimittamiseksi
hyväksyntäviranomaisella ja sen käyttämällä asiantuntijalla
on oikeus päästä tutkimuslaitoksen sellaisiin
muihin kuin kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin, joissa tarkastuksia,
mittauksia, testejä ja laskelmia suoritetaan,
ja saada salassapitovelvollisuuden estämättä käyttöönsä tutkimuslaitoksen
riippumattomuutta sekä henkilöstöä,
järjestelmiä, laitteistoa ja välineitä samoin
kuin tarkastuksia, mittauksia, testejä ja laskelmia koskeva
aineisto. Valvonta suoritetaan tutkimuslaitoksen kustannuksella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
50 §
Tutkimuslaitokselle myönnetyn hyväksynnän
peruuttaminen
Jos 47 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu tutkimuslaitos
ei täytä säädettyjä vaatimuksia
tai toimii tässä luvussa tarkoitetussa toiminnassa säännösten
vastaisesti, liikenne- ja viestintäministeriö voi
antaa tutkimuslaitokselle huomautuksen tai varoituksen. Jos tutkimuslaitokselle annettu
huomautus tai varoitus ei johda toiminnassa esiintyneiden puutteiden
korjaamiseen, liikenne- ja viestintäministeriö voi
peruuttaa myönnetyn hyväksynnän määräajaksi.
Hyväksyntä voidaan peruuttaa kokonaan, jos tutkimuslaitoksen
toiminnassa on ilmennyt olennaisia puutteita tai laiminlyöntejä.
65 §
Oikeus ennakkoilmoituksen tekemiseen
Ajoneuvon valmistaja ja valmistajan edustaja tai,
jos ajoneuvon on tuonut maahan muu kuin valmistajan edustaja, ajoneuvon
maahantuoja voivat ennakkoilmoittaa ennen ensirekisteröintiä ajoneuvon
yksilöintitiedot ja tekniset tiedot rekisteriin. Ennakkoilmoituksen
voi tehdä se:
1) joka on merkitty Suomessa yritys- ja yhteisötietojärjestelmään;
2) joka on autoverolain 39 §:ssä tarkoitettu rekisteröity
verovelvollinen, jos yhteisö ennakkoilmoittaa autoveron
alaisia ajoneuvoja, tai joka on tullin rekisteröity luottoasiakas,
jos yhteisö ennakkoilmoittaa ETA-valtioiden ulkopuolelta
maahan tuomiaan muita kuin autoveron alaisia ajoneuvoja;
3) joka on vakavarainen ja asiantunteva;
4) joka saa käyttöönsä ajoneuvon
rakenteeseen ja varusteisiin liittyvät hyväksynnän
ehtona olevat tekniset tiedot ja M1-, L- tai T1—T3-luokan
ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistuksen tai muun ajoneuvon tyyppihyväksyntätodistuksen;
ja
5) jolla on sopimus Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa
tietojen toimittamisesta sähköisesti.
Ajoneuvon ennakkoilmoittamisesta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
67 §
Kieltäytyminen rekisteröimästä vaarallista
ajoneuvoa
Jos Ajoneuvohallintokeskus arvioi, että tietyn tyyppiset
ajoneuvot ovat vakavana vaarana liikenne- tai työturvallisuudelle,
vaikka ne on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella,
se voi enintään kuuden kuukauden ajaksi kieltää rekisteröimästä tällaista ajoneuvoa.
Ajoneuvohallintokeskuksen on viipymättä salassapitovelvollisuuden
estämättä ilmoitettava tästä muiden
ETA-valtioiden hyväksyntäviranomaisille, kyseessä olevaa
E-sääntöä soveltavien valtioiden
hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle sekä ilmoitettava
päätöksensä perusteena olevat
syyt.
Jos tyyppihyväksynnän antanut jäsenvaltio riitauttaa
sille ilmoitetun väitetyn liikenne- tai työturvallisuudelle
aiheutuvan vaaran, Ajoneuvohallintokeskuksen on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys
neuvottelulla hyväksynnän myöntäneen
viranomaisen kanssa. Komissiolle on ilmoitettava asiasta.
69 §
Sarjan viimeiset ajoneuvot
Hyväksyntäviranomainen voi ajoneuvon
valmistajan hakemuksesta myöntää poikkeuksen ajoneuvon
rakennetta ja varusteita koskevan direktiivin vaatimuksista:
1) enintään kuuden kuukauden ajaksi
direktiivissä olevien vaatimusten voimaantulosta tai, jos
poikkeusten voimassaoloaika päättyy kalenterivuoden
lopussa, seitsemän kuukauden ajaksi valmiille ajoneuvoille;
2) enintään 12 kuukauden ajaksi direktiivissä olevien
vaatimusten voimaantulosta tai, jos poikkeusten voimassaoloaika
päättyy kalenterivuoden lopussa, 13 kuukauden
ajaksi monivaiheisen tyyppihyväksynnän perusteella
hyväksyttäville ajoneuvoille.
Tällainen poikkeus voidaan myöntää enintään
10 prosentin suuruiselle määrälle edellisenä kalenterivuonna
tai edellisen 12 kuukauden aikana Suomessa käyttöön
otetuista M1-luokkaan kuuluvista samanmerkkisistä ajoneuvoista ja
vastaavasti 30 prosentin suuruiselle määrälle muuhun
ajoneuvoluokkaan kuuluvista samanmerkkisistä ajoneuvoista.
Mainittu prosenttiluku pyöristetään ylöspäin
lähimpään kokonaislukuun.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen T1—T3-luokan
ajoneuvojen osalta 1 momentissa säädetty mahdollisuus
on rajattu valmiiden ajoneuvojen osalta 24 kuukauteen ja monivaiheisen
tyyppihyväksynnän osalta 30 kuukauteen. T1—T3-luokan
ajoneuvojen osalta poikkeus voidaan myöntää enintään
10 prosentin suuruiselle määrälle kahtena
edellisvuotena Suomessa käyttöön otettujen
kaikkien asianomaisten tyyppien mukaisten ajoneuvojen lukumäärästä.
Kyseinen enimmäismäärä ei kuitenkaan
saa olla alle 20.
Edellä 1—3 momentissa tarkoitettua
poikkeusta sovelletaan ainoastaan ajoneuvoihin:
1) jotka olivat ETA-valtioiden alueella, kun tyyppihyväksynnän
voimassaolo loppui;
2) jotka on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella
tai kansallisen tyyppihyväksynnän voimassaoloa
osoittavalla todistuksella, joka oli annettu kyseisten ajoneuvojen
tyyppihyväksynnän ollessa vielä voimassa;
ja
3) joita ei ollut vielä rekisteröity
tai otettu käyttöön ennen mainitun tyyppihyväksynnän voimassaolon
päättymistä.
Menettelystä myönnettäessä poikkeuksia
sarjan viimeisille ajoneuvoille säädetään
liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
99 §
Tarkemmat säännökset ja ohjeet
Tarkemmat säännökset tämän
lain täytäntöönpanosta annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään
tarvittaessa erikoiskuljetusajoneuvoista ja erikoiskuljetusten suorittamisesta
samoin kuin nastarenkaan nastojen lukumäärästä, asennuksesta
ja tyyppihyväksynnästä sekä nastojen
massan ja pistovoiman mittaamisesta.
Ajoneuvohallintokeskus voi antaa tarkempia ohjeita katsastukseen
liittyvien ilmoitusten tekemisestä, katsastuksessa käytettävistä asiakirjoista,
rekisteröinnistä annettuun todistukseen tehtävistä merkinnöistä ja
katsastustehtävien suorittamisesta.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Lain 14 §:ää sovelletaan uusiin ajoneuvotyyppeihin
1 päivästä heinäkuuta 2005 ja
ensi kertaa käyttöön otettaviin ajoneuvoihin
1 päivästä heinäkuuta 2009.
Lain 30 §:n 1 momenttia, 31, 32, 34, 40, 65 ja 69 §:ää sovelletaan
T1—T3- ja C-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen
sekä liikennetraktoreiden osalta uusiin ajoneuvotyyppeihin
1 päivästä heinäkuuta 2005 ja
kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin
ajoneuvoihin 1 päivästä heinäkuuta 2009.
Ajoneuvohallintokeskus käsittelee traktoreiden EY-tyyppihyväksyntää koskevat
muutokset 1 päivästä heinäkuuta
2005. Sosiaali- ja terveysministeriö toimii traktoreiden
EY-tyyppihyväksyntäviranomaisena 1 päivän
heinäkuuta 2005 jälkeen niissä tapauksissa,
joissa tyyppihyväksyntää koskevan hakemuksen
käsittely on kyseisenä ajankohtana kesken.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt 47 §:ssä tarkoitetut
tutkimuslaitosten hyväksynnät jäävät
sellaisinaan voimaan.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.