1.1  Tausta

Komissio hyväksyi kesällä 2020 EU:n uuden pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman Pääomamarkkinaunionin ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (COM(2020) 590 final) , jonka yhtenä toimena suositeltiin yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen perustamista. Komission kesäkuussa 2020 julkaiseman pääomamarkkinaunionia käsittelevän korkean tason foorumin loppuraportissa Capital markets union: Final report by High-Level Forum pushes for the completion of the CMU todettiin, että markkinaehtoisen rahoituksen saantia haittaa rahoituspalveluista ja pääomamarkkinoista helposti saatavilla olevan, luotettavan, ymmärrettävän ja vertailukelpoisen tiedon puute. Pääomamarkkinoiden syventämisen kannalta esteenä nähtiin myös päätöksentekoon vaadittavan informaation hajaantuminen jäsenvaltioissa useisiin eri rekistereihin ja yksittäisten yhteisöiden verkkosivuille. Tiedonsaantiin liittyvien ongelmien katsottiin olevan omiaan aiheuttamaan pääomien heikkoa kohdentumista etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, sekä johtavan EU:n pääomamarkkinoiden vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. Tämän lisäksi sekä kestävyystietojen saatavuudessa että uusien digitaalisten innovaatioiden kehittämisessä oli havaittu ongelmia. Osana pääomamarkkinaunionia koskevaa toimintasuunnitelmaa esitettiin eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamista (toimintasuunnitelman toimi 1).  

Euroopan komissio antoi 25.11.2021 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen luomisesta, joka tarjoaa keskitetyn pääsyn julkisesti saatavilla olevaan finanssi- ja pääomamarkkinoiden sekä kestävyyden kannalta olennaisiin tietoihin ( COM(2021) 723 final ). Samassa yhteydessä komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eräiden direktiivien muuttamisesta yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen luomiseksi ja toiminnaksi ( COM(2021) 724 final ) sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eräiden asetusten muuttamisesta yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen luomiseksi ja toiminnaksi ( COM(2021) 725 final ).  

Euroopan komissio julkaisi 27.10.2021 lainsäädäntöehdotuksensa uudeksi pankkipaketiksi. Lainsäädäntöehdotus sisälsi ehdotuksen EU:n vakavaraisuusasetuksen muuttamisesta, minkä myötä 31 päivänä toukokuuta 2024 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1623 asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta luottoriskiä, vastuun arvonoikaisuriskiä, operatiivista riskiä, markkinariskiä ja kokonaisriskipainolattiaa koskevien vaatimusten osalta. Asetus tulee voimaan 1.1.2025. Tässä esityksessä käsitellään ainoastaan jäsenvaltio-optioon liittyvää 92 artiklan 3 kohtaan tehtyä muutosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 575/2013 luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, jäljempänä EU:n vakavaraisuusasetus. 

1.2  Valmistelu

EU-säädöksen valmistelu

Komission annettua ehdotuksen 25.11.2021 valtioneuvosto antoi siitä eduskunnalle tiedon kirjelmällä ( U 81/2021 vp ) 20.1.2022. Valtioneuvosto kannatti EU:n pääomamarkkinaunionin syventämistä kohti eurooppalaisia yhtenäisiä pääomamarkkinoita, ja katsoi että komission ehdotukseen unionin laajuisen tietokannan perustamisesta sisältyy paljon kannatettavia piirteitä, joista olisi hyötyä sekä sijoittajille että yrityksille. Valtioneuvosto korosti toisaalta sitä, että yrityksille ja rekisterin ylläpitäjille aiheutuvia päällekkäisiä tai ristiriitaisia lisävelvoitteita tulee välttää muun muassa hyödyntämällä kustannustehokkaasti jo olemassa olevia raportointikehikkoja ja -kanavia. Valtioneuvosto kiinnitti huomiota viranomaisten ja rekisterien ylläpitäjien roolin tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen osana toimivaa tietokantaa.  

Neuvottelut komission ehdotuksesta alkoivat Euroopan neuvoston työryhmässä joulukuussa 2021. Neuvoston yleisnäkemys saavutettiin kesäkuussa 2022. Parlamentti vahvisti kantansa helmikuussa 2023, ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliset kolmikantaneuvottelut (niin sanotut trilogit ) käytiin loppukeväästä 2023. Lopullinen sääntely annettiin 13.12.2023. Se pitää sisällään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859 rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta . https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32023R2859&qid=1709190529685 , jäljempänä ESAP-asetus , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/2864 tiettyjen direktiivien muuttamisesta eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisen ja toiminnan osalta . https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202302864&qid=1712328276407 , jäljempänä täydentävä direktiivi , sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2869 tiettyjen asetusten muuttamisesta eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisen ja toiminnan osalta . https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202302869&qid=1712328329038 , jäljempänä täydentävä asetus . Säädökset ovat tulleet voimaan kaksikymmentä päivää virallisessa lehdessä julkistamisen jälkeen eli 9.1.2024, ja niiden mukaisia muutoksia aletaan soveltaa porrastetusti vuosina 2026, 2028 ja 2030.  

Komission lainsäädäntöehdotus EU:n vakavaraisuusasetuksen muuttamisesta annettiin eduskunnalle tiedoksi valtioneuvoston selvityksellä E 121/2021 vp ja samansisältöisellä valtioneuvoston kirjelmällä U 72/2021 vp. Lisäksi neuvotteluiden edetessä annettiin jatkokirjelmät UJ 3/2022 ja UJ 25/2022 vp. 

Hallituksen esityksen valmistelu

Lainsäädäntöehdotukset on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkatyönä. 

Lainsäädäntöehdotus luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisen jäsenvaltio-option käyttöönottamiseksi on valmisteltu luottolaitoslainsäädännön uudistamista valmistelevassa työryhmässä, jonka valtiovarainministeriö asetti 22.8.2024. Työryhmässä ovat edustettuna valtiovarainministeriön lisäksi Finanssivalvonta, Suomen Pankki, Rahoitusvakausvirasto ja Finanssiala ry. Työryhmä on kuullut erikseen Nordea Bank Oyj:tä. Esitys vastaa työryhmän ehdotusta. 

2.1  ESAP-asetus

Eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustaminen ja ylläpitäminen

ESAP-asetuksella Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ESMA , velvoitetaan perustamaan eurooppalainen keskitetty yhteyspiste ( European Single Access Point, ESAP ). ESAPin tarkoituksena on tarjota keskitetysti saataville eurooppalaisten finanssimarkkinayhteisöjä koskevaa sijoittaja- ja yhtiöinformaatiota. ESAPiin toimitetaan tietoja, jotka ESAP-asetuksen liitteenä olevien säädösten nojalla säädetään julkistettaviksi. Lisäksi muilla kuin asianomaisten säädösten soveltamisalaan kuuluvilla yhteisöillä olisi mahdollisuus toimittaa tällaisia tietoja ESAPiin vapaaehtoisuuteen perustuen.  

ESAP-sääntelyllä tavoitellaan Euroopan pääomamarkkinoiden ja rahoituspalvelujen yhdentymisen tukemista sekä pääomien tehokasta kohdentumista EU:ssa. Lisäksi sääntelyllä pyritään tietovirtojen lisäämiseen, sujuvampaan pääsyyn tiedon lähteille sekä tiedon digitaalisen käytön ja uudelleenkäytön lisäämiseen. 

ESAP-asetuksen mukaan ESMAn olisi perustettava ESAP viimeistään 10.7.2027 (1 artikla). ESMAn velvollisuutena on ylläpitää ESAPia, joka tarjoaa keskitetyn sähköisen pääsyn asetuksen liitteessä lueteltujen EU-säädösten ja muiden oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten nojalla julkistamisvelvollisuuden kohteena oleviin tietoihin. Lisäksi ESAPista tulisi olla saatavilla tiedot, jotka mikä tahansa jäsenvaltion lainsäädännön alainen yhteisö päättää toimittaa vapaaehtoisesti sinne saataville, ja jotka sisältyvät liitteessä lueteltuihin unionin säädöksiin tai muihin oikeudellisesti velvoittaviin unionin säädöksiin, joissa säädetään keskitetystä sähköisestä pääsystä ESAPissa oleviin tietoihin. 

Tiedot tulevat olemaan ESAPissa saatavilla ajallisesti porrastetusti. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvien säädösten mukaiset tiedot tulee toimittaa ESAPiin 10.7.2026, toiseen vaiheeseen kuuluvien säädösten mukaiset tiedot 10.1.2028, ja viimeiseen vaiheeseen kuuluvien säädösten mukaiset tiedot 10.1.2030. Kussakin julkistamisvelvollisuutta koskevassa EU-säädöksessä on määritelty ajankohta, josta alkaen tiedot on toimitettava ESAPissa saataville. Tämä ei kuitenkaan estä tiedonkeruuelimiä, jotka ovat unionin elimiä, laitoksia tai virastoja, asettamasta ESAPin saataville historiallisia tietoja. Näitä voidaan toimittaa siitä päivästä, jona tietojen toimittamisvelvollisuutta ESAPiin aletaan soveltaa.  

