10 luku
Tilinpäätös, konsernitilinpäätös,
toimintakertomus ja vastuuvelan kattaminen
1 §
Vakuutusyhdistyksen kirjanpidossa ja tilinpäätöksen,
toimintakertomuksen sekä konsernitilinpäätöksen
laadinnassa on noudatettava kirjanpitolakia, jollei tämän
luvun säännöksistä muuta johdu,
sekä kirjanpito-asetusta (1339/1997), jollei tämän
luvun säännöksistä tai sosiaali-
ja terveysministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston vakuutustoiminnan
erityisluonteeseen perustuvista määräyksistä muuta
johdu.
Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia, 2 luvun
4 §:n 2 momenttia, 3 luvun 1 §:ää,
2 §:n 2 momenttia ja 6 §:ää,
4 luvun 1, 3 ja 4 §:ää, 5 §:n
5 momenttia ja 7 §:ää, 5 luvun 2 ja 2 a §:ää, 12 §:n
2 momenttia sekä 13, 16 ja 17 §:ää,
7 a luvun 2—5 §:ää sekä 8
luvun 6 §:ää ei sovelleta vakuutusyhdistyksen
tilinpäätöksen ja sen toimintakertomuksen
laatimiseen.
Kirjanpitolain 6 luvun 1 ja 2 §:ää,
5 §:n 1 momenttia ja 7 §:n 6 momenttia, 7 a luvun
2—5 §:ää ja 8 luvun
6 §:ää ei sovelleta emoyhteisönä olevan
vakuutusyhdistyksen (emoyhdistys) konsernitilinpäätöksen
ja sen toimintakertomuksen laatimiseen. Kirjanpitolain 6 luvun 4 §:n
3 momentin säännöksiä, lukuun
ottamatta edellä 2 momentissa mainittuja säännöksiä,
sovelletaan vakuutusyhdistyksen konsernitilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen laatimiseen.
Kirjanpitolain 3 luvun 3 §:n 1 momentin 2 a kohtaa
ei sovelleta vakuutusyhdistyksen tilinpäätöksessä tai
konsernitilinpäätöksessä Suomen
lainsäädännön mukaisesti määräytyvään vakuutussopimusten
käsittelyyn.
Kirjanpitolain pysyvillä vastaavilla tarkoitetaan vakuutusyhdistyksen
taseen eriä aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
tavaravarastoja lukuun ottamatta ja vaihto-omaisuudella tarkoitetaan
tavaravarastoja. Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
sovelletaan kirjanpitolain pysyviä vastaavia koskevia säännöksiä,
lukuun ottamatta edellä 2 momentissa mainittuja säännöksiä,
sekä 5 luvun 13 ja 16 §:ää.
Tavaravarastoihin sovelletaan kirjanpitolain vaihto-omaisuutta koskevia
säännöksiä, lukuun ottamatta edellä 2
momentissa mainittuja säännöksiä,
sekä 5 luvun 16 §:ää.
Emoyhdistys saa laatia konsernitilinpäätöksen
kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettuja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja
noudattaen.
Edellä 6 momentissa tarkoitettuun konsernitilinpäätökseen
sovelletaan, mitä kirjanpitolain 1 luvun 1 §:ssä säädetään
kirjanpitovelvollisuudesta, 2 §:ssä kahdenkertaisesta
kirjanpidosta, 3 §:ssä hyvästä kirjanpitotavasta,
5 §:ssä määräysvallasta,
6 §:ssä konserniyrityksestä, emoyrityksestä ja
tytäryrityksestä, 2 luvussa liiketapahtumien kirjaamisesta
ja kirjanpitoaineistosta, 3 luvun 5 §:ssä kielestä ja
valuutasta, 7 §:ssä tilinpäätöksen
päiväyksestä ja allekirjoituksesta, 8 §:ssä tasekirjasta,
9 §:ssä tilinpäätöksen
rekisteröinnistä, 10 §:ssä tilinpäätöksen
julkistamisesta, 11 §:ssä jäljennösten
antamisvelvollisuudesta, 12 §:ssä tilintarkastusta
koskevista tiedoista ja 13 §:ssä tase-erittelyistä ja
liitetietojen erittelyistä ja 6 luvun 19 §:ssä yhdistelylaskelmien
säilyttämisestä.
