2 luku
Valtuusto
15 b §
Valtuustoryhmä ja sen toiminnan tukeminen
Valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat
muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi
muodostaa yksikin valtuutettu.
Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi kunta
voi tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa
sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät
edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Tukea myönnettäessä on yksilöitävä tuen
käyttötarkoitus.
21 §
Luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden
Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien
yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken
toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti
valtuuston luottamusta. Erottamispäätös
koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.
Valtuusto voi erottaa pormestarin tai apulaispormestarin kesken
toimikauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta.
Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai
jos vähintään neljäsosa valtuutetuista
on tehnyt sitä koskevan aloitteen.
24 §
Kunnanjohtaja ja pormestari
Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa
johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanjohtajan tai pormestarin valitsee valtuusto. Kunnanjohtaja
on virkasuhteessa kuntaan ja pormestari on kunnan luottamushenkilö.
Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana.
Jos kunnanjohtajan virka on täytettynä pormestarin
toimikauden alkaessa, valtuusto päättää kunnanjohtajan
siirtämisestä hänelle soveltuvaan toiseen
virkaan tai työsopimussuhteeseen. Määräaikainen
kunnanjohtaja siirretään jäljellä olevaksi
määräajaksi toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen.
Toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen siirretyllä kunnanjohtajalla
on oikeus saada siihen kuuluvat edut sellaisina, etteivät
ne ole epäedullisemmat kuin kunnanjohtajan virkaan kuuluneet
edut.
Kunnanjohtaja voidaan valita joko toistaiseksi tai määräajaksi.
Pormestari voidaan valita enintään valtuuston
toimikaudeksi. Pormestarin toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes
uusi pormestari tai kunnanjohtaja on valittu.
Jos kunnanjohtajan tai pormestarin vaalissa kukaan ei ole saanut
yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan
uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen
välillä. Tässä vaalissa eniten ääniä saanut
tulee valituksi. Pormestarin vaali suoritetaan ennen kunnanhallituksen
vaalia.
Kunnanjohtajalla tai pormestarilla on oikeus käyttää puhevaltaa
kunnanhallituksen puolesta sekä saada kunnan viranomaisilta
tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja,
jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta
johdu.
24 a §
Apulaispormestari
Pormestarin lisäksi kunnassa voi olla apulaispormestareita.
Apulaispormestarin valitsee valtuusto. Apulaispormestari on luottamushenkilö, jonka
toimikaudesta on voimassa, mitä 24 §:n 3 momentissa
säädetään pormestarin toimikaudesta.
Apulaispormestarin tehtävistä määrätään kunnan
johtosäännössä. Lautakunnan
puheenjohtajana toimivan apulaispormestarin vaali toimitetaan ennen
lautakunnan vaalia.
32 a §
Pormestarin ja apulaispormestarin asema luottamushenkilönä
Pormestariksi ja apulaispormestariksi voidaan valita myös
henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen
ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Henkilö ei
menetä vaalikelpoisuuttaan valtuustoon sillä perusteella,
että hänet valitaan pormestariksi tai apulaispormestariksi.
Valtuusto voi päättää, että pormestarin
ja apulaispormestarin on oltava kyseisen kunnan valtuutettu.
Pormestariksi ja apulaispormestariksi voidaan valita henkilö,
joka on kirjallisesti suostunut vastaanottamaan tehtävän.
Valtuusto päättää pormestarille
ja apulaispormestarille maksettavasta palkasta ja korvauksista.
Pormestarilla ja apulaispormestarilla on oikeus saada
vuosilomaa, sairauslomaa ja perhevapaata samoin perustein kuin kunnallinen
viranhaltija.
32 b §
Luottamushenkilön oikeus saada vapaata työstään
luottamustoimen hoitamista varten
Kunnan luottamushenkilöllä on oikeus saada vapaata
työstään kunnan toimielimen kokoukseen
osallistumista varten, jos vapaasta sovitaan työnantajan
kanssa. Työnantaja ei voi ilman työhön
liittyvää painavaa syytä kieltäytyä sopimasta
työntekijän osallistumisesta kunnan toimielimen
kokoukseen.
Kunnan määräämän
muun kuin 1 momentissa tarkoitetun luottamustoimen hoitamista varten tarvittavasta
vapaasta kunnan luottamushenkilön on sovittava työnantajansa
kanssa.
Luottamushenkilön on ilmoitettava toimielimen kokousajankohdat
ja kunnan määräämät luottamustehtävät
työnantajalle viipymättä sen jälkeen,
kun hän on saanut ne tietoonsa. Työnantajan on
pyydettäessä annettava kirjallinen selvitys kieltäytymisensä perusteista.
51 §
Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi
Kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja
tai johtosäännössä määrätty
kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi
asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen
alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan
ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen.
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee vastaavasti lautakuntia, niiden puheenjohtajia tai johtosäännössä määrättyä
kunnan
viranhaltijaa asianomaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai
lautakunnan jaoston toimivaltaan siirretyissä asioissa,
jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja
tai 1 momentissa tarkoitettu johtosäännössä määrätty
kunnan viranhaltija ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen
käsiteltäväksi.
Johtosäännössä voidaan määrätä,
että johtokunta, sen puheenjohtaja tai kunnan viranhaltija voivat
ottaa johtokunnan käsiteltäväksi asian, joka
on tämän lain nojalla siirretty johtokunnan alaisen
viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on
tehnyt päätöksen. Tällöin
asiaa ei voida ottaa sen lautakunnan käsiteltäväksi,
jonka alainen johtokunta on. Jos asia on päätetty
ottaa sekä johtokunnan että kunnanhallituksen
käsiteltäväksi, asia käsitellään
kunnanhallituksessa.
Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi
viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 §:ssä tarkoitettu
oikaisuvaatimus päätöksestä on
tehtävä.
Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi
ei kuitenkaan saa ottaa:
1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-,
valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita;
2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen,
terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita; eikä
3) 77 §:ssä tarkoitetulle kuntien
yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat
niin sopivat.
65 §
Talousarvio ja -suunnitelma
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle
seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen
yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös
taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi).
Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään
kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja
-suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan
tehtävien hoitamiseen turvataan.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen
enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena,
jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän
ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei
saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on
päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma),
joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston
erikseen päättämänä kattamiskautena
(alijäämän kattamisvelvollisuus).
Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät
määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan,
miten rahoitustarve katetaan. Määräraha
ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä.
Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa
sekä investointi- ja rahoitusosa.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
68 §
Tilinpäätös
Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava
tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan
vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi
sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston
käsiteltäväksi kesäkuun loppuun
mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma,
rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion
toteutumisvertailu ja toimintakertomus.
Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat
ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset
lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.
Kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta
toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase
liitteineen. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin
kirjanpitolakia.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen
jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
69 §
Toimintakertomus
Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston
asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.
Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista
kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista
asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa
tai taseessa.
Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää,
toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden
tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa
olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi.
Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys
tilikauden tuloksen käsittelystä.
71 §
Tarkastuslautakunta
Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien
vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten.
Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.
Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät
hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava,
ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
toteutuneet.
Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää,
tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista
tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja
toimenpideohjelman riittävyyttä.
Vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole:
1) kunnanhallituksen jäsen;
2) apulaispormestari;
3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen,
kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain
28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen;
4) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa
olevaan yhteisöön tai säätiöön
pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö;
eikä
5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen.
86 §
Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen kuntayhtymässä
Kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa,
mitä kunnasta säädetään
2, 3, 8, 12—15, 15 a, 15 b ja 16—18 §:ssä,
19 §:n 1 momentissa, 20—23, 27—29, 32,
32 b, 33 ja 37—43 §:ssä sekä 6—9
luvussa lukuun ottamatta 65 §:n 3 momentissa säädettyä alijäämän
kattamisvelvollisuutta. Mitä 8 §:n 2 momentissa
säädetään, ei kuitenkaan sovelleta
76 §:n 4 momentissa tarkoitettuun kuntayhtymään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
89 §
Oikaisuvaatimus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun
toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen
päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.
Jos johtosäännössä on 51 §:n nojalla
määrätty, että päätös
voidaan ottaa johtokunnan käsiteltäväksi,
oikaisuvaatimus johtokunnan ja sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään
johtokunnalle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -