Viimeksi julkaistu 10.5.2021 18.44

Eduskunnan vastaus EV 241/2016 vp HE 225/2016 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta

HE 225/2016 vp
StVM 41/2016 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta (HE 225/2016 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVM 41/2016 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman: 

Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain toimivuutta ja antaa siitä eduskunnalle selvityksen ja mahdolliset esitykset lainsäädännön muuttamisen tarpeista vuoden 2018 loppuun mennessä. 

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 luku 
Soveltamisala 
1 § 
Henkilöllinen soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan henkilöön, joka: 
1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuutta; 
2) suorittaa siviilipalveluslain (1446/2007) mukaista siviilipalvelusta; 
3) suorittaa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista asepalvelusta; 
4) on puolustusvoimien järjestämässä sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa eikä ole sotilasvirassa; 
5) on rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 §:ssä tarkoitetussa rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa; 
6) osallistuu vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 35 §:ssä mainittuihin toimintoihin. 
Palveluksella tarkoitetaan tässä laissa 1 momentissa mainittuun toimintaan osallistumista. 
2 luku 
Korvattavat vahinkotapahtumat 
2 § 
Korvattavat vahinkotapahtumat 
Tämän lain mukaisena vahinkotapahtumana korvataan sotilastapaturma ja palvelussairaus siten kuin jäljempänä säädetään. 
3 § 
Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi 
Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa, palveluksen aikaiset erityisolosuhteet sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. 
4 § 
Tapaturma 
Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa vamman tai sairauden. 
5 § 
Sotilastapaturma 
Sotilastapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on aiheutunut 1 §:ssä tarkoitetulle henkilölle: 
1) palvelusta suoritettaessa tai sen edellyttämillä tai siihen välittömästi liittyvillä matkoilla; 
2) sotilasoppilaitoksen tai Raja- ja merivartiokoulun valintakokeessa taikka niiden edellyttämillä tai niihin välittömästi liittyvillä matkoilla; 
3) asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain mukaan palvelusajaksi laskettavalla vapaa-ajalla, isyysvapaalla tai lomalla. 
6 § 
Sotilastapaturman aiheuttama vian, vamman tai sairauden paheneminen 
Sotilastapaturman seurauksena korvataan myös muun kuin tämän lain nojalla korvattavan vian, vamman tai sairauden paheneminen siltä osin kuin se vastaa sotilastapaturman syyosuutta. Syyosuutta  arvioitaessa  otetaan huomioon sotilastapaturman sattumismekanismi, vammaenergian voimakkuus ja sotilastapaturman ajallinen yhteys pahenemiseen sekä aikaisemmasta viasta, vammasta, sairaudesta ja kudosvauriosta johtuva myötävaikutus. 
Korvausta pahenemisesta maksetaan enintään kuuden kuukauden ajan palveluksen päättymisestä, jollei toipuminen ole ilmeisesti viivästynyt pääasiallisesti vamman tai sairauden hoitoon liittyvien syiden vuoksi. 
7 § 
Pahoinpitelyn ja toisen henkilön muun tahallisen teon aiheuttama vamma tai sairaus 
Pahoinpitelyn ja toisen henkilön muun tahallisen teon aiheuttama vamma tai sairaus korvataan 5 §:n 3 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa aiheutuneena vain, jos teon pääasiallisena syynä on ollut palvelukseen osallistuminen. 
8 § 
Henkinen järkytysreaktio sotilastapaturman seurauksena 
Sotilastapaturman seurauksena aiheutuneena henkisenä järkytysreaktiona korvataan: 
1) akuutti stressireaktio, joka seuraa sellaisesta poikkeuksellista fyysistä tai psyykkistä henkistä rasitusta aiheuttavasta tapahtumasta, johon liittyy vakava turvallisuuden tai fyysisen koskemattomuuden menetys tai menettämisen uhka; 
2) traumaperäinen stressihäiriö, joka seuraa sellaisesta rasittavasta, poikkeuksellisen uhkaavasta tai tuhoisasta tapahtumasta, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta melkein kenessä tahansa; ja 
3) tuhoisaa kokemusta seuraava persoonallisuuden muutos, joka seuraa pitkäaikaisena tai pysyvänä reaktiona äärimmäisen voimakasta henkistä rasitusta synnyttävään tapahtumaan. 
Traumaperäisen stressihäiriön ja tuhoisaa kokemusta seuraavan persoonallisuuden muutoksen korvaaminen edellyttää, että vahingoittunut on ollut välittömästi osallisena 1 momentissa tarkoitetussa tapahtumassa ja että vahingoittuneella on todettu traumaperäiseen stressihäiriöön sopiva oireisto kuuden kuukauden kuluessa tapahtumasta tai palveluksen päättymisestä. 
9 § 
Palvelussairaus 
Palvelussairaudella tarkoitetaan 1 §:ssä mainitulle henkilölle palveluksessa aiheutunutta: 
1) työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 26—30 §:n mukaista ammattitautia; 
2) työtapaturma- ja ammattitautilain 18 §:ssä mainittua vammaa tai sairautta; 
3) lihaksen tai jänteen äkillistä kipeytymistä, joka on tapahtunut ilman tapaturmaa yksittäistä kuormittavaa liikettä suoritettaessa; 
4) muuta vammaa tai sairautta, joka on todennäköisesti palveluksen aiheuttama; 
5) muun kuin tämän lain nojalla korvattavan vian, vamman tai sairauden pahenemista, joka johtuu todennäköisesti palveluksesta. 
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta lihaksen tai jänteen kipeytymisestä maksetaan korvausta, kunnes kipeytymä on parantunut, enintään kuitenkin kuuden viikon ajalta kipeytymisestä. Korvausta ei makseta, jos kipeytyminen johtuu aikaisemmasta vammasta tai sairaudesta tai sellaisesta kudosvauriosta, joka voi syntyä vain tapaturman aiheuttamana. 
Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta sairauden tai vamman pahenemisesta maksetaan korvausta enintään kuuden kuukauden ajan palveluksen päättymisestä, jollei toipuminen ole ilmeisesti viivästynyt pääasiallisesti vamman tai sairauden hoitoon liittyvien syiden vuoksi. 
3 luku 
Etuudet 
10 § 
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset etuudet 
Vahinkotapahtuman johdosta maksetaan korvausta noudattaen, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain III osassa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. 
11 § 
Vuosityöansion vähimmäismäärä 
Tapaturmaeläkkeen ja perhe-eläkkeen perusteena käytettävän vuosityöansion vähimmäismäärä on työtapaturma- ja ammattitautilain 79 §:ssä tarkoitettu vähimmäisvuosityöansio kolmella kerrottuna. 
12 § 
Korvauksen suorittaminen 
Tämän lain mukainen korvaus suoritetaan vahingoittuneelle ja sairastuneelle palveluksen päättymisen jälkeiseltä ajalta, jollei ole erityistä syytä korvata sairaanhoitokuluja myös palveluksen aikana. 
Haittarahaa voidaan maksaa, kun haitta on työtapaturma- ja ammattitautilain 83 §:n 2 momentin mukaisesti katsottava pysyväksi. 
13 § 
Suhde muun lain mukaiseen korvaukseen 
Tämän lain nojalla myönnettäviin etuuksiin sovelletaan, mitä muussa laissa säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisista etuuksista. Tällöin ei kuitenkaan sovelleta, mitä liikennevakuutuslain (460/2016) 36 §:ssä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen korvauksen huomioon ottamisesta korvattaessa henkilövahinkoa liikennevakuutuksesta. 
4 luku 
Toimeenpano ja muutoksenhaku 
14 § 
Toimivaltainen vakuutuslaitos 
Tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa korvausasiassa toimivaltainen vakuutuslaitos on Valtiokonttori. 
15 § 
Vahinkotapahtumasta ilmoittaminen 
Vahingoittuneen on ilmoitettava hänelle sattuneesta vahinkotapahtumasta viivytyksettä esimiehelleen. 
Palveluspaikan edustajan tulee ilmoittaa vahinkotapahtumasta Valtionkonttorille viivytyksettä ennen palveluksen päättymistä, jos vahinkotapahtuma todennäköisesti aiheuttaa sairaanhoidon tai kuntoutuksen tarvetta, pysyvää haittaa taikka työkyvyn heikentymää palveluksen päätyttyä. 