Edellä 6 momentissa tarkoitettuun konsernitilinpäätökseen
sekä siihen liitettävään toimintakertomukseen
sovelletaan, mitä tämän lain 10 luvun
1 b §:ssä säädetään
liiketapahtumien kirjaamisesta, 1 c §:ssä toimintakertomuksesta
ja tilinpäätöksen laatimisajasta, 3 §:n
6 momentissa vakuutusteknisestä vastuuvelasta ja vakavaraisuudesta,
9 c §:n 1 momentissa konsernitilinpäätöksestä ja
liitetiedoista sekä 9 e §:ssä toimintakertomuksesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan
säätää, että edellä 6
momentissa tarkoitetussa konsernitilinpäätöksessä on
annettava sellaisia lisätietoja, joiden antamiseen kansainväliset
tilinpäätösstandardit eivät
velvoita.
1 a §
Vakuutusyhdistyksen tilikautena on kalenterivuosi. Yhdistyksen
toiminnan alkaessa tai päättyessä tilikausi
saa olla tätä lyhyempi tai pidempi, kuitenkin
enintään 18 kuukautta.
1 b §
Käteisellä rahalla suoritetut maksut on kirjattava
aikajärjestykseen viivytyksettä päiväkohtaisesti.
Muut kirjaukset saadaan tehdä kuukausikohtaisesti tai muulla
jaksotuksella kolmen kuukauden kuluessa kalenterikuukauden tai jakson
päättymisestä.
1 c §
Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös,
joka sisältää:
1) tilinpäätöspäivän
taloudellista asemaa kuvaavan taseen;
2) tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman;
3) rahoituslaskelman, jossa on annettava selvitys varojen
hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden
aikana; sekä
4) taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitteenä ilmoitettavat
tiedot (liitetiedot).
Kustakin taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman erästä on
esitettävä vastaava tieto viimeistä edelliseltä tilikaudelta
(vertailutieto). Jos taseen, tuloslaskelman tai rahoituslaskelman erittelyä on
muutettu, on vertailutietoa mahdollisuuksien mukaan oikaistava.
Samoin on meneteltävä, jos vertailutieto ei muun
syyn takia ole käyttökelpoinen.
Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus,
jossa annetaan tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittymistä koskevista
tärkeistä seikoista.
Tilinpäätökseen kuuluvien ja siihen
liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä, ja niiden
on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.
Tilinpäätös ja toimintakertomus on
laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
2 §
Tilinpäätös, toimintakertomus ja
konsernitilinpäätös on annettava tilintarkastajille
viimeistään kuukautta ennen varsinaista yhdistyskokousta.
3 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vakuutusyhdistyksen, joka on laatinut konsernitilinpäätöksen
tämän luvun 1 §:n 6 momentissa tarkoitettujen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien
mukaisesti, on liitettävä konsernitilinpäätökseensä selvitys
vakuutusteknisestä vastuuvelasta tämän
luvun 5 b §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti laskettuna.
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä vakuutusteknisen
vastuuvelan ja vakavaraisuuden ilmoittamisesta tilinpäätöksessä.
5 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Käytöltään jaetut hyödykkeet
kuuluvat eri omaisuusryhmiin käyttötarkoituksesta
saadun jakosuhteen perusteella jaettuina.
5 c §
Tilikauden päättyessä jäljellä olevien
taseen pääryhmään "sijoitukset"
sisältyvien sijoitusten hankintameno aktivoidaan. Rakennusten
hankintameno kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina
kuluksi. Jos sijoituksen käypä arvo on tilikauden
päättyessä vielä poistamatonta
hankintamenoa tai tämän momentin perusteella aikaisemmin
tehdyillä arvonalennuksilla vähennettyä hankintamenoa
pienempi, on erotus kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jollei
sosiaali- ja terveysministeriö erityisestä syystä toisin
määrää, käyttöomaisuudeksi
ja saamiseksi katsottavien sijoitusten osalta arvonalennus voidaan
jättää tekemättä, jos
arvon alentumista on pidettävä tilapäisenä.
Jos arvonalennus osoittautuu viimeistään tilikauden
päättymispäivänä aiheettomaksi,
se on kirjattava kulukirjauksen oikaisuksi.
