1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tämän lain säännöksiä sovelletaan
kansainväliseen oikeusapuun sekä tuomioiden tunnustamiseen
ja täytäntöönpanoon siviili-
ja kauppaoikeuden alalla.
Tässä laissa tarkoitettuun kansainväliseen
oikeusapuun kuuluvat:
1) oikeudenkäyntiasiakirjojen ja muiden asiakirjojen
tiedoksianto;
2) todistajien ja asiantuntijoiden sekä asianosaisten
kuuleminen, asiantuntijalausuntojen hankkiminen, katselmusten toimittaminen, asiakirjojen
ja esinetodisteiden hankkiminen sekä muiden todisteiden
ja selvitysten vastaanottaminen ja toimittaminen siviili- ja kauppaoikeudellisen
asian käsittelyä varten;
3) muu siviili- ja kauppaoikeudellisen asian käsittelyä varten
tarvittava oikeusapu.
Tätä lakia sovelletaan, jollei muusta laista, Euroopan
unionin lainsäädännöstä tai
Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta
muuta johdu.
2 §
Keskusviranomainen
Tämän lain soveltamisalaan kuuluvista tehtävistä huolehtivana
keskusviranomaisena toimii oikeusministeriö.
Keskusviranomaisena oikeusministeriön tehtävänä on:
1) ottaa tarvittaessa vastaan vieraan valtion viranomaisen
lähettämät oikeusapupyynnöt;
2) huolehtia itse tai toimivaltaisten Suomen viranomaisten
välityksellä vieraan valtion viranomaisten lähettämien
oikeusapupyyntöjen täyttämisestä;
3) lähettää tarvittaessa
Suomen toimivaltaisten viranomaisten oikeusapupyynnöt vieraan valtion
viranomaisille;
4) huolehtia asiakirjojen kääntämisestä siten kuin
tässä laissa säädetään;
5) huolehtia muista keskusviranomaiselle kuuluvista
tehtävistä.
3 §
Suomen viranomaiselle tehty oikeusapupyyntö
Vieraan valtion viranomaisen pyyntö oikeusavun antamisesta
tehdään suoraan sille viranomaiselle, jonka toimivaltaan
pyynnön täyttäminen kuuluu. Pyyntö voidaan
myös lähettää oikeusministeriölle.
Jos oikeusapupyyntö on lähetetty oikeusministeriölle,
ministeriön tulee viipymättä toimittaa
pyyntö sille viranomaiselle, jonka toimivaltaan pyynnön
täyttäminen kuuluu.
Jos oikeusapupyyntö saapuu muulle kuin 1 tai 2 momentissa
mainitulle viranomaiselle, pyyntö on lähetettävä edelleen
sille viranomaiselle, jonka toimivaltaan pyynnön täyttäminen
kuuluu.
4 §
Oikeusapupyyntö vieraan valtion viranomaiselle
Oikeusapupyynnön vieraalle valtiolle voi tehdä tuomioistuin,
oikeusministeriö tai muu toimivaltainen oikeusviranomainen.
Oikeusapupyyntö lähetetään
vieraalle valtiolle noudattaen vieraan valtion edellyttämää järjestystä sekä ottaen
huomioon, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä mahdollisesti
voimassa olevassa sopimuksessa määrätään.
Jollei Suomen ja vieraan valtion välillä ole oikeusapupyynnön
tekemistä koskevaa sopimusta, pyyntö lähetetään
vieraalle valtiolle ulkoasiainministeriön välityksellä.
2 luku
Oikeusavun antaminen
5 §
Oikeusapupyynnön muoto ja sisältö
Vieraan valtion viranomaisen Suomen viranomaiselle osoittama
oikeusapupyyntö tehdään kirjallisesti.
Pyyntö voidaan lähettää myös
sähköisenä viestinä. Jos sähköisenä viestinä lähetetyn
pyynnön tai siihen liittyvän asiakirjan oikeaperäisyydestä tai
sisällöstä syntyy epäilystä,
voi oikeusministeriö tai viranomainen, jonka toimivaltaan
pyynnön täyttäminen kuuluu, edellyttää, että pyyntö vahvistetaan
tarvittavilta osilta kirjallisesti. Jos oikeusapupyyntö koskee
asiakirjan tiedoksi antamista, pyyntö on tehtävä kirjallisesti
ja siihen on liitettävä tiedoksi annettava asiakirja.
