2 luku
Osallistuminen hankkeisiin ja kansainväliseen päästökauppaan
4 §
Kioton mekanismeihin osallistumisesta päättäminen
Kioton pöytäkirjan 6 artiklan 1 kappaleen a kohdan
mukaisesta Suomen valtion nimissä annettavasta hankkeen
hyväksynnästä yhteistoteutushankkeeksi
päättää ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö myös
päättää Suomen valtion nimissä annettavasta
Kioton pöytäkirjan 6 artiklan 3 kappaleen mukaisesta
valtuutuksesta osallistua tällaiseen hankkeeseen tai hankkeen valmisteluun.
Suomen valtion nimissä annettavasta hankkeen hyväksynnästä puhtaan
kehityksen mekanismin hankkeeksi päättää ulkoasiainministeriö. Ulkoasiainministeriö
myös
päättää Suomen valtion nimissä annettavasta
valtuutuksesta osallistua tällaiseen hankkeeseen tai hankkeen
valmisteluun.
Suomen valtion nimissä annettavista erillisvaltuutuksista
säilyttää päästöyksiköitä kansallisessa
rekisterissä olevalla päästöoikeustilillä ja suorittaa
kansainväliseen päästökauppaan
sisältyviä siirtoja tälle tilille ja
sieltä pois päättää ympäristöministeriö.
Ympäristöministeriö myös käy
Suomen valtion nimissä kansainvälistä päästökauppaa.
5 §
Valtuutus yhteistoteutuksessa ja puhtaan kehityksen mekanismissa,
kun hanke toteutetaan muualla kuin Suomessa
Valtuutus osallistua muualla kuin Suomessa toteutettavaan
yhteistoteutushankkeeseen tai puhtaan kehityksen mekanismin hankkeeseen
tai sellaisen valmisteluun annetaan hakemuksesta:
1) päästökauppalaissa tarkoitetulle
toiminnanharjoittajalle, jolla on voimassa oleva päästölupa;
tai
2) muulle oikeushenkilölle kuin 1 kohdassa tarkoitetulle
toiminnanharjoittajalle, joka on vakavarainen, jolla on kotipaikka
Suomessa ja jolla muutoinkin harkitaan olevan tosiasialliset mahdollisuudet
osallistua hankkeeseen Suomen kansainvälisten sitoumusten
mukaisesti.
Valtuutus ei voi koskea hanketta, jonka kohdalla on ilmeistä,
että sitä ei voida 7 §:n nojalla hyväksyä yhteistoteutus-
tai puhtaan kehityksen mekanismin hankkeeksi.
Valtuutusta ja 7 §:n mukaista hankkeen hyväksyntää voidaan
hakea myös samanaikaisesti.
6 §
Muualla kuin Suomessa toteutettavaa hanketta koskevan valtuutuksen
sisältö ja kesto
Edellä 5 §:ssä tarkoitetussa valtuutuksessa määritellään
hanke tai hankkeet, joita se koskee, tai jos valtuutus koskee yhden
tai useamman hankkeen valmistelua, valtuutetun toimivalta määritellään
ainakin isäntävaltio- ja hanketyyppikohtaisesti.
Valtuutus ei voi koskea toimivaltaa antaa 7 §:ssä tarkoitettua
hyväksyntää.
Hankekohtainen valtuutus on voimassa sen ajan, jona valtuutetulla
on mahdollisuus saada hankkeen tuottamia päästöyksiköitä hallintaansa.
Hankkeen valmistelua koskeva valtuutus annetaan määräajaksi,
kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.
Jos valtuutus osallistua samaan hankkeeseen annetaan useammalle,
on valtuutukset annettava niille erillisinä.
7 §
Suomen ulkopuolella toteutettavan hankkeen hyväksyminen
yhteistoteutus- tai puhtaan kehityksen mekanismin hankkeeksi
Suomen valtion hyväksyntä yhteistoteutus- tai
puhtaan kehityksen mekanismin hankkeeksi annetaan 5 §:n
nojalla valtuutetun oikeushenkilön hakemuksesta hankkeelle,
joka toteutetaan Suomen ulkopuolella, jos:
1) hakija on osallisena hankkeessa;
2) hankkeen tuottamia päästöyksiköitä on
tarkoitus kirjata hakijan kansallisessa rekisterissä olevalle
päästöoikeustilille;
3) hankkeen isäntävaltio on Kioton
pöytäkirjan sopimuspuoli ja se on omasta puolestaan
hyväksynyt hankkeen yhteistoteutus- tai puhtaan kehityksen
mekanismin hankkeeksi; sekä
4) hanke tavoitteidensa ja suunnitellun toteutuksensa
puolesta täyttää Kioton pöytäkirjassa, osapuolikokouksen
päätöksissä ja päästökauppadirektiivin
11 b artiklan 6 kohdassa asetetut edellytykset ja sitä on
muutoinkin pidettävä toteuttamiskelpoisena.
Hyväksyntää ei kuitenkaan anneta,
jos hankkeen sisältö tai toteutustapa on Suomen
hyväksymien kansainvälisen yhteistyön
periaatteiden tai kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden
vastainen tai hyväksynnän antaminen olisi muutoin omiaan
vahingoittamaan Suomen kansallista etua.
Ministeriön päätös hyväksynnän
antamisesta hankkeelle, jossa osallistujana on Suomen valtio, voidaan
tehdä hakemuksetta. Hyväksynnän antamisessa
ei muilta osin voida poiketa 1 ja 2 momentissa säädetystä.
8 §
Valtuutuksen ja hyväksynnän antaminen rahastolle
Sen estämättä, mitä 5 §:n
1 momentissa säädetään valtuutettavan
kotipaikasta, 5 §:n mukainen valtuutus voidaan antaa myös
ulkomaiselle oikeushenkilölle, joka hallinnoi sellaista
rahastoa:
1) johon Suomen valtio on liittynyt; ja
2) jonka varat käytetään
sellaisten yhteistoteutushankkeiden tai puhtaan kehityksen mekanismin
hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen, joista syntyvistä päästöyksiköistä rahastoon
liittyneillä on oikeus saada määräosa.
Sen estämättä, mitä 7 §:n
1 momentin 2 kohdassa säädetään,
7 §:n mukainen hyväksyntä voidaan antaa
myös hankkeelle, jota koskeva valtuutus on annettu 1 momentin
nojalla.
Jos se rahaston toimintaperiaatteista ja hankkeiden luonteesta
johtuen on tarpeen, 1 momentissa tarkoitettu valtuutus
voi koskea sekä yhteistoteutushankkeita että puhtaan
kehityksen mekanismin hankkeita, jolloin sen antaa se 4 §:ssä tarkoitettu
ministeriö, jonka antaman valtuutuksen piiriin suurempi
osa rahaston toiminnasta kuuluu, toista ministeriötä kuultuaan.
9 §
Suomessa toteutettavan hankkeen hyväksyminen yhteistoteutushankkeeksi
ja hyväksyntään sisältyvä valtuutus
Suomen valtion hyväksyntä yhteistoteutushankkeeksi
voidaan hakemuksesta antaa Suomen alueella tai talousvyöhykkeellä toteutettavalle
hankkeelle, jos:
1) hankkeen suunniteltu osallistujavaltio tai -valtiot
ovat Kioton pöytäkirjan sopimuspuolia ja niille
on pöytäkirjan B liitteessä asetettu
päästövähennysvelvoite;
2) hakija on oikeushenkilö, jolla on kotipaikka
Suomessa;
3) hakija on vakavarainen ja sillä muutoinkin on
tosiasialliset mahdollisuudet hankkeeseen osallistumiseen;
4) hanke sisältönsä puolesta
täyttää Kioton pöytäkirjassa,
osapuolikokouksen päätöksissä ja päästökauppadirektiivin
11 b artiklan 6 kohdassa asetetut edellytykset ja sitä on
muutoinkin pidettävä toteuttamiskelpoisena;
5) hanke voidaan toteuttaa Suomessa noudatettavan lainsäädännön
mukaisesti; ja
6) hankkeen piiriin kuuluvien päästöjen
tarkkailusta ja hankkeen tuottamien päästövähennysten
todentamisesta on hyväksyttävä suunnitelma.
