11 luku
Toimintapääoma
1 §
Vakuutusyhtiön toimintapääomalla
tarkoitetaan määrää, jolla vakuutusyhtiön
varojen on katsottava ylittävän yhtiön
velat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset siten kuin tämän
luvun 2—5 §:ssä ja 14 luvun 5 b §:n
5 ja 6 momentissa säädetään.
2 §
Vakuutusyhtiön toimintapääomaan
luetaan:
1) 4 §:ssä säädetyin
rajoituksin, maksettu osakepääoma tai maksettu
pohjarahasto ja takuupääoma;
2) 4 §:ssä säädetyin
rajoituksin, yhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella, kun 25 prosenttia osakepääomasta
tai pohjarahaston ja takuupääoman yhteismäärästä on
maksettu, puolet maksamatta olevasta osakepääoman
määrästä tai pohjarahaston ja
takuupääoman yhteismäärästä;
3) sidotun ja vapaan oman pääoman
rahastot;
4) tilikauden ja edellisten tilikausien voitto;
5) kirjanpitolain 5 luvun 12 §:n 1 momentin nojalla
taseeseen merkitty poistoero ja 5 luvun 15 §:ssä tarkoitetut
vapaaehtoiset varaukset;
6) taseen omaisuuden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen
positiivinen erotus siltä osin kuin sitä ei voida
pitää luonteeltaan poikkeuksellisena;
7) yhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella, 3 §:ssä säädetyin
ehdoin ja 4 §:ssä säädetyin
rajoituksin, täysin maksettu pääoma yhtiön
vähintään viideksi vuodeksi tai vähintään
viiden vuoden irtisanomisajalla ottamasta pääomalainasta;
8) 4 §:ssä säädetyin
rajoituksin, toiminnassa olevan keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön 10 luvun
7 §:n 1 momentissa tarkoitettu kyseiseksi tilikaudeksi
taksoitettavissa oleva lisämaksu, josta voidaan
kuitenkin ottaa huomioon korkeintaan puolet enimmäismaksujen
ja perittyjen maksujen erotuksesta;
9) henkivakuutusyhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella, 4 §:ssä säädetyin
rajoituksin 31 päivään joulukuuta 2009
saakka enintään 50 prosenttia viraston hyväksymällä tavalla
arvioidusta yhtiön tulevasta ylijäämästä;
10) henkivakuutusyhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella yhtiön noudattamien kustannuskuormitusperusteiden
mahdollistama määrä vakuutusten hankintamenoja,
viraston hyväksymällä tavalla arvioituina,
siltä osin kuin niitä ei ole vähennetty
vakuutusmaksuvastuusta tai aktivoitu taseen vastaaviin;
11) yhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella muut edellä esitettyihin eriin rinnastettavat
erät.
3 §
Jotta 2 §:n 7 kohdassa tarkoitettu pääomalaina
voidaan laskea osaksi toimintapääomaa, sen tulee
täyttää 1 luvun 4 §:n 2 momentissa
mainituissa säännöksissä olevien
ehtojen lisäksi seuraavat ehdot:
1) muussa tapauksessa kuin vakuutusyhtiön purkautuessa
tai konkurssissa lainan pääoma saadaan palauttaa
edellyttäen, että yhtiö pääoman
palauttamisen jälkeen täyttää tämän
luvun mukaiset vakavaraisuusvaatimukset;
2) lainasopimus ei saa sisältää määräystä, jonka
mukaan muissa oloissa kuin vakuutusyhtiötä purettaessa
tai konkurssissa velka on maksettava takaisin ennen sovittua eräpäivää;
3) lainasopimusta voidaan muuttaa vain vakuutusyhtiön
hakemuksesta Vakuutusvalvontaviraston luvalla.
4 §
Vakuutusyhtiön toimintapääomaan
saa lukea seuraavia eriä yhteensä enintään
määrän, joka vastaa 50 prosenttia toimintapääoman
vähimmäismäärästä:
1) 2 §:n 7 kohdassa tarkoitetut pääomalainat;
2) 2 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut, sellaiset osakeyhtiölain
3 luvun 1 b §:ssä tarkoitetut etuosakkeet, joiden
oikeus jako-osattomaan hyvitykseen muodostuu tilikausittain ja siirtyy
maksettavaksi sellaisten tilikausien osalta, joilta yhtiön
tilinpäätös ei osoita voitonjakokelpoisia
varoja, seuraavan voitonjakokelpoisia varoja osoittavan tilinpäätöksen
vahvistamisen jälkeen (kumulatiiviset etuosakkeet).
Edellä 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua maksamatta
olevaa määrää saa lukea toimintapääomaan
enintään määrän, joka
vastaa 50 prosenttia toimintapääoman vähimmäismäärästä.
Edellä 2 §:n 8 kohdassa tarkoitettua lisämaksua
saa lukea toimintapääomaan enintään
määrän, joka vastaa 50 prosenttia toimintapääoman vähimmäismäärästä.
Edellä 2 §:n 9 kohdassa tarkoitettua ylijäämää saa
lukea henkivakuutusyhtiön toimintapääomaan
enintään määrän, joka
vastaa 25 prosenttia toimintapääoman vähimmäismäärästä.
Edellä 1 momentissa luetelluista eristä 1
kohtaan sisältyviä määräajaksi
otettuja pääomalainoja ja 2 kohtaan sisältyviä sellaisia
kumulatiivisia etuosakkeita, joita koskee osakeyhtiölain 6 luvun
9 §:ssä tarkoitettu lunastusmääräys,
saa yhteensä lukea toimintapääomaan enintään
määrän, joka vastaa 25 prosenttia toimintapääoman vähimmäismäärästä.
Toimintapääomaan luettavaa pääomalainojen
määrää vähennetään
tasaisesti kultakin alkavalta vuodelta, jos lainan jäljellä oleva
laina-aika on vähemmän kuin viisi vuotta.
5 §
Toimintapääomasta on vähennettävä seuraavat
erät:
1) tilikauden ja edellisten tilikausien tappio;
2) taseen omaisuuden kirjanpitoarvojen ja käypien
arvojen positiivinen erotus;
3) voitonjakona jaettavaksi esitetty osa yhtiön
vapaasta omasta pääomasta;
4) vakuutuksen hankintamenojen tuloslaskelmaan kuluksi
merkitsemättä jätetty osuus siltä osin
kuin se ylittää yhtiön kustannuskuormitusperusteiden
mahdollistaman määrän;
5) aineettomien hyödykkeiden hankinnasta tuloslaskelmaan
kuluksi merkitsemättä jätetty osuus;
6) jos yhtiön korvausvastuuta laskettaessa käytetään
korkoutusta, vahinkovakuutusliikettä koskien, ilman korkoutusta
lasketun korvausvastuun ja korkoutetun korvausvastuun erotus muiden
kuin eläkevastuiden sekä vahinkovakuutusluokkien
1 ja 2 osalta;
7) kaikki sellaiset taseeseen merkitsemättömät
velkoihin rinnastettavat erät, joiden suoritusvelvollisuutta
on pidettävä todennäköisenä;
8) vieraasta sitoumuksesta annetut pantit ja kiinnitykset;
9) vakuutusyhtiön suorassa omistuksessa olevien
omien osakkeiden tai takuuosuuksien määrä;
10) johdannaissopimuksista vakuutusyhtiölle koituva
mahdollinen enimmäistappio.
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toimintapääomaan
2—5 §:n mukaan luettavista ja siitä vähennettävistä eristä.
6 §
Vakuutusyhtiön toimintapääomasta
on 8 ja 10 §:n mukaista takuumäärää vastaavan
määrän muodostuttava 2 §:n 1
ja 3—7 kohdassa tarkoitetuista eristä, joista
on vähennetty 5 §:ssä tarkoitetut erät.