ESMA vastaa ESAPin ylläpitäjänä sen kyberturvallisuudesta. Sen vuoksi sen on otettava käyttöön ESAPia koskeva tehokas ja oikeasuhtainen tietoturvasäännöstö. Sen on myös varmistettava ESAPissa saataville asetettavien tietojen aitous, saatavuus, eheys ja kiistämättömyys sekä henkilötietojen suojan asianmukainen taso (6 artikla). 

ESAPille on asetuksessa asetettu vähimmäisedellytykset. ESAP on verkkoportaali, jolla on oltava käyttäjäystävällinen ja saavutettavuuden edellytykset täyttävä käyttöliittymä. Sen on tarjottava pääsy siellä oleviin tietoihin ja hakutoiminto kaikilla unionin virallisilla kielillä. Sovellusrajapinnan on mahdollistettava helppo pääsy ESAPissa oleviin tietoihin. Lisäksi siinä on oltava tietojen katselutoiminto, haettujen tietojen konekäännöspalvelu, latauspalvelu, joka mahdollistaa myös suurten tietomäärien lataamisen ja ilmoituspalvelu, jolla käyttäjille ilmoitetaan ESAPissa olevista uusista tiedoista. ESAPiin vapaaehtoisesti toimitettujen tietojen esittäminen tulee toteuttaa siten, että ne erottuvat selvästi tiedoista, joiden toimittaminen ESAPiin on pakollista, ja että käyttäjille on tarvittaessa selvää, että tiedot eivät välttämättä täytä kaikkia samoja vaatimuksia kuin pakollisesti toimitettavat tiedot, eikä niitä välttämättä päivitetä ajan mittaan. Haettavien tietojen käännöspalvelun ja uusia tietoja koskevan ilmoituspalvelun on oltava käytettävissä viimeistään 10.7.2028 (7 artiklan 2 kohta). 

ESAPissa oleviin tietoihin on tarjottava pääsy syrjimättömästi, välittömästi ja maksutta. ESAP-asetuksen mukaan ESMA perii kuitenkin maksuja tietyistä palveluista, joiden ylläpito- tai tukikustannukset ovat korkeat tai joihin liittyy suurten tietomäärien hakemista ja lataamista. Maksut eivät saa ylittää ESMAlle näiden palvelujen tarjoamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Palveluista perityt maksut olisi kohdennettava ESAPin yleiseen toimintaan (8 artiklan 2 kohta). 

ESMAn on varmistettava, että tiedonkeruuelinten ESAPiin toimittamat yhteisöjen toimittamat tiedot asetetaan saataville ESAPissa ilman aiheetonta viivytystä (11 artiklan 1 kohdan a alakohta). ESMAn on tarjottava tiedonkeruuelimille palvelutukea (11 artiklan 1 kohdan b alakohta). Lisäksi ESMAn on varmistettava, että ESAP on käytettävissä vähintään 97 prosenttia ajasta kuukaudessa (11 artiklan 1 kohdan c alakohta). ESMAn on tarvittaessa kuultava tiedonkeruuelimiä. Kuulemisissa käsitellään yhteisiä kysymyksiä ja toimintaperiaatteita ja niissä keskustellaan erityisesti ESAPin päivittäisestä hallinnoinnista, laatupolitiikan ja tarvittaessa ESMAn ja tiedonkeruuelinten välisten palvelutasosopimusten laatimisesta ja täytäntöönpanosta, ESAPin rahoitusehdoista, kyberturvallisuuteen liittyvistä uhista sekä ESAPin toteutuksesta ja toiminnasta silloin, jos tiedonkeruuelin on siirtänyt tehtäviään asetuksen sallimalla tavalla toiselle (11 artiklan 1 kohdan d alakohta). ESMAn on valvottava ESAPin toteutumista ja toimintaa sekä annettava siitä vuosittainen kertomus sekä Euroopan komissiolle että Euroopan parlamentille ja neuvostolle (11 artiklan 1 kohdan e alakohta ja 12 artikla). ESMA voi perustaa edellä mainittujen tehtävien toteuttamisen tueksi työryhmän, ryhmän tai komitean (11 artiklan 2 kohta). 

Tiedonkeruuelimet ja niiden nimeäminen

Tiedonkeruuelimellä tarkoitetaan ESAP-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan määritelmän mukaan unionin elintä tai kansallista elintä taikka viranomaista tai rekisteriä, joka nimetään sellaiseksi jonkin asetuksen liitteessä tarkoitetun unionin säädöksen nojalla tai joka nimetään ESAP-asetuksen 3 artiklan 2 kohdan perusteella vapaaehtoisesti toimitettavien tietojen kerääjäksi. Jäsenvaltioiden on nimettävä vapaaehtoisesti toimitettavia tietoja koskeva tiedonkeruuelin ja ilmoitettava siitä ESMAlle viimeistään 9.1.2030. ESMA julkistaa ja pitää ajan tasalla luetteloa tiedonkeruuelimistä (4 artikla). 

Jäsenvaltioille on usean EU-säädöksen perusteella ESAPiin toimitettavien tietojen osalta jätetty harkintavaltaa siinä, mikä taho nimetään kyseisen säädöksen mukaisten tietojen tiedonkeruuelimeksi. Eräissä tapauksissa tiedonkeruuelimiä on samassa säädöksessä useampia. Joidenkin tietojen osalta tiedonkeruuelin on EU-säädöksessä määritelty esimerkiksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi tai julkiseksi rekisteriksi. Näiltä osin jäsenvaltioille ei jää harkintavaltaa määrätä tiedonkeruuelintä vapaasti, vaan tiedonkeruuelimeksi on määrättävä se taho, joka on kansallisesti säädetty kyseisessä EU-säädöksessä tarkoitetuksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi tai julkiseksi rekisteriksi. ESAP-asetuksessa lähdetään siitä, että tiedonkeruuelinten nimeämisessä tulisi ottaa huomioon kustannustehokkuus ja olemassa olevat infrastruktuurit.  

Tiedonkeruuelinten tehtävät

Tiedonkeruuelinten tehtävät määritellään ESAP-asetuksen 5 artiklassa. Artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan tiedonkeruuelinten on 

kerättävä yhteisöjen toimittamat tiedot (a alakohta),  

tallennettava yhteisöjen toimittamat tai itse tuottamansa tiedot tarvittaessa hyödyntäen olemassa olevia menettelyjä ja käytössä olevaa infrastruktuuria (b alakohta),  

suoritettava yhteisöjen toimittamille tiedoille teknisiä automaattisia validointeja Myös ESMAlla on velvollisuus suorittaa automaattisia validointeja tiedoille, jotka tiedonkeruuelimet toimittavat ESAPiin (10 artiklan 1 kohta). Automaattiset validoinnit suoritetaan siis kahteen kertaan – ensin tiedonkeruuelimessä ja sen jälkeen ESMAssa. ESMAn on otettava käyttöön prosessit, joilla tiedonkeruuelimelle ilmoitetaan automaattisesti, jos ESMAn automaattiset validoinnit osoittavat, että tiedot eivät ole vaatimusten mukaisia (10 artiklan 2 kohta). , joilla tarkastetaan tietojen  

i) oikea muoto,  

ii) metatiedot sekä  

iii) tietoihin vaadittaessa liitetty hyväksytty sähköinen leima (c alakohta),  

otettava sovellusrajapinta käyttöön ja toimitettava tiedot ESAPiin maksutta ja sovellettavien määräaikojen kulussa (e alakohta),  

siltä osin kuin sillä on siihen tarvittava tekninen pätevyys, annettava apua tietoja toimittaville yhteisöille ainakin tietojen toimittamis-, hylkäämis- ja uudelleentoimittamisprosessiin liittyen (f alakohta) sekä  

varmistettava, että tiedot ovat ESAPin saatavilla lähtökohtaisesti vähintään 10 vuoden ajan (g alakohta), paitsi milloin kysymys on henkilötiedoista, lähtökohtaisesti enintään viiden vuoden ajan (1 kohdan toinen alakohta).  

Tiedonkeruuelimet eivät saa asettaa ESAPissa saatavilla olevien tietojen käytölle ja uudelleenkäytölle muita kuin sellaisia ehtoja, jotka vastaavat ESAP-asetuksen 9 artiklassa tarkoitetuissa standardilisensseissä vahvistettuja ehtoja (1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta). 

Tiedonkeruuelimet voivat hylätä yhteisöjen toimittamat tiedot, kun ne ovat ilmeisen epäasiallisia tai loukkaavia (5 artiklan 2 kohta). Tiedonkeruuelimet voivat hylätä myös tietoja, joiden ne eivät katso kuuluvan asetuksen liitteen EU-säädöksissä tarkoitettuihin tietoihin. Tiedonkeruuelimen on poistettava ESAPissa saataville asetetut tiedot, jotka tiedonkeruuelin on todennut ilmeisen epäasiallisiksi tai loukkaaviksi, taikka tiedoiksi, joiden se ei katso kuuluvan asetuksen liitteen mukaisissa EU-säädöksissä tarkoitettuihin tietoihin. Mikäli tiedonkeruuelimen tekniset automaattiset validoinnit osoittavat, että yhteisöjen toimittamat tiedot eivät täytä vaatimuksia, joita niille on tiedon muodon, metatietojen tai sähköisen leiman osalta asetettu, tiedonkeruuelimen on hylättävä tiedot. Tiedonkeruuelimen on hylättävä tiedot myös silloin, kun se saa ESMAlta automaattisen ilmoituksen siitä, etteivät tiedot ole vaatimusten mukaisia (5 artiklan 3 kohta). Tiedonkeruuelinten on ilmoitettava yhteisöille tietojen hylkäämisestä tai poistamisesta sekä sen syistä kohtuullisessa ajassa (5 artiklan 4 kohta). Mikäli tiedonkeruuelin hylkää, poistaa tai korvaa tietoja sen perusteella, että ne ovat olleet ilmeisen epäasiallisia tai loukkaavia tai ne eivät ole kuuluneet liitteen EU-säädöksissä tarkoitettuihin tietoihin, tiedonkerääjän on ilmoitettava tästä ESMAlle (5 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta). 

Tiedonkeruuelimet eivät saa käyttää ESAP-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen osalta tietokannan valmistajan oikeutta eivätkä muita immateriaalioikeuksia siten, että niillä estetään asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu tietokannan sisältöjen käyttö tai uudelleenkäyttö tai rajoitetaan niitä (5 artiklan 7 kohta). 

ESAP-asetuksessa sallitaan se, että tiedonkeruuelin voi siirtää tiettyjä tehtäviään jäsenvaltion lainsäädännön alaiselle oikeushenkilölle tai unionin elimelle, laitokselle tai virastolle (5 artiklan 8 kohta). Tehtävät on siirrettävä kirjallisella sopimuksella, jonka ehdoista säädetään tarkemmin ESAP-asetuksessa (5 artiklan 8 kohdan toinen alakohta). Tehtävät, jotka voidaan siirtää, ovat yhteisöjen toimittamien tietojen kerääminen, tietojen tallentaminen, yhteisöjen toimittamille tiedoille toteutettavat tekniset validoinnit, sovellusrajapinnan käyttöön ottaminen ja tietojen toimittaminen ESAPiin, tekninen apu tietoja toimittaville yhteisöille, tietojen saatavilla pitäminen vähintään 10 vuoden, ja henkilötietojen tapauksessa enintään viiden vuoden, ajan, tietojen hylkääminen automaattisten validointien tai ESMAn ilmoituksen perusteella sekä yhteisöille ilmoittaminen tietojen hylkäämisestä tai poistamisesta.  

Tehtävien siirtäminen ei vaikuta tiedonkeruuelimen vastuuseen. Tiedonkeruuelin on vastuussa tehtävästä sen siirtämisen jälkeenkin, ja sen on annettava ESMAlle kaikki sen tarvitsemat siirrettyä tehtävää koskevat tiedot. Tiedonkeruuelimen on ilmoitettava ESMAlle kaikista sopimuksista, joilla tehtäviä on siirretty kolmannelle. Tiedonkeruuelin ei saa siirtää tehtäviään niin laajasti, että sitä ei voida enää pitää tiedonkeruuelimenä. Tehtävien siirtämisessä tulee ottaa huomioon kustannustehokkuusnäkökohdat sekä olemassa olevat tietojen keräämismenettelyt ja -infrastruktuurit. 

ESAP-asetuksen mukaan tiedonkeruuelinten on varmistettava, että yhteisöjen ESAPissa saataville asettamista varten toimittamien tietojen aitous, saatavuus, eheys ja kiistämättömyys ovat asianmukaisilla tasoilla. Näiden tasojen varmistamiseksi jäsenvaltiot voivat sallia tiedonkeruuelinten vaatia, että tietoihin, jotka yhteisöt toimittavat asetettavaksi saataville ESAPissa, liitetään hyväksytty sähköinen leima (5 artiklan 9 kohta).  

Tekniset täytäntöönpanostandardit tietyistä tietojen toimittamisen kannalta olennaisista seikoista

ESAP-asetuksen mukaan Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteiskomiteassa luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään teknisten automaattisten validointien suoritustapa, hyväksytyn sähköisen leiman ominaisuudet, avoimet standardilisenssit, sovellusrajapinnan ominaisuudet, ESAPin toiminnan kannalta välttämättömien metatietojen ominaisuudet, määräajat, joiden kuluessa tiedonkeruuelimen on toimitettava tiedot ESAPiin, ohjeellinen luettelo tietojen poiminnan mahdollistavista muodoista ja koneluettavista muodoista sekä näiden muotojen ominaisuudet (5 artiklan 10 kohta). Luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi on toimitettava komissiolle viimeistään 10.9.2024. Komissiolla on valta hyväksyä nämä täytäntöönpanostandardit. 

Euroopan valvontaviranomaiset (ESMA, Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä EPV , sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, jäljempänä EIOPA ) ovat 8.1.2024 julkaisseet konsultaation luonnoksista teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi. . ESAs consult on draft implementing technical standards specifying certain tasks of collection bodies and certain functionalities of the European Single Access Point (europa.eu) Konsultaatioon sisältyvät luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi tiedonkeruuelimen tehtävistä ja ESAPin toiminnallisuuksista. Sidosryhmillä on ollut mahdollisuus kommentoida luonnoksia 8.3.2024 asti. Lisäksi asiasta on järjestetty julkinen kuuleminen 16.2.2024.  

Yhteisöjen vastuu toimitetuista tiedoista

ESAP-asetuksen mukaan silloin, kun tiedonkeruuelin on hylännyt tai poistanut tiedot, jotka yhteisöt ovat EU-säädösten nojalla velvollisia tiedonkeruuelimelle toimittamaan, yhteisön velvollisuutena on ilman aiheetonta viivytystä toimittaa tiedonkeruuelimelle korjatut tiedot (5 artiklan 5 kohta). Yhteisöt ovat vastuussa tiedonkeruuelimille toimittamiensa tietojen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta sekä näihin tietoihin liitetyistä metatiedoista. Yhteisöillä on velvollisuus ilmoittaa, sisältyykö tietoihin henkilötietoja (5 artiklan 6 kohta). 

ESAPissa saatavilla olevien tietojen käyttö ja uudelleenkäyttö

ESAP-asetuksen mukaan ESMA ja tiedonkeruuelimet eivät ole vastuussa yhteisöjen ESAPiin saataville toimittamien tietojen saatavuudesta, käytöstä ja uudelleenkäytöstä (9 artiklan 1 kohta). ESAPissa saatavilla olevia henkilötietoja on käytettävä tai uudelleenkäytettävä asetuksen (EU) 2016/679 (EU:n yleinen tietosuoja-asetus) mukaisesti. Uudelleenkäytettäviä henkilötietoja ei saa säilyttää pidempään kuin on tarpeen, eikä pidempään kuin viiden vuoden ajan, ellei asetuksen liitteen säädöksissä toisin säädetä (9 artiklan 2 kohta). 

ESAP-asetuksen mukaan ESMAn tehtävänä on varmistaa, että ESAPissa saatavilla olevien tietojen käyttöön ja uudelleenkäyttöön ei sovelleta mitään ehtoja. Ehdot, jotka ovat objektiivisia ja syrjimättömiä, yleisen edun mukaisen tavoitteen nojalla perusteltuja, tietojen tyypin mukaan ne tarvittaessa vastaavat direktiivin (EU) 2019/1024 2 artiklan 5 alakohdassa tarkoitetuissa avoimissa standardilisensseissä vahvistettuja ehtoja ja mahdollistavat sen, että kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muuttaa ja jakaa kyseisiä tietoja mihin tahansa tarkoitukseen, ovat kuitenkin sallittuja (9 artiklan 3 kohta).  

Yhteisöt, jotka toimittavat tietojaan julkaistavaksi, eivät saa tietokantasuojan Tietokantasuojalla tarkoitetaan direktiivin 96/9/EY 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sui generis -oikeutta. perusteella rajoittaa ESAPissa saataville asetettujen tietojen käyttöä ja uudelleenkäyttöä sääntelytarkoituksiin ja muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin (9 artiklan 4 kohta).  

2.2  Täydentävä direktiivi ja asetus

Täydentävällä direktiivillä muutetaan 16:a voimassa olevaa finanssisektoria koskevaa EU-direktiiviä. Kyseiset direktiivit ovat finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annettu direktiivi (2002/87/EY) , ostotarjousdirektiivi (2004/25/EY), avoimuusdirektiivi (2004/109/EY), tilintarkastusdirektiivi (2006/43/EY), osakkeenomistajien oikeudet -direktiivi (2007/36/EY), yhteissijoitusyrityksistä annettu direktiivi (2009/65/EY), jäljempänä UCITS-direktiivi , Solvenssi II -direktiivi (2009/138/EY), vaihtoehtorahastohoitajista annettu direktiivi (2011/61/EU), jäljempänä AIFMD , tilinpäätösdirektiivi (2013/34/EU), luottolaitosdirektiivi (2013/36/EU), pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (2014/59/EU), jäljempänä kriisinratkaisudirektiivi , rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi (2014/65/EU), vakuutusten tarjoamisesta annettu direktiivi ((EU) 2016/97), jäljempänä IDD , IORP-direktiivi ((EU) 2016/2341), sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivi ((EU) 2019/2034) sekä katetuista joukkolainoista annettu direktiivi ((EU) 2019/2162).   

Täydentävällä asetuksella muutetaan 19:ä voimassa olevaa finanssisektoria koskevaa EU-asetusta. Kyseiset asetukset ovat luottoluokittajista annettu asetus ((EY) N:o 1060/2009), lyhyeksimyyntiasetus ((EU) N:o 236/2012), asetus eurooppalaisista riskipääomarahastoista ((EU) N:o 345/2013) , jäljempänä EuVECA-asetus , asetus yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista ((EU) N:o 346/2013), jäljempänä EuSEF-asetus , vakavaraisuusasetus ((EU) N:o 575/2013), jäljempänä myös CRR , tilintarkastusasetus ((EU) N:o 537/2014), markkinoiden väärinkäyttöasetus ((EU) N:o 596/2014), jäljempänä myös MAR , asetus rahoitusvälineiden markkinoista ((EU) N:o 600/2014), jäljempänä myös MiFIR , asetus vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista ((EU) N:o 1286/2014), jäljempänä PRIIPS-asetus , asetus eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista ((EU) N:o 2015/760), jäljempänä ELTIF-asetus , asetus arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä ((EU) N:o 2015/2365), jäljempänä SFTR , vertailuarvoasetus ((EU) N:o 2016/1011), esiteasetus ((EU) N:o 2017/1129), rahamarkkinarahastoasetus ((EU) N:o 2017/1131), asetus yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta ((EU) N:o 2019/1238), jäljempänä PEPP-asetus , sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetus ((EU) N:o 2019/2033), jäljempänä myös IFR , tiedonantovelvoiteasetus ((EU) N:o 2019/2088), jäljempänä SFDR , kryptovaramarkkina-asetus ((EU) 2023/1114), jäljempänä MiCAR , ja EU:n vihreistä joukkolainoista annettu asetus (EU) 2023/2631.   

Edellä listatuissa EU-säädöksissä tarkoitetut toimijat ja viranomaiset ovat velvollisia toimittamaan kyseisiin säädöksiin perustuvaa informaatiota säännöksissä tarkoitetuille tiedonkeruuelimille. Osassa säännöksistä tiedonkeruuelin on määritetty toimivaltaiseksi viranomaiseksi, kriisinratkaisuviranomaiseksi, julkiseksi rekisteriksi, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiseksi, Euroopan pankkivalvontaviranomaiseksi, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiseksi tai direktiivissä 2004/109/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta. tarkoitetuksi virallisesti nimetyksi järjestelmäksi ( officially appointed mechanism, OAM ). Näissä tilanteissa jäsenvaltioille ei jää liikkumavaraa määrittää tiedonkeruuelimeksi muuta tahoa.  

Raportoivien yhteisöiden tulee toimittaa tiedot tiedonkeruuelimelle samanaikaisesti, kun ne julkistavat tiedot yleisön saataville. Toimitettavat tiedot on laadittava tietojen poiminnan mahdollistavassa muodossa ( data extractable format ) tai koneluettavassa muodossa ( machine-readable format ). Täydentävällä direktiivillä ja asetuksella muutetuissa EU-säädöksissä siirretään komissiolle valta hyväksyä Euroopan valvontaviranomaisten (EPV, EIOPA ja ESMA) laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, joissa täsmennetään, mitkä tiedot on toimitettava tiedonkeruuelimille koneluettavassa muodossa ja mitä koneluettavaa muotoa tällöin on käytettävä. Euroopan valvontaviranomaisen tehtävä laatia tekniset täytäntöönpanostandardit, sekä komission valta hyväksyä ne, ilmenevät kunkin täydentävällä direktiivillä muutettavan direktiivin tai täydentävällä asetuksella muutettavan asetuksen asianomaisesta artiklan kohdasta.  

Raportoitavaan informaatioon on sisällytettävä raportoivaa yhteisöä koskevat metatiedot yhteisön nimistä, oikeushenkilötunnuksesta, yhteisön kokoluokasta, raportoitavan tiedon tyypistä sekä maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja. Lisäksi tiettyjen tietojen osalta edellytetään tietoa myös yhteisön taloudellisen toiminnan alasta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisöjen velvollisuutena on hankkia oikeushenkilötunnus. Raportoivat yhteisöt vastaavat ESAPiin toimittamansa tiedon oikeellisuudesta ja luotettavuudesta. 

Täydentävä direktiivi on tullut voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä direktiivin julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä eli 9.1.2024. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 10.1.2026. Poikkeuksena ovat kuitenkin täydentävän direktiivin avoimuusdirektiivin muuttamista koskevan 3 artiklan edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka on annettava ja julkaistava viimeistään 10.7.2025. Täydentävä asetus on tullut voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä asetuksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä eli 9.1.2024.  

Raportoijat siirtyvät ESAP-yhteensopivaan raportointiin vaiheittain vuosien 2026–2030 välillä. Ensimmäisessä vaiheessa eli 10.7.2026 alkaen ESAPiin on toimitettava avoimuusdirektiivin, esiteasetuksen ja lyhyeksimyyntiasetuksen mukaisia tietoja. Toisessa vaiheessa eli 10.1.2028 alkaen ESAPiin on toimitettava tilinpäätösdirektiivin, UCITS-direktiivin, MAR:n, SFDR:n, EuVECA-asetuksen, EuSEF-asetuksen, vertailuarvoasetuksen, PRIIPS-asetuksen, luottoluokittajista annetun asetuksen ja PEPP-asetuksen mukaisia tietoja. Kolmannessa vaiheessa eli 10.1.2030 alkaen ESAPiin on toimitettava Solvenssi II -direktiivin, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetun direktiivin, luottolaitosdirektiivin, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivin, katetuista joukkolainoista annetun direktiivin, AIFMD:n, osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin, ostotarjousdirektiivin, tilintarkastusdirektiivin, kriisinratkaisudirektiivin, IDD-direktiivin, IORP-direktiivin, SFTR:n, CRR:n, ELTIF-asetuksen, rahamarkkinarahastoasetuksen, MiFIR:in, IFR:n, tilintarkastusasetuksen, MiCARin ja EU:n vihreistä joukkolainoista annetun asetuksen mukaisia tietoja. 

2.3  EU:n vakavaraisuusasetus

Asetuksessa (EU) 2024/1623 säädetty muutos EU:n vakavaraisuusasetuksen artiklaan 92 sisältää säännökset kokonaisriskipainolattian käyttöönotosta. Artiklaan sisältyvä jäsenvaltio-optio mahdollistaa kokonaisriskipainolattian soveltamisen optiota käyttävän jäsenvaltion sisällä yksinomaan konsolidoidulla tasolla sen sijaan, että laskentasääntöä sovellettaisiin luottolaitoksiin tämän lisäksi yksittäisellä tasolla. Muutos tulee voimaan 1.1.2025. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

ESAP-asetus sekä täydentävä asetus ja direktiivi edellyttävät muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Muutoksia esitetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annettuun lakiin (699/2004), arvopaperimarkkinalakiin, Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (878/2008), jäljempänä FivaL , luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettuun lakiin (1194/2014), jäljempänä kriisinratkaisulaki , tilintarkastuslakiin (1141/2015), sijoituspalvelulakiin (747/2012), sijoitusrahastolakiin (213/2019), vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin (162/2014), vakuutusyhtiölakiin (521/2008), lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annettuun lakiin (946/2021), kirjanpitolakiin (1336/1997), kaivannaisteollisuutta ja puunkorjuuta aarniometsissä harjoittavien yritysten viranomaisille suorittamien maksujen julkistamisesta annettuun lakiin (1621/2015), luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin (610/2014), kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettuun lakiin (1070/2017), jäljempänä RahkL , sekä kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annettuun lakiin (151/2022).  

Ehdotettavat muutokset koskevat lähinnä erinäisiin EU-säädöksiin perustuvien tietojen toimittamisvelvollisuutta tiedonkeruuelimelle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Kyseiset velvollisuudet ehdotetaan liitettävän kunkin tiedonantovelvollisuutta koskevan säännöksen yhteyteen.  

Raportoijien velvollisuutena on toimittaa tiedot nimetyille tiedonkeruuelimille samanaikaisesti, kun ne julkistavat tiedot yleisön saataville. Toimitettavat tiedot on laadittava tietojen poiminnan mahdollistavassa muodossa (ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukainen muoto) tai milloin koneluettavaa muotoa edellytetään, koneluettavassa muodossa (ESAP-asetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukainen muoto). Edellytettävä muoto ratkeaa myöhemmin annettavissa komission teknisissä täytäntöönpanostandardeissa. Säännöksiä on siten luettava yhdessä teknisten täytäntöönpanostandardien kanssa. 

Raportoitavaan informaatioon on sisällytettävä raportoivaa yhteisöä koskevat metatiedot yhteisön nimistä, oikeushenkilötunnuksesta, yhteisön kokoluokasta, raportoitavan tiedon tyypistä sekä maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja. Tiettyjen tietojen osalta edellytetään tietoa myös yhteisön taloudellisen toiminnan alasta. Lisäksi yhteisöllä on oltava oikeushenkilötunnus. 

ESAP-sääntelyyn sisältyy jäsenvaltioille mahdollisuus sallia tiedonkeruuelinten vaatia, että tietoja toimittavat tiedot niille käyttäen hyväksyttyä sähköistä leimaa ( qualified electronic seal, QES ). Ehdotuksessa ei esitetä tiedonkeruuelimille mahdollisuutta vaatia toimijoita käyttämään hyväksyttyä sähköistä leimaa tietoja toimitettaessa, sillä tämän arvioidaan tarpeettomasti lisäävän toimijoille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia. Tällaisen varmennusvälineen käyttäminen ei ole Suomessa vakiintunutta.  

Ehdotettavilla muutoksilla pannaan toisaalta täytäntöön joitakin direktiiveihin perustuvia tiedonantovelvollisuuksia, joille ei näytä löytyvän direktiivin säännöstä vastaavaa säännöstä voimassa olevasta kansallisesta laista. Tällaisia ovat arvopaperimarkkinalain 8 lukuun ostotarjousdirektiivin 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan perusteella sekä mainitun lain 10 a lukuun osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 j artiklan 2 kohdan g alakohdan perusteella ehdotettavat muutokset. Täydentävä täytäntöönpano on välttämätöntä, sillä ESAP-sääntely edellyttää kyseisten tietojen toimittamista ESAPiin niiden julkistamisen yhteydessä. Sama koskee FivaL 43 §:n 4 momenttia hallinnollisten toimenpiteiden julkistamisesta sekä 44 a §:n 2 momenttia seuraamuksista ja muista päätöksistä ilmoittamisesta Euroopan valvontaviranomaisille. 

Toisaalta osa ESAP-sääntelyn mukaisten vaatimusten täytäntöönpanosta ehdotetaan siirrettävän myöhempään vaiheeseen. Näin on siltä osin kuin ESAP-vaatimukset kohdistuvat rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 27 artiklan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin toimeksiannon toteuttamisesta. Artiklan 6 kohta on rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviä koskevassa muutosdirektiivissä (EU) 2024/790 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/790, annettu 28 päivänä helmikuuta 2024, rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta. . https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202400790 kumottu ja 3 kohtaa on muutettu siten, että siitä on poistettu tietojen julkaisemisvelvollisuus. Kohtia koskevien ESAP-vaatimusten arviointi ehdotetaan tehtävän rahoitusvälineiden markkinat -muutosdirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Muutosdirektiivin täytäntöönpano on aloitettu syksyllä 2024. https://vm.fi/hanke?tunnus=VM129:00/2024 Direktiivin muutokset on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään 29.9.2025.  

ESAP-asetuksessa, täydentävässä asetuksessa ja täydentävässä direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltioita nimeämään ainakin yksi ESAP-asetuksen tarkoittama tiedonkeruuelin, jolle EU-säädöksiin perustuvat tiedot tulee toimittaa, ja joka välittää sille toimitetut tiedot edelleen ESAP-järjestelmään. Tiedonkeruuelimiä voi olla useampia. Käytännössä yhden tiedonkeruuelimen nimeäminen kansallisesti on lähinnä teoreettinen mahdollisuus, sillä se edellyttäisi, että sama viranomainen toimisi I) tilintarkastusdirektiivissä tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena sekä julkisena rekisterinä, II) kriisinratkaisudirektiivissä tarkoitettuna kriisinratkaisuviranomaisena, III) avoimuusdirektiivin mukaisena virallisesti nimettynä järjestelmänä sekä IV) seuraavissa direktiiveissä ja asetuksissa tarkoitettuina toimivaltaisena viranomaisena: avoimuusdirektiivi, UCITS-direktiivi, luottolaitosdirektiivi, kriisinratkaisudirektiivi, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi, IDD-direktiivi, IORP-direktiivi, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivi, direktiivi katetuista joukkolainoista, vakavaraisuusasetus, markkinoiden väärinkäyttöasetus, rahoitusvälineiden markkinat -asetus, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetus ja vertailuarvoasetus. 

Suomessa tiedonkeruuelimiä olisi oltava vähintään kolme, sillä Patentti- ja rekisterihallitukselle, jäljempänä PRH , Finanssivalvonnalle ja Rahoitusvakausvirastolle seuraa tiedonkeruutehtäviä suoraan EU-säädösten perusteella. Avoimuusdirektiivin mukaisena tiedonkeruuelimenä toimii tällä hetkellä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukainen pörssi, käytännössä Nasdaq Helsinki Oy, joten nykytilan mukaisessa tilanteessa tiedonkeruuelimiä olisi oltava vähintään neljä. Avoimuusdirektiivin mukainen tehtävä voitaisiin kuitenkin säätää muunkin kuin pörssin hoidettavaksi.  

Täydentävällä direktiivillä tilintarkastusdirektiiviin lisätyn uuden 20 a artiklan mukaan tiedonkeruuelimenä artiklan kohdissa tarkoitetuille tiedoille on 1 kohdan osalta oltava toimivaltainen viranomainen ja 2 kohdan osalta julkinen rekisteri. Artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi on tilintarkastuslain 10 luvun 8 §:ssä säädetty tilintarkastuslautakunta. Artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi julkiseksi rekisteriksi on tilintarkastuslain 6 luvun 9 §:ssä säädetty tilintarkastusvalvonta. Sekä tilintarkastuslautakunta että tilintarkastusvalvonta toimivat PRH:ssa. Näin ollen yhdeksi tiedonkeruuelimeksi on suoraan tilintarkastusdirektiiviä koskevan direktiivimuutoksen seurauksena säädettävä PRH.  

Täydentävällä direktiivillä muutetuissa direktiiveissä säädetään toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudesta julkistaa hallinnollista seuraamusta tai muuta hallinnollista toimenpidettä koskeva päätöksensä. Direktiivien säännöksissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa Finanssivalvonta. Direktiivien säännöksiä vastaava kansallinen säännös toimivaltaisen viranomaisen päätösten julkistamisesta sisältyy FivaL 43 §:ään. Lisäksi Finanssivalvonta olisi tiedonkeruuelin useiden sellaisten EU-säädöksissä tarkoitettujen tietojen osalta, joissa Finanssivalvonta toimii kansallisesti EU-säädöksessä tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. Näin on lyhyeksimyyntiasetuksessa, MAR-asetuksessa, PRIIPS-asetuksessa, SFTR-asetuksessa, vertailuarvoasetuksessa, esiteasetuksessa, PEPP-asetuksessa, avoimuusdirektiivissä, UCITS-direktiivissä, Solvenssi II -direktiivissä, luottolaitosdirektiivissä, kriisinratkaisudirektiivissä, rahoitusvälineiden markkinat direktiivissä, IDD-direktiivissä, IORP-direktiivissä, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivissä, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetussa direktiivissä sekä katetuista joukkolainoista annetussa direktiivissä. 

Täydentävällä direktiivillä kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 5 kohdan mukaan kriisinratkaisudirektiivin 33 a artiklan 8 kohdassa, 35 artiklan 1 kohdassa ja 83 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen tiedonkeruuelin on kriisinratkaisuviranomainen. Suomessa kriisinratkaisuviranomaiseksi on säädetty kriisinratkaisulain 1 luvun 2 §:ssä Rahoitusvakausvirasto. 

Avoimuusdirektiivin mukaisten säänneltyjen tietojen osalta tiedonkeruuelimenä toimisi täydentävällä direktiivillä avoimuusdirektiiviin lisätyn 23 a artiklan 3 kohdan mukaan direktiivin 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu virallisesti nimetty järjestelmä. Virallisesti nimettyä järjestelmää eli niin kutsuttua tiedotevarastoa hoitaa tällä hetkellä pörssi. Tehtävää ei ole laissa säädetty pörssin tehtäväksi. Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan valtiovarainministeriö nimeää tiedotevaraston. Pörssille osoitettu tehtävä ilmenee lain esitöistä (HE 174/2006 vp, s. 29 ja HE 32/2012 vp, s. 133–134). Esityksessä ehdotetaan, että säännellyn markkinan ylläpitäjän tehtävästä ylläpitää tiedotevarastoa ja toimia ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä säädetään arvopaperimarkkinalaissa. Ensinnäkin säännellyn markkinan ylläpitäjän ehdotetaan keräävän arvopaperimarkkinalain mukaisia säänneltyjä tietoja, joita se (Nasdaq Helsinki Oy) tällä hetkellä tiedotevarastona kerää. Käytännössä tämä tarkoittaa säännellyn markkinan yhtiöitä koskevien avoimuusdirektiivin, markkinoiden väärinkäyttöasetuksen, ostotarjousdirektiivin ja osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin mukaisia tietoja.  

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän ehdotetaan toimivan tiedonkeruuelimenä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä noteerattujen yhtiöiden raportoimien tietojen osalta. Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän ehdotetaan keräävän monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän yhtiöiden markkinoiden väärinkäyttöasetuksen sekä rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 33 artiklan 3 kohdan c, e ja f alakohdan perusteella julkistamia tietoja. Jälkimmäisistä säädetään RahkL:n 6 luvun 2 §:n 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdassa. Lisäksi monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän ehdotetaan kerävään kestävyysraportointitietoja silloin, kun monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän yritys on kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettu kestävyysraportointiyritys. Mikäli raportoijat haluaisivat toimittaa esimerkiksi monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tehtävää ostotarjousta koskevia tietoja ESAPiin vastaavassa laajuudessa kuin säännellyn markkinan yhtiöiden osalta näin velvoitetaan, ne voisivat tehdä tämän ESAP-asetuksen 3 artiklan mukaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen. Näissäkin tapauksissa tiedonkeruuelimeksi ehdotetaan monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjää. 

PRH toimisi tilintarkastusdirektiivin ja -asetuksen mukaisten tietojen tiedonkeruuelimenä. Näissä tiedoissa on kysymys tilintarkastajarekisteristä, Tilintarkastuslautakunnan päätöksistä sekä tilintarkastajan avoimuusraportista. Niistä säädetään tilintarkastuslain 6 luvun 9 §:ssä ja 10 luvun 8 §:ssä sekä tilintarkastusasetuksen 13 artiklassa. Tilintarkastuslakiin ehdotetaan lisättäväksi velvoite toimittaa avoimuusraportti PRH:lle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla.  

Edotuksen mukaan PRH toimisi tiedonkeruuelimenä tilinpäätösdirektiivin mukaisille tiedoille niiltä osin kuin kysymys olisi muiden kestävyysraportointiyritysten kuin säännellyn markkinan yhtiöiden tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän yhtiöiden raportoimista tiedoista. Kestävyysraportointiyritysten tiedonantovelvollisuuksista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa, johon ehdotetaan lisättävän uusi 24 a § tietojen ESAP-yhteensopivuudesta. 

ESAP-säädöskokonaisuus sisältää joukon tietoja, jotka koskevat luonteensa puolesta finanssimarkkinoita, ja joiden osalta tiedonkeruuelimen nimeämisessä on jätetty jäsenvaltioille harkintavaltaa. Tiedonkeruuelimeksi näille tiedoille ehdotetaan Finanssivalvontaa. Finanssivalvonta tulisi keräämään laajan joukon erilaisia tietoja, joiden raportoijia ovat muun muassa vakuutusyhtiöt, pankit, sijoituspalvelujen tarjoajat, rahastoyhtiöt sekä kryptovarojen liikkeeseenlaskijat. Finanssivalvonta keräisi myös muita kuin kestävyysraportointitietoja ja monenkeskisessä kaupankäynnissä tehtäviä ostotarjouksia koskevia tietoja, jotka toimitetaan sille ESAP-asetuksen 3 artiklan mukaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen.  

Finanssivalvonta toimisi luonnollisesti tiedonkeruuelimenä myös omille päätöksilleen. Näissä on kyse sellaisista päätöksistä, jotka se täydentävällä direktiivillä muutettujen direktiivien perusteella annettujen kansallisten säännösten taikka EU:n vakavaraisuusasetuksen, markkinoiden väärinkäyttöasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 4 tai 15 artiklan taikka vertailuarvoasetuksen säännösten rikkomisesta antaa, ja jotka ESAP-sääntelyssä toimivaltaista viranomaista velvoitetaan ESAPiin toimittamaan. 

Esityksessä ehdotetaan säädettävän viidestä tiedonkeruuelimestä. Tiedonkeruuelimiä olisivat Finanssivalvonta, PRH, Rahoitusvakausvirasto, säännellyn markkinan ylläpitäjä tiedotevarastona sekä monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä. Tiedot, joiden osalta Rahoitusvakausvirasto toimisi tiedonkeruuelimenä ovat kuitenkin sellaisia Rahoitusvakausviraston päätöksiä, jotka Finanssivalvonta kriisinratkaisulakiin perustuen joka tapauksessa julkistaa internetsivuillaan. Näin ollen päällekkäisten infrastruktuurien rakentamisen välttämiseksi ja kustannustehokkuusnäkökohdat huomioiden ehdotetaan, että vaikka Rahoitusvakausvirasto on näiden tietojen osalta tiedonkeruuelin, Finanssivalvonta vastaisi tietojen ESAPiin toimittamisesta.  

Kuvio 1. Tietojen toimittaminen. Kuvio on suuntaa antava. Siinä ei ole kuvattu kaikkia tietoja raportoivia tahoja. Kuviossa MTF-yhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka arvopaperi on käynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. 

Esityksessä ehdotetaan myös luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin muutosta, jolla otetaan käyttöön EU:n vakavaraisuusasetuksen 1.1.2025 voimaan tulevan 92 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukainen jäsenvaltio-optio kokonaisriskipainolattian soveltamisesta ainoastaan konsolidoidulla tasolla Suomessa kotipaikan omaavien luottolaitosten osalta. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Tiedotevarasto

Avoimuusdirektiiviin perustuvaa tiedotevarastotehtävää hoitaa Suomessa pörssi (HE 174/2006 vp, s. 29 ja HE 32/2012 vp, s. 133–134). Valtiovarainministeriö on kartoittanut tiedotevarastotehtävän osoittamista pörssin sijasta Finanssivalvonnalle tai PRH:lle. Arvioissa on päädytty siihen, että tiedotevaraston luonne arvopaperimarkkinoita koskevien tietojen järjestelmänä ei puolla tehtävän osoittamista lainsäädännössä PRH:lle. Valtiovarainministeriö on valmistelun aikana kuullut eri osapuolia ja on ilmennyt, että PRH ei pystyisi tuottamaan tiedotevarastotehtävää pörssiä tai Finanssivalvontaan kustannustehokkaammin. Siten tiedotevarastotehtävän on arvioitu sopivan paremmin joko Finanssivalvonnan tai pörssin tehtäväksi.  

Nasdaq Helsinki Oy on ilmaissut valtiovarainministeriölle halukkuutensa jatkaa pörssin tiedotevarastotehtävää nykyisessä laajuudessa. Koska yksityistä toimijaa ei voida lainsäädännössä määräämättömäksi ajaksi ennalta sitouttaa tällaiseen tehtävään, jonka hoitamiseen muuttuneilla olosuhteilla voi olla vaikutusta, seuraa tehtävän yksityiselle antamisesta aina tehtävän jatkuvuuteen liittyvä epävarmuus. Tämä voisi puoltaa tehtävän osoittamista lainsäädännössä yksityisen toimijan sijasta viranomaiselle. Tällöin luonteva viranomainen olisi Finanssivalvonta, jolle ESAP-säädöskokonaisuuden täytäntöönpanosta seuraa muutenkin tiedonkeruuelintehtävästä IT-järjestelmän perustamistarpeita. Finanssivalvonnalla ei tällä hetkellä ole sellaista julkistamisjärjestelmää, jota tiedotevarastotehtävä edellyttäisi. Tiedotevarastotehtävän perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuisi Finanssivalvonnalle sen arvioiden mukaan noin 1,3 miljoonan euron kustannukset. Nasdaq Helsinki Oy:llä julkistamisjärjestelmä on jo olemassa. Sille tehtävä tarkoittaisi lähinnä ESAPiin vaadittavan API-yhteyden perustamista. Valtiovarainministeriön Nasdaq Helsinki Oy:ltä saamien tietojen mukaan kustannusarvio kehitystoimille olisi noin 40 000–50 000 euroa. Nasdaq Helsinki Oy vastaa yksityisenä toimijana itse rahoituksestaan. Finanssivalvonnan rahoitus perustuu valvonta- ja toimenpidemaksuihin sekä Suomen Pankin rahoitusosuuteen. Valtiovarainministeriön Finanssivalvonnalta saamien arvioiden mukaan nykyinen valvontamaksujen maksukatto sekä nykyinen rahoitusosuus eivät riittäisi kattamaan tiedotevarastotehtävän perustamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tehtävän osoittaminen Finanssivalvonnalle tarkoittaisi siten todennäköisesti valvontamaksujen nousua säännellyllä markkinalla arvopaperien liikkeeseenlaskijoille, joita tiedotevarastoon tietojen toimittamisvelvollisuus koskee. Säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijoita oli huhtikuussa 2024 yhteensä 135. Tieto 4.4.2024. Tiedotevarastosta aiheutuvien kustannusten jakaantuminen säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijoille tarkoittaisi vähän vajaan 10 000 euron kustannusta kullekin liikkeeseenlaskijalle. Vuosittainen Nasdaq Helsinki Oy:n veloittama kustannus liikkeeseenlaskijalle on tällä hetkellä 1600 euroa. Tiedotevarastotehtävän siirtäminen Finanssivalvonnalle tarkoittaisi merkittävää kustannusten nousua säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijoille.  

ESAP-säädöskokonaisuuden tavoitteena on olemassa olevien infrastruktuurien hyödyntäminen, kustannustehokkuusnäkökohdat sekä toimijoille ESAP-raportoinnista seuraavien tarpeettomien kustannusten välttäminen. Näistä syistä tiedotevaraston tehtävän osoittamista säännellyn markkinan ylläpitäjälle lainsäädännössä on pidettävä edellä esitetyistä vaihtoehdoista perustelluimpana. Mikäli Nasdaq Helsinki Oy haluaisi tulevaisuudessa luopua tiedotevarastotehtävästä, eikä markkinoilla olisi toista säännellyn markkinan ylläpitäjää, joka toimisi tiedotevarastona, olisi viranomaisiin (so. Finanssivalvonta ja PRH) tässä vaiheessa jo perustettu ESAP-sääntelyyn perustuen järjestelmiä, joita voitaisiin mahdollisesti hyödyntää tiedotevarastotehtävän vastaanottamisessa. Tehtävän edellyttämien järjestelmien perustamisesta aiheutuvien kustannuksien ei kuitenkaan myöhemmässä vaiheessa arvioida poikkeavan merkittävästi siitä, mitä kustannukset tällä hetkellä olisivat. Finanssivalvonnan arvioiden mukaan tehtävän perustamisesta aiheutuvat kustannukset voisivat myöhemmässä vaiheessa olla mahdollisesti noin 10–20 prosenttia vähemmän kuin tällä hetkellä eli siten noin 1,1 miljoonaa. 

Tiedotevarastotehtävän antaminen lain nojalla 

Esityksessä ehdotetaan, että tiedotevarastotehtävästä säädetään arvopaperimarkkinalaissa. Ehdotuksen mukaan säännellyn markkinan ylläpitäjä toimisi tiedotevarastona. Tilanteessa, jossa säännellyn markkinan ylläpitäjiä olisi useampia, säännellyn markkinan ylläpitäjä voisi valintansa mukaan ylläpitää tiedotevarastoa itse tai edellyttää tietojen toimittamista toisen säännellyn markkinan ylläpitäjän tiedotevarastoon. Mikäli tulevaisuudessa ilmenisi tarve siirtää tehtävä säännellyn markkinan ylläpitäjältä muulle taholle, esimerkiksi viranomaiselle, edellyttäisi tämä lainsäädännön muuttamista. Joustavampi malli voisi olla antaa tiedotevarastotehtävä lain nojalla toimijalle, joka täyttää lainsäädännössä ennalta määritellyt edellytykset tiedotevarastotehtävän hoitamiselle. Tällaisia edellytyksiä voisivat olla esimerkiksi riittävät tietotekniset ja taloudelliset valmiudet sekä ammatillinen osaaminen. Tehtävä annettaisiin lain nojalla valtiovarainministeriön asetuksella tai sopimuksella. Jos tehtävä annettaisiin sopimuksella, aiheutuisi tiedotevarastotehtävän hoitamisen varmistamisesta jatkuvaa hallinnollista työtä, joka liittyy muun muassa sopimusten voimassaolon ja ajantasaisuuden seuraamiseen sekä uudelleensopimiseen. Sopimukseen perustuvat tehtävät annetaan tyypillisesti määräajaksi. Asetuksella tehtävästä säätäminen edellyttäisi lainsäädännön tapaan muutoksia voimassa olevaan asetustasoiseen sääntelyyn tilanteessa, jossa tehtävä siirrettäisiin toiselle. 

Valmistelussa on arvioitu, että joustavampi malli, jonka mukaan tehtävä annettaisiin lain nojalla asetuksella tai sopimuksella, ei toisi merkittäviä etuja suhteessa siihen, että tehtävästä säädettäisiin laissa. Tehtävän siirtämisen säännellyn markkinan ylläpitäjältä muulle taholle tulee tapahtua kaikissa tilanteissa hallitusti siten, että toimijoiden käytössä on aina keskeytyksettä tiedotevarasto. Tehtävää siirrettäessä sen vastaanottajalla on tuskin riittäviä tietoteknisiä valmiuksia ottaa tehtävää välittömästi vastaan. Aikataulullisesti lainsäädännön muutokseen käytettävä aika ei siten muodostune siirron esteeksi. 

Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän yhtiöiden toimittamat tiedot

Monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä listatut yhtiö tulevat toimittamaan ESAPiin markkinoiden väärinkäyttöasetukseen (MAR) perustuen sisäpiiritiedot ja johtohenkilöiden liiketoimet. Jos monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä on rekisteröity pk-yritysten kasvumarkkinaksi, yhtiötä koskevat RahkL 6 luvun 2 §:n 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdan mukaiset tiedot on niin ikään toimitettava ESAPiin. Näissä tiedoissa on kyse rahoitusvälinettä koskevasta esitteestä sekä liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuuksista. Lisäksi, mikäli tällainen yhtiö täyttää kirjanpitolain mukaisen suuryrityksen määritelmän Kirjanpitolain 1 luvun 4 c §:n 1 momentin mukaan suuryrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:1) taseen loppusumma 20 000 000 euroa;2) liikevaihto 40 000 000 euroa;3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä. , olisi yhtiön toimitettava muun muassa tilinpäätös, toimintakertomus, toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti, tilintarkastuskertomus ja kestävyysraportoinnin varmennuskertomus ESAPiin toimitettavaksi.  

Edellä luetelluista tiedoista yhtiöt toimittavat MAR:iin perustuvia tietoja ja RahkL:n 6 luvun 2 §:n 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdan mukaisia tietoja markkinapaikan ylläpitäjälle Nasdaq Helsinki Oy:lle jo tällä hetkellä. Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän nimeäminen tiedonkeruuelimeksi tällaisten tietojen osalta ei siten vaikuttaisi näiden yhtiöiden tietojen toimittamisvelvollisuuteen muilta kuin tietojen ESAP-muoto- ja metatietovaatimuksia koskevilta osin. 

Monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevia yhtiöitä koskevien tietojen toimittaminen ESAPiin voitaisiin vaihtoehtoisesti järjestää Finanssivalvonnan kautta. Tämä edellyttäisi monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän yhtiöitä koskevien sisäpiiritietojen julkistamisjärjestelmän rakentamista Finanssivalvonnassa. Kustannusarvio tälle olisi valtiovarainministeriön Finanssivalvonnalta saamien tietojen mukaan noin 300 000 euroa. Kustannusvaikutus kohdentuisi yksinomaan monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän liikkeeseenlaskijoille, joita on tällä hetkellä noin 50. Kustannusvaikutus liikkeeseenlaskijaa kohden olisi siten noin 6000 euroa. Voidaan arvioida, että järjestelmän perustaminen Finanssivalvontaan sekä monenkeskisen kaupankäynnin yhtiöiden julkistamiskäytäntöjen muuttaminen nykyisestä nostaisivat huomattavasti näiden yhtiöiden kustannuksia.  

Tiedonkeruuelimen nimeäminen kestävyysraportointitiedoille

Kestävyysraportointiyritys määritellään kirjanpitolain 7 luvussa, jonka tausta on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2022/2464 Linkki direktiivitekstiin: . https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32022L2464&qid=1712324169604 . Kestävyysraportointiyrityksen olisi toimitettava ESAPiin muun muassa tilinpäätös, toimintakertomus, kestävyysraportti sekä tilintarkastuskertomus ja kestävyysraportin varmennuskertomus. Kestävyysraportointiyrityksistä on ESAP-vaatimusten ja tiedonkeruuelinten nimeämisen kannalta tarkasteltuna tunnistettu kolme yritystyyppiä: 1) suuret listaamattomat yritykset, 2) pörssilistatut yritykset sekä 3) suuret listaamattomat yritykset, joiden arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Esityksessä ehdotetaan, että PRH toimisi tiedonkeruuelimenä suurten listaamattomien yritysten raportoimille tiedoille, säännellyn markkinan ylläpitäjä tiedotevarastona toimisi tiedonkeruuelimenä pörssiyritysten raportoimille tiedoille ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä olisi tiedonkeruuelin monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä listattujen yhtiöiden raportoimille tiedoille.  

Vaihtoehtona olisi, että kaikki yllä tunnistettuihin yritystyyppeihin lukeutuvat yritykset toimittaisivat tiedot yhdelle ja samalle tiedonkeruuelimelle. Tämä tiedonkeruuelin olisi erityisesti suurten listaamattomien yritysten vuoksi käytännössä PRH, jolle tiedot on nykysääntelyn mukaisesti toimitettava. Myös pörssiyhtiöt ja suuret listaamattomat yritykset, joiden arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, toimittavat tiedot nykysääntelyn mukaisesti PRH:lle. Toisaalta kirjanpitolain mukaiset kestävyysraportointitiedot ovat arvopaperimarkkinalain viittaussäännösten perusteella arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja säänneltyjä tietoja. Näin ollen pörssiyhtiöiden tulisi joka tapauksessa toimittaa ne myös pörssin tiedotevarastoon, joka toimii tiedonkeruuelimenä pörssiyhtiöiden raportoimille tiedoille. Siten tiedotevaraston nimeäminen tiedonkeruuelimeksi pörssiyhtiöiden kestävyysraportointitiedoille olisi luonteva ratkaisu. Pörssiyhtiöillä olisi tällöin kahden kansallisen ESAP-yhteyspisteen sijasta vain yksi ESAP-yhteyspiste. Ehdotuksessa tätä on pidetty pörssiyhtiöiden kannalta selkeimpänä ratkaisuna. 

Vastaavaan tapaan kuin pörssi tiedotevarastona, Nasdaq Helsinki Oy kerää monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjänä tietoja monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevilta yrityksiltä, käytännössä First North Finland -yrityksiltä. Koska tällaiset yritykset olisivat ehdotuksen mukaan joka tapauksessa velvollisia toimittamaan kestävyysraportointitietojen ohella muun muassa säännöllisiä taloudellisia tietoja ja sisäpiiritietoja tiedonkeruuelimenä toimivalle monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla, on pörssiyhtiöitä vastaavasti pidetty perusteltuna, että tällaisilla yrityksillä on kahden kansallisen ESAP-yhteyspisteen sijasta vain yksi ESAP-yhteyspiste. 

Hyväksytty sähköinen leima

ESAP-asetuksen mukaan tiedonkeruuelinten on varmistettava, että yhteisöjen ESAPissa saataville asettamista varten toimittamien tietojen aitous, saatavuus, eheys ja kiistämättömyys ovat asianmukaisilla tasoilla. Näiden tasojen varmistamiseksi jäsenvaltiot voivat sallia tiedonkeruuelinten vaatia, että tietoihin, jotka yhteisöt toimittavat asetettavaksi saataville ESAPissa, liitetään hyväksytty sähköinen leima (5 artiklan 9 kohta). 

Hyväksytyllä sähköisellä leimalla tarkoitetaan ESAP-asetuksessa asetuksen (EU) N:o 910/2014 (niin sanottu eIDAS-asetus ) 3 artiklan 27 alakohdassa määriteltyä hyväksyttyä sähköistä leimaa. eIDAS-asetuksen mukaan hyväksytyllä sähköisellä leimalla tarkoitetaan kehittynyttä sähköistä leimaa, joka on luotu hyväksytyllä sähköisen leiman luontivälineellä ja joka perustuu sähköisen leiman hyväksyttyyn varmenteeseen.  

Jos tiedonkeruuelimille sallittaisiin mahdollisuus vaatia hyväksyttyä sähköistä leimaa, voisi se parantaa tietojen eheyden varmistamista. Toisaalta tällainen vaatimus lisäisi raportoivien yritysten kustannuksia, kun ne joutuisivat hankkimaan tällaisen varmennusvälineen. Suomessa ei tällä hetkellä ole palveluntarjoajia, jotka tarjoaisivat hyväksytyn sähköisen leiman mukaista palvelua. 

Esityksessä ei ehdoteta tiedonkeruuelimille mahdollisuutta vaatia hyväksyttyä sähköistä leimaa. Tällaisen varmennusvälineen käyttö ei ole Suomessa vakiintunutta. Sellaisen vaatiminen nostaisi yrityksille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. 

EU:n vakavaraisuusasetuksen jäsenvaltio-optio 

EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan mukaista jäsenvaltio-optiota kokonaisriskipainolattian soveltamistasosta on mahdollista jättää myös soveltamatta tai lykätä sen soveltamista. Option soveltamatta jättämisellä jäisivät hyödyntämättä edellä kohdassa 3.2 todetut myönteiset vaikutukset luottolaitosten pääoma-aseman laskennan ja raportoinnin virtaviivaistamiseksi ja pääoman hallinnan joustavoittamiseksi. Option käyttämättä jättäminen voisi osaltaan vahvistaa ryhmittymään kuuluvien yksittäisten luottolaitosten pääomavaatimuksia, mutta konsolidoidulla tasolla tämän vaikutuksen arvioidaan olevan korkeintaan hyvin vähämerkityksinen. Option hyödyntämisen myöhentäminen aiheuttaisi ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia luottolaitoksille niiden raportointijärjestelmiin sääntelystä aiheutuvien muutosten johdosta. 

5.2  Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat keinot

Monissa EU:n jäsenvaltioissa on Suomen tavoin useampi viranomainen, joiden tehtävänä tiedonkeruutehtäviä on ollut. Jäsenvaltioilta saatujen alustavien tietojen perusteella ESAPin implementoinnin myötä tulisi useammassa jäsenvaltioissa oletettavasti olemaan enemmän kuin yksi nimetty tiedonkeruuelin. Toisaalta myös yhden tiedonkeruuelimen nimeäminen on esitetty vaihtoehdoksi jäsenvaltioissa, joissa tietojen kerääminen tai muu viranomaistoiminta on jo aiemmin ollut hyvin keskittynyttä. Siten kansallisesti olemassa olevilla järjestelyillä voi olla vaikutusta siihen tapaan, jolla ESAPin edellyttämiä toimia toteutetaan. Jäsenvaltioista esimerkiksi Ruotsissa Finansinspektionen toimii avoimuusdirektiivin mukaisena virallisesti nimettynä järjestelmänä, minkä vuoksi se todennäköisesti toimii merkittävänä tiedonkeruuelimenä myös ESAPin täytäntöönpanon jälkeen. Ruotsissa Finansinspektionen on vuonna 2023 laaditussa arvioinut tarvitsevansa lisärahoitusta ESAPista aiheutuviin kuluihin 40 miljoonaa Ruotsin kruunua jaksotettuna vuosille 2024–2026. Lisäksi vuonna 2022 laaditussa Finansinspektionen on arvioinut tarvitsevansa kansainväliseen työhön, johon myös ESAP-kokonaisuuden on katsottu kuuluvan, 12 miljoonaa Ruotsin kruunua vuodessa vuodesta 2023 alkaen. talousarviossa vuosille 2024–2026 Joissakin maissa tiedotevarastotehtävää on Suomen tapaan hoitanut muu kuin viranomainen. Kuten Suomessa, myös näissä jäsenvaltioissa saattaa olla tarve arvioida vaihtoehtoja tiedotevarastotehtävän toteuttamiseksi. Joissakin maissa kansallisella keskuspankilla on olennainen rooli tietojen keräämisessä. Suomen Pankilla ei ole nykysääntelyyn perustuen tällaista roolia ESAPiin toimitettavaksi säädettyjen tietojen osalta.  

EU:n vakavaraisuusasetuksen jäsenvaltio-option osalta Suomen pankkisektorin rakenteen näkökulmasta keskeisiä verrokkeja ovat muut Pohjoismaat. Muiden Pohjoismaiden suunnitelmien pohjalta näyttää siltä, että lähestymistapa ainoastaan konsolidoidun soveltamisen mahdollistamista koskevan jäsenvaltio-option käyttäminen poikkeaa maittain, eikä yhdenmukaista linjaa kaikissa Pohjoismaissa välttämättä löydy. Ruotsin valtiovarainministeriön julkaiseman, tuoreeltaan lausunnoilla olleen asetusluonnoksen mukaan Ruotsi olisi ottamassa käyttöön jäsenvaltio-option kokonaisriskipainolattian soveltamisen ainoastaan konsolidoidulla tasolla. Ehdotusta on perusteltu selkeyttämisellä, hallinnollisten kustannusten vähentämisellä sekä Ruotsin ja ulkomaisten luottolaitosten kilpailutilanteen yhdenmukaistamisella. Sen sijaan Norjan finanssivalvojan lausunnolla olleen ehdotuksen mukaan kansallista optiota kokonaisriskipainolattian soveltamistasosta ei otettaisi käyttöön. Option soveltamatta jättämistä on perusteltu tarpeella varmistaa ryhmittymiin kuuluvien luottolaitosten riittävä pääomitus ja riskinkantokyky ryhmittymien kaikilla tasoilla. Puolestaan Tanska ei ole toistaiseksi julkaissut tarkempia tietoja tai suunnitelmia nyt puheena olevan jäsenvaltio-option käyttöönotosta. 

7.1  Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

10 §.Säännöllinen ilmoitusvelvollisuus . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti , jolla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 1 artiklalla finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annettuun direktiiviin lisätyn uuden 30 b artiklan 1 kohdan vaatimukset mainitun direktiivin 9 artiklan 4 kohdan tietoja