1 §

Soveltamisala

Tämä laki koskee vakuutusedustusta.

Vakuutusedustuksella tarkoitetaan korvausta vastaan harjoitettavaa vakuutussopimuksen valmistelua, vakuutussopimuksen tekemistä ja avustamista vakuutussopimuksen hoitamisessa ja täyttämisessä, kuten vakuutusratkaisujen esittelemistä ja vertailua, vakuutussopimusta koskevan tarjouksen tekemistä ja avustamista vakuutussopimuksen täyttämisessä vahinkotapauksissa.

2 §

Soveltamisalan rajoitukset

Jälleenvakuutusta koskevaan vakuutusedustukseen ei sovelleta 19—23, 25 ja 26 §:ää, 28 §:n 2 ja 3 momenttia, 29 ja 33—36 §:ää, 40 §:n 2—4 momenttia ja 41 §:ää. Tätä lakia ei sovelleta Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevasta valtiosta käsin Suomessa harjoitettavaan vakuutusedustukseen, jos toiminta koskee ainoastaan jälleenvakuutusta ja toimintaa valvotaan kyseisessä maassa vähintään tämän lain vaatimuksia vastaavalla tai niihin rinnastettavalla tavalla.

Tämän lain 6—13, 28—31 ja 41 §:ää ei sovelleta vakuutusedustajaan, joka on rekisteröity muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa.

3 §

Määritelmät

4 §

Asiamiehiä koskevat säännökset

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, asiamiehiin sovelletaan, mitä vakuutussopimuslain (543/1994) 5 §:n 1 ja 2 momentissa ja 9 §:ssä säädetään.

5 §

Oikeus vakuutusedustuksen harjoittamiseen

Vakuutusedustusta saa harjoittaa Suomessa vain sellainen vakuutusedustaja, joka on merkitty Vakuutusvalvontaviraston pitämään rekisteriin (vakuutusedustajarekisteri) tai joka on rekisteröity muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa.

6 §

Luonnollisen henkilön rekisteröinnin edellytykset

Mitä 2 momentin 3 kohdassa säädetään, ei koske luonnollista henkilöä, joka harjoittaa vakuutusedustusta yksinomaan 7 §:ssä tarkoitetun oikeushenkilön lukuun.

7 §

Oikeushenkilön rekisteröinnin edellytykset

8 §

Vakuutusedustajarekisteriin merkittävät tiedot

Rekisteriin merkitään tiedot myös niistä, joille on määrätty 38 §:n 1 momentissa tarkoitettu kielto harjoittaa vakuutusedustusta ilman rekisteröintiä tai ilmoitusta.

Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu merkintä on poistettava rekisteristä kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona kehotus on annettu tai kielto määrätty.

9 §

Tietojen muutoksista ilmoittaminen

Vakuutusedustajan on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle, jos jokin rekisteröinnin edellytyksistä ei enää täyty. Vakuutusedustajan on viipymättä ilmoitettava virastolle myös rekisteriin merkittyjen tietojen muutoksista ja liiketoiminnan lopettamisesta.

10 §

Vakuutusedustajarekisteristä poistaminen

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, oikeushenkilöä, jolla ei enää ole rekisteröinnin edellytykset täyttävää vastaavaa hoitajaa, ei poisteta rekisteristä, jos oikeushenkilö ilmoittaa uuden vastaavan hoitajan Vakuutusvalvontaviraston asettamassa määräajassa.

Vakuutusvalvontavirasto voi vakuutusedustajan hakemuksesta myöntää luvan poiketa määräajaksi 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetystä edellytyksestä, jos edellytyksen täyttymättä jääminen johtuu liiketoiminnan poikkeuksellisesta muutoksesta ja rekisteristä poistamatta jättäminen on tarpeen vakuutusedustajan asiakassuhteiden hoitamisen takia.

Jos vakuutusedustaja asetetaan konkurssiin, vakuutusedustaja säilyy rekisterissä kuuden kuukauden ajan.

Vakuutusvalvontaviraston on ilmoitettava rekisteristä poistamisesta sen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa vakuutusedustaja harjoittaa vakuutusedustusta, jos virasto on ilmoittanut viranomaiselle vakuutusedustustoiminnan aloittamisesta kyseisessä maassa.