16 § 
Työtapaturma- ja ammattitautilain soveltaminen 
Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain mukaiseen asiaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain IV osassa säädetään etuuksien toimeenpanosta. Lisäksi sovelletaan mitä mainitun lain IX osassa säädetään tietojen antamisesta, saamisesta ja salassapidosta, tietojen maksuttomuudesta, terveydentilatiedoista maksettavista korvauksista, rahamäärien ja korvausten tarkistamisesta työeläkeindeksillä ja palkkakertoimella, rahamäärien pyöristämisestä, vakuutuslaitoksen takautumisoikeudesta, vakuutuslaitoksen oikeudesta saada takaisin maksamansa täyskustannusmaksu liikennevakuutuslaitokselta, esteellisyydestä, asiakirjojen säilyttämisestä sekä siirto- ja ulosmittauskiellosta. 
17 § 
Muutoksenhaku, oikaisumenettelyt, päätöksen poistaminen ja takaisinperintä 
Mitä työtapaturma- ja ammattitautilain VIII osassa säädetään muutoksenhausta, oikaisumenettelyistä, päätöksen poistamisesta ja takaisinperinnästä, sovelletaan myös tämän lain mukaiseen asiaan. 
5 luku 
Voimaantulo 
18 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tällä lailla kumotaan sotilastapaturmalaki (1211/1990). Jos muualla lainsäädännössä viitataan sotilastapaturmalakiin, sen asemesta sovelletaan tätä lakia. 
Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin palvelussairauksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 luku 
Soveltamisala 
1 § 
Henkilöllinen soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan: 
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) nojalla tai siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) nojalla palvelussuhteessa olevaan; 
2) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisessa koulutuksessa tai harjoituksissa taikka siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain mukaisessa koulutuksessa olevaan; 
3) rajavartiolaitoksen palveluksessa olevaan sotilasviranhaltijaan, joka osallistuu Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan kansallisena asiantuntijana, Euroopan rajavartioryhmän jäsenenä tai muutoin mainitun viraston käyttöön lähetettynä rajavartijana. 
Palveluksella tarkoitetaan tässä laissa 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainittujen lakien mukaiseen kriisinhallintaan, koulutukseen ja harjoituksiin osallistumista sekä 3 kohdassa tarkoitettuun toimintaan osallistumista. 
2 luku 
Korvattavat vahinkotapahtumat 
2 § 
Korvattavat vahinkotapahtumat 
Tämän lain mukaisena vahinkotapahtumana korvataan tapaturma ja palvelussairaus siten kuin jäljempänä säädetään. 
3 § 
Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi 
Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa, palveluksen aikaiset erityisolosuhteet sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. 
4 § 
Tapaturma 
Tapaturma on tämän lain nojalla korvattava, kun se on sattunut palveluksessa. 
Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa vamman tai sairauden. 
5 § 
Tapaturman aiheuttama vian, vamman tai sairauden paheneminen 
Tapaturman seurauksena korvataan myös muun kuin tämän lain nojalla korvattavan vian, vamman tai sairauden paheneminen siltä osin kuin se vastaa tapaturman syyosuutta. Syyosuutta arvioitaessa otetaan huomioon tapaturman sattumismekanismi, vammaenergian voimakkuus ja tapaturman ajallinen yhteys pahenemiseen sekä aikaisemmasta viasta, vammasta, sairaudesta ja kudosvauriosta johtuva myötävaikutus. 
Korvausta pahenemisesta maksetaan enintään kuuden kuukauden ajan tapaturman sattumisesta tai palveluksen päättymisestä, jollei toipuminen ole ilmeisesti viivästynyt pääasiallisesti vamman tai sairauden hoitoon liittyvien syiden vuoksi. 
6 § 
Palvelussairaus 
Palvelussairaudella tarkoitetaan palveluksessa aiheutunutta: 
1) työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 26—30 §:n mukaista ammattitautia; 
2) työtapaturma- ja ammattitautilain 18 §:ssä tarkoitettua vammaa tai sairautta; 
3) lihaksen tai jänteen äkillistä kipeytymistä, joka on tapahtunut ilman tapaturmaa yksittäistä kuormittavaa liikettä suoritettaessa; 
4) muuta vammaa tai sairautta, joka on todennäköisesti palveluksen aiheuttama; 
5) muun kuin tämän lain nojalla korvattavan vian, vamman tai sairauden pahenemista, joka johtuu todennäköisesti palveluksesta. 
