1
Sopimuksen sisältö
1 artikla.Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt. Artiklassa määritellään ne henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimuspuolessa tai molemmissa sopimuspuolissa. Artikla on OECD:n mallisopimuksen 1 artiklan mukainen.
Sanonta sopimuspuolessa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa.
Sopimusta voidaan eräissä tapauksissa soveltaa myös muualla kuin sopimuspuolissa asuvaan henkilöön. Syrjintäkieltoa koskevan 23 artiklan määräykset ja tietojenvaihtoa koskevan 25 artiklan mukaan vaihdettavat tiedot voivat nimittäin koskea henkilöitä, jotka eivät asu kummassakaan sopimuspuolessa.
2 artikla.Sopimuksen piiriin kuuluvat verot. Verot, joihin sopimusta sovelletaan, määritellään ja mainitaan tässä artiklassa.
3—5 artikla. Yleiset määritelmät. Kotipaikka. Kiinteä toimipaikka. Näissä artikloissa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Artiklat ovat pääosin OECD:n mallisopimuksen 3—5 artiklan mukaiset.
Sopimuksen 3 artiklassa on yleisiä määritelmiä. Määritelmiä on myös muissa artikloissa. Esimerkiksi sanonnat osinko, korko ja rojalti määritellään näiden tulolajien verottamista käsittelevissä 10—12 artiklassa.
Sanonta sopimuspuolessa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa. Suomea koskee 1 kappaleen b kohta, jossa mainitaan myös valtio, paikallisviranomainen ja pöytäkirjan 1 kohdassa määritelty julkisyhteisö.
Luonnollinen henkilö on Hongkongin käyttämien kriteerien mukaan Hongkongissa asuva, jos hän tavallisesti asuu Hongkongissa tai jos hän oleskelee siellä enemmän kuin 180 päivää verotusvuoden aikana tai enemmän kuin 300 päivää kahden peräkkäisen verotusvuoden aikana, joista toinen on relevantti verotusvuosi (1 kappaleen a kohta).
Oikeushenkilön kaksoisasumistilanteessa toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä keskinäisellä sopimuksella oikeushenkilön asuinpaikka 3 kappaleessa mainittujen kriteerien perusteella. Jos tällaista sopimusta ei ole, henkilö voi vaatia vain 22 artiklan (Syrjintäkielto) ja 23 artiklan (Keskinäinen sopimusmenettely) mukaisia etuja. Toimivaltaiset viranomaiset voivat keskinäisellä sopimuksella päättää, miten sopimusta muilta osin sovelletaan tällaiseen henkilöön.
Sanonta kiinteä toimipaikka, joka määritellään 5 artiklassa, on tärkeä liiketulon verottamista koskevan 7 artiklan soveltamisessa. Määritelmä vastaa OECD:n mallisopimuksen 5 artiklan määräyksiä, poikkeuksena kuitenkin kokoonpano- ja valvontatoiminta (3 kappaleen a kohta), palvelut (3 kappaleen b kohta) ja rakentamis- ja muun samanlaisen toiminnan kiinteän toimipaikan syntymistä koskeva yhdeksän kuukauden vähimmäisaika (3 kappaleen a kohta).
6 artikla. Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo. Kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa voidaan verottaa siinä sopimuspuolessa, jossa omaisuus on (1 kappale). Tällaiseen tuloon rinnastetaan muun muassa tulo, joka saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun yhteisöosuuden perusteella hallitun huoneiston käytöstä tai vuokralleannosta (4 kappale). Näin ollen Suomessa voidaan verottaa esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneistonsa vuokralleannosta.
Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 6 artiklaa.
7 artikla. Liiketulo. Sopimuspuolessa olevan yrityksen saamasta liiketulosta voidaan verottaa toisessa sopimuspuolessa vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa tässä toisessa sopimuspuolessa olevasta (5 artiklassa määritellystä) kiinteästä toimipaikasta. Liiketuloa, josta kiinteän toimipaikan sijaintipaikkana oleva sopimuspuoli voi verottaa, on vain tulo, joka on luettava kuuluvaksi kyseiseen kiinteään toimipaikkaan (1 kappale). Jos liiketuloon sisältyy tuloa, jota käsitellään erikseen sopimuksen muissa artikloissa, tuloon sovelletaan sitä koskevia erityismääräyksiä (7 kappale). Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 7 artiklan sitä versiota, joka oli mallisopimuksessa vielä 21 päivänä heinäkuuta 2010.
8 artikla.Merenkulku ja ilmakuljetus. Artikla on merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poikkeus 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, jonka sopimuspuolessa oleva yritys saa kansainvälisestä merenkulusta tai ilmakuljetuksesta, verotetaan vain tässä sopimuspuolessa, silloinkin kun tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka yrityksellä on toisessa sopimuspuolessa (1 kappale).
Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 8 artiklaa.
9 artikla.Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset. Etuyhteydessä keskenään olevien yritysten saamaa tuloa saadaan artiklan mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiirtoa voidaan osoittaa tapahtuneen (1 kappale). Suomessa tällä määräyksellä on merkitystä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n soveltamisen kannalta.
Artiklaa vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 9 artiklaa.
10 artikla. Osinko. Osingosta voidaan verottaa siinä sopimuspuolessa, jossa osingon saaja asuu (1 kappale).
Jos Hongkongissa kotipaikan omaavan yhtiön maksaman osingon saajana on Suomessa kotipaikan omaava yhtiö, osinko on Suomessa vapautettu verosta, jos tämä suomalainen yhtiö hallitsee välittömästi vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä (22 artiklan 2 kappaleen b kohta). Nykyisin osinko on Suomessa veronalaista elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 6 a §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti.
Osingosta voidaan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimuspuolessa, jossa osingon maksavan yhtiön kotipaikka on. Vero on silloin rajoitettu 5 prosenttiin osingon kokonaismäärästä, jos osingonsaaja on yhtiö, joka suoraan omistaa vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä (2 kappaleen a kohta). Muutoin vero saa olla enintään 10 prosenttia osingon kokonaismäärästä (2 kappaleen b kohta). Sopimuspuoli ei ole velvollinen noudattamaan näitä rajoituksia, jos osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy tässä sopimuspuolessa olevaan kiinteään toimipaikkaan (4 kappale).
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 10 artiklaa suurelta osin.
11 artikla. Korko. OECD:n mallisopimuksen 11 artiklasta poiketen verotetaan korosta vain siinä sopimuspuolessa, jossa koron saaja asuu, jos tämä henkilö on korkoetuuden omistaja (1 kappale).
Tulon lähteenä oleva sopimuspuoli ei ole velvollinen noudattamaan 1 kappaleen rajoitusta, jos koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy tässä sopimuspuolessa olevaan kiinteään toimipaikkaan (3 kappale).
12 artikla. Rojalti. Rojaltista voidaan verottaa siinä sopimuspuolessa, jossa rojaltin saaja asuu (1 kappale). OECD:n mallisopimuksen 12 artiklasta poiketen rojaltista voidaan kuitenkin 2 kappaleen mukaan verottaa myös tulon lähteenä olevassa sopimuspuolessa. Vero saa olla enintään 3 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä. Tämä sopimuspuoli ei ole velvollinen noudattamaan näitä rajoituksia, jos rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy tässä sopimuspuolessa olevaan kiinteään toimipaikkaan (4 kappale). Rojaltista, joka maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeudesta, sekä kaivoksen tai muiden luonnon varojen hyväksikäytöstä verotetaan 6 artiklan mukaan.
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti.
13 artikla. Luovutusvoitto. Voitosta, jonka sopimuspuolessa asuva henkilö saa toisessa sopimuspuolessa olevan kiinteän omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa siinä sopimuspuolessa, jossa kiinteä omaisuus on (1 kappale). Voitosta, jonka sopimuspuolessa asuva henkilö saa sellaisen yhtiön osakkeen (muu kuin tunnustetussa arvopaperipörssissä kaupankäynnin kohteena oleva osake) tai muun osuuden luovutuksesta, jonka varoista (niiden arvosta) enemmän kuin 50 prosenttia, suoraan tai välillisesti, koostuu toisessa sopimuspuolessa olevasta kiinteästä omaisuudesta, voidaan verottaa tässä toisessa sopimuspuolessa. Voitosta, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneistonsa luovutuksesta, voidaan siis verottaa Suomessa. Jos sopimuspuolessa asuvalla henkilöllä on toisessa sopimuspuolessa kiinteä toimipaikka, toimipaikan ja sen liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta voidaan verottaa tässä toisessa sopimuspuolessa, jossa toimipaikka on (2 kappale). Voitosta, jonka sopimuspuolessa oleva yritys saa kansainvälisessä liikenteessä käytetyn laivan, ilma-aluksen tai niiden käyttöön liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain tässä sopimuspuolessa eli yrityksen kotipaikkana olevassa sopimuspuolessa (3 kappale).
Voitosta, joka saadaan sellaisen omaisuuden luovutuksesta, jota ei tarkoiteta 1—4 kappaleessa, verotetaan vain sopimuspuolessa, jossa luovuttajan kotipaikka on (5 kappale).
Nämä määräykset vastaavat pääosin OECD:n mallisopimuksen 13 artiklan tai sen kommentaarin määräyksiä.
14—16 artikla.Työtulo. Johtajanpalkkio. Taiteilijat ja urheilijat. Työtuloa (14 artikla), johtajanpalkkiota (15 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoita (16 artikla) koskevat määräykset ovat OECD:n mallisopimuksen 15—17 artiklan mukaiset.
17 artikla.Eläkkeet. Eläkkeestä ja muusta samanlaisesta hyvityksestä (mukaan lukien kertasuoritus), joka aikaisemman epäitsenäisen työn tai itsensä työllistämisen perusteella maksetaan sopimuspuolessa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä sopimuspuolessa (1 kappale).
Eläkkeistä ja muista etuuksista (toistuvista tai kertamaksullisista), jotka myönnetään sopimuspuolen sosiaalivakuutuslainsäädännön perusteella tai suoritetaan sellaisen eläke- tai eläköitymisjärjestelmän mukaan, johon luonnolliset henkilöt voivat osallistua turvatakseen eläke-etunsa ja joka on sopimuspuolessa hyväksytty verotuksessa, tai sopimuspuolesta kertyvästä elinkorosta, voidaan verottaa tässä tulolähteenä olevassa sopimuspuolessa. Sosiaalivakuutuslainsäädännön perustuvaa eläkettä, esimerkiksi Suomen TEL-eläkettä, voidaan siis verottaa Suomessa (2 kappale).
Määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 18 artiklan kommentaariin sisältyviä vaihtoehtoisia määräyksiä.
18 artikla.Julkinen palvelus. Sopimuspuolen (tai muun artiklassa mainitun julkisen vallan yksikön, joista julkisyhteisö määritellään pöytäkirjan 1 kohdassa) luonnolliselle henkilölle tämän sopimuspuolen palveluksessa tekemästä työstä maksamasta palkasta ja muusta hyvityksestä verotetaan vain tässä sopimuspuolessa (1 kappaleen a kohta). Vastaavaa sääntöä (2 kappaleen a kohta) sovelletaan tällaisen palveluksen perusteella maksettavaan eläkkeeseen. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa palkkaa, eläkettä ja muita samanlaisia hyvityksiä verotetaan kuitenkin vain siinä sopimuspuolessa, jossa saaja asuu. Kappaleen 3 mukaan näihin tuloihin sovelletaan työtuloa, johtajanpalkkiota, taiteilijoita ja urheilijoita ja eläkettä koskevia 14—17 artiklaa, jos ne maksetaan sopimuspuolen tai jonkin muun julkisen vallan yksikön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä tehdystä työstä.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 19 artiklaa.
19 artikla. Opiskelijat ja harjoittelijat. Artiklassa on määräys opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa. Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 20 artiklaa.
20 artikla.Muu tulo. Tulosta, jota ei käsitellä 6—19 artiklassa ja jonka saa sopimuspuolessa asuva henkilö, verotetaan vain tässä sopimuspuolessa (1 kappale). Jos tulo kertyy toisessa sopimuspuolessa olevasta lähteestä, sitä voidaan kuitenkin verottaa myös tässä toisessa sopimuspuolessa (3 kappale).
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 21 artiklaa 1 ja 2 kappaleen osalta.
21 artikla. Oikeus etuuksiin. Artiklan mukaan sopimuksen mukaista etuutta ei pidä tulon osalta myöntää, jos kaikki asiaa koskevat tosiasiat ja olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista päätellä, että etuuden hankkiminen oli yksi sellaisen järjestelyn tai transaktion pääasiallisista tarkoituksista, joka välittömästi tai välillisesti johti etuuteen (Principal purpose test). Etuus voidaan kuitenkin myöntää, jos osoitetaan, että sen myöntäminen kyseisissä olosuhteissa olisi sopimuksen asiaa koskevien määräysten tavoitteen ja tarkoituksen mukaista.
Määräys vastaa 7 artiklaa (Sopimusten väärinkäytön estäminen) OECD:n BEPS-projektiin perustuvassa monenkeskisessä yleissopimuksessa, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi.
22 artikla.Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Kumpikin sopimuspuoli käyttää kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa päämenetelmänä hyvitysmenetelmää. Suomea koskeva 2 kappaleen a kohta rakentuu sille periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan Suomessa (sen ollessa asuinpaikka) myös tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa Hongkongissa (tulon lähde). Suomessa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta Hongkongissa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään.
Suomi soveltaa osinkoon vapautusmenetelmää 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.
23―26 artikla.Syrjintäkielto. Keskinäinen sopimusmenettely. Tietojen vaihtaminen.Hallituksen lähetystöjen jäsenet. Artikla 23 (Syrjintäkielto) koskee myös kansalaisuudettomia sopimuspuolessa asuvia henkilöitä ja kaikenlaatuisia veroja. Artiklat 24, 25 ja 26 (Keskinäinen sopimusmenettely, Tietojen vaihtaminen ja Hallituksen lähetystöjen jäsenet) ovat OECD:n mallisopimuksen 24, 25 ja 28 artiklan mukaiset.
Artikla 25 (Tietojen vaihtaminen) koskee (pöytäkirjan mukaisin täsmennyksin) kaikkia veroja. Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 26 artiklan viimeisintä laajaa versiota. Pyydettyjä tietoja ei pöytäkirjan 3 b kohdan mukaan saa paljastaa kolmannelle lainkäyttöalueelle. Päätöksiin, joissa tietoja voidaan ilmaista, kuuluvat Hongkongin osalta Board of Review (tarkastuslautakunta) päätökset.
27 artikla.Erinäisiä määräyksiä. Artiklan mukaan sopimus ei estä sitä, että sopimuspuoli soveltaa veronkierron estämistä koskevia sisäisiä säännöksiään.
28 artikla. Voimaantulo. Artikla sisältää sopimuksen voimaantulomääräykset.
29 artikla.Päättyminen. Artikla sisältää sopimuksen päättymistä koskevat määräykset. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.
Pöytäkirja. Pöytäkirja koskee 4, 13, 18 ja 25 artiklaa ja on sopimuksen olennainen osa.