11 §

Luotettavuus

Vakuutusedustajaksi rekisteröidyn luonnollisen henkilön on oltava luotettava.

Henkilöä pidetään luotettavana, jos häntä ei ole tuomittu lainvoiman saaneella tuomiolla viiden viimeisen vuoden aikana vankeusrangaistukseen eikä kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton vakuutusedustajaksi. Henkilöä ei kuitenkaan pidetä luotettavana, jos hän on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton vakuutusedustajaksi.

12 §

Ammattipätevyys

Asiamieheksi rekisteröidyllä luonnollisella henkilöllä ja muulla asiamiehen palveluksessa olevalla, vakuutusedustuksen harjoittamiseen suoraan osallistuvalla luonnollisella henkilöllä on oltava toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä ammattipätevyys. Hänen on tunnettava erityisesti edustamansa vakuutukset ja vakuutusedustuksen harjoittamisen kannalta tarpeellinen lainsäädäntö ja hyvä vakuutustapa sekä hallittava toiminnan harjoittamisen edellyttämät käytännön toimet.

Vakuutusmeklariksi rekisteröidyllä luonnollisella henkilöllä on oltava vakuutusmeklaritutkinnolla osoitettu ammattipätevyys. Tutkinnon suorittaneen on tunnettava erityisesti vakuutusedustuksen harjoittamisen kannalta tarpeellinen lainsäädäntö ja hyvä vakuutusmeklaritapa sekä hallittava toimeksiannon hoitamisen edellyttämät käytännön toimet.

13 §

Vastaava hoitaja

Vakuutusedustusta harjoittavan oikeushenkilön vastaava hoitaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että vakuutusedustusta harjoitettaessa asiamiehet noudattavat hyvää vakuutustapaa ja vakuutusmeklarit hyvää vakuutusmeklaritapaa ja että toimintaa muutoinkin harjoitetaan lainmukaisesti. Vastaavan hoitajan on lisäksi huolehdittava siitä, että 12 §:n mukaiset ammattipätevyysvaatimukset täyttyvät ja että muillakin vakuutusedustuksen harjoittamiseen osallistuvilla henkilöillä on tehtävän edellyttämä riittävä ammattitaito.

14 §

Vakuutusedustuslautakunta

Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan vakuutusedustuslautakunnan. Lautakunnan tehtävänä on järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vakuutusmeklaritutkintoja.

Vakuutusedustuslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme ja enintään kuusi muuta jäsentä. Kullekin heistä määrätään henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja heidän varajäsentensä on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita henkilöitä, joiden ei voida katsoa edustavan vakuutusmeklareita tai vakuutuksenantajia. Muista jäsenistä ainakin yhden ja hänen varajäsenensä tulee edustaa vakuutusmeklareita.

Vakuutusedustuslautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä ovat läsnä. Asiasta äänestettäessä lautakunnan päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten jakautuessa tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

15 §

Vakuutusmeklaritutkinnon järjestäminen

Vakuutusedustuslautakunnan on vähintään kaksi kuukautta ennen vakuutusmeklaritutkinnon järjestämistä vahvistettava luettelo lainsäädännöstä, kirjallisuudesta ja muusta aineistosta, johon tutkinnon kysymykset perustuvat.

Vakuutusmeklaritutkinnosta on vähintään 30 päivää ennen sen järjestämistä ilmoitettava virallisessa lehdessä ja kolmessa yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Ilmoituksessa on oltava ohjeet tutkintoon ilmoittautumisesta ja osallistumisesta sekä tieto siitä, miten 1 momentissa tarkoitettu luettelo on saatavissa.

16 §

Vakuutusedustuslautakunnan kustannukset ja tutkintomaksut

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa vakuutusedustuslautakunnan toiminnan kustannuksista sekä vahvistaa puheenjohtajan ja jäsenten palkkioiden perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus periä maksu vakuutusmeklaritutkintoon osallistumisesta. Maksu saa enintään olla niin suuri, että se vastaa tutkinnon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia.

17 §

Asioiden käsittely vakuutusedustuslautakunnassa

Asioiden käsittelyyn vakuutusedustuslautakunnassa ja vakuutusmeklaritutkintoa koskevan päätöksen tiedonantoon sovelletaan hallintolakia (434/2003), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003) ja kielilakia (423/2003). Vakuutusmeklaritutkinnon yhteydessä syntyviin asiakirjoihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), arkistolakia (831/1994) ja kielilakia.

Vakuutusedustuslautakunnan jäseneen ja toimihenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan lautakunnan toimintaan liittyviä tehtäviä.

18 §

Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku vakuutusedustuslautakunnan päätökseen

Vakuutusmeklaritutkintoa koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua vakuutusedustuslautakunnalta. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.

Vakuutusedustuslautakunnan oikaisuvaatimusasiassa tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

19 §

Vakuutusedustajasta annettavat tiedot

20 §

Ilmoittamistavat

Tiedot voidaan antaa 1 momentin 1 kohdasta poiketen suullisesti, jos asiakas sitä pyytää tai vakuutusturvan voimassaolon välitön alkaminen on tarpeen. Tiedot on tällöinkin annettava asiakkaalle 1 momentin mukaisesti välittömästi vakuutussopimuksen tai toimeksiantosopimuksen tekemisen jälkeen.

21 §

Asiamiestoiminnasta ilmoittaminen

Asiamiehen on toiminnassaan selkeästi ilmoitettava asiakkaalle toimivansa nimenomaan asiamiehenä.

22 §

Markkinointi

Vakuutusedustajan on markkinoinnissaan annettava asiakkaalle vakuutusedustuspalveluistaan ja tarjolla olevista vakuutuksista kaikki tiedot, joilla saattaa olla merkitystä asiakkaan tehdessä palveluja tai vakuutuksia koskevia ratkaisuja.

Vakuutusedustaja ei saa antaa markkinoinnissaan totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja eikä käyttää muutoinkaan asiakkaan kannalta sopimatonta taikka hyvän vakuutustavan tai hyvän vakuutusmeklaritavan vastaista menettelyä.

Markkinointia, joka ei sisällä asiakkaan taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä sopimattomana.

Asiamiehen on markkinoinnissaan ilmoitettava edustamansa vakuutuksenantajat ja yksittäistä vakuutusta markkinoidessaan, minkä vakuutuksenantajan tuotteesta on kysymys. Vakuutusmeklari ei saa markkinoinnissaan ilmoittaa edustavansa tiettyä vakuutuksenantajaa.

Sen estämättä, mitä 4 momentissa säädetään, muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa rekisteröidyn vakuutusedustajan on tarvittaessa ilmoitettava markkinoinnissaan oikean kuvan antamiseksi vakuutusedustuspalveluistaan, minkä vakuutuksenantajien tuotteita vakuutusedustus yksinomaan koskee ja antaako vakuutusedustaja 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tasapuoliseen analyysiin perustuvia tietoja.

23 §

Toimeksiantosopimus

Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti kahtena kappaleena, joista toinen jää toimeksiantajalle ja toinen vakuutusmeklarille. Vakuutusmeklari ei voi vedota sopimusehtoon, jota ei ole merkitty toimeksiantosopimukseen tai josta ei ole muutoin kirjallisesti sovittu.

Toimeksiantosopimuksesta on käytävä ilmi toimeksiannon sisältö, sopimuksen voimassaoloaika, asiakkaan vakuutusmeklarille maksaman palkkion määräytymisperusteet ja, jos mahdollista, palkkion määrä.

24 §

Vakuutusmeklarin velvollisuudet

Vakuutusmeklarin on suoritettava tehtävänsä ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä kaikessa toiminnassaan noudatettava hyvää vakuutusmeklaritapaa. Erityisesti vakuutusmeklarin on toimeksiantosopimuksen mukaisessa laajuudessa selvitettävä asiakkaansa vakuutusturvan tarve ja tämän pohjalta tehtävä ehdotuksensa vakuutustarpeen kattamiseksi asiakkaan etujen vaatimalla tavalla.

25 §

Vakuutuksesta annettavat tiedot

Vakuutusmeklarin on tehtävässään huolehdittava siitä, että asiakas saa ennen vakuutussopimuksen päättämistä kaikki asiakkaan vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten tietoja tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Tietoja annettaessa vakuutusmeklarin tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Asiakkaalle annettavien, 1 momentissa tarkoitettujen tietojen on perustuttava riittävän monien markkinoilla tarjolla olevien vakuutusten tasapuoliseen analyysiin. Analyysi ja ehdotus vakuutustarpeen kattamiseksi on annettava asiakkaalle 20 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa säädetyllä tavalla.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos asiakas ei halua niitä tai jos niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta.

26 §

Vakuutusmeklarin palkkio

Vakuutusmeklari saa ottaa vastaan palkkion vain toimeksiantajalta.

27 §

Vakuutusmeklari-nimikkeen käyttäminen

Vain rekisteröity vakuutusmeklari saa käyttää toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan nimitystä vakuutusmeklari tai vakuutuksenvälittäjä.

Vakuutusmeklarin on toiminnassaan tuotava selkeästi ilmi toimivansa nimenomaan vakuutusmeklarina.

28 §

Vastuuvakuutus

Vakuutusmeklarilla on oltava Vakuutusvalvontaviraston hyväksymä, koko Euroopan talousalueella voimassa oleva vastuuvakuutus niiden vahinkojen korvaamiseksi, joista vakuutusmeklari on tämän lain mukaan vastuussa. Vastuuvakuutuksen määrän on oltava vähintään 1 000 000 euroa vahinkoa kohti ja yhteensä 1 500 000 euroa kaikkien vahinkojen osalta vuotta kohti.

Vakuutusmeklarin on ilmoitettava viipymättä Vakuutusvalvontavirastolle jokaisesta vastuuvakuutuksen perusteella korvatusta vahingosta ja sen suuruudesta. Vakuutusmeklarin on lisäksi ilmoitettava virastolle vakuutuksenantajan vaihdoksesta ja toimitettava virastolle viimeistään kuukautta ennen uuden vakuutuksen alkamista selvitys vakuutuksen ehdoista ja vakuutusmääristä.

29 §

Varojen erillisyys

Vakuutusmeklarin on pidettävä hallussaan olevat, asiakkaalle tai vakuutuksenantajalle kuuluvat, varat pankkitilillä erillään omista varoistaan ja viipymättä toimitettava ne vastaanottajalle.

Vakuutusmeklari ei saa vastaanottaa, pitää hallussa taikka välittää asiakkaalle tai tämän vakuutuksenantajalle kuuluvia varoja, jos asiakas on kuluttaja tai sellainen elinkeinonharjoittaja, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on rinnastettavissa kuluttajaan. Vakuutusmeklari voi kuitenkin vastaanottaa, pitää hallussa tai välittää edellä tarkoitettuja varoja, jos varojen säilytys tai siirto muutoin aiheuttaa asiakkaalle kohtuutonta hankaluutta.

30 §

Liiketoimintakertomus

Vakuutusmeklari on velvollinen vuosittain toimittamaan Vakuutusvalvontavirastolle tämän laatiman kaavan mukaisen kertomuksen liiketoiminnastaan.

31 §

Vakuutusedustuksen harjoittaminen muussa ETA-valtiossa

Suomessa vakuutusedustajarekisteriin merkityn vakuutusedustajan on ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle aikomuksestaan harjoittaa vakuutusedustusta muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys vakuutusedustajan yhteystiedoista kyseisessä valtiossa.

Vakuutusvalvontaviraston on kuukauden kuluessa vakuutusedustajan ilmoituksen ja selvityksen saapumisesta lähetettävä tiedot kyseisen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jos kyseinen valtio on ilmoittanut haluavansa saada tiedot, ja ilmoitettava viipymättä tietojen lähettämisestä vakuutusedustajalle.

Vakuutusedustaja voi aloittaa vakuutusedustuksen harjoittamisen kuukauden kuluttua päivästä, jona vakuutusedustaja sai tiedon Vakuutusvalvontaviraston tekemästä ilmoituksesta 2 momentin mukaiselle viranomaiselle, tai välittömästi, jos kyseinen viranomainen ei halua tietoa vakuutusedustajan ilmoituksesta.

32 §

Muun ETA-valtion vakuutusedustajan toiminta Suomessa

Muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa rekisteröity vakuutusedustaja voi harjoittaa vakuutusedustusta Suomessa sijoittautumisvapauden perusteella vasta, kun Vakuutusvalvontavirasto on saanut ilmoituksen vakuutusedustajan rekisteröintivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vakuutusedustaja voi aloittaa vakuutusedustuksen harjoittamisen Suomessa kuukauden kuluttua päivästä, jona vakuutusedustaja sai rekisteröintivaltionsa toimivaltaiselta viranomaiselta tiedon siitä, että viranomainen on lähettänyt Vakuutusvalvontavirastolle ilmoituksen vakuutusedustuksen harjoittamisen aloittamisesta.

Vakuutusvalvontavirasto voi antaa vakuutusedustajalle, joka harjoittaa vakuutusedustusta Suomessa sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella, tiedoksi ne yleisen edun vaatimat ehdot, joita noudattaen vakuutusedustusta on harjoitettava Suomessa.

33 §

Valvontaviranomaiset

Vakuutusvalvontavirasto valvoo vakuutusedustajan markkinointia ja sopimusehtojen käyttöä. Markkinoinnin lainmukaisuutta ja sopimusehtojen käyttöä kuluttajansuojan kannalta valvoo myös kuluttaja-asiamies.

Vakuutusvalvontaviraston ja kuluttaja-asiamiehen on oltava tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä keskenään.

34 §

Kieltopäätös

Vakuutusvalvontavirasto voi kieltää vakuutusedustajaa jatkamasta lainvastaista markkinointia tai lainvastaisten sopimusehtojen käyttöä taikka uudistamasta lainvastaista tai siihen rinnastettavaa markkinointia tai sopimusehtojen käyttöä.

Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä kiellon myös väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Vakuutusvalvontavirasto voi asettaa määräämänsä kiellon noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus. Uhkasakosta on muutoin voimassa, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

35 §

Muutoksenhaku Vakuutusvalvontaviraston kieltopäätökseen

Edellä 34 §:ssä tarkoitettuun Vakuutusvalvontaviraston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Vakuutusedustaja voi saattaa Vakuutusvalvontaviraston päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

36 §

Kuluttaja-asiamiehen lausunto

Vakuutusvalvontaviraston on pyydettävä kuluttaja-asiamieheltä lausunto ennen 34 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä, jos kielto koskee kuluttajansuojalain (38/1978) soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä.

37 §

Vakuutusedustajien valvonta

Vakuutusedustajien tämän lain mukaisen toiminnan valvonta ja tarkastus kuuluu Vakuutusvalvontavirastolle.

Vakuutusedustajan ja vakuutuksenantajan on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä annettava Vakuutusvalvontavirastolle kaikki asiakirjat, tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen tässä laissa virastolle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi ja valvontamaksun määräämiseksi.

38 §

Pakkokeinot

Vakuutusvalvontaviraston on kiellettävä vakuutusedustus, jota harjoitetaan tämän lain vastaisesti ilman rekisteröintiä tai ilman 32 §:n mukaista ilmoitusmenettelyä. Kielto voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös vakuutusedustusta harjoittavan palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa.

Jos vakuutusedustaja ei noudata tämän lain 9, 13, 19—21 tai 24—30 §:n, 31 §:n 1 tai 3 momentin tai 37 §:n 2 momentin säännöksiä taikka tämän lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka jos vakuutusedustajan toiminnassa on ilmennyt väärinkäytöksiä, Vakuutusvalvontavirasto voi antaa vakuutusedustajalle huomautuksen, kehottaa tätä korjaamaan asian määräajassa tai kieltää tätä jatkamasta viraston virheellisenä pitämää menettelyä.

Vakuutusvalvontaviraston on tehostettava 1 momentissa tarkoitetun kiellon noudattamista uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Vakuutusvalvontavirasto voi asettaa uhkasakon myös 2 momentissa mainitun kehotuksen tai kiellon noudattamisen tehosteeksi. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi vakuutusedustajan kotipaikan lääninhallitus. Jollei vakuutusedustajalla ole kotipaikkaa Suomessa, uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Etelä-Suomen lääninhallitus. Uhkasakosta on muutoin voimassa, mitä uhkasakkolaissa säädetään.

Jollei 2 momentissa tarkoitettua kehotusta tai kieltoa noudateta, Vakuutusvalvontavirasto voi kieltää vakuutusedustajaa jatkamasta toimintaansa, kunnes asia on korjattu, ja, jos laiminlyönti on törkeä, poistaa vakuutusedustajan rekisteristä.

39 §

Muutoksenhaku Vakuutusvalvontaviraston päätökseen

Vakuutusvalvontaviraston päätökseen saa 34 §:ssä tarkoitettua päätöstä lukuun ottamatta hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain (78/1999) 6 §:ssä säädetään.

Vakuutusvalvontaviraston päätös tai määräys, joka on annettu 37 §:n taikka 38 §:n 1, 2 tai 4 momentin nojalla, voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

40 §

Vakuutusmeklarin korvausvastuu

Vakuutusmeklari on velvollinen korvaamaan vahingon, joka hänen tämän lain tai toimeksiantosopimuksen vastaisesta menettelystään aiheutuu asiakkaalle tai muulle, jonka oikeutta toimeksianto tai vakuutus koskee. Vakuutusmeklari vapautuu kuitenkin vastuusta, jos hän osoittaa toimineensa ammattitaitoisesti ja huolellisesti.

Jos vakuutusmeklari on jättänyt antamatta asiakkaalle tarpeellisia tietoja vakuutuksesta taikka antanut asiakkaalle siitä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, vakuutusmeklarin on korvattava vahinko, joka aiheutuu siitä, ettei vakuutussopimus ole sen sisältöinen kuin asiakkaalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusmeklarin korvausvastuusta on muutoin voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.

Sopimusehto, joka poikkeaa 1—3 momentin säännöksistä asiakkaan tai 1 momentissa tarkoitetun muun korvaukseen oikeutetun vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista elinkeinonharjoittajaa kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on rinnastettavissa kuluttajaan.

41 §

Vastaavan hoitajan korvausvastuu

Jos vastaava hoitaja tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö 13 §:ssä säädetyn velvollisuuden, hän on velvollinen korvaamaan laiminlyönnistään aiheutuneen vahingon, jollei korvausta saada muulta korvausvelvolliselta. Tämä korvausvastuu ei rajoita vahinkoa kärsineen oikeutta saada korvausta vahingosta muulta korvausvelvolliselta.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain 2 ja 6 luvussa säädetään.

42 §

Valvonnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Vakuutusedustajien tässä laissa säädetystä valvonnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi suoritettavasta valvontamaksusta säädetään erikseen.

43 §

Tarkemmat määräykset

Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset vakuutusedustajien rekisteröintimenettelystä, toimeksiantosopimuksen, tasapuolisen analyysin ja liiketoimintakertomuksen sisällöstä ja asiakasvarojen erillään pitämisestä.

44 §

Vaitiolovelvollisuus

Joka vakuutusedustusta harjoitettaessa tai muutoin vakuutusedustukseen liittyviä tehtäviä suoritettaessa taikka 2 momentin nojalla on saanut tietää vakuutusedustajan, tämän asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai jollei laissa muuta säädetä.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi, Rahoitustarkastukselle tai muulle rahoitusmarkkinoita valvovalle Suomen viranomaiselle, muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle ja, jos annettavat tiedot muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuuluvat tässä pykälässä tarkoitetun vaitiolovelvollisuuden piiriin, sille kyseisen valtion viranomaiselle, joka vastaa vakuutusedustajien valvonnasta.

45 §

Vaitiolovelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 44 §:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

46 §

Vakuutusvalvontaviraston tiedonsaantioikeus

Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus saada sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 46 §:ssä tarkoitetusta sakkorekisteristä tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusedustajaksi rekisteröidyn luonnollisen henkilön luotettavuuden selvittämiseksi. Oikeudesta saada tietoja rikosrekisteristä säädetään erikseen.

47 §

Vakuutusedustajia koskevat tilastot

Sen estämättä, mitä 44 §:ssä säädetään, Vakuutusvalvontavirasto saa julkaista vakuutusedustajien toiminnasta, asemasta ja kehityksestä tilastoja, jotka on laadittu yhtäläisen perusteen mukaan kaikista asiamiehistä ja kaikista vakuutusmeklareista.

48 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan      päivänä         kuuta 20   .

Tällä lailla kumotaan vakuutuksenvälittäjistä 19 päivänä helmikuuta 1993 annettu laki (251/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

49 §

Siirtymäsäännökset

Ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Lain voimaan tullessa Vakuutusvalvontaviraston ylläpitämään vakuutuksenvälittäjärekisteriin merkitty vakuutuksenvälittäjä merkitään vakuutusmeklariksi tämän lain mukaiseen vakuutusedustajarekisteriin. Tällaiselta vakuutusmeklarilta ei edellytetä 12 §:n 2 momentin mukaisella vakuutusmeklaritutkinnolla osoitettua ammattipätevyyttä. Kuuden kuukauden aikana lain voimaantulosta tällaiselta vakuutusmeklarilta ei myöskään edellytetä 28 §:n säännöksen mukaista vastuuvakuutusta, jos vakuutusmeklarilla on lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukainen vastuuvakuutus.

Hakija, jonka hakemus vakuutuksenvälittäjärekisteriin merkitsemiseksi on vireillä Vakuutusvalvontavirastossa lain voimaan tullessa, voidaan merkitä vakuutusedustajarekisteriin vakuutusmeklariksi, jos hakija täyttää lain voimaan tullessa vakuutuksenvälittäjäksi rekisteröinnille asetetut edellytykset. Tällaiseen vakuutusmeklariin sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään ammattipätevyydestä ja vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusedustajarekisteriin vakuutusmeklariksi merkittävältä luonnolliselta henkilöltä ei edellytetä 12 §:n 2 momentin mukaisella vakuutusmeklaritutkinnolla osoitettua ammattipätevyyttä, jos hän on suorittanut Vakuutusmeklaritutkintolautakunnan johdon ja valvonnan alaisena järjestettävän vakuutusmeklaritutkinnon 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen. Edellytyksenä on, että henkilö on aloittanut tutkinnon suorittamisen ennen lain voimaantuloa ja että hänen hyväksytty hakemuksensa rekisteriin merkitsemiseksi on toimitettu Vakuutusvalvontavirastolle kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Lain voimaan tullessa tämän lain mukaan rekisteröintiä edellyttävää toimintaa harjoittava asiamies saa jatkaa toimintaansa, kunnes päätös vakuutusedustajarekisteriin merkitsemisestä on tehty, jos 6 §:n 1 momentissa tai 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu pyyntö rekisteriin merkitsemiseksi tehdään kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Tällaisen asiamiehen ei tarvitse rekisteröinnin yhteydessä osoittaa täyttävänsä 6 §:n 1 momentissa tai 7 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa säädettyjä rekisteröinnin edellytyksiä.

Sen estämättä, mitä 26 §:ssä säädetään, vakuutusmeklari saa kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta ottaa vastaan palkkion myös muulta kuin toimeksiantajalta.

Vakuutusmeklarin on kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta ilmoitettava asiakkaalle tasapuolisessa analyysissä siihen sisältyvien vakuutusratkaisujen osalta vakuutuksenantajan ja muun tahon maksaman palkkion määräytymisperusteet ja, jollei se ole mahdotonta, palkkion määrä.

Vakuutusmeklarin on kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta ilmoitettava palkkion määrä ja määräytymisperusteet myös asiakkaan tekemän vakuutussopimuksen osalta. Vakuutusmeklarin on ilmoitettava palkkion määrä ja määräytymisperusteet myös, jos ne ovat aiemmin ilmoitetusta olennaisesti muuttuneet. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, jos vakuutusmeklari ja asiakas eivät ole toisin sopineet.

Vakuutuksenantaja saa kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta maksaa vakuutusmeklarille palkkiota lakisääteisiä eläkevakuutuksia koskevasta vakuutusedustuksesta vain niiden sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan, jotka ovat voimassa lain voimaan tullessa.

9 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiamiehen on markkinoinnissaan ilmoitettava edustamansa vakuutusyhtiöt ja yksittäistä vakuutusta markkinoidessaan, minkä vakuutusyhtiön tuotteesta on kysymys.