7 §
Vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman
vähimmäismäärä on 2—4
momentissa tarkoitetun laskelman ja 5—7 momentissa tarkoitetun
laskelman tuloksista suurempi.
Yhtiön viimeksi kuluneen tilikauden vakuutusmaksutulo
jaetaan kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittää enintään
50 000 000 euroa ja toinen ylimenevän osan; ensimmäisestä otetaan 18
prosenttia, jälkimmäisestä 16 prosenttia
ja lasketaan ne yhteen. Näin saatu tulos kerrotaan suhdeluvulla,
joka saadaan vertaamalla kolmen viimeksi kuluneen tilikauden omalle
vastuulle jäävää korvauskulua
vastaavaan korvauskuluun ennen jälleenvakuuttajien osuuden
vähentämistä. Käytettävä suhdeluku
ei saa olla pienempi kuin 0,5.
Edellä 2 momentissa esitetyssä laskelmassa vakuutusluokkien
11, 12 ja 13 vakuutusmaksutuloa korotetaan 50 prosenttia. Tarvittaessa
voidaan käyttää tilastollisia menetelmiä maksutulon
kohdentamiseksi näihin luokkiin.
Jos yhtiön viimeksi kuluneen tilikauden vakuutusmaksutuotto
on suurempi kuin vakuutusmaksutulo, tehdään 2
ja 3 momentin mukainen laskelma käyttäen vakuutusmaksutulon
sijasta vakuutusmaksutuottoa.
Yhtiön kolmen viimeksi kuluneen tilikauden korvauskulujen
keskiarvo jaetaan kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittää enintään 35 000
000 euroa ja toinen ylimenevän osan; ensimmäisestä otetaan
26 prosenttia, toisesta 23 prosenttia ja lasketaan ne yhteen.
Näin saatu tulos kerrotaan suhdeluvulla, joka saadaan vertaamalla
kolmen viimeksi kuluneen tilikauden omalle vastuulle jäävää korvauskulua
vastaavaan korvauskuluun ennen jälleenvakuuttajien osuuden
vähentämistä. Käytettävä suhdeluku
ei saa olla pienempi kuin 0,5.
Jos vakuutukset ovat pääasiassa luotto-, myrsky-,
raesade- tai hallavakuutuksia, 5 momentissa mainittu korvauskulujen
keskiarvo lasketaan seitsemältä viimeksi kuluneelta
tilikaudelta.
Edellä 5 momentissa olevassa laskelmassa vakuutusluokkien
11, 12 ja 13 korvauskuluja korotetaan 50 prosenttia. Tarvittaessa
voidaan käyttää tilastollisia menetelmiä korvauskulujen
kohdentamiseksi näihin luokkiin.
Jos jälleenvakuutussopimusten luonne tai laatu on muuttunut
merkittävästi viimeksi kuluneesta tilikaudesta
tai jälleenvakuutussopimuksissa ei tapahdu todellista riskinsiirtoa
tai se on vähäistä, voi Vakuutusvalvontavirasto
vaatia, että 2 ja 5 momentissa tarkoitetuissa laskelmissa käytetään
korkeampaa suhdelukua kuin mikä saadaan, kun verrataan
kolmen viimeksi kuluneen tilikauden omalle vastuulle jäävää korvauskulua
vastaavaan korvauskuluun ennen jälleenvakuuttajien osuuden
vähentämistä.
Jos 2—7 momentin mukaisesti laskettu toimintapääoman
vähimmäismäärä on kuitenkin pienempi
kuin edeltävän vuoden toimintapääoman
vähimmäismäärä, on
toimintapääoman vähimmäismäärän
oltava vähintään edeltävän
vuoden toimintapääoman vähimmäismäärä kerrottuna
suhdeluvulla, joka saadaan, kun tilikauden lopun omalla vastuulla
oleva korvausvastuu jaetaan tilikauden alun omalla vastuulla olevalla korvausvastuulla.
Tämä suhdeluku ei kuitenkaan saa olla suurempi
kuin 1.
Vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman
on aina oltava vähintään 8 §:n
2 momentin mukaisen takuumäärän vähimmäismäärän
suuruinen.
8 §
Vahinkovakuutusyhtiön takuumäärän
muodostaa yksi kolmasosa 7 §:n mukaisesta toimintapääoman
vähimmäismäärästä.
Takuumäärän vähimmäismäärä on:
1) 3 000 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu
vahinkovakuutusluokkiin 10—15 tai tulevan jälleenvakuutuksen
osuus yhtiön vakuutusmaksutulon kokonaismäärästä tai
vastuuvelan kokonaismäärästä on
yli kymmenen prosenttia;
2) 2 000 000 euroa muissa tapauksissa.
9 §
Henkivakuutusyhtiön toimintapääoman
vähimmäismäärään
luettava osuus saadaan henkivakuutusluokkaan 1 ja 2 kuuluvien vakuutusten osalta,
henkivakuutusluokan 1 alakohdassa c tarkoitettuja lisävakuutuksia
lukuun ottamatta, laskemalla yhteen 2 ja 3 momentin mukaiset määrät.
Lasketaan 4 prosenttia vakuutusmaksuvastuun ja alkaneiden eläkkeiden
korvausvastuun summasta viimeksi kuluneen tilikauden lopussa. Näin
saatu tulos kerrotaan suhdeluvulla, joka saadaan vertaamalla viimeksi
kuluneen tilikauden omalla vastuulla olevaa vakuutusmaksuvastuun
ja alkaneiden eläkkeiden korvausvastuun summaa vastaavaan
summaan ennen jälleenvakuuttajien osuuden vähentämistä.
Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi
kuin 0,85.
Lasketaan 0,3 prosenttia niiden vakuutusten, joiden riskisumma
on nollaa suurempi, riskisummasta viimeksi kuluneen tilikauden lopussa.
Korkeintaan kolmeksi vuodeksi otetussa kuolemanvaravakuutuksessa
osuus on edellä mainitun 0,3 prosentin sijasta kuitenkin
0,1 prosenttia ja, jos vakuutus on otettu useammaksi kuin kolmeksi
mutta enintään viideksi vuodeksi, osuus on 0,15
prosenttia. Näin saatu tulos kerrotaan suhdeluvulla, joka
saadaan vertaamalla viimeksi kuluneen tilikauden kyseessä olevien
vakuutusten omalla vastuulla olevaa riskisummaa vastaavaan riskisummaan
ennen jälleenvakuuttajien osuuden vähentämistä.
Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi
kuin 0,5.
Henkivakuutusyhtiön toimintapääoman
vähimmäismäärään
luettava osuus saadaan henkivakuutusluokkaan 3 kuuluvien vakuutusten osalta
laskemalla yhteen 5—8 momentin mukaiset määrät.
Lasketaan 4 prosenttia sellaisten vakuutusten vakuutusmaksuvastuun
ja alkaneiden eläkkeiden korvausvastuun summasta viimeksi
kuluneen tilikauden lopussa, joissa vakuutusyhtiö vastaa
sijoitusriskistä. Näin saatu tulos kerrotaan suhdeluvulla,
joka saadaan vertaamalla viimeksi kuluneen tilikauden omalla vastuulla
olevaa vakuutusmaksuvastuun ja alkaneiden eläkkeiden korvausvastuun
summaa vastaavaan summaan ennen jälleenvakuutuksenantajien osuuden
vähentämistä. Käytettävä suhdeluku
ei saa olla pienempi kuin 0,85.
Lasketaan 1 prosentti sellaisten vakuutusten vakuutusmaksuvastuun
ja alkaneiden eläkkeiden korvausvastuun summasta viimeksi
kuluneen tilikauden lopussa, joissa vakuutusyhtiö ei vastaa
sijoitusriskistä, eikä vakuutusyhtiöllä ole oikeutta
muuttaa hallintokulujen kattamiseksi tarkoitettuja kuormituksia
viiden vuoden kuluessa. Näin saatu tulos kerrotaan
suhdeluvulla, joka saadaan vertaamalla viimeksi kuluneen tilikauden
omalla vastuulla olevaa vakuutusmaksuvastuun ja alkaneiden eläkkeiden
korvausvastuun summaa vastaavaan summaan ennen jälleenvakuuttajien
osuuden vähentämistä. Käytettävä suhdeluku
ei saa olla pienempi kuin 0,85.
Lasketaan 0,3 prosenttia niiden vakuutusten, joiden riskisumma
on nollaa suurempi, riskisummasta viimeksi kuluneen tilikauden lopussa.
Näin saatu tulos kerrotaan suhdeluvulla, joka saadaan vertaamalla
viimeksi kuluneen tilikauden kyseessä olevien vakuutusten
omalla vastuulla olevaa riskisummaa vastaavaan riskisummaan ennen
jälleenvakuuttajien osuuden vähentämistä.
Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi
kuin 0,5.
Lasketaan 25 prosenttia sellaisten vakuutusten viimeksi kuluneen
tilikauden hallintokuluista, joissa vakuutusyhtiö ei vastaa
sijoitusriskistä ja vakuutusyhtiöllä on
oikeus muuttaa hallintokulujen kattamiseksi tarkoitettuja kuormituksia viiden
vuoden kuluessa.
Henkivakuutusyhtiön toimintapääoman
vähimmäismäärään
luettava osuus saadaan henkivakuutusluokkaan 6 kuuluvien vakuutusten osalta
laskemalla 4 prosenttia sellaisten vakuutusten vakuutusmaksuvastuun
määrästä viimeksi kuluneen tilikauden
lopussa, joissa vakuutusyhtiö vastaa sijoitusriskistä.
Näin saatu tulos kerrotaan suhdeluvulla, joka saadaan vertaamalla
viimeksi kuluneen tilikauden omalla vastuulla olevaa vakuutusmaksuvastuun
ja alkaneiden eläkkeiden korvausvastuun summaa vastaavaan summaan
ennen jälleenvakuuttajien osuuden vähentämistä.
Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi
kuin 0,85. Sellaisten vakuutusten osalta, joissa vakuutusyhtiö ei
vastaa sijoitusriskistä, noudatetaan henkivakuutusluokan
3 määräyksiä tämän
pykälän 4 momentin mukaisesti.
Henkivakuutusluokan 1 alakohdassa c tarkoitettujen lisävakuutusten,
vahinkovakuutusluokkiin 1 ja 2 kuuluvien vakuutusten sekä jälleenvakuutuksen
osalta henkivakuutusyhtiön toimintapääoman
vähimmäismäärään
luettava osuus määräytyy samoin kuin
7 §:ssä säädetty vahinkovakuutusyhtiön
toimintapääoman vähimmäismäärä.
Jos jälleenvakuutussopimusten luonne tai laatu on muuttunut
merkittävästi viimeksi kuluneesta tilikaudesta
tai jälleenvakuutussopimuksissa ei tapahdu todellista riskinsiirtoa
tai se on vähäistä, voi Vakuutusvalvontavirasto
vaatia, että 2, 5, 6 tai 9 momentin mukaisissa laskelmissa
käytetään korkeampaa suhdelukua kuin
mikä saadaan, kun verrataan viimeksi kuluneen tilikauden
omalla vastuulla olevaa vakuutusmaksuvastuun ja alkaneiden eläkkeiden
korvausvastuun summaa vastaavaan summaan ennen jälleenvakuuttajien
osuuden vähentämistä. Vastaavasti Vakuutusvalvontavirasto
voi vaatia, että 3 tai 7 momentin mukaisissa laskelmissa
käytetään korkeampaa suhdelukua kuin
mikä saadaan, kun verrataan omalla vastuulla olevaa riskisummaa
vastaavaan riskisummaan ennen jälleenvakuuttajien osuuden
vähentämistä.
Henkivakuutusyhtiön toimintapääoman
on aina oltava vähintään 10 §:n
2 momentin mukaisen takuumäärän vähimmäismäärän
suuruinen.
10 §
Henkivakuutusyhtiön takuumäärän
muodostaa yksi kolmasosa 9 §:n mukaisesta toimintapääoman
vähimmäismäärästä.
Takuumäärän vähimmäismäärä on
3 000 000 euroa.
11 §
Vakuutusyhtiön oman pääoman on oltava
vähintään puolet 8 ja 10 §:n
mukaisesta vakuutusyhtiön takuumäärästä.
Omaan pääomaan rinnastetaan tätä pykälää sovellettaessa
vakuutusyhtiön ottama pääomalaina.
12 §
Vakuutusyhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle
sen määräämänä aikana
laskelma toimintapääomaa koskevien vaatimusten täyttämisestä.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset
tämän laskelman laatimisesta.
13 §
Vakuutusyhtiön toimintapääoma, jälleenvakuutus
ja muut yhtiön vakavaraisuuteen vaikuttavat seikat on järjestettävä vakuutetut
edut turvaavalla tavalla ottaen huomioon tuottojen ja kulujen todennäköinen
vaihtelu sekä arvioitavissa olevat muut epävarmuustekijät.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan
antaa yhtiön toimintapääomaa ja muita vakavaraisuuteen
vaikuttavia tekijöitä koskevia tarkempia säännöksiä 1
momentissa esitettyjen vaatimusten toteuttamiseksi sekä säätää toimenpiteistä,
joihin yhtiön on ryhdyttävä, jos se ei täytä asetuksessa
esitettyjä vaatimuksia.
14 §
Tässä luvussa säädettyjä euromääriä voidaan sosiaali-
ja terveysministeriön asetuksella tarkistaa Euroopan yhteisöjen
tilastotoimiston (Eurostat) julkaiseman Euroopan kuluttajahintaindeksin
muutosten perusteella. Tarkistettu euromäärä pyöristetään
ylöspäin lähimpään
täyteen 100 000 euroon.
14 luku
Vakuutusyhtiön valvonta
5 b §
Vahinkovakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma
on pienempi kuin 11 luvun 7 §:n mukainen toimintapääoman
vähimmäismäärä, tai
henkivakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma
on pienempi kuin 11 luvun 9 §:n mukainen toimintapääoman
vähimmäismäärä, on
viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston
hyväksyttäväksi yhtiön taloudellisen
aseman tervehdyttämissuunnitelma.
Vahinkovakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma
on pienempi kuin 11 luvun 8 §:n mukainen takuumäärä,
tai henkivakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma
on pienempi kuin 11 luvun 10 §:n mukainen takuumäärä,
taikka vakuutusyhtiön, jonka oma pääoma
ei täytä 11 luvun 11 §:n vähimmäisvaatimusta,
on viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston
hyväksyttäväksi lyhyen aikavälin
rahoitussuunnitelma.
Jos Vakuutusvalvontavirasto muutoin katsoo vakuutusyhtiön
vakuutuksenottajien tai vakuutettujen etujen olevan vaarassa, virasto
voi vaatia yhtiötä toimittamaan viraston
hyväksyttäväksi yhtiön taloudellisen
aseman tervehdyttämissuunnitelman.
Osana 1 ja 3 momentissa tarkoitettua taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmaa
Vakuutusvalvontavirasto
voi korottaa vakuutusyhtiön toimintapääoman
vähimmäismäärävaatimusta
sen varmistamiseksi, että vakuutusyhtiö pystyy
täyttämään toimintapääomavaatimukset tulevaisuudessa.
Vakuutusvalvontavirasto voi vaatia, että 11 luvun
2 §:ssä tarkoitettujen toimintapääomaan
sisältyvien erien arvoa alennetaan 11 luvun 12 §:n
mukaista laskelmaa laadittaessa erityisesti silloin, kun näiden
erien markkina-arvossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkasteluajankohdan
ja laadinta-ajankohdan välillä.
Vakuutusvalvontavirasto voi joko osittain tai kokonaan kieltää vakuutusyhtiötä lukemasta
11 luvun
2 §:n 6 ja 8 kohdassa tarkoitettuja eriä osaksi
yhtiön toimintapääomaa.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset
tässä pykälässä tarkoitetuissa
suunnitelmissa annettavista tiedoista.
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200
. Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen
kerran 1 päivänä tammikuuta 2004 tai
sen jälkeen alkavien tilikausien tilinpäätösten
valvontaan.
Tällä lailla kumotaan vakuutusyhtiön
toimintapääomaan luettavista eristä 24
päivänä maaliskuuta 1995 annettu asetus
(462/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen
sekä sosiaali- ja terveysministeriön
23 päivänä joulukuuta 1999 antamissa
määräyksissä, Dnro 60/02/1999,
oleva määräys henkivakuutusyhtiön
toimintapääoman vähimmäismäärästä henkivakuutusluokkiin
3 ja 6 sekä vahinkovakuutusluokkiin 1 ja 2 kuuluvien
vakuutusten, henkivakuutusluokan 1 alakohdassa c tarkoitettujen
lisävakuutusten sekä jälleenvakuutuksen osalta.
Sen estämättä, mitä tämän
lain 11 luvun 7—11 §:ssä säädetään,
vakuutusyhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella ja määräämin
ehdoin yhtiö voi noudattaa tämän lain
voimaan tullessa voimassa olleita 11 luvun 2—6 §:n
säännöksiä 19 päivään
maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen
yhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella
ja määräämin ehdoin yhtiö voi
noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleita 11 luvun 2—6 §:n säännöksiä 19
päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen,
että yhtiö on toimittanut 14 luvun 5 b §:n
mukaisen suunnitelman toimista, joihin yhtiö aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi
tämän lain mukaiseksi.
Vakuutusyhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella ja määräämin ehdoin
11 luvun 4 §:ssä luetelluissa rajoituksissa käytetään
toimintapääoman vähimmäismäärän
sijasta 11 luvun 1 §:ssä määriteltyä toimintapääomaa
19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän
jälkeen vakuutusyhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella ja määräämin
ehdoin 11 luvun 4 §:ssä luetelluissa rajoituksissa
käytetään toimintapääoman
vähimmäismäärän sijasta
11 luvun 1 §:ssä määriteltyä toimintapääomaa
19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen,
että yhtiö on toimittanut 14 luvun 5
b §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin yhtiö aikoo
ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän
lain mukaiseksi.
Vahinkovakuutusyhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella ja määräämin
ehdoin yhtiö voi olla noudattamatta 11 luvun 6 §:ssä mainittua
vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2007
saakka. Tämän jälkeen vahinkovakuutusyhtiön
hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin
ehdoin yhtiö voi olla noudattamatta 11 luvun 6 §:ssä mainittua
vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2009
saakka, edellyttäen, että yhtiö on toimittanut
14 luvun 5 b §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin
yhtiö aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän
lain mukaiseksi.
Henkivakuutusyhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella ja määräämin
ehdoin yhtiö voi noudattaa 11 luvun 6 §:ssä mainittua
vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2007
saakka sillä tavalla, että mainittu vaatimus koskee
vain puolta yhtiön 11 luvun 10 §:ssä tarkoitetusta
takuumäärästä. Tämän
jälkeen henkivakuutusyhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella ja määräämin
ehdoin yhtiö voi noudattaa 11 luvun 6 §:ssä mainittua
vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2009
saakka sillä tavalla, että mainittu vaatimus koskee
vain puolta yhtiön 11 luvun 10 §:ssä tarkoitetusta
takuumäärästä, edellyttäen,
että yhtiö on toimittanut 14 luvun 5 b §:n mukaisen
suunnitelman toimista, joihin yhtiö aikoo ryhtyä tilanteen
saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.