Hyväksyntää ei anneta hankkeelle,
joka vähentää yhteisön päästökauppajärjestelmään osallistuvan
laitoksen kasvihuonekaasujen päästöjä.
Jollei hankkeelle ole jo saatu jonkun muun osallistujavaltion
hyväksyntää yhteistoteutushankkeeksi,
Suomen valtion nimissä annetun hyväksynnän
voimaantulon ehdoksi on asetettava, että hankkeelle saadaan
tällainen hyväksyntä.
Hankkeen hyväksyntä sisältää myös
Suomen valtion nimissä annetun valtuutuksen tälle
hakijalle osallistua hankkeeseen. Valtuutuksen sisältöön
ja kestoon sovelletaan 6 §:n 3 ja 5 momentin säännöksiä.
Ministeriön päätös hyväksynnän
antamisesta hankkeelle, jossa osallistujana on Suomen valtio, voidaan
tehdä hakemuksetta. Hyväksynnän antamisessa
ei muilta osin voida poiketa tässä pykälässä säädetystä.
10 §
Suomessa toteutettavan yhteistoteutushankkeen päästövähennysyksiköiden
todentaminen ja todentajan hyväksyminen
Suomessa toteutettavan yhteistoteutushankkeen päästövähennysten
todentamiseen on käytettävä ympäristöministeriön
kulloisellekin hankkeelle hyväksymää todentajaa.
Todentajan hyväksymisen edellytyksenä on, että:
1) todentaja on Suomessa tai jossakin muussa Euroopan
talousalueen jäsenmaassa rekisteröity oikeushenkilö tai
osa tällaista oikeushenkilöä;
2) todentaja on toiminnallisesti ja taloudellisesti
riippumaton todennettavasta hankkeesta;
3) todentajalla on käytössään
toiminnan edellyttämät riittävät
taloudelliset voimavarat toiminnan asianmukaiseksi järjestämiseksi
sekä mahdollisen korvausvastuun kattamiseksi;
4) todentajalla on toiminnan edellyttämät
laitteet, välineet sekä työskentely-
ja tiedonhallintajärjestelmät;
5) todentajalla on käytössään
riittävästi pätevöitynyttä henkilöstöä todennettavan
hankkeen kasvihuonepäästöjen arviointiin,
hankkeen ominaisuudet huomioon ottaen; sekä
6) todentajalla on riittävä ilmastosopimuksen ja
Kioton pöytäkirjan yhteistoteutushankkeita koskevien
säännösten ja päätösten
tuntemus.
Todentajan on laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan
noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetussa laissa (621/1999), sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa
(434/2003) ja kielilaissa (423/2003) säädetään.
Ympäristöministeriö voi todentajan
hyväksyessään asettaa hyväksymispäätöksessä ehtoja, jotka
ovat tarpeen todentamisen asianmukaiseksi suorittamiseksi. Ympäristöministeriö voi
lisäksi antaa asetuksella tarkempia säännöksiä päästöjen
tarkkailusta, päästöistä laadittavasta selvityksestä,
todentajan lausunnosta, todentajan hyväksymismenettelystä,
hyväksymisen edellytysten arvioinnista ja todentamistehtävän suorittamisesta.