Joukkovelkakirjalainat ja muut raha- ja pääomamarkkinavälineet
voidaan merkitä taseeseen 1 momentista poikkeavalla tavalla
sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella
tarkemmin säädetään.
Jos maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tai muun niihin
verrattavan hyödykkeen käypä arvo on
tilinpäätöspäivänä pysyvästi
alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi, taseeseen
saadaan merkitä vielä poistamatta olevan hankintamenon
lisäksi enintään käyvän
arvon ja poistamatta olevan hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus.
Arvonkorotusta vastaava määrä merkitään
sijoitusomaisuudeksi katsottavan hyödykkeen osalta tuloslaskelmaan ja
käyttöomaisuudeksi katsottavan hyödykkeen osalta
omaan pääomaan sisältyvään
arvonkorotusrahastoon. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi,
tuloslaskelmaan merkitty arvonkorotus on oikaistava tulosvaikutteisesti
ja arvonkorotusrahastoon merkitty arvonkorotus on peruutettava.
Jos rakennuksen arvoa on korotettu, tämän pykälän
1 momentissa tarkoitettu poisto lasketaan hankintamenon ja arvonkorotuksen
yhteismäärästä.
Arvonkorotusrahastosta voidaan siirtää aikaisempien
tilikausien voitot ja tappiot sisältävään tase-erään
rinnastettavaksi erilliseksi eräksi sellainen määrä,
joka vastaa arvonkorotuksesta tilikaudella tai aikaisemmilta tilikausilta
tehtyjä poistoja, jotka on merkitty tuloslaskelmaan kuluksi.
Edellä 1—3 momentissa ja 5 b §:ssä säädetystä poiketen
rahoitusvälineet voidaan arvostaa käypään
arvoon. Käyvän arvon muutos merkitään
joko tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan tai taseen omaan pääomaan
sisältyvään käyvän
arvon rahastoon. Tarkemmat säännökset
käyvän arvon mukaisen arvostuksen edellytysten
ja käyvän arvon määrittämisen
pääperiaatteista, käyvän arvon
muutosten merkitsemisestä tuloslaskelmaan ja taseeseen
sekä rahoitusvälineistä annettavista
liitetiedoista ja toimintakertomuksessa annettavista tiedoista annetaan
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Sellaiset
sijoitukset, joilla vakuutusyhdistys käy kauppaa, voidaan
luokitella vakuutusyhdistyksen kaupankäyntitarkoituksessa
pidettäviin rahoitusvälineisiin. Vakuutusvalvontavirasto
antaa tarkempia määräyksiä rahoitusvälineiden
luokittelusta ja suojauslaskennasta.
Edellä 1, 3 ja 4 momentista poiketen sijoituskiinteistöt
ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa mainitut
muut sijoitukset voidaan arvostaa käypään
arvoon. Käyvän arvon muutos merkitään
tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan. Tarkemmat säännökset
käyvän arvon mukaisen arvostuksen edellytysten
ja käyvän arvon määrittämisen
pääperiaatteista, käyvän arvon
muutosten merkitsemisestä tuloslaskelmaan sekä näistä eristä annettavista
liitetiedoista ja toimintakertomuksessa annettavista tiedoista annetaan sosiaali-
ja terveysministeriön asetuksella.
Vakuutusyhdistyksen tulee valita arvostustapa siten, että tiettyyn
käyttötarkoitukseen luettaviin varoihin sovelletaan
yhdenmukaisia arvostusperiaatteita. Jos vakuutusyhdistys valitsee
arvostusperiaatteeksi 6 tai 7 momentin mukaisen käypään
arvoon arvostamisen, vakuutusyhdistys ei voi soveltaa vastaavaan
käyttötarkoitukseen luettaviin muihin vastaaviin
varoihin samanaikaisesti 1—4 momentissa määriteltyjä arvostusperiaatteita.
Valittua arvostustapaa noudatetaan johdonmukaisesti.
Hyödyke siirretään sijoitusomaisuudeksi
tai käyttöomaisuudeksi katsottavien sijoitusten
ryhmästä toiseen 1—4 sekä 6
ja 7 momentissa tarkoitetun tasearvon määräisenä.
Taseen liitteenä on ilmoitettava tase-eräkohtaisesti
sijoitusten hankintameno ja käypä arvo siten kuin
Vakuutusvalvontavirasto tarkemmin määrää.
Jos 3 momentissa tarkoitetun korotuksen kohteena on emoyrityksen
omistamia tytäryrityksen osakkeita tai osuuksia, tytäryrityksen
omistamia emoyrityksen osakkeita tai osuuksia on korotusta tehtäessä pidettävä arvottomina.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset
sijoitusten käyvän arvon mukaisen arvostuksen
edellytyksistä, sijoitusten käyvän arvon
ja hankintamenon määrittämisestä,
sijoitus- ja käyttöomaisuuden välisistä siirroista
sekä rakennusten suunnitelman mukaisten poistojen esittämistavasta.
6 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pääomalaina merkitään taseeseen
omana eränään siten kuin sosiaali- ja
terveysministeriön asetuksella tarkemmin säädetään.
7 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös rahalainoja sille, jolla takuuosuuden omistuksen nojalla
on tai voi olla vähintään 10 prosenttia
takuuosuuksista tai takuuosuuksien tuottamasta äänimäärästä taikka
osakkeen tai takuuosuuden omistuksen, optio-oikeuden tai vaihtovelkakirjalainan
nojalla vastaava omistus tai äänivalta vakuutusyhdistyksen
kanssa samaan konserniin kuuluvassa yhteisössä,
jos näiden rahalainojen yhteismäärä ylittää Vakuutusvalvontaviraston määräämän
rajan.
9 §
Emoyhdistys on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään
tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen.
Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyritysten
taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä.
Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta
päivältä kuin emoyhdistyksen tilinpäätös.
Konsernitilinpäätökseen on sisällytettävä konsernin
rahoituslaskelma, jossa on annettava selvitys konsernin varojen
hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden
aikana.
Konsernitilinpäätöksen laatimisessa
on soveltuvin osin noudatettava tämän luvun 1
c §:n 1, 2 ja 4 momentin, 2, 5, 5 a—5 c, 6, 6
a, 7, 8 ja 9 §:n säännöksiä.
Emoyhdistyksen toimintakertomuksessa esitetään
tämän luvun 1 c §:n 3 momentissa tarkoitetut
tiedot myös konsernista.
Konsernitilinpäätökseen kuuluvien
ja siihen liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä ja
niiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.
Konsernitilinpäätös saadaan
jättää laatimatta, jos:
1) Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön
alaisella yhteisöllä on emoyhdistyksessä vähintään
yhdeksän kymmenesosan omistusosuus;
2) emoyhdistyksen muut omistajat ovat antaneet suostumuksensa
laatimatta jättämiseen; sekä
3) emoyhdistyksen ja sen tytäryhteisöjen
tilinpäätökset yhdistellään
Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön
alaisen yhteisön konsernitilinpäätökseen,
joka ilmoitetaan rekisteröitäväksi kirjanpitolain
3 luvun 9 §:ssä mainitulla tavalla.
Konsernitilinpäätös on kuitenkin
aina laadittava, jos emoyhdistys on sellainen vakuutusyhdistys,
joka jakaa varoja osakkaille, antaa 11 luvun 7 §:n 1 momentissa
tarkoitetun rahalainan tai myöntää kyseisessä momentissa
mainituille tahoille vakuuden, palauttaa pääomalainan
pääomaa tai maksaa sen korkoa tai muuta hyvitystä.
Sen estämättä, mitä tässä laissa
säädetään konsernitilinpäätöksestä ja
emoyhdistyksen toimintakertomuksessa konsernista esitettävistä tiedoista,
voidaan vakuutusyhtiölain 10 luvun tämän
lain vastaavia säännöksiä soveltaa
konsernitilinpäätökseen ja emoyhdistyksen
toimintakertomukseen sellaisessa konsernissa, jonka emoyrityksenä on
suomalainen vakuutusomistusyhteisö.
Jos vakuutusyhdistyksen tai vakuutusomistusyhteisön
konserniin kuuluu luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, konsernitilinpäätös
voidaan laatia tämän luvun säännösten
estämättä siten kuin rahoitus- ja vakuutusryhmittymien
valvonnasta annetun lain 4 luvussa säädetään,
jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi konsernin
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
9 c §
Tytäryhteisön tilinpäätös
saadaan jättää yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen,
jos siihen on kirjanpitolain 6 luvun 3 §:n mukainen peruste.
Konsernitilinpäätökseen yhdisteltävällä kotimaisella
tytäryhteisöllä tulee olla sama tilikausi kuin
emoyhdistyksellä, jollei Vakuutusvalvontavirasto myönnä tästä tämän
luvun 12 §:n 7 momentissa tarkoitettua poikkeusta.
9 e §
Emoyhdistyksen toimintakertomuksessa on konsernista annettava
osakeyhtiölain 11 luvun 9 §:n 2 momentin
mukaiset tiedot sekä soveltuvin osin osakeyhtiölain
11 luvun 9 a §:n 1—3 momentissa tarkoitetut selvitykset
takuuosuuksista. Lisäksi on ilmoitettava se määrä,
joka konsernin vapaasta omasta pääomasta konserniin kuuluvien
yhteisöjen on yhtiö- tai yhdistysjärjestyksen
mukaan siirrettävä sidottuun omaan pääomaan.
11 §
Vakuutusyhdistyksen tilinpäätöksen,
toimintakertomuksen ja konsernitilinpäätöksen
rekisteröitäväksi ilmoittamisesta ja
ilmoitukseen liitettävistä asiakirjoista sovelletaan
osakeyhtiölain 11 luvun 14 §:n säännöksiä.
12 §
Vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat tarkemmat säännökset
tase- ja tuloslaskelmakaavoista, rahoituslaskelmasta, taseen, tuloslaskelman
ja rahoituslaskelman liitetiedoista ja toimintakertomuksessa annettavista
tiedoista, konsernitaseesta, konsernituloslaskelmasta ja konsernin
rahoituslaskelmasta, konsernitaseen, konsernituloslaskelman ja konsernin
rahoituslaskelman liitetiedoissa annettavista tiedoista sekä tase-erittelyistä ja
liitetietojen erittelyistä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksella.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan
säätää siitä, milloin
ja miten saadaan poiketa tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen laatimista koskevista säännöksistä oikean
ja riittävän kuvan antamiseksi.
Vakuutusvalvontavirasto antaa vakuutustoiminnan erityisluonteesta
johtuvat tarkemmat määräykset vakuutusyhdistyksen
tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen
sekä toimintakertomuksen laatimisesta.
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa ohjeita ja lausuntoja tämän
luvun, sosiaali- ja terveysministeriön 1 momentissa tarkoitetun
asetuksen, osakeyhtiölain tilinpäätöstä,
konsernitilinpäätöstä ja toimintakertomusta
koskevien säännösten sekä kirjanpitolain
ja kirjanpitoasetuksen soveltamisesta vakuutusyhdistyksiin. Kirjanpitolain
7 a luvussa tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
soveltamisesta ohjeita ja lausuntoja voidaan antaa siltä osin
kuin ne koskevat yksinomaan vakuutustoimintaa.
Vakuutusvalvontavirasto voi vakuutusyhdistyksen hakemuksesta
erityisestä syystä määräajaksi
myöntää luvan poiketa 4 momentissa tarkoitetuista
säännöksistä ja määräyksistä,
jos poikkeus on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi
yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Jos tässä pykälässä tarkoitettu
määräys, ohje, lausunto tai lupa on kirjanpitolain
tai -asetuksen taikka osakeyhtiölain tilinpäätöstä,
konsernitilinpäätöstä ja toimintakertomusta
koskevien säännösten yleisen soveltamisen
kannalta merkittävä, sosiaali- ja terveysministeriön
tai Vakuutusvalvontaviraston on ennen määräyksen, ohjeen,
lausunnon tai luvan antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan
lausunto.
Vakuutusvalvontavirasto voi erityisistä syistä määräajaksi
myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia
tämän luvun 1 c §:n 5 momentin, 9 c §:n
2 momentin ja 12 §:n 1 momentin sekä kirjanpitolain
2 luvun 9 §:n 1 momentin säännöksistä.
Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on,
ettei se ole tilinpäätöstä ja
konsernitilinpäätöstä koskevien
Euroopan yhteisöjen säädösten
vastainen.