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta lihaksen tai jänteen kipeytymisestä maksetaan korvausta, kunnes kipeytymä on parantunut, enintään kuitenkin kuuden viikon ajalta kipeytymisestä. Korvausta ei makseta, jos kipeytyminen johtuu aikaisemmasta vammasta tai sairaudesta tai sellaisesta kudosvauriosta, joka voi syntyä vain tapaturman aiheuttamana. 
Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta sairauden tai vamman pahenemisesta maksetaan korvausta enintään kuuden kuukauden ajan palveluksen päättymisestä, jollei toipuminen ole ilmeisesti viivästynyt pääasiallisesti vamman tai sairauden hoitoon liittyvien syiden vuoksi. 
7 § 
Henkinen järkytysreaktio 
Tapaturman seurauksena tai 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisena palvelussairautena korvataan henkinen järkytysreaktio, jolla tarkoitetaan: 
1) akuuttia stressireaktiota, joka seuraa sellaisesta poikkeuksellista fyysistä tai psyykkistä henkistä rasitusta aiheuttavasta tapahtumasta, johon liittyy vakava turvallisuuden tai fyysisen koskemattomuuden menetys tai menettämisen uhka; 
2) traumaperäistä stressihäiriötä, joka seuraa sellaisesta rasittavasta, poikkeuksellisen uhkaavasta tai tuhoisasta tapahtumasta, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta melkein kenessä tahansa; 
3) tuhoisaa kokemusta seuraavaa persoonallisuuden muutosta, joka seuraa pitkäaikaisena tai pysyvänä reaktiona äärimmäisen voimakasta henkistä rasitusta synnyttävään tapahtumaan. 
Traumaperäisen stressihäiriön ja tuhoisaa kokemusta seuraavan persoonallisuuden muutoksen korvaaminen edellyttää, että vahingoittunut on ollut välittömästi osallisena 1 momentissa tarkoitetussa tapahtumassa ja että vahingoittuneella on todettu traumaperäiseen stressihäiriöön sopiva oireisto kuuden kuukauden kuluessa tapahtumasta tai palveluksen päättymisestä. 
3 luku 
Etuudet 
8 § 
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset etuudet 
Vahinkotapahtuman johdosta maksetaan korvausta noudattaen, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain III osassa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. 
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen päiväraha maksetaan vähintään mainitun lain 58 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyn suuruisena 28 päivän jälkeenkin koko päivärahaan oikeuttavalta ajalta, kuitenkin enintään siihen päivään, jona tämän lain 1 §:ssä tarkoitetun palvelussuhteen oli määrä päättyä. 
Tapaturmaeläkkeen ja perhe-eläkkeen perusteena käytettävän vuosityöansion vähimmäismäärä on työtapaturma- ja ammattitautilain 79 §:ssä tarkoitettu vähimmäisvuosityöansio kolmella kerrottuna. 
9 § 
Lisäkorvaus pysyvästä haitasta 
Vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta maksetaan lisäkorvaus 1 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetulle vahingoittuneelle. Haitan suuruus määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain 83—85 §:n mukaisesti. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 210 000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. 
Jos haittaluokka nousee vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi vähintään yhdellä, muutetaan lisäkorvauksen määrää haittaluokan muutosta vastaavasti. 
10 § 
Kuolemantapauksen johdosta maksettava lisäkorvaus 
Edellä 1 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun vahingoittuneen edunsaajalle maksetaan lisäkorvaus, jos vahingoittunut on kuollut tämän lain nojalla korvatun vamman tai sairauden seurauksena kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Lisäkorvauksen määrä on 200 000 euroa ja se maksetaan määrätylle edunsaajalle. Edunsaajamääräys ja sen muutokset on tehtävä kirjallisesti Valtiokonttorille. 
Jos edunsaajaksi määrätty kuolee ennen tässä pykälässä korvattavaksi säädettyä vahinkotapahtumaa, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain (543/1994) 49 §:ssä säädetään. Jos edunsaajaa ei ole määrätty, sekä edunsaajamääräyksen tulkinnassa muutoin, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain 50 §:ssä säädetään. 
Lisäksi jokaiselle edunjättäjän alle 18-vuotiaalle lapselle maksetaan lisäkorvaus, jonka määrä on 20 prosenttia 1 momentissa tarkoitetun korvauksen määrästä. Edunjättäjän lapsena pidetään myös aviopuolison lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso on, sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden edunjättäjän elatusvelvollisuus on sopimuksella tai oikeuden päätöksellä vahvistettu. 
