2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) tupakkatuotteella tupakasta kokonaan tai osittain
valmistettuja, poltettavaksi, sieraimiin vedettäväksi,
imeskeltäväksi tai pureskeltavaksi tarkoitettuja
tuotteita, riippumatta siitä, onko tupakka geneettisesti
muunnettua vai ei;
3 a) suussa käytettäväksi
tarkoitetulla tupakalla kaikkia suussa käytettäväksi
tarkoitettuja, kokonaan tai osittain tupakasta valmistettuja tuotteita,
jauheena tai pieninä paloina tai jonakin näiden
muotojen yhdistelmänä, varsinkin annospusseissa
tai huokoisissa pusseissa tarjottavia, tai elintarvikkeita
muistuttavassa muodossa olevia tuotteita, lukuun ottamatta poltettavaksi tai
pureskeltavaksi tarkoitettuja tuotteita;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7) tervalla raakaa, vedetöntä ja
nikotiinitonta tupakansavun tiivistymää;
8) nikotiinilla nikotiinialkaloideja; sekä
9) ainesosalla kaikkia tupakkatuotteen valmistuksessa
käytettäviä aineita tai muita ainesosia,
mukaan luettuna paperi, suodatin, musteet ja liimat, joita on valmiissa
tuotteessa joko sellaisenaan tai muuttuneessa muodossa, lukuunottamatta
tupakkakasvin lehteä ja sen muita luonnollisia tai käsittelemättömiä osia.
3 luku
Koostumus ja laadunvalvonta
5 §
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää niistä terveysvaaroja
tai -haittoja aiheuttavista aineista, joita tupakkatuote tai tupakointiväline ei
saa sisältää ja joita tupakkatuotetta
poltettaessa ei saa syntyä.
Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tupakkatuotteen sisältämien
tai sitä poltettaessa syntyvien terveysvaaroja tai -haittoja
aiheuttavien aineiden enimmäismääristä säädetään
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella sen mukaan kuin
Euroopan yhteisön säädösten
täytäntöönpano edellyttää.
6 §
Tupakkatuotteen ja tupakointivälineen valmistaja tai
maahantuoja vastaa elinkeinotoiminnassa myyntiin tai muuhun luovuttamiseen
tarkoitetun tupakkatuotteen sisältämien 5 §:ssä tarkoitettujen
aineiden pitoisuuksien tutkimisesta, pakkausmerkintöjen
paikkansapitävyyden varmistamisesta ja niihin liittyvästä laadunvalvonnasta.
Savukkeen valmistajan tai maahantuojan on huolehdittava, että savukkeesta
poltettaessa syntyvän tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin
määrät on mitattu ja pakkauksissa olevien
tervaa ja nikotiinia koskevien merkintöjen paikkansapitävyys
on varmistettu ennen tuotteen luovuttamista vähittäismyyntiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat
säännökset mittauksissa ja varmistamisessa
käytettävistä menetelmistä.
6 a §
Testauslaboratorion, joka suorittaa 6 §:n 2 momentissa
tarkoitetut mittaukset tai varmistaa ne, on oltava sosiaali- ja
terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen hyväksymä ja
valvoma. Tuotevalvontakeskus pitää luetteloa hyväksytyistä laboratorioista.
Testauslaboratorion hyväksymistä koskeva hakemus
on toimitettava sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle.
Tuotevalvontakeskus hyväksyy laboratorion, jos laboratorio esittää hakemuksensa
liitteenä todistuksen siitä, että mittaustekniikan
keskus on todennut, että laboratorio täyttää kansainväliset
vaatimukset testauslaboratorioiden pätevyydelle ja että sen pätevyysalueeseen
kuuluvat 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut testausmenetelmät.
Testauslaboratorioksi voidaan hyväksyä vain viranomainen.
Tupakkatuotteen maahantuojan tai valmistajan yhteydessä toimiva
testauslaboratorio voidaan kuitenkin hyväksyä suorittamaan
omien tuotteidensa mittaukset tai varmistamisen.
Testauslaboratorio katsotaan ilman eri päätöstä hyväksytyksi,
jos testauslaboratorio, tupakkatuotteen valmistaja tai maahantuoja
toimittaa tuotevalvontakeskukselle todistuksen siitä, että toisen
jäsenvaltion viranomainen on hyväksynyt testauslaboratorion,
ja ilmoittaa ne perusteet, joilla laboratorio ja käytetyt
testausmenetelmät on hyväksytty.
6 b §
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
voi keskeyttää laboratorion toiminnan määräajaksi
tai peruuttaa laboratorion hyväksymisen, jos
1) mittatekniikan keskus toteaa, ettei testauslaboratorio
täytä sen pätevyydelle tai testausmenetelmien
pätevyydelle asetettuja vaatimuksia; tai
2) jos tuotevalvontakeskus on saanut toisen jäsenvaltion
viranomaiselta tai muulta taholta perustellun tiedon siitä,
etteivät testauslaboratorio tai testausmenetelmät
täytä hyväksymiselle tai pätevyydelle
asetettuja vaatimuksia, tai ettei laboratorion ilmoittamia mittaustuloksia
voida pitää luotettavina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus voi keskeyttää laboratorion
toiminnan määräajaksi myös,
jos sillä on perusteltu syy epäillä testauslaboratoriota
koskevien tietojen oikeellisuutta tai testauslaboratorion toiminnan oikeellisuutta.
Testauslaboratorion on ilmoitettava hyväksymisen edellytyksiä koskevista
muutoksista sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle.
Tarkemmat säännökset testauslaboratorioista ja
niiden hyväksymisestä, hyväksymisen edellytyksenä olevasta
akkreditointimenettelystä, valvonnan toteuttamisesta sekä tuotevalvontakeskukselle
ja Euroopan komissiolle tehtävistä ilmoituksista
annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
6 c §
Tupakkatuotteen valmistajan tai maahantuojan tulee
kerran vuodessa toimittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle:
1) luettelo, jossa ilmoitetaan elinkeinotoiminnassa
myytävinä olevien savukkeista poltettaessa syntyvät
tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin määrät
ja tiedot mittaukset ja varmistamisen suorittaneesta testauslaboratoriosta;
sekä
2) tuotemerkki- ja tyyppikohtainen ainesosaluettelo
kunkin tupakkatuotteen kaikista sen valmistamisessa käytetyistä ainesosista
ja niiden määristä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan
tarkemmat säännökset luetteloiden rakenteesta,
luetteloihin liitettäviä ainesosia koskevista
selvityksistä, toksikologisista ja muista tiedoista sekä luetteloiden
toimittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle
ja Euroopan komissiolle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus huolehtii
siitä, että 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tiedoista
tiedotetaan kuluttajille.
7 §
Tupakkatuotteita saa elinkeinotoiminnassa myydä tai
muutoin luovuttaa vain tämän ja 7 a §:n
1 momentin mukaisissa vähittäismyyntipakkauksissa.
Sikareita voidaan kuitenkin myydä irrallisina. Irrallisena
myytävän sikarin on oltava asianmukaisilla merkinnöillä varustettu.
Tupakkatuotteen valmistajan tai maahantuojan on ennen
tupakkatuotteen elinkeinotoiminnassa tapahtuvaa myyntiä tai
muuta luovuttamista merkittävä suomeksi ja ruotsiksi
tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkaukseen:
1) varoitukset tupakan aiheuttamista terveyshaitoista;
2) savukkeesta poltettaessa syntyvän tervan, nikotiinin
ja hiilimonoksidin määrät; sekä
3) tuotteen tunnistamista ja jäljittämistä varten
tarvittavat tiedot.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan
säätää 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen merkintöjen
pinta-alasta, sijainnista, tekstistä, kuvista, vuorottelemisesta,
kehystämisestä ja muusta määrittelystä.
Tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkaukseen
tulevista valmisteverotukseen liittyvistä merkinnöistä on
voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
Tämän pykälän 2 momentin
säännös suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä merkinnöissä ei koske
maasta vietävää tupakkatuotetta tai tupakointivälinettä ja
tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden myyntiä ammattimaisessa
kansainvälisessä liikenteessä olevassa
vesi- tai ilma-aluksessa myytäviksi taikka niiden myyntiä tällaisessa
aluksessa tai lentoasemalla sijaitsevassa verottomien tavaroiden
myymälässä.
7 a §
Sellaisia ilmaisuja, nimityksiä, tavaramerkkejä ja
kuvallisia tai muita merkkejä, jotka luovat vaikutelman,
että kyseinen tupakkatuote on vähemmän
haitallinen kuin muut, ei saa käyttää tupakkatuotteiden
pakkauksissa.
Mitä 1 momentissa säädetään
tupakkatuotteiden pakkauksista, koskee myös tuotteiden
esillepanoa myyntipaikoissa sekä 8 §:n 3 momentissa tarkoitettua
tuotetietoa.
11 §
Tupakkatuotetta ja tupakointivälinettä saa myydä automaattisesta
myyntilaitteesta vain, jos myynti laitteesta tapahtuu valvonnan
alaisena. Automaattinen myyntilaite on sijoitettava siten, että sen
käyttöä voidaan jatkuvasti seurata.
Automaattisen myyntilaitteen sijoittamisesta ja käytön
valvonnasta vastaa automaattisen myyntilaitteen sijoittamispaikan
omistaja, haltija, vastaava hoitaja tai tähän
tehtävään nimetty työntekijä.
14 §
Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten
noudattamisen yleinen johto ja ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle
ja valvonta ja sen ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ohjaa lääninhallituksia
niille tämän lain perusteella kuuluvien tehtävien
hoitamisessa. Tuotevalvontakeskus valvoo tupakkatuotteiden koostumusta,
laadunvalvontaa, testauslaboratorioita sekä myyntiä ja
mainontaa koskevien 5—9 §:n säännösten
noudattamista. Tuotevalvontakeskukselle kuuluva testauslaboratorioiden
pätevyyden ja testausmenetelmien pätevyyden valvonta
tapahtuu mittatekniikan keskuksen avustuksella. Mittatekniikan keskuksella
on tässä avustustehtävässä valvontaviranomaiselle 28 §:ssä säädetyt
oikeudet.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kunta valvoo alueellaan tämän lain ja sen
nojalla annettujen säännösten noudattamista.
Kunnan alueella tämän lain mukaisista tehtävistä huolehtii
kunnan määräämä toimielin.
Kunnanvaltuusto voi päättää,
että toimielin voi siirtää toimivaltaansa
alaiselleen viranhaltijalle. Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän
kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa
säädetty tehtävä annetaan virkavastuulla toisen
kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi
tehdä toisen kuntayhtymän kanssa edellä tarkoitetun
sopimuksen, jos siihen on kuntayhtymän jäsenkuntien
suostumus. Kunnan tämän lain nojalla järjestämään
toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta
ja valtionosuudesta annettua lakia (733/1992), jollei lailla
toisin säädetä.
Jollei tässä laissa säädetä toisin,
tupakoinnin kieltämistä ja sen rajoittamista koskevien
12 §:n 5 ja 6 kohdan ja 13 §:n 3 momentin säännösten noudattamista
työyhteisössä valvovat työsuojeluviranomaiset
siten kuin siitä säädetään
työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa
annetussa laissa (131/1973).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 §
Kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella
suorittaa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa
tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä,
automaattisen myyntilaitteen sijoittamista, tupakkatuotteiden ja
tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa, tupakkatuotteiden,
tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainontaa
ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen
ja -rajoitusten noudattamista toimialueellaan.
Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten
vastaista toimintaa, kunnan tulee kieltää säännösten
vastainen toiminta sekä asettaa määräaika,
jonka kuluessa tällainen toiminta on lopetettava.
Jollei korjausta ole tapahtunut asetetussa määräajassa
taikka jos kiellossa mainittua säännösten
vastaista menettelyä on jatkettu tai jos se on uudistettu
asetetun määräajan jälkeen,
kunnan on ilmoitettava asiasta:
1) viralliselle syyttäjälle, jos
kysymys on 10 tai 11 §:n, 12 §:n 1—4
kohdan taikka 13 §:n 1, 2 tai 5 momentin säännösten
vastaisesta menettelystä; sekä
2) sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle,
kun kysymys on 5, 6, 6 a—6 c ja 7 §:n
sekä 7 a §:n 1 momentin säännösten
vastaisen tupakkatuotteen tai tupakointivälineen elinkeinotoiminnassa
tapahtuvasta myynnistä tai muusta luovuttamisesta taikka
muusta näiden säännösten vastaisesta
menettelystä tai kun kysymys on 7 a §:n 2 momentin
taikka 8 tai 9 §:n säännöksissä kielletystä mainonta-
ja myynninedistämistoimesta.
18 §
Jos tupakkatuotetta, tupakkajäljitelmää tai
tupakointivälinettä mainostetaan taikka harjoitetaan
sen muuta 7 a §:n 2 momentin taikka 8 tai 9 §:n
vastaista myynninedistämistä, sosiaali- ja terveydenhuollon
tuotevalvontakeskus voi kieltää mainonta- tai
myynninedistämistoimen tilaajaa, sen toimeenpanijaa sekä näiden
palveluksessa olevaa jatkamasta ja uudistamasta säännösten vastaista
menettelyä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
voi kieltää tupakkatuotteen tai tupakointivälineen
valmistajalta tai maahantuojalta tai muulta elinkeinonharjoittajalta
tuotteen elinkeinotoiminnassa tapahtuvan myymisen tai muun luovuttamisen:
1) jos tupakkatuote tai sen vähittäismyyntipakkaus
on 5 §:n tai 7 §:n 1—3 momentin tai 7 a §:n
1 momentin säännösten vastainen;
2) jos savukkeen terva-, nikotiini- ja hiilimonoksidipitoisuuksia
ei ole tutkittu 6 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla
tai 6 a §:n mukaisessa hyväksytyssä laboratoriossa
taikka jos näistä pitoisuuksista ei ole tehty
6 b §:n 2 momentissa tai 6 c §:n 1 ja
2 momentissa säädettyä ilmoitusta;
3) jos tuotevalvontakeskus toteaa, että tupakkatuotteiden
sisältämät terveydelle vaarallisten aineiden
pitoisuudet poikkeavat siitä, mitä valmistaja
tai maahantuoja on ilmoittanut, tai pakkausmerkinnät eivät
vastaa tupakkatuotteiden sisältämien terveydelle
vaarallisten aineiden pitoisuuksia; tai
4) tuotevalvontakeskukselle toimitettujen 6, 6 a—6
c §:n mukaisten tietojen tarkistamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus voi määrätä edellä 2
momentissa tarkoitetun myyntikiellon harkitessaan testauslaboratorion
hyväksymisen tai hyväksymisen peruuttamisen edellytyksiä,
jos sillä on perusteltu syy epäillä testauslaboratoriota
koskevien tietojen oikeellisuutta tai testauslaboratorion toiminnan asianmukaisuutta.
Myyntikieltoa määrättäessä on
otettava huomioon, onko tupakkatuotteen ja tupakointivälineen
valmistajalla tai maahantuojalla mahdollisuus tässä laissa
tarkoitettujen velvoitteiden täyttämiseksi käyttää asian
käsittelyn aikana toista hyväksyttyä testauslaboratoriota.
Tuotevalvontakeskus voi määrätä myyntikiellon
lain 6 c §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tietojen
tarkistamiseksi, jos sillä on perusteltu syy epäillä toimitettujen
tietojen oikeellisuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus voi velvoittaa
asettamassaan määräajassa 2 momentissa
tarkoitetun valmistajan tai maahantuojan ottamaan tupakkatuotteen
tai tupakointivälineen pois markkinoilta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen on päätettävä myyntikiellon
tai markkinoilta poistamista koskevan velvoitteen peruuttamisesta
välittömästi sen jälkeen, kun
tällaiselle viranomaisen määräykselle
ei enää ole tässä laissa tarkoitettua
perustetta.
20 §
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus voi 18 §:n
1 ja 2 momentissa sekä 19 §:ssä säädetystä kiellosta
tai 18 §:n 4 momentissa säädetystä markkinoilta
poistamisesta päättäessään
velvoittaa kiellon tai määräyksen saaneen
suorittamaan asetetussa määräajassa ja
tuotevalvontakeskuksen määräämällä tavalla
oikaisutoimen, jos sitä säännösten
vastaisesta menettelystä aiheutuvien ilmeisten haittojen
vuoksi on pidettävä tarpeellisena.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
21 §
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antamaan
kieltopäätökseen tai väliaikaista
kieltoa koskevaan määräykseen, joka perustuu
7 a §:n 2 momentin taikka 8 tai 9 §:n vastaiseen
mainontaan tai muuhun myynninedistämiseen taikka siihen,
että tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkaus
on 7 §:n 1—3 momentin taikka 7 a §:n
1 momentin vastainen, taikka tuotevalvontakeskuksen näiden
tehosteeksi asettamaan uhkasakkoon tai teettämisuhkaan
ei saa hakea valittamalla muutosta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tai kunnan
5, 6, 6 a—6 c §:n taikka kunnan 10, 11 tai 12 §:n
tai 13 §:n 1, 2 tai 5 momentin säännösten
vastaisesti toimineelle asettaman uhkasakon tuomitsee ja teettämisuhan
määrää täytäntöön
pantavaksi uhkasakon tai teettämisuhan asettajan hakemuksesta
hallinto-oikeus.
8 luku
Kustannukset ja maksut
25 §
Tupakkatuotteen valmistaja tai maahantuoja vastaa tupakkatuotteen
terveysvaaroja ja -haittoja aiheuttavien aineiden tutkimisesta sekä niiden
laadunvalvonnasta aiheutuvista kustannuksista.
Tupakkatuotteen valmistaja tai maahantuoja vastaa myös
18 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tupakkatuotteen markkinoilta
pois ottamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Tämän lain mukaisen asian käsittelystä valtion
viranomaisessa voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan,
mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Tarkemmat
säännökset maksuista annetaan sosiaali-
ja terveysministeriön asetuksella. Kunnalle valvonnasta
perittävän maksun perusteen on vastattava soveltuvin
osin valtion maksuperustelakia. Kunnalle perittävän
maksun perusteista määrätään
tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa.
Tämän lain mukaiset maksut saadaan periä ilman
tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin
verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa
laissa (367/1961) säädetään.
28 §
Tämän lain 14 §:ssä tarkoitetulla
viranomaisella on tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten
noudattamisen valvontaa varten oikeus:
1) päästä tarkastamaan tupakkatuotteiden
ja tupakointivälineiden valmistus-, pakkaus-, varastointi-
ja myyntipaikan sekä testauslaboratorioiden tiloja ja toimintaa
sekä valvonnassa tarvittavia asiakirjoja;
2) ottaa ja saada asianomaisen tuotteen valmistajalta,
maahantuojalta ja myyjältä tutkimuksia varten
tupakasta, tupakan vastikkeista, tupakkatuotteista ja tupakointivälineistä korvauksetta
näytteitä; sekä
3) saada korvauksetta käyttöönsä tarvittavat tiedot,
selvitykset, asiakirjat ja muu aineisto.
Tiedonsaantioikeus koskee myös valvontaa varten tarvittavia
tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa
(621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden
estämättä voidaan tämän
lain noudattamista valvottaessa tai valvontaan liittyvää tehtävää suoritettaessa
saatuja tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta luovuttaa:
1) valtion ja kunnan viranomaisille tämän
lain mukaisten tehtävien suorittamista varten;
2) syyttäjä-, poliisi- ja tulliviranomaisille
rikoksen selvittämiseksi; sekä
3) Euroopan yhteisön lainsäädännön
tai muun Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen edellyttämille
ulkomaisille toimielimille ja tarkastajille kyseisen lainsäädännön
tai sopimuksen niin edellyttäessä.
Jollei 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja näytteitä,
tietoja, selvityksiä, asiakirjoja ja muuta aineistoa anneta
asetetussa määräajassa, 14 §:ssä tarkoitettu
viranomainen voi velvoittaa antamaan ne sakon uhalla. Uhkasakon
tuomitsee hallinto-oikeus 14 §:ssä tarkoitetun
viranomaisen hakemuksesta.
30 a §
Tämän lain 14 §:ssä tarkoitetulla
viranomaisella on oikeus saada muilta viranomaisilta virka-apua
tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten
noudattamisen valvomiseksi ja päätösten
täytäntöönpanemiseksi.
31 §
Joka mainostaa tupakkaa, tupakkatuotetta, tupakkajäljitelmää tai
tupakointivälinettä tai harjoittaa näiden
muuta myynninedistämistä taikka muutoin menettelee
7 a §:n 2 momentin taikka 8 tai 9 §:n säännösten
vastaisesti, on tuomittava tupakan markkinointirikkomuksesta sakkoon.
Joka mainostaa tupakkaa, tupakkatuotetta tai tupakointivälinettä tai
harjoittaa sen muuta myynninedistämistä taikka
muutoin toimii 7 a §:n 2 momentin taikka
8 tai 9 §:n säännösten vastaisesti
siten, että menettelyä on pidettävä sen
toteuttamistapa, kohderyhmän ikä tai suuruus taikka
menettelystä saatu taloudellinen hyöty huomioon
ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä,
on tuomittava tupakan markkinointirikoksesta sakkoon tai
vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Joka 10 a §:n vastaisesti elinkeinotoiminnassa myy
tai muuten luovuttaa suussa käytettävää tupakkaa
taikka sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tai
kunnan antaman kiellon vastaisesti edelleen elinkeinotoiminnassa
myy tai muuten luovuttaa tupakkatuotteita, joita ei ole testattu
6 a §:n mukaisessa hyväksytyssä testauslaboratoriossa
taikka joista ei ole toimitettu 6 c §:ssä tarkoitettuja
tietoja taikka joiden pakkausmerkinnät eivät ole
7 §:n 1—3 momentin tai 7 a §:n 1 momentin
mukaiset, on tuomittava tupakkalain vastaisen tuotteen myymisestä sakkoon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tämä laki tulee voimaan
päivänä kuuta 200
.
Elinkeinotoiminnassa saadaan edelleen myydä tai muuten
luovuttaa 6 ja 7 §:n säännösten
estämättä tämän lain
voimaan tullessa olemassa olevia savukkeita 30 päivään
syyskuuta 2003 saakka ja muita tupakkatuotteita kuin savukkeita
30 päivään syyskuuta 2004 saakka, vaikka
ne eivät täytä tämän
lain säännöksiä, jos ne ovat
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten
ja määräysten mukaiset.
Edellä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun hiilimonoksidin
määrän merkitsemistä vähittäismyyntipakkaukseen
koskevaa säännöstä ja 7 a §:n
1 momentin säännöstä tuotekuvauksista sovelletaan
30 päivästä syyskuuta 2003 alkaen.
Edellä 5 §:ssä tarkoitettuja enimmäismääriä sovelletaan
1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen. Euroopan
yhteisössä valmistettavien mutta sieltä vietävien
savukkeiden osalta niitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta
2007 alkaen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.