11 §
Todentajan hyväksymisen peruuttaminen
Jos todentaja ei enää täytä 10 §:n
mukaisia vaatimuksia taikka toimii olennaisesti säännösten
ja hyväksymispäätöksen ehtojen
vastaisesti, ympäristöministeriön on
kehotettava todentajaa korjaamaan toimintansa asetettavan määräajan kuluessa.
Jos todentaja ei ole saattanut toimintaansa säännösten
ja lupaehtojen mukaiseksi asetetussa määräajassa,
ympäristöministeriö voi peruuttaa kyseisen
todentajan hyväksymisen.
12 §
Muutoksenhaku todentajan lausuntoon
Todentajan lausuntoon saa hakea oikaisua todentajalta 14 päivän
kuluessa lausunnon tiedoksisaannista. Lausuntoon on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet.
Todentajan oikaisumenettelyssä antamaan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
13 §
Päästövähennysyksiköiden
vahvistaminen Suomessa toteutettavissa hankkeissa
Ympäristöministeriö päättää Suomessa
toteutetussa yhteistoteutushankkeessa syntyneiden päästövähennysyksiköiden
vahvistamisesta hankkeeseen valtuutetun pyynnöstä tai,
jos osallistujana on Suomen valtio, omasta aloitteestaan sen jälkeen
kun se on saanut hankkeen hyväksymisen yhteydessä esitetyn
todentamissuunnitelman mukaisen selvityksen hankkeesta syntyneestä päästövähennyksestä.
Vahvistamispäätös tehdään
edellisen vahvistamispäätöksen jälkeen syntyneiden
päästövähennysyksiköiden
määrästä. Samassa yhteydessä ministeriö myös
päättää näiden päästövähennysyksiköiden
kirjaamisesta kansalliseen rekisteriin valtion tilille muuntamalla
vastaava määrä tilillä olevia
päästömääräyksiköitä tai
poistoyksiköitä päästövähennysyksiköiksi.
Vastaavasti ympäristöministeriö päättää valtuutetun
pyynnön tai tehdyn sopimuksen perusteella näiden
päästövähennysyksiköiden siirroista
osallistujavaltioiden ja näiden valtuuttamien tileille.
Edellä 1 momentin mukaisesti kirjattavien päästövähennysyksiköiden
määrä ei voi ylittää määrää,
joka vastaa syntynyttä päästövähennystä.
Jos Suomen valtio ei täytä osapuolikokouksen
päätöksissä määriteltyjä yhteistoteutushankkeen
isäntävaltion kelpoisuusehtoja, 1 momentissa tarkoitetun
selvityksen on perustuttava todentamismenettelyyn, jota osapuolikokouksen päätökset
edellyttävät käytettäväksi
tällaisessa tilanteessa.
14 §
Selvitys hankkeen etenemisestä
Valtuuttava viranomainen voi määrätä yhteistoteutus-
tai puhtaan kehityksen mekanismin hankkeeseen tai sellaisen hankkeen
valmisteluun osallistuvan valtuutetun antamaan määräajoin
selvityksen hankkeen tai valmistelun etenemisestä ja hankkeen
osallistujavaltioista.
15 §
Valtuutus päästöyksiköiden
säilyttämiseen tilillä ja siirtoihin
kansainvälisessä päästökaupassa
Päästöyksiköiden säilyttämiseen
muulla päästöoikeustilillä kuin
valtion tilillä tarvitaan valtuutus.
Päästökauppalaissa tarkoitetulla
toiminnanharjoittajalla, jolla on voimassa oleva päästölupa,
samoin kuin sillä, jolla on tässä laissa
tarkoitettu valtuutus osallistua yhteistoteutushankkeeseen tai puhtaan
kehityksen mekanismin hankkeeseen, on tämän momentin
nojalla valtuutus säilyttää kansallisessa
rekisterissä olevalla päästöoikeustilillään
kaikkia päästöyksiköitä.
Valtuutus säilyttää päästöoikeustilillään
kaikkia päästöyksiköitä annetaan
muulle kuin 2 momentissa tarkoitetulle oikeushenkilölle
hakemuksesta, jos se on vakavarainen ja sillä muutoinkin
on tosiasialliset mahdollisuudet käydä kansainvälistä päästökauppaa
Kioton pöytäkirjan vaatimusten ja osapuolikokouksen
päätösten mukaisesti. Valtuutuksen antamisesta
päättää ympäristöministeriö.
Edellä 3 momentissa tarkoitettu valtuutus annetaan
määräajaksi, ei kuitenkaan pidemmäksi aikaa
kuin yhdeksi velvoitekaudeksi ja sitä seuraavaksi neljän
kuukauden ajaksi kerrallaan.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettu valtuutus sisältää myös
sen saajalle valtuutuksen siirtää päästöyksiköitä kansainvälisen
päästökaupan puitteissa kansallisessa
rekisterissä olevan päästöoikeustilinsä ja
toisessa yhteisön päästökauppajärjestelmään
kuulumattomassa ilmastosopimuksen tapahtumalokiin yhdistetyssä rekisterissä olevan
tilin välillä.
16 §
Valtuutuksen peruuttaminen
Yhteistoteutus- tai puhtaan kehityksen mekanismin hanketta tai
tällaisen hankkeen valmistelua koskeva valtuutus samoin
kuin erillisvaltuutus säilyttää päästöyksiköitä päästöoikeustilillä voidaan
osittain tai kokonaan peruuttaa, jos valtuutuksen antamisen edellytykset
eivät enää täyty.
Valtuutus voidaan peruuttaa 14 §:ssä tarkoitetun
selvitysvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta siihen saakka,
kunnes valtuutettu antaa vaaditun selvityksen.
Valtuutus voidaan peruuttaa myös, jos valtuutettu tahallisesti
tai tuottamuksella ylittää valtuutuksessa määritellyn
toimivaltansa, tai laiminlyö tehtäviensä täyttämisen
valtuutuksessa edellytetyllä tavalla.
Valtuutuksen peruuttaa sen antaja.
17 §
Toimenpiteet päästöyksiköiden
säilytystä koskevan valtuutuksen lakkaamisen johdosta
Jos tilinhaltijalla ei enää ole voimassaolevaa 15 §:n
mukaista valtuutusta ja tilinhaltijan päästöoikeustilillä on
päästöyksiköitä, tilinhaltijan on
kahden kuukauden kuluessa valtuutuksen lakkaamiseen johtavasta päätöksestä tiedon
saatuaan tai kuukauden kuluessa lakkaamisen aiheuttavasta
määräajan päättymisestä annettava
rekisterinpitäjälle tarpeelliset toimeksiannot yksiköiden
siirtämisestä pois tältä tililtään.
Jos näin ei menetellä, tilille jääneet
yksiköt huutokaupataan rekisterinpitäjän
toimesta tilinhaltijan laskuun ja rekisterinpitäjä siirtää yksiköt
uuden omistajan päästöoikeustilille.
Tämän pykälän 1 momentti
ei koske päästöyksiköitä,
joita säilytetään sellaisella päästöoikeustilillä,
jonka sulkemisesta säädetään
komission rekisteriasetuksen III luvun 4 jaksossa.
18 §
Hankkeen hyväksymisen peruuttaminen
Muualla kuin Suomessa toteutettavaa yhteistoteutus- tai puhtaan
kehityksen mekanismin hanketta koskeva hyväksyntä voidaan
peruuttaa, jos hankkeen isäntävaltio lakkaa olemasta Kioton
pöytäkirjan sopimuspuoli.
Suomessa toteutettavaa yhteistoteutushanketta koskeva hyväksyntä voidaan
peruuttaa, jos hankkeen osallistujavaltio lakkaa olemasta Kioton
pöytäkirjan sopimuspuoli.
Hyväksynnän peruuttaa sen antaja.
19 §
Valtuutuksen ja hyväksynnän antaminen tiedoksi
Valtuutusta ja hankkeen hyväksyntää samoin kuin
sellaisen peruutusta koskeva päätös on
annettava tiedoksi rekisterinpitäjälle.
Rekisterinpitäjä pitää julkista
luetteloa henkilöistä, joilla on Suomen viranomaisen
antama valtuutus, ja hankkeista, joille on annettu Suomen hyväksyntä.
20 §
Valtuus antaa asetuksella säännöksiä hakemuksen
ja selvityksen sisällöstä
Ministeriö, jonka tehtävänä on
hankkeiden hyväksynnän ja valtuutuksien antaminen,
antaa asetuksella säännöksiä hyväksyntää ja
valtuutusta koskevien hakemusten sisällöstä.
Ministeriö voi myös asetuksella antaa säännöksiä hankkeen
tai sen valmistelun etenemistä koskevan selvityksen sisällöstä.
21 §
Yhteistoteutushankkeita koskevat kansainväliset sopimukset
Ympäristöministeriö voi tehdä Kioton
pöytäkirjan sopimuspuolena olevan, pöytäkirjan
B liitteessä mainitun valtion toimivaltaisen viranomaisen
kanssa sopimuksia, joissa sovitaan yksittäisten yhteistoteutushankkeiden
toteuttamisesta kyseisessä valtiossa. Sopimukset eivät
kuitenkaan voi koskea asioita, jotka kuuluvat lainsäädännön
alaan tai muutoin vaativat eduskunnan hyväksymisen.
3 luku
Kansallisen rekisterin toiminta
22 §
Kansallinen rekisteri ja rekisterinpitäjän tehtävät
Kansallinen rekisteri toimii osapuolikokouksen päätösten
ja komission rekisteriasetuksen edellyttämänä Suomen
rekisterinä.
Rekisterinpitäjän tehtävänä on
sen lisäksi, mitä muualla säädetään,
kansallista rekisteriä käyttäen ja osapuolikokouksen
päätösten, komission rekisteriasetuksen
ja tämän lain säännösten
mukaisesti:
1) pitää kirjaa päästöyksiköiden
myöntämisestä, hallinnasta, siirtämisestä ja
hankinnasta samoin kuin päästöyksiköiden
siirroista poisto- ja mitätöintitileille sekä seuraavalle
velvoitekaudelle;
2) toteuttaa päästöyksiköiden
siirrot kansallisen rekisterin tilien välillä ja
kansallisessa rekisterissä olevan tilin ja toisessa yhteisön
päästökauppajärjestelmään
kuulumattomassa ilmastosopimuksen tapahtumalokiin yhdistetyssä rekisterissä olevan
tilin välillä; sekä
3) suorittaa päästömääräyksikköjen
ja poistoyksikköjen muuntaminen päästövähennysyksiköiksi.
23 §
Valtion tilin haltija
Kansallisessa rekisterissä olevan valtion tilin haltijana
toimii ympäristöministeriö.
Valtion tilin haltijana ympäristöministeriö vahvistaa:
1) kunkin velvoitekauden alussa Kioton pöytäkirjan
8 artiklassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn päätyttyä kansalliseen
rekisteriin valtion tilille kirjattavan Suomen sallitun päästömäärän;
2) Tilastokeskuksen ilmoituksen perusteella Kioton
pöytäkirjan 8 artiklassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn
päätyttyä kansalliseen rekisteriin valtion
tilille kirjattavien, Suomessa velvoitekauden aikana eri tavoin
syntyneiden, vielä kirjaamattomien poistoyksiköiden
määrän; sekä
3) kunkin velvoitekauden alussa maa- ja metsätalousministeriötä kuultuaan
Suomessa velvoitekauden aikana eri tavoin syntyvien poistoyksiköiden
kirjaamisajankohdan valinnan.
Ympäristöministeriö myös
päättää päästöyksiköiden
siirtämisestä valtion tililtä poisto-
tai mitätöintitilille, jollei siirtoa komission
rekisteriasetuksessa tai tässä laissa säädetä rekisterin- pitäjän
tehtäväksi ilman nimenomaista toimeksiantoa.
24 §
Päästömääräyksiköiden
ja poistoyksiköiden alkukirjaukset
Rekisterinpitäjä kirjaa kunkin velvoitekauden
alussa päästömääräyksiköitä valtion
tilille tilinhaltijan toimeksiannon mukaisesti. Samoin rekisterinpitäjä kirjaa
kunkin velvoitekauden lopussa tai kunkin velvoitekauteen sisältyvän
vuoden lopussa valtion tilille poistoyksiköitä tilinhaltijan
toimeksiannon mukaisesti.
25 §
Päästöyksiköiden siirrot
tilien välillä
Rekisterinpitäjä toteuttaa sellaiset tilinhaltijan
toimeksiantojen mukaiset päästöyksiköiden siirrot,
joihin tilinhaltijalla on 15 §:ssä tarkoitettu
valtuutus, tämän kansallisessa rekisterissä olevalta
päästöoikeustililtä toisessa
yhteisön päästökauppajärjestelmään
kuulumattomassa ilmastosopimuksen tapahtumalokiin yhdistetyssä rekisterissä olevalle
tilille, jollei siirto ole Kioton pöytäkirjan,
osapuolikokouksen päätösten tai yhteisölainsäädännön
vastainen.
Samoin rekisterinpitäjän tulee kirjata päästöyksiköiden
siirrot yhteisön päästökauppajärjestelmään
kuulumattomassa ilmastosopimuksen tapahtumalokiin yhdistetyssä rekisterissä olevalta
tililtä sellaiselle kansallisessa rekisterissä olevalle
päästöoikeustilille, jonka haltijalla
on 15 §:ssä tarkoitettu valtuutus ja jolle tämän toisen
rekisterin rekisterinpitäjä on ne osoittanut,
jollei siirto ole Kioton pöytäkirjan, osapuolikokouksen
päätösten tai yhteisölainsäädännön vastainen.
Rekisterinpitäjän velvollisuudesta suorittaa päästöyksiköiden
siirtoja yhteisön päästökauppajärjestelmään
kuuluvissa rekistereissä olevien tilien välillä säädetään
komission rekisteriasetuksessa.
Jos rekisterinpitäjä toteaa, ettei se voi
toteuttaa siirtoa tilinhaltijan pyynnön mukaisesti, sen on
ilmoitettava siitä välittömästi
tilinhaltijalle ja yksilöitävä syy, miksi
siirtoa ei voida suorittaa.
26 §
Yleisrajoitus päästöyksiköiden
siirroille
Tämän lain nojalla annettu hyväksyntä tai valtuutus
ei anna oikeutta saada päästöyksiköitä siirretyksi
kansallisessa rekisterissä olevalle tilille tai pois tililtä,
jos:
1) itse siirto olisi Kioton pöytäkirjan,
osapuolikokouksen päätösten tai yhteisölainsäädännön vastainen;
taikka
2) siirto johtaisi tilanteeseen, jossa kansallisen
rekisterin päästöoikeustileillä ja
poistotilillä yhteensä olevien:
a) kaikkien päästöoikeuksien
ja muiden päästöyksiköiden kokonaismäärä alittaa
osapuolikokouksen päätöksissä määritellyn
raja-arvon; tai
b) määrätynlaisista hankkeista
peräisin olevien päästöyksiköiden
kokonaismäärä ylittää osapuolikokouksen
päätöksissä määritellyn
raja-arvon.
Jos päästöyksiköiden siirtoja
pois kansallisessa rekisterissä olevalta tililtä joudutaan
rajoittamaan 1 momentin 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta syystä,
rekisterinpitäjä tallettaa saamansa siirtoja koskevat
toimeksiannot ja toteuttaa ne rajoituksen syyn poistuttua toimeksiantojen
saapumisjärjestyksessä.
27 §
Päästöyksiköiden siirtäminen
poisto- ja mitätöintitileille
Rekisterinpitäjä suorittaa päästöyksiköiden siirrot
kansallisen rekisterin eri tileiltä poistotilille tilinhaltijan
toimeksiannosta ja mitätöintitileille joko komission
rekisteriasetuksessa säädetyissä tapauksissa
tai tilinhaltijan toimeksiannosta. Jos muusta syystä kuin
toimeksiannosta tapahtuva siirto edellyttää valintaa
eri päästöyksikkötyyppien välillä,
rekisterinpitäjän on annettava tilinhaltijalle
mahdollisuus suorittaa tämä valinta.
28 §
Rajoitukset päästöyksiköiden
siirtämisessä seuraavalle velvoitekaudelle
Rekisterinpitäjän on osapuolikokouksen päätöksillä määritellyn,
velvoitekauden jälkeiseen aikaan sijoittuvan lisäkauden
päätyttyä siirrettävä mitätöintitilille
kunkin tilinhaltijan päästöoikeustilillä olevat
sellaiset poistoyksiköt ja poistoyksiköistä muunnetut
päästövähennysyksiköt, jotka
ovat syntyneet edellisellä velvoitekaudella.
Jos päättyneen lisäkauden
loputtua ja sen jälkeen kun 1 momentin mukainen toimenpide
on tehty:
1) kansallisen rekisterin päästöoikeustileillä on
edelleen sellaisia päästövähennysyksiköitä tai
sertifioituja päästövähennyksiä,
jotka olivat syntyneet ennen päättyneen velvoitekauden
loppua ja
2) tällaisten yksiköiden määrä kaikilla
päästöoikeustileillä yhteensä on
jommankumman tai molempien päästöyksikkötyyppien
osalta suurempi kuin 2,5 prosenttia päättyneelle
velvoitekaudelle määritellystä Suomen
sallitusta päästömäärästä,
rekisterinpitäjän on siirrettävä 1
kohdassa tarkoitettuja yksiköitä päästöoikeustileiltä mitätöintitilille
sellainen määrä, että 2 kohdassa
tarkoitettu raja kyseisen päästöyksikkötyypin
osalta saavutetaan. Kyseisenlaisia päästöyksiköitä on
tällöin siirrettävä päästöoikeustileiltä samassa
suhteessa kuin mitä kullakin tilillä olevat tällaiset
yksiköt ovat kaikilla päästöoikeustileillä olevien
tällaisten yksiköiden summasta.
Jos 2 momentin nojalla tulisi siirrettäväksi päästöyksikön
osa, siirretään kokonainen yksikkö.
Rekisterinpitäjän on hyvissä ajoin
ennen lisäkauden loppua muistutettava tilinhaltijoita rekisterinpitäjälle
tässä pykälässä säädetyistä velvoitteista.
29 §
Päästöyksikköjen kokonaisvarannon
valvonta
Ympäristöministeriön tehtävänä on
seurata kansallisessa rekisterissä olevien päästöyksikköjen
kokonaisvarannon kehitystä. Tätä varten rekisterinpitäjän
on säännöllisesti ilmoitettava ympäristöministeriölle
kaikkien päästökauppalaissa tarkoitettujen
toiminnanharjoittajien sekä kaikkien muiden tilinhaltijoiden
tileillä yhteensä olevien päästöoikeuksien
ja muiden päästöyksikkötyyppien
kokonaismäärät sekä poistotilillä olevien
päästöyksiköiden määrä.
30 §
Rekisterissä olevien tietojen julkisuus
Kansallisessa rekisterissä olevien tietojen julkisuudesta
on voimassa, mitä komission rekisteriasetuksessa siitä säädetään.