11 § 
Psyykkinen tuki ja hoito 
Palvelukseen osallistuneella on oikeus psyykkisen tuen tai hoidon aiheuttamien kustannusten korvaukseen kuntoutuksena. Tuen tai hoidon tarpeella tulee olla todennäköinen syy-yhteys palvelukseen tai tehtävään. Psyykkisen tuen tai hoidon kustannuksia korvataan enintään yhden vuoden ajalta tuen tarpeen ilmenemisestä. Tuen tarpeen arvioinnin suorittaa Valtiokonttorin osoittama hoitopaikka. 
Psyykkisen tuen ja hoidon vuoksi tehdyt matkat korvataan noudattaen, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 50 §:ssä säädetään. 
12 § 
Suhde muun lain mukaiseen korvaukseen 
Tämän lain nojalla myönnettäviin etuuksiin sovelletaan, mitä muussa laissa säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisista etuuksista. Tällöin ei kuitenkaan sovelleta, mitä liikennevakuutuslain (460/2016) 36 §:ssä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen korvauksen huomioon ottamisesta korvattaessa henkilövahinkoa liikennevakuutuksesta. 
13 § 
Korvauksen suorittaminen 
Tämän lain mukainen korvaus kriisinhallintaan osallistuvalle suoritetaan palveluksen päättymisen jälkeiseltä ajalta, jollei ole erityistä syytä korvata sairaanhoitokuluja myös palveluksen aikana. 
Haittarahaa voidaan maksaa, kun haitta on työtapaturma- ja ammattitautilain 83 §:n 2 momentin mukaisesti katsottava pysyväksi. 
4 luku 
Toimeenpano ja muutoksenhaku 
14 § 
Toimivaltainen vakuutuslaitos 
Tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa korvausasiassa toimivaltainen vakuutuslaitos on Valtiokonttori. 
15 § 
Vahinkotapahtumasta ilmoittaminen 
Vahingoittuneen on ilmoitettava hänelle sattuneesta vahinkotapahtumasta viivytyksettä sen kansallisen yksikön edustajalle, jonka palveluksessa hän on. 
Valtiotyönantajan edustajan tulee ilmoittaa vahinkotapahtumasta Valtionkonttorille viivytyksettä ennen palveluksen päättymistä, jos vahinkotapahtuma todennäköisesti aiheuttaa sairaanhoidon tai kuntoutuksen tarvetta, pysyvää haittaa taikka työkyvyn heikentymää palveluksen päätyttyä. 
16 § 
Työtapaturma- ja ammattitautilain soveltaminen 
Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain mukaiseen asiaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain IV osassa säädetään etuuksien toimeenpanosta. Lisäksi sovelletaan mitä mainitun lain IX osassa säädetään tietojen antamisesta, saamisesta ja salassapidosta, tietojen maksuttomuudesta, terveydentilatiedoista maksettavista korvauksista, rahamäärien ja korvausten tarkistamisesta työeläkeindeksillä ja palkkakertoimella, rahamäärien pyöristämisestä, vakuutuslaitoksen takautumisoikeudesta, vakuutuslaitoksen oikeudesta saada takaisin maksamansa täyskustannusmaksu liikennevakuutuslaitokselta, esteellisyydestä, asiakirjojen säilyttämisestä sekä siirto- ja ulosmittauskiellosta. 
17 § 
Muutoksenhaku, oikaisumenettelyt, päätöksen poistaminen ja takaisinperintä 
Mitä työtapaturma- ja ammattitautilain VIII osassa säädetään muutoksenhausta, oikaisumenettelyistä, päätöksen poistamisesta ja takaisinperinnästä, sovelletaan myös tämän lain mukaiseen asiaan. 
5 luku 
Erinäiset säännökset ja voimaantulo 
18 § 
Rahamäärien tarkistaminen ja pyöristäminen 
Edellä 9 §:n 1 momentissa ja 10 §:n 1 momentissa mainitut rahamäärät tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Tarkistettu rahamäärä pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi tuhanneksi euroksi. 
19 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin palvelussairauksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 20 § seuraavasti: 
20 § 
Sairaus- ja tapaturmakorvaukset 
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle ja 6 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevalle tapaturmasta ja palvelussairaudesta maksettavasta korvauksesta säädetään tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetussa laissa (   / ). 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 12.12.2016 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri