1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetyssä järjestyksessä pannaan
täytäntöön seuraavat seuraamukset:
1) rikoslain (39/1889) 2 a luvun 3 §:n
1 momentin mukaisesti päiväsakoin vahvistettu
sakko sekä uhkasakko, yhteisösakko, rikesakko
ja kurinpitosakko (sakko);
2) sotilaskurinpitolain (331/1983) 44 §:n
2 momentissa ja 45 b §:ssä tarkoitettu
maksu;
3) omaisuuteen tai rahamäärään
kohdistuva menettämisseuraamus;
4) rikokseen perustuva valtiolle tuomittu korvaus;
5) muussa kuin rikosasiassa valtiolle tuomittu korvaus,
jos virallinen syyttäjä on esiintynyt siinä virkansa
puolesta;
6) valtiolle tuomittu korvaus, joka perustuu sen varoista
suoritettujen oikeudenkäyntiin liittyvien kustannusten
korvaamiseen;
7) rikosvahinkolain (935/1973) mukaiseen valtion
takautumisoikeuteen perustuva saaminen vahingosta vastuussa olevalta.
2 §
Seuraamusten täytäntöönpanokelpoisuus
Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen
täytäntöönpanoon on ryhdyttävä,
kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty,
on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio taikka kun asia on lopullisesti ratkaistu
rangaistus- tai rikesakkomääräyksin.
Sotilaskurinpitolaissa tarkoitettu maksu on täytäntöönpanokelpoinen
heti maksuksi muuntamisen jälkeen.
Rahamäärään kohdistuvaa
menettämisseuraamusta ja 1 §:n 4—6
kohdassa tarkoitettua korvausta koskeva lainvoimaa vailla
oleva ratkaisu voidaan panna täytäntöön
siten kuin ulosottolaissa (37/1895) säädetään
lainvoimaa vailla olevan maksuvelvoitetta koskevan tuomion täytäntöönpanosta.
Rikosvahinkolain mukaisen valtion takautumissaamisen täytäntöönpanokelpoisuudesta
säädetään erikseen.
3 §
Täytäntöönpanosta huolehtiminen
ja valtion puhevallan käyttäminen
Oikeusrekisterikeskuksen tehtävänä on
huolehtia tässä laissa tarkoitetusta täytäntöönpanosta
ja käyttää muutenkin valtion puhevaltaa
Oikeusrekisterikeskuksen täytäntöön
pantavina oleviin seuraamuksiin liittyvissä asioissa.
Valtion viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa
valtion etua asiassa, voi kuitenkin ottaa huolehtiakseen valtiolle
tai mainitulle viranomaiselle tuomittavan rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen
ja oikeudenkäyntikulujen korvauksen perimisestä tässä laissa
säädetyssä järjestyksessä (itseperintä).
Viranomaisesta on tuolloin etsintäkuuluttamista lukuun
ottamatta voimassa, mitä Oikeusrekisterikeskuksesta 2 luvussa
säädetään.
4 §
Täytäntöönpanoilmoitukset
Tässä laissa säädetyssä järjestyksessä täytäntöön
pantavia seuraamuksia määräävän
viranomaisen on ilmoitettava ratkaisustaan ja Valtiokonttorin rikosvahinkolain
nojalla suorittamastaan korvauksesta Oikeusrekisterikeskukselle
siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.
2 luku
Saatavan täytäntöönpano
5 §
Maksutilaisuuden varaaminen
Tässä laissa säädetyssä järjestyksessä täytäntöön
pantavan sakon ja muun rahamääräisen
seuraamuksen (saatavan) ensimmäisenä asteena määräävän
viranomaisen, itseperinnästä huolehtivan viranomaisen
ja rikosvahinkolain mukaisen valtion takautumisoikeuteen perustuvan
saamisen osalta Oikeusrekisterikeskuksen on varattava maksuvelvolliselle
tilaisuus maksaa rahamäärä heti.
Rangaistusmääräysmenettelyssä maksutilaisuuden
varaa rangaistusvaatimuksen antava virkamies.
6 §
Oikeus saatavan maksamiseen
Maksuvelvollisella on oikeus suorittaa sakko jo ennen seuraamusta
koskevan ratkaisun täytäntöönpanokelpoiseksi
tulemista. Rangaistusmääräysmenettelyssä syytetyllä on
oikeus suorittaa menetetyksi tuomittu rahamäärä,
kun rangaistusvaatimus on toimitettu hänelle tiedoksi.
Maksaminen ei estä maksuvelvollista hakemasta muutosta
siihen ratkaisuun, jolla kysymyksessä oleva seuraamus on
määrätty, tai ilmoittamasta asiaa tuomioistuimen
käsiteltäväksi.
Suoritetusta maksusta huolimatta täytäntöönpano
maksettua rahamäärää vastaavalta
osalta katsotaan päättyneeksi vasta kun ratkaisu
on tullut lainvoimaiseksi tai asia on lopullisesti ratkaistu rangaistus-
tai rikesakkomääräyksin.
7 §
Oikeusrekisterikeskuksen maksukehotus
Oikeusrekisterikeskuksen on tarkastettava, onko sen täytäntöön
pantavana oleva saatava maksettu ennakolta. Jos saatava on kokonaan
tai osittain maksamatta, Oikeusrekisterikeskuksen on kehotettava
maksuvelvollista hänen tiedossa olevaan osoitteeseensa
lähetetyllä kehotuksella siinä asetetussa
lyhyessä määräajassa suorittamaan
maksamatta oleva rahamäärä.
Maksukehotusta ei tarvitse lähettää,
jos sitä voidaan aikaisemman täytäntöönpanon
johdosta tai muusta syystä pitää ilmeisen
tarpeettomana tai jos ulosottotoimin tapahtuva täytäntöönpano saattaisi
vaarantua.
8 §
Ulosoton hakeminen
Oikeusrekisterikeskuksen on haettava ulosottoa, jos maksukehotusta
ei lähetetä tai jos lähetetty maksukehotus
ei ole johtanut saatavan maksamiseen.
9 §
Ulosottolain soveltaminen
Saatavaa koskevassa ulosottotoimin tapahtuvassa täytäntöönpanossa
on soveltuvin osin noudatettava ulosottolain säännöksiä maksuvelvoitteen
täytäntöönpanosta, jollei tässä laissa
toisin säädetä.
10 §
Ulosottomiehen maksukehotus ja ilmoitusvelvollisuus
Tässä laissa tarkoitetun saatavaa koskevan asian
saavuttua ulosottomiehelle hänen on kehotettava maksuvelvollista
täyttämään maksuvelvollisuutensa
lyhyessä määräajassa. Maksukehotusta
ei tarvitse antaa, jos sitä voidaan aikaisemman täytäntöönpanon
johdosta tai muusta syystä pitää ilmeisen
tarpeettomana tai jos täytäntöönpano
saattaisi vaarantua.
Maksukehotusta annettaessa maksuvelvolliselle on ilmoitettava,
että saatava, jollei sitä vapaaehtoisesti suoriteta,
voidaan periä häneltä ulosottotoimin
ja että, jollei vankeudeksi muunnettavissa olevaa sakkoa
saada ulosottotoiminkaan perityksi, maksuvelvollinen tullaan haastamaan
muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan
oikeudenkäyntiin. Maksuvelvolliselle on myös ilmoitettava
mahdollisuudesta saada pyynnöstä maksuaikaa.
11 §
Maksuvelvolliselle annettavat tiedot
Edellä 5 §:ssä tarkoitettua
maksutilaisuutta varattaessa sekä 7 ja 10 §:ssä tarkoitettua
maksukehotusta annettaessa maksuvelvolliselle on annettava tilisiirtolomakkeella
tai muulla vastaavalla tavalla saatavan maksamista ja maksusuorituksen
oikeaa kohdentamista varten tarvittavat tiedot siten kuin valtioneuvoston
asetuksella tarkemmin säädetään.
12 §
Saatavan maksaminen
Maksuvelvollisen on saatavan maksamisen yhteydessä ilmoitettava
hänelle saatavan maksamista ja maksusuorituksen oikeaa
kohdentamista varten annetut tiedot. Saatava voidaan suorittaa pankkiin,
ulosottomiehelle ja vankeudeksi muunnettavissa olevien sakkojen
osalta muullekin 25 §:n 1 momentin mukaiselle
haastamiseen oikeutetulle virkamiehelle tämän
tavoittaessa maksuvelvollisen. Myös saatavan osasuoritus
on otettava vastaan.
Haastamiseen oikeutetun virkamiehen on annettava käteissuorituksesta
maksajalle sellainen kuitti, josta säädetään
valtion perimiskuitista annetussa asetuksessa (468/1978).
Maksujen tallettamisesta ja tilittämisestä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
13 §
Maksujen kohdentaminen
Kun maksuvelvollisen maksamat varat eivät riitä kaikkien
häneltä samalla kertaa tässä laissa säädetyssä järjestyksessä ulosottotoimin
perittävien saatavien suorittamiseksi, kertyneet varat on
käytettävä ensin vankeudeksi muunnettavissa
olevan sakon maksamiseen. Kohdentamista suoritettaessa maksu on
lisäksi osoitettava niin, että useasta muunnettavasta
sakosta tai muusta saatavasta maksu ensin kohdennetaan aikaisemmin
määrätylle.
14 §
Maksuajan myöntäminen
Kun maksuvelvollinen ei sairauden, työttömyyden,
asevelvollisuuden suorittamisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene
ilman kohtuutonta haittaa heti suorittamaan tässä laissa tarkoitettua
saatavaa, voidaan hänelle myöntää maksuaikaa
koko rahamäärälle tai sen osalle enintään
vuodeksi. Erittäin painavista syistä maksuaikaa
voidaan myöntää pitemmäksikin
aikaa.
Maksuaikaa ei saa myöntää, jos on
aihetta olettaa, ettei maksuvelvollinen maksuajan myöntämisestä huolimatta
täytä suoritusvelvollisuuttaan täysimääräisesti.
Maksuaikaa myönnettäessä voidaan
asettaa suoritusvelvollisuutta koskevia ehtoja.
15 §
Maksuajan myöntämismenettely
Maksuajan myöntää pyynnöstä ulosottoperinnässä olevissa
asioissa ulosottomies ja muissa asioissa Oikeusrekisterikeskus.
Maksuvelvollisen on maksuaikaa pyytäessään
annettava asian ratkaisemista varten tarvittavat tiedot ja selvitykset.
Ulosottomiehen on pyynnöstä annettava Oikeusrekisterikeskukselle
sen päätöksentekoa varten tarvitsemat
tiedot.
16 §
Maksusuunnitelma
Vuotta pitemmän maksuajan ehdoksi on maksuaikaa koskevassa
päätöksessä asetettava suorituksen
tapahtuminen maksusuunnitelman mukaan.
Jos maksuvelvollisella jo muuten on ulosottoasioita varten maksusuunnitelma,
tämän lain mukainen maksusuunnitelma voidaan sisällyttää siihen.
17 §
Maksuaikaa koskevan päätöksen muuttaminen ja
peruuttaminen
Maksuaikaa koskevan päätöksen tehnyt
viranomainen voi muuttaa maksuaikaa koskevaa päätöstä tai
peruuttaa sen, jos maksuvelvollinen laiminlyö maksuajan
myöntämistä koskevaan päätökseen
sisältyvän ehdon täyttämisen,
jos on käynyt ilmeiseksi, ettei maksuvelvollinen tule täyttämään
ehtoa tai kykene täyttämään
maksuvelvollisuuttaan, tai jos muuttamiseen tai peruuttamiseen on
muu erityinen syy.
Maksuaikaa koskevan päätöksen muuttamista
ja peruuttamista tarkoittavan asian käsittelyssä noudatetaan
soveltuvin osin 15 §:ssä säädettyä menettelyä.
Päätös voidaan peruuttaa maksuvelvollista
kuulematta, jos sellaisesta mahdollisuudesta on ilmoitettu hänelle
päätöksessä.
18 §
Muutoksenhakukielto ja maksuaikaa koskevan asian saattaminen
uuteen käsittelyyn
Maksuaikaa koskevaan päätökseen ei
saa hakea muutosta.
Maksuvelvollinen voi aikaisemman päätöksen
estämättä pyytää uudelleen
maksuaikaa. Sellaisen asian käsittelyssä noudatetaan
15 §:ssä säädettyä menettelyä.
19 §
Etsintäkuuluttaminen
Oikeusrekisterikeskuksen on etsintäkuulutettava maksuvelvollinen,
jos vankeudeksi muunnettavissa olevaa sakkoa ei saada ulosottotoimin
perittyä hänen omaisuudestaan ja jos hänen olinpaikkansa
on tuntematon tai hänen voidaan olettaa pakoilevan perintätoimenpiteitä.
Etsintäkuuluttaminen käsittää poliisimieheen kohdistetun
poliisin tietojärjestelmään toimitetun
kehotuksen periä maksuvelvollisen tavatessaan 1 momentissa
tarkoitettu saatava tai haastaa maksuvelvollinen muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan
oikeudenkäyntiin. Etsintäkuulutuksessa on mainittava
saatavan maksamista ja maksusuorituksen tilittämistä varten tarvittavat
sekä poliisin henkilörekistereistä annetun
asetuksen (1116/1995) 2 §:n 5 kohdassa mainitut
tiedot.
Etsintäkuuluttamiseen voidaan ryhtyä ilman ulosottomiehen
antamaa estetodistusta, jos Oikeusrekisterikeskuksen käytettävissä olevien tietojen
mukaan maksuvelvollinen on vailla vakinaista asunto-osoitetta, asuu
ulkomailla tai jos ulosottomiehen mahdollisuuksia tavoittaa maksuvelvollinen
voidaan muista vastaavista syistä pitää huonoina.
20 §
Etsintäkuulutuksen peruuttaminen ja oikaiseminen
Etsintäkuulutus on peruutettava, jos täytäntöönpano
on päättynyt, jos maksuvelvollinen on haastettu
muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan
oikeudenkäyntiin tai jos haastamiselle taikka muuntorangaistuksen
määräämiselle on laissa säädetty
este. Jos etsintäkuulutukseen sisältyvissä tiedoissa
tapahtuu muutoksia, kuulutus on oikaistava.
Etsintäkuulutuksen peruuttamista varten on maksun vastaanottajan
viivytyksettä ilmoitettava maksusta Oikeusrekisterikeskukselle.
21 §
Täytäntöönpanosta luopuminen
Oikeusrekisterikeskus saa luopua tässä laissa säädetyssä järjestyksessä täytäntöön
pantavan vähäisen saatavan, saatavan vähäisen
maksamatta olevan osan taikka kauan tuloksettomassa perinnässä olleen
saatavan tai sen osan täytäntöönpanosta
siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.
22 §
Rahamäärän palauttaminen
Jos saatavan maksamiseksi suoritettu rahamäärä on
kokonaan tai osaksi maksettava maksuvelvolliselle takaisin ylemmän
tuomioistuimen lainvoimaiseksi tulleen ratkaisun johdosta tai muusta
syystä, rahamäärän vastaanottaneen viranomaisen
on palautettava rahamäärä ja maksettava
sille korkoa kuusi prosenttia vuodessa suorituspäivästä takaisinmaksupäivään.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää,
että palautusta tai korkoa ei makseta, jos se on säädettyä rahamäärää pienempi.
23 §
Kuittaaminen
Jos sillä viranomaisella, jonka olisi palautettava
varoja maksuvelvolliselle, on täytäntöön pantavana
häntä koskeva muu saatava, palautettava rahamäärä ja
sille tuleva korko saadaan kuitata saatavan suoritukseksi. Kuittaamisesta
on ilmoitettava maksuvelvolliselle.
3 luku
Muuntorangaistus
24 §
Muuntorangaistusmenettelyyn ryhtyminen
Maksuvelvollinen on haastettava muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan
oikeudenkäyntiin, jos vankeudeksi muunnettavissa olevaa
täytäntöönpanokelpoista sakkoa
ei saada täysimääräisesti häneltä perittyä eikä ilmene syytä jatkaa
kysymyksessä olevan seuraamuksen perintää.
Haastamista ei saa suorittaa, jos maksuvelvollinen on suorittamassa
asevelvollisuutta, on reservin kertausharjoituksessa tai palvelemassa aseettomana
tai siviilipalvelusmiehenä taikka jos hänelle
on myönnetty yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun
lain (57/1993) mukainen velkajärjestely.
25 §
Haastaminen muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan
oikeudenkäyntiin
Maksuvelvollisen kutsuu muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan
oikeudenkäyntiin haastemieslain (505/1986) 1 tai
6 §:ssä mainittu virkamies antamallaan
haasteella.
Haasteessa maksuvelvollinen kutsutaan saapumaan tuomioistuimeen
vastaamaan virallisen syyttäjän vaatimukseen muuntorangaistuksen määräämisestä ja
ilmoitetaan käsittelyajankohta ja -paikka. Haastetulle
on haastamisen yhteydessä ilmoitettava, että asia
voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta ja että hän
voi toimittaa kirjallisen vastineensa tuomioistuimelle ennen asian
käsittelyä.
Haastamisesta on maksuvelvolliselle annettava vahvistetun kaavan
mukaiselle lomakkeelle laadittu haastetodistus, joka sisältää myös
tiedot maksamatta olevista sakoista.
26 §
Käsittelypäivän määrääminen
Asian käsittelypäivä on määrättävä siten,
että maksuvelvolliselle jää ennen oikeudenkäyntiä vähintään
kuukausi aikaa maksaa muunnettavana oleva sakko.
Jos maksuvelvollinen on jo haastettu muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan
oikeudenkäyntiin, hänet saadaan muusta sakosta
haastaa samaan oikeudenkäyntiin 1 momentissa mainittua
lyhyemmälläkin ajalla. Oikeudenkäynnissä läsnä olevaan
maksuvelvolliseen voidaan ilman haastamistakin kohdistaa vaatimus
muuntorangaistuksen määräämisestä.
27 §
Maksutilaisuuden varaaminen
Maksuvelvolliselle on haastettaessa ilmoitettava mahdollisuudesta
maksamalla suorittaa se sakko, josta hänet haastetaan muuntorangaistuksen
määräämistä koskevaan
oikeudenkäyntiin. Hänelle on tilisiirtolomakkeella
tai muulla vastaavalla tavalla annettava sakon maksamista ja maksusuorituksen
oikeaa kohdentamista varten tarvittavat tiedot siten kuin valtioneuvoston
asetuksella tarkemmin säädetään.
Tiedot on annettava myös siinä tapauksessa, että haastamiselle on
laissa säädetty este.
28 §
Muuntorangaistusvaatimuksesta luopuminen
Virallinen syyttäjä saa jättää vaatimatta muuntorangaistuksen
määräämistä maksamattoman
sakon sijaan, jos
1) sakkoon johtanutta rikosta sen haitallisuus huomioon
ottaen on kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä eikä rikoksesta
ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa,
2) sakkoon johtanut rikos on tehty alle 18-vuotiaana
eikä rikoksesta ole säädetty ankarampaa
rangaistusta kuin sakkoa tai vankeutta enintään
kuusi kuukautta tai
3) muuntorangaistusta on pidettävä kohtuuttomana
tai tarkoituksettomana ottaen huomioon maksuvelvollisen henkilökohtaiset
olot, rikoksesta hänelle aiheutuneet muut seuraukset, sosiaali-
ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat,
eikä tärkeä yleinen etu muuta
vaadi.
Virallinen syyttäjä voi rikoslain 2 a luvun 7 §:ssä tai
lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen
täytäntöönpanosta annetun lain
(619/1996) 26 §:ssä mainituilla
perusteilla jättää vaatimatta muuntorangaistuksen
määräämistä maksamattoman
uhkasakon sijaan, jollei tärkeä yleinen etu muuta
vaadi.
Jos virallinen syyttäjä on päättänyt
jättää vaatimatta muuntorangaistusta,
hän saa peruuttaa päätöksensä vain,
jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös
on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
Ylemmällä syyttäjällä on
oikeus ottaa asia uudelleen ratkaistavaksi siten kuin siitä erikseen säädetään.
29 §
Alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin ja sen kokoonpano
Muuntorangaistuksen määräämistä koskeva asia
käsitellään maksuvelvollisen asumis-
tai tapaamispaikan käräjäoikeudessa.
Muuntorangaistuksen määräämistä koskevassa
asiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen
myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja.
30 §
Asian käsittely tuomioistuimessa
Muuntorangaistuksen määräämistä koskeva asia
käsitellään rikosasioiden oikeudenkäynnistä voimassa
olevassa järjestyksessä, jollei jäljempänä toisin
säädetä.
Muuntorangaistusvaatimuksen esittää virallinen
syyttäjä. Sakon tuomitsemiseen johtaneen rikosasian
asianomistaja ei ole asianosainen muuntorangaistuksen määräämistä koskevassa oikeudenkäynnissä.
Muuntorangaistuksen määräämisessä tarvittavien
tietojen toimittamisesta syyttäjälle ja syyttäjältä edelleen
käräjäoikeudelle säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Maksuvelvollisen on saavuttava tuomioistuimen käsittelyyn,
jos hän haluaa tulla kuulluksi. Jos maksuvelvollinen on
laillista estettä ilmoittamatta poissa, asia voidaan ratkaista
hänen poissaolostaan huolimatta. Maksuvelvollinen voi ennen
asian käsittelyä toimittaa kirjallisen vastineen
tuomioistuimen kansliaan.
31 §
Tuomioistuinkäsittelyn lykkääminen
Tuomioistuin voi lykätä muuntorangaistuksen
määräämistä koskevan
asian varatakseen maksuvelvolliselle tilaisuuden vankeudeksi muunnettavaksi
vaaditun sakon maksamista varten. Asian käsittelyä voidaan
lykätä myös maksutilanteen selvittämistä varten.
Käsittelyn tultua maksutilaisuuden varaamisen vuoksi
lykätyksi tuomioistuimen on ilmoitettava maksuvelvolliselle
uusi käsittelyajankohta ja uhka poissaolon varalta. Ilmoittamista käsittelystä poissa
olleelle maksuvelvolliselle ei tarvitse tehdä, jos asiaa
lykätään maksutilanteen selvittämistä varten.
32 §
Tuomioistuimen ratkaisu
Käräjäoikeuden ratkaisu muuntorangaistuksen
määräämistä koskevassa
asiassa on päätös, jonka tulee sisältää myös
tarpeelliset tiedot käsittelystä, asianosaisista,
vaatimuksista, vastauksista, todistelusta ja tuomioistuimen
toimenpiteistä. Päätöksessä voidaan
selostus muunnettavana olevista sakoista korvata luettelolla.
Tuomioistuimen on ilmoitettava muuntorangaistuksen määräämistä koskevasta
ratkaisustaan Oikeusrekisterikeskukselle siten kuin valtioneuvoston
asetuksella tarkemmin säädetään.
33 §
Tuomioistuimen ratkaisun oikaiseminen
Sen lisäksi, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 11 luvun 9 §:ssä säädetään,
muuntorangaistuksen määränneen käräjäoikeuden
on virallisen syyttäjän tai Oikeusrekisterikeskuksen
ilmoituksesta oikaistava päätös maksamatta
olevaa määrää vastaavaksi, jos
päätöksen julistamisen jälkeen
ilmenee, että maksuvelvollinen on ennen julistamista maksanut
osan vankeudeksi muunnetuista sakoista. Jos muutoksenhakutuomioistuin
on jo ratkaissut muuntorangaistuksen määräämistä koskevan
asian, sen on tehtävä oikaisu.
34 §
Tuomioistuimen ratkaisun vaikutus perintään
Muuntorangaistuksen määräämisen
jälkeen vankeudeksi muunnetun sakon perimistä ulosottotoimin
ei saa jatkaa. Jos muuntorangaistusta ei ole määrätty,
perimistä jatketaan.
35 §
Vankeudeksi muunnetun sakon maksaminen
Muuntorangaistus raukeaa, jos muuntorangaistukseen tuomittu
ennen muuntorangaistuksen suorittamisen aloittamista maksaa muunnetuista
sakoista suorittamatta olevan rahamäärän kokonaan.
Jos täytäntöön pantavana on
useita muuntorangaistuksia, tuomitulla on oikeus maksaa sakkonsa
kokonaan yhdenkin muuntorangaistuksen osalta, jolloin se muuntorangaistus raukeaa.
36 §
Muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon
ryhtyminen
Kun muuntorangaistuksen määräämistä koskeva
ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi tai pantavissa täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio, Oikeusrekisterikeskuksen on haettava
muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa
sen paikkakunnan ulosottomieheltä, jossa muuntorangaistukseen
tuomittu asuu tai oleskelee. Ulosottomiehen on huolehdittava siitä,
että tuomittu toimitetaan rangaistuslaitokseen.
Etsintäkuuluttamisesta sekä etsintäkuulutuksen
peruuttamisesta ja oikaisemisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 19
ja 20 §:ssä säädetään.
37 §
Muuntorangaistuksen täytäntöönpanon
lykkääminen
Ulosottomiehen on ennen täytäntöönpanoa tiedusteltava
muuntorangaistukseen tuomitulta, onko hän suorittamassa
asevelvollisuutta, reservin kertausharjoituksessa tai palvelemassa aseettomana
tai siviilipalvelusmiehenä, onko hänelle myönnetty
yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun
lain mukainen velkajärjestely, onko hän hoidettavana
tai sijoitettuna rangaistusten täytäntöönpanosta
annetun lain (39/1889) 2 luvun 1 e §:ssä tarkoitetussa
laitoksessa tai onko hän viimeisten kolmen kuukauden aikana ollut
sellaisessa laitoksessa.
Tuomitulle on ilmoitettava mahdollisuudesta saada ulosottomieheltä pyynnöstä lykkäystä
1 momentissa
mainitun jo päättyneen laitoksessa olemisen vuoksi.
Jos etsintäkuulutuksen perusteella tavattu ilmoittaa pyytävänsä lykkäystä, poliisimiehen
on otettava viivytyksettä yhteyttä ulosottomieheen.
Muuntorangaistuksen täytäntöönpanon
lykkäämisestä muissa tapauksissa säädetään
erikseen.
4 luku
Menettämisseuraamus
38 §
Menettämisseuraamuksen täytäntöönpano
Kun omaisuuden valtiolle menetetyksi tuomitsemista koskeva ratkaisu
on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi,
omaisuus on asianomaisen valtion viranomaisen määräyksen
mukaisesti otettava valtion käyttöön,
myytävä tai hävitettävä (täytäntöönpanotoimi).
Menettämisseuraamuksen panee täytäntöön
kihlakunnan poliisilaitos. Täytäntöönpanoa
varten tapahtuvasta omaisuuden haltuun ottamisesta on laadittava
pöytäkirja noudattaen soveltuvin osin pakkokeinolain (450/1987)
4 luvun 9 §:ää.
Rahamääräisen menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon
sovelletaan 2 luvun säännöksiä saatavan
täytäntöönpanosta siltä osin
kuin menetetyksi tuomittu rahamäärä ei
ole poliisiviranomaisen hallussa ja tässä luvussa
ei toisin säädetä.
Tullirikosasiassa määrätyn menettämisseuraamuksen
täytäntöönpanosta on lisäksi
voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
39 §
Kiireelliset toimenpiteet
Jos menetetyksi tuomittu omaisuus on helposti pilaantuvaa, arvoltaan
nopeasti alenevaa tai huomattavia hoitokustannuksia aiheuttavaa
tai jos muut vastaavat syyt edellyttävät kiireellisiä toimenpiteitä,
voidaan täytäntöönpanotoimesta määrätä,
vaikka menettämisseuraamusta koskeva ratkaisu ei olekaan
täytäntöönpanokelpoinen.
40 §
Myöhemmän ratkaisun vaikutus menettämisseuraamuksen
täytäntöönpanoon
Kun on pantu täytäntöön
lainvoimaa vailla oleva ratkaisu omaisuuden tai rahamäärän
valtiolle menettämisestä, täytäntöönpano
ei myöhemmin annetun ratkaisun vuoksi peräydy
ennen sen lainvoimaiseksi tulemista.
41 §
Menettämisseuraamuksen täytäntöönpanon
hakeminen
Oikeusrekisterikeskuksen tulee hakea menettämisseuraamuksen
täytäntöönpanoa sillä tavoin
kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään
sen kihlakunnan poliisilaitokselta, jonka hallussa menetetyksi tuomittu
omaisuus on tai jonka toimialueella omaisuus muuten on.
42 §
Menetetyksi tuomitusta omaisuudesta määrääminen
Menetetyksi tuomittua omaisuutta koskevista täytäntöönpanotoimista
määrää sisäasiainministeriö.
Se voi oikeuttaa lääninhallituksen tai kihlakunnan
poliisilaitoksen tai, jos on kysymys tullirikosasiassa menetetyksi
tuomitusta omaisuudesta, Tullihallituksen määräämään
toimenpiteistä.
Täytäntöönpanotoimesta määrääminen
käsittää mainittujen toimenpiteiden edellytyksistä ja menettelytavoista
määräämisen siltä osin
kuin lailla ei toisin säädetä.
43 §
Menetetyksi tuomitun omaisuuden arvioiminen
Valtiolle menetetyksi tuomittu omaisuus on arvioitava ennen
kuin täytäntöönpanotoimeen ryhdytään,
jos ratkaisu omaisuuden menettämisestä ei ole
tullut lainvoimaiseksi tai kysymys on kolmannen henkilön
oikeudesta ja jos kummassakaan tapauksessa ei asianomaisen viranomaisen
ja omaisuuden omistajan tai kolmannen henkilön kesken ole
sovittu omaisuuden arvosta.
Arvioimismenettelystä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
44 §
Menettämisseuraamukseen tuomitun kuoleman vaikutus
täytäntöönpanoon
Menettämisseuraamukseen tuomitun kuoltua täytäntöönpano
on keskeytettävä sen jälkeen, kun omaisuus
on otettu valtion haltuun. Täytäntöönpanoa
on jatkettava, jos asianomaiselle kihlakunnan poliisilaitokselle
ei neljän kuukauden kuluessa haltuunottamisesta toimiteta
todistusta siitä, että täytäntöönpanon
raukeamista koskeva asia on rikoslain 8 luvun 15 §:n
mukaisesti saatettu käräjäoikeuden ratkaistavaksi,
tai jos raukeamista koskeva hakemus on lainvoimaisesti hylätty.
Jos haltuun otettu omaisuus on sellaista kuin 39 §:ssä säädetään,
täytäntöönpanoa on 1 momentin
estämättä jatkettava omaisuuden arvioimisen
jälkeen.
45 §
Menettämisseuraamusta koskevan vaatimuksen hylkääminen
Jos tuomioistuin on lainvoimaisella tuomiolla hylännyt
omaisuuden menetetyksi tuomitsemista koskevan vaatimuksen, omaisuus
on pyynnöstä palautettava omistajalle tai sille,
jolla siihen muuten on oikeus. Asianomaisella on oikeus
saada omaisuudesta korvaus, jos sen palauttaminen ei täytäntöönpanotoimen
suorittamisen tai muun syyn vuoksi ole enää mahdollista.
Oikeusrekisterikeskus vahvistaa 43 §:n mukaiseen
arvioon perustuen kirjallisesta hakemuksesta korvauksen ja suorittaa
sen asianomaiselle.
Korvausta koskevaan päätökseen tyytymättömällä on
oikeus ajaa kannetta kantajan kotipaikan tai Helsingin käräjäoikeudessa.
Kanne on puhevallan menettämisen uhalla saatettava vireille
kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun Oikeusrekisterikeskuksen
vahvistama korvaus on suoritettu asianomaiselle. Vastaajana asiassa
on valtio, jota edustaa Oikeusrekisterikeskus.
5 luku
Sakkorekisteri
46 §
Sakkorekisterin käyttötarkoitus ja rekisterin tietojen
käsittely
Oikeusrekisterikeskus (rekisterinpitäjä)
ylläpitää sakkorekisteriä, jota
pidetään ja käytetään tässä laissa
säädetyssä järjestyksessä täytäntöön pantavien
asioiden täytäntöönpanoa varten.
Sakkorekisterin tietojen käsittelyyn oikeutettuja ovat
Oikeusrekisterikeskuksen virkamiehet siltä osin kuin se
on tarpeen heidän virkatehtäviensä suorittamiseksi.
Sakkorekisterin tietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia
(523/1999) ja tietojen luovuttamisen osalta viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), jollei
jäljempänä toisin säädetä.
47 §
Sakkorekisterin sisältämät tiedot
Sakkorekisteri sisältää täytäntöönpanotehtävien
suorittamista varten seuraavat tiedot:
1) seuraamuksen kohteena olevan henkilön tunniste-
ja yhteystiedot henkilötunnus mukaan lukien;
2) seuraamuksen laatu ja määrä;
3) suoritetut täytäntöönpanotoimet
ja niiden aika;
4) kertyneet rahamäärät;
5) täytäntöönpanon
esteet;
6) muut täytäntöönpanotehtävien
suorittamiseksi tarpeelliset tiedot.
Oikeusministeriö antaa tarkemmat määräykset
tietojen teknisestä tallettamistavasta.
48 §
Rekisterinpitäjän tiedonsaantioikeus
Rekisterinpitäjällä on sakkorekisterin
ylläpitämiseksi ja lainmukaisten täytäntöönpanotehtävien
hoitamista varten oikeus saada luonnollisen henkilön nimeä,
henkilötunnusta, osoitetta ja kuolemaa koskevat ja muut
vastaavat täytäntöönpanoa varten
tarvittavat henkilön tavoittamiseen liittyvät
tiedot väestön keskusrekisteristä ja
oikeushenkilöä koskevat vastaavat tiedot asianomaisilta
rekisteriviranomaisilta.
49 §
Vastuu sakkorekisteriin talletetuista tiedoista
Oikeusrekisterikeskus vastaa sakkorekisteriin talletettujen
tietojen virheettömyydestä ja rekisterin käytön
laillisuudesta. Rekisterinpitäjä on velvollinen
korvaamaan taloudellisen ja muun vahingon, joka on aiheutunut rekisteröidylle
tai muulle henkilölle virheellisiin tietoihin liittyvästä tai
muusta lainvastaisesta sakkorekisteriin talletettujen tietojen käsittelystä.
Vahingonkorvauslakia (412/1974) sovelletaan siten kuin
henkilötietolain 47 §:n 2 momentissa säädetään.
50 §
Sakkorekisterin tietojen salassapito ja luovuttaminen
Sakkorekisterin sisältämät rikokseen
ja rikosoikeudelliseen seuraamukseen liittyvät tiedot on pidettävä salassa.
Mainittujen tietojen käsittelyssä rekisterinpitäjän
on noudatettava erityistä huolellisuutta sekä varmistettava
rekisterin teknisen ja organisatorisen suojaustason riittävyys.
Oikeusrekisterikeskus saa salassapitovelvollisuuden estämättä pyynnöstä luovuttaa
tietoja niille, joiden oikeudesta mainittujen tietojen saamiseen
säädetään erikseen lailla. Tietoja
ei saa luovuttaa enää sen jälkeen, kun
kolme vuotta on kulunut lainvoimaisen tuomion tai muun lopullisen
viranomaisratkaisun julistamisesta tai antamisesta.
Oikeusrekisterikeskus saa lisäksi luovuttaa salassa
pidettäviä tietoja tämän lain
mukaisten täytäntöönpanotehtävien
suorittamista varten ulosotto-, poliisi- ja vankeinhoitoviranomaisille sekä 25 §:n
1 momentin mukaisille haastamiseen oikeutetuille virkamiehille.
51 §
Sakkorekisterin tietojen luovuttamismenettely
Tiedot sakkorekisteristä luovutetaan sakkorekisterin
otteella, joka sisältää kaikki ne tiedot, joiden
saamiseen pyynnön esittäjällä on
oikeus. Tiedot voidaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden
välityksellä.
Jos pyynnön kohteena olevasta ei ole talletettu 1 momentissa
tarkoitettuja tietoja, sakkorekisterin otteen on sisällettävä ilmoitus
siitä.
52 §
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot
poistetaan vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan
tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on
päättynyt.
Rikokseen ja rikosoikeudelliseen seuraamukseen liittyvät
tiedot on kuitenkin säilytettävä kolme
vuotta niiden perustana olevan lainvoimaisen tuomion tai muun lopullisen
viranomaisratkaisun julistamis- tai antamispäivästä.
7 luku
Voimaantulosäännökset
55 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta
20 päivänä kesäkuuta 1963 annettu
laki (318/1963) ja sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta
23 päivänä toukokuuta 1969 annettu asetus
(321/1969) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen
sekä rangaistusten täytäntöönpanosta
19 päivänä joulukuuta 1889 annetun lain
(39/1889) 6 luvun 1—10, 10 a ja 11—13 § sekä 14 §:n
1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 6 luvun 1 § laeissa
595/1977 ja 744/1995, 2 ja 3 § mainitussa
laissa 595/1977 sekä laissa 972/2001,
4—7 sekä 9, 10 ja 11 § mainitussa laissa
595/1977, 8 § viimeksi mainitussa laissa ja laissa
651/1986, 10 a § laissa 555/1999, 12 § laissa
1076/1979 ja mainitussa laissa 555/1999 sekä 13 § ja
14 §:n 1 momentti mainitussa laissa 651/1986.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimiin.
56 §
Siirtymäsäännökset
Tätä lakia sovelletaan jäljempänä säädetyin poikkeuksin
myös niiden seuraamusten täytäntöönpanoon,
jotka ovat tulleet täytäntöönpanokelpoisiksi
ennen lain voimaantuloa.
Ennen tämän lain voimaantuloa täytäntöönpanokelpoiseksi
tulleesta sakosta ei saa ulosmitata sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta
annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua asuntoa.
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleen
maksuaikaa koskevan pyynnön käsittelee sen saanut
viranomainen, jos sillä lain voimaan tullessa voimassa
olleiden säännösten mukaan on toimivalta
ratkaista maksuaikaa koskeva asia.
Omaisuuteen ja poliisin hallussa olevaan rahamäärään
kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoasiat
lakkaavat olemasta vireillä ulosottoviranomaisissa tämän
lain tullessa voimaan. Jos menetetyksi tuomittu omaisuus on tuolloin
ulosottomiehen hallussa, hänen tulee suorittaa täytäntöönpano
loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden
säännösten mukaisesti.