Oikeusapupyyntöä ja siihen liittyviä asiakirjoja
ei tarvitse laillistaa, ellei siihen ole erityistä syytä.
Oikeusapupyynnön tulee sisältää seuraavat tiedot:
1) pyynnön tehnyt viranomainen ja viranomainen,
jota pyydetään suorittamaan toimenpide;
2) asianosaisten ja tarvittaessa heidän edustajiensa
nimet ja yhteystiedot;
3) oikeudenkäynnin laatu ja kohde sekä lyhyt selostus
asiasta tai, jos pyyntö koskee asiakirjan tiedoksiantoa,
asiakirjan laatu;
4) pyynnön sisältö ja perusteet.
Jos pyyntö koskee todisteiden vastaanottamista, oikeusapupyynnön
tulee sisältää myös 21 §:ssä tarkoitetut
tiedot.
Oikeusapupyyntö voidaan täyttää,
vaikka pyyntö ei täytä 2 tai 3 momentissa
säädettyjä vaatimuksia, jos puutteellisuudet
ovat sen laatuisia, että ne eivät estä pyynnön
toimeenpanoa.
6 §
Oikeusapupyynnön kieli
Suomelle osoitettu oikeusapupyyntö on tehtävä suomen,
ruotsin tai englannin kielellä taikka siihen on pyynnöstä liitettävä käännös
jollekin näistä kielistä. Pyyntöön
liittyvien asiakirjojen tulee samoin olla joko suomen, ruotsin tai
englannin kielellä taikka niihin on liitettävä käännökset
jollekin näistä kielistä, jollei tässä laissa jäljempänä toisin
säädetä.
Jos oikeusapupyyntö tai sen liitteet on laadittu muulla
kuin 1 momentissa tarkoitetulla kielellä, viranomainen,
jonka toimivaltaan pyynnön täyttäminen
kuuluu, voi harkintansa mukaan täyttää pyynnön,
jollei pyynnön täyttämiselle tämän
lain mukaan muuten ole estettä.
7 §
Oikeusapupyynnön täyttäminen
Oikeusapupyynnön täyttämisessä noudatetaan
Suomen lain mukaista menettelyä, jollei jäljempänä toisin
säädetä. Pyyntö on täytettävä viipymättä,
ja pyynnön toimeenpanossa on, mikäli mahdollista,
noudatettava pyynnössä esitettyjä tai
siitä muuten ilmeneviä määräaikoja.
Jos oikeusapupyyntö tai siihen liitetyt asiakirjat
ovat niin puutteelliset, että pyyntöä ei
voida täyttää, pyynnön esittänyttä vieraan
valtion viranomaista on viipymättä pyydettävä täydentämään
pyyntöä taikka antamaan asiassa lisäselvityksiä.
Jos oikeusapupyyntöä ei voida täyttää tai
jos pyynnön täyttäminen viivästyy,
tästä on viipymättä ilmoitettava
pyynnön esittäneen vieraan valtion viranomaiselle
sekä samalla mainittava pyynnön täyttämättä jättämisen
peruste tai viivästyksen syyt.
8 §
Oikeusapupyynnössä esitetyn erityisen menettelyn
noudattaminen
Oikeusapupyyntöä täytettäessä voidaan
noudattaa pyynnössä esitettyä erityistä muotoa
tai menettelyä, jos tätä ei voida pitää Suomen
lainsäädännön vastaisena.
Jos pyyntöä ei voida täyttää noudattaen
pyynnössä esitettyä menettelyä,
on tästä viipymättä ilmoitettava
pyynnön esittäneen vieraan valtion viranomaiselle
sekä samalla tiedusteltava, onko pyyntö tästä huolimatta
toimeenpantava.
9 §
Pakkokeinojen käytön rajoitukset
Jos oikeusapupyyntö sisältää kutsun
saapua kuultavaksi vieraan valtion viranomaiseen, Suomen viranomainen
ei saa velvoittaa kuultavaksi kutsuttua noudattamaan kutsua eikä käyttää kuultavaksi
kutsuttua vastaan pakkokeinoja kutsun noudattamatta jättämisen
johdosta.
Todistajan ja asianomistajan velvollisuudesta noudattaa toisen
pohjoismaan tuomioistuimen kutsua saapua kuultavaksi säädetään
velvollisuudesta saapua toisen pohjoismaan tuomioistuimeen eräissä tapauksissa
annetussa laissa (349/1975).
10 §
Ehdottomat kieltäytymisperusteet
Oikeusapua ei anneta, jos oikeusavun antaminen saattaisi loukata
Suomen täysivaltaisuutta taikka vaarantaa Suomen turvallisuutta
tai muita olennaisia etuja. Oikeusapua ei myöskään
anneta, jos oikeusavun antaminen olisi Suomen oikeusjärjestyksen
perusperiaatteiden vastaista.
11 §
Oikeusavun epäämisestä päättäminen
Oikeusavun epäämisestä päättää se
viranomainen, jonka toimivaltaan pyynnön täyttäminen
kuuluu. Jos oikeusapupyyntö on lähetetty keskusviranomaisena
toimivalle oikeusministeriölle, oikeusministeriö voi
toimittamatta pyyntöä viranomaiselle, jonka toimivaltaan
pyynnön täyttäminen kuuluu, päättää,
että oikeusapua ei anneta, jos on ilmeistä, että oikeusapua
ei voida asiassa antaa.
Päätökseen, jolla vieraan valtion
viranomaisen esittämä oikeusapupyyntö on
evätty, ei saa hakea muutosta.
12 §
Oikeusavun antamisesta aiheutuvat kustannukset
Vieraan valtion viranomaisen pyynnöstä annetusta
oikeusavusta aiheutuvista kustannuksista ei peritä korvausta
pyynnön esittäneeltä vieraalta valtiolta,
ellei jäljempänä tässä laissa
toisin säädetä.
3 luku
Oikeusavun antaminen asiakirjan tiedoksiannossa
13 §
Tiedoksiantopyyntö
Vieraan valtion viranomaisen pyyntö tiedoksiannon toimittamisesta
voidaan lähettää oikeusministeriölle
tai toimittaa suoraan sille käräjäoikeudelle,
jonka toimivaltaan tiedoksiannosta huolehtiminen kuuluu.
14 §
Toimivaltaiset viranomaiset
Asiakirjan tiedoksiannosta huolehtii sen paikkakunnan käräjäoikeus,
jonka tuomiopiirissä tiedoksiannon vastaanottajalla on
kotipaikka tai joka muutoin voi tarkoituksenmukaisesti huolehtia
tiedoksiannosta. Jos pyyntö on toimitettu tuomioistuimelle,
jonka tehtäviin tiedoksiannon toimittaminen ei kuulu, tuomioistuimen
on viipymättä lähetettävä pyyntö ja
siihen liittyvät asiakirjat toimivaltaiselle käräjäoikeudelle, jollei
pyynnön vastaanottanut tuomioistuin katso itse voivansa
huolehtia tiedoksiannosta.
15 §
Tiedoksianto
Tiedoksianto toimitetaan noudattaen sitä menettelyä,
jota Suomen lain mukaan on vastaavan asiakirjan tiedoksiannossa
noudatettava, taikka noudattaen pyynnössä esitettyä erityistä menettelyä,
jos tätä ei voida pitää Suomen
lainsäädännön vastaisena. Asiakirjaa
ei kuitenkaan saa antaa tiedoksi kuuluttamalla tai muulla vastaavalla tavalla.
Asiakirjan tiedoksianto toimitetaan 1 momentin mukaisesti, jos
tiedoksi annettava asiakirja on suomen tai ruotsin kielellä taikka
jos tiedoksi annettavaan asiakirjaan on liitetty käännös
jommallekummalle näistä kielistä. Asiakirja
voidaan tämän estämättä kuitenkin
antaa tiedoksi, jos se, jolle asiakirja on annettava tiedoksi, suostuu
ottamaan sen vastaan tai hallitsee sitä kieltä, jolla
asiakirja tai sen käännös on laadittu.
16 §
Ilmoitus tiedoksiannon toimittamatta jättämisestä
Jos tiedoksiantoa ei voida toimittaa sen johdosta, että vastaanottajan
olinpaikka on tuntematon tai vastaanottaja ei ole Suomessa taikka muusta
syystä, tästä on viipymättä ilmoitettava pyynnön
esittäneelle vieraan valtion viranomaiselle ja samalla
mainittava ne syyt, joiden vuoksi tiedoksiantoa ei ole voitu toimittaa.
17 §
Konsuliviranomaisen toimittama tiedoksianto
Tiedoksiannon Suomessa voi edellä sanotun lisäksi
pakkokeinoja käyttämättä toimittaa
myös vieraan valtion konsuliviranomainen tai konsuliviranomaisen
tehtävistä huolehtiva diplomaattinen edustaja.
4 luku
Oikeusapupyyntö asiakirjan tiedoksi antamiseksi
18 §
Suomen viranomaisen vieraan valtion viranomaiselle osoittama
tiedoksiantopyyntö
Jos oikeudenkäyntiasiakirja on annettava tiedoksi ulkomailla,
tuomioistuin tekee tiedoksiantoa koskevan pyynnön ulkomaan
viranomaiselle. Muun asiakirjan tiedoksiantoa koskevan pyynnön
tekee vaadittaessa käräjäoikeus.
19 §
Tiedoksiantopyynnön muoto ja sisältö
Tiedoksiantoa koskeva oikeusapupyyntö on laadittava
sen viranomaisen hyväksymällä kielellä,
jolta oikeusapua pyydetään. Tiedoksiantoa koskevaan
pyyntöön on liitettävä tiedoksiannettavat
asiakirjat. Pyynnöstä on käytävä ilmi
asiakirjan antanut viranomainen, tarpeelliset tiedot asianosaisista,
vastaanottajan osoite, tiedoksiannettavan asiakirjan laatu sekä mitä erityistä menettelyä
tiedoksiannossa
mahdollisesti halutaan noudatettavaksi.
Pyyntöön liitetyt asiakirjat on tarvittaessa käännettävä pyynnön
vastaanottavan valtion hyväksymälle kielelle.
Tuomioistuin vastaa itse tuottamiensa asiakirjojen kääntämisestä.
Muiden asiakirjojen kääntämisestä vastaa
asianosainen itse.
5 luku
Oikeusavun antaminen todisteiden vastaanottamisessa
20 §
Todisteiden vastaanottaminen ja asianosaisten kuuleminen tuomioistuimessa
Jos vieraan valtion viranomaisen tekemä oikeusapupyyntö koskee
todistajan tai asiantuntijan kuulemista, asiakirjojen esittämistä,
katselmuksen toimeenpanoa tai muiden todisteiden hankkimista taikka
asianosaisen kuulemista ja pyydetty toimenpide kuuluu tuomioistuimen
toimivaltaan, kuulemisesta ja todisteiden vastanottamisesta huolehtii
käräjäoikeus. Todisteiden vastaanottaminen
edellyttää, että asiaa koskeva oikeudenkäynti
on vireillä pyynnön esittäneen vieraan
valtion tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä tai
muussa vastaavassa riidanratkaisumenettelyssä.
Todisteiden vastaanottamisesta ja asianosaisten kuulemisesta
huolehtii sen paikkakunnan käräjäoikeus,
jonka tuomiopiirissä kuultavalla on kotipaikka tai asuinpaikka
taikka jossa todisteiden vastaanottaminen tai kuuleminen muuten voi
tarkoituksenmukaisesti tapahtua.
21 §
Todisteiden vastaanottamista koskevan oikeusapupyynnön
muoto ja sisältö
Todisteiden vastaanottamista koskevan oikeusapupyynnön
tulee 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen
lisäksi sisältää seuraavat tiedot:
1) pyydettäessä jonkun kuulemista,
hänen nimensä ja osoitteensa, kuultavalle esitettävät
kysymykset tai ne seikat, joista häntä on tarkoitus kuulla,
tarvittaessa tieto pyynnön esittäneen viranomaisen
valtion lainsäädäntöön
sisältyvästä oikeudesta kieltäytyä todistamasta,
mahdollinen pyyntö vastaanottaa todistus valan tai vakuutuksen
nojalla ja ilmoitus tällöin käytettävästä kaavasta
sekä tarvittaessa muut pyynnön esittäneen viranomaisen
tarpeellisina pitämät tiedot;
2) pyydettäessä muuta todisteiden
vastaanottamista, tutkittavat asiakirjat ja muut esineet;
3) pyyntö tietyn menettelyn noudattamisesta todisteiden
vastaanottamisessa sekä sitä koskevat tarpeelliset
tiedot.
22 §
Läsnäolo ja osallistuminen todisteita vastaanotettaessa
Jollei toisin säädetä, pyynnön
esittäneen valtion toimivaltaisella viranomaisella, asianosaisilla
sekä sillä, jota asia muutoin koskee, on oikeus
olla läsnä ja esittää kysymyksiä kuultaessa todistajia,
asiantuntijoita tai asianosaisia taikka suoritettaessa muuta pyydettyä toimenpidettä.
Pyydetyn toimenpiteen ajasta ja paikasta on ilmoitettava pyynnön
esittäneelle vieraan valtion viranomaiselle hyvissä ajoin.
23 §
Oikeus kieltäytyä todistamasta
Sillä, jota kuullaan vieraan valtion viranomaisen tekemän
oikeusapupyynnön nojalla todistajana tai asiantuntijana
Suomen tuomioistuimessa, on oikeus kieltäytyä todistamasta
tai antamasta lausuntoa, jos hänellä on tähän
oikeus tai velvollisuus Suomen tai pyynnön esittäneen
valtion lain mukaan. Vieraan valtion laki otetaan huomioon, jos
oikeus tai velvollisuus kieltäytyä todistamasta
on todettu vieraan valtion tekemässä oikeusapupyynnössä tai
jos pyynnön tehnyt vieraan valtion viranomainen tämän
vahvistaa Suomen tuomioistuimen pyynnöstä taikka
jos kieltäytymisperuste muuten on tuomioistuimen tiedossa.
Sillä, jolla on vieraan valtion viranomaisen tekemän
oikeusapupyynnön nojalla velvollisuus esittää tuomioistuimessa
asiakirja tai esine, on oikeus kieltäytyä asiakirjan
tai esineen esittämisestä, jos hänellä on
siihen oikeus tai velvollisuus Suomen tai pyynnön esittäneen
valtion lain mukaan.
24 §
Pakkokeinot
Oikeusapuna pyydetyn todisteen vastaanottamiseksi voidaan 23 §:ssä tarkoitettu
henkilö pakkokeinoin velvoittaa saapumaan tuomioistuimeen
tai täyttämään pyydetty toimi
vain, jos pakkokeinoa Suomen lain mukaan saa sellaiseen tarkoitukseen
käyttää.
25 §
Kulukorvaukset
Sillä, joka on velvollinen saapumaan vieraan valtion
oikeusapupyynnön perusteella tuomioistuimeen, on oikeus
pyynnöstä saada valtion varoista kohtuullinen
korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta
menetyksestä siten kuin valtion varoista maksettavista
todistelukustannuksista annetussa laissa (666/1972) säädetään.
Asianosaisten kustannuksia ei korvata valtion varoista.
Edellä 1 momentin nojalla maksetut korvaukset jäävät
valtion vahingoksi.
Henkilö, joka on velvollinen vieraan valtion oikeusapupyynnön
perusteella saapumaan tuomioistuimeen kuultavaksi tai täyttämään
muun oikeusapupyynnössä tarkoitetun toimen, voi pyytää oikeudenkäynnin
asianosaiselta korvausta pyynnön täyttämisestä aiheutuneista
kuluista ja kustannuksista. Oikeusapupyynnön täyttämisestä vastaavan
tuomioistuimen on tällöin kirjattava esitetty
korvauspyyntö ja välitettävä se
oikeusapua pyytäneelle viranomaiselle.
6 luku
Oikeusapupyyntö todisteiden vastaanottamiseksi
26 §
Oikeusapupyynnön tekemisestä päättäminen
Tuomioistuin voi vireillä olevassa siviili- tai kauppaoikeudellisessa
asiassa asianosaisen pyynnöstä tai viran puolesta
päättää oikeusapupyynnön
tekemisestä todisteiden vastaanottamiseksi vieraassa valtiossa.
Jos vieraan valtion viranomainen edellyttää oikeusapupyynnön
täyttämiseksi sille aiheutuvien kustannusten
korvaamista, nämä korvaukset maksetaan valtion
varoista. Jos oikeusapupyyntö on tehty asianosaisen pyynnöstä,
ja korvaukset ovat määrältään
huomattavat, tuomioistuin voi harkintansa mukaan velvoittaa oikeusapupyynnön
tekemistä pyytäneen asianosaisen korvaamaan valtiolle
aiheutuneet kulut kokonaan tai osittain.
27 §
Todisteiden vastaanottamista koskevan oikeusapupyynnön
muoto ja sisältö
Vieraan valtion viranomaiselle osoitetun oikeusapupyynnön
tulee sisältää 5 §:n
2 momentissa ja 21 §:ssä tarkoitetut
tiedot.
Oikeusapupyyntö on laadittava sen viranomaisen hyväksymällä kielellä, jolta oikeusapua
pyydetään. Tuomioistuin vastaa oikeusapupyynnön
kääntämisestä, ja siitä aiheutuvat
kulut jäävät valtion vahingoksi. Jos
oikeusapupyynnön kääntämisestä aiheutuu
huomattavia kuluja, tuomioistuin voi harkintansa mukaan velvoittaa pyynnön
esittämistä pyytäneen asianosaisen korvaamaan
nämä kulut valtiolle osittain tai kokonaan.
Jos tuomioistuin katsoo aiheelliseksi liittää pyyntöön
asiakirjoja, asiakirjat on käännettävä pyynnön
vastaanottavan valtion hyväksymälle kielelle.
Pyyntöön liitettävien asiakirjojen kääntämisestä vastaa
asianosainen.
7 luku
Oikeusavun antaminen muun kuin viranomaisen pyynnöstä
28 §
Todisteiden vastaanottaminen oikeuden valvomista varten vieraassa
valtiossa
Jos tämän lain soveltamisalaan kuuluva asia ei
ole vireillä ulkomaan tuomioistuimessa tai vastaavassa
riidanratkaisuelimessä, mutta oikeusavun
antaminen on tarpeen oikeusapua pyytävän henkilön
oikeuden toteennäyttämiseksi ulkomailla,
hän saa pyytää todistajaa kuultavaksi
taikka vahvistaa vakuutuksellaan oikeaksi kertomuksen, selvityksen,
ilmoituksen tai todistuksen.
Todistajan kuulemisesta sekä kertomuksen, selvityksen,
ilmoituksen ja todistuksen vahvistamisesta huolehtii sen paikkakunnan
käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä kuultavalla
tai, jos kyse ei ole todistajan kuulemisesta, pyynnön esittäneellä on
kotipaikka tai asuinpaikka taikka jonka tuomiopiirissä todistelun
vastaanottaminen muutoin voi tarkoituksenmukaisesti tapahtua.
Todistelu voidaan pyydettäessä ottaa vastaan ja
vakuutus tehdä käyttäen erityistä muotoa
tai menettelyä, jos tätä ei voida pitää Suomen
lainsäädännön vastaisena.
29 §
Asiakirjan vahvistaminen
Käräjätuomari tai julkinen notaari
vahvistaa oikeaksi 28 §:ssä mainittuun
tarkoitukseen tarvittavia allekirjoituksia, todistuksia ja muita asiakirjoja.
Julkinen notaari voi vahvistaa annetuksi määrämuotoisen
tai muun kirjallisen kertomuksen, selvityksen tai ilmoituksen siten
kuin julkisesta notaarista annetun lain (420/2014) 2 §:n
2 momentissa säädetään.
8 luku
Tuomion tunnustaminen ja täytäntöönpano
30 §
Ulkomaisen tuomion tunnustaminen ja täytäntöönpano
Vieraan valtion tuomioistuimen siviili- tai kauppaoikeudellisessa
asiassa antama tuomio ja päätös tunnustetaan
ja pannaan täytäntöön Suomessa,
jos siitä on erikseen sovittu tai siitä erikseen
säädetään.
Tämän lain säännöksiä sovelletaan
tuomion tai päätöksen tunnustamiseen
ja täytäntöönpanoon siltä osin
kuin toisin ei ole sovittu tai toisin säädetä.
31 §
Menettely
Vieraassa valtiossa annetun tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi
vahvistamista pyydetään käräjäoikeudelta.
Asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin,
mitä hakemusasioiden käsittelystä oikeudenkäymiskaaren
8 luvussa säädetään.
Jos vieraassa valtiossa annettu tuomio on hakemuksesta vahvistettu
Suomessa täytäntöönpanokelpoiseksi
vastapuolta kuulematta ilman, että päätöksen
antamisesta on ilmoitettu hakijan vastapuolelle oikeudenkäymiskaaren
8 luvun 11 §:n mukaisesti, päätös
on annettava hänelle tiedoksi. Käräjäoikeus
huolehtii päätöksen tiedoksiannosta siten
kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa haasteen tiedoksiannosta
säädetään.
32 §
Muutoksenhaku
Vieraassa valtiossa annetun tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi
vahvistamista koskevaan päätökseen saa
hakea muutosta siten kuin muutoksenhausta asianomaisen tuomioistuimen
tuomioon säädetään. Jos päätös
on annettu hakijan vastapuolelle tiedoksi siten kuin 31 §:n
2 momentissa säädetään, päätös
katsotaan muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovellettaessa
hänen osaltaan annetuksi tiedoksiantopäivänä.
33 §
Oikeudenkäyntikuluja koskevan päätöksen
täytäntöönpano
Riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevan sopimuksen
(SopS 2/1957) tai kansainvälisluonteisten oikeudenkäyntien
helpottamisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 47/1988) osapuolena olevan
valtion tuomioistuimen siviili- tai kauppaoikeudellisessa asiassa
antama päätös, jolla kantaja tai väliintullut
asianosainen on määrätty maksamaan oikeudenkäyntikuluja,
on Suomessa täytäntöönpanokelpoinen,
kun se on hakemuksesta vahvistettu täytäntöönpanokelpoiseksi.
Päätöksen vahvistamista täytäntöönpanokelpoiseksi
pyydetään käräjäoikeudelta,
jollei vieraan valtion kanssa ole toisin sovittu.
Hakemukseen on liitettävä:
1) oikeaksi todistettu jäljennös
päätöksen niistä osista, joista
käyvät ilmi asian laatu, asianosaisten nimet ja
asema oikeudenkäynnissä sekä velvollisuus
oikeudenkäyntikulujen suorittamiseen; sekä
2) todistus siitä, että päätös
on lainvoimainen ja täytäntöönpanokelpoinen
siinä valtiossa, jossa se on annettu.
Jos päätös on laadittu muulla kielellä kuin suomeksi
tai ruotsiksi, hakemukseen on liitettävä oikeaksi
todistettu käännös siitä jommallekummalle
näistä kielistä, jollei käräjäoikeus myönnä tästä poikkeusta.
34 §
Oikeudenkäyntikuluja koskevan päätöksen
vahvistaminen täytäntöönpanokelpoiseksi
Käräjäoikeuden on ratkaistava 33 §:ssä tarkoitettu
asia asianosaisia kuulematta. Jos hakemus täyttää sille
asetetut muotovaatimukset, käräjäoikeuden
on vahvistettava oikeudenkäyntikuluja koskeva päätös
täytäntöönpanokelpoiseksi. Päätös
pannaan tällöin täytäntöön
niin kuin Suomen tuomioistuimen lainvoiman saanut tuomio, jollei
ylempi viranomainen toisin määrää.
Asianosaisen pyynnöstä käräjäoikeuden
tulee myös vahvistaa päätöksen
kääntämisestä ja käännöksen
oikeaksi todistamisesta aiheutuneiden kustannusten määrä sekä määrätä kustannukset
perittäviksi ulosottotoimin samalla tavoin kuin 1 momentissa
oikeudenkäyntikuluista säädetään.
Asian käsittelystä tai asiassa annettavasta
toimituskirjasta ei peritä maksua.
Sen paikkakunnan käräjäoikeus, jonka
tuomiopiirissä täytäntöönpano
voi tapahtua, on asiassa toimivaltainen. Asian käsittelyssä noudatetaan,
mitä 31 §:ssä säädetään,
jollei muussa laissa toisin säädetä tai
vieraan valtion kanssa tehdyssä sopimuksessa toisin määrätä.
35 §
Todistus Suomessa annetun ratkaisun täytäntöönpanokelpoisuudesta
Jos Suomessa annettu tuomio tai muu ratkaisu taikka sovinto
halutaan panna täytäntöön vieraassa
valtiossa, sen tuomioistuimen tai viranomaisen, joka on antanut
tuomion tai muun ratkaisun taikka vahvistanut sovinnon, on pyynnöstä annettava
todistus ratkaisun tai sovinnon täytäntöönpanokelpoisuudesta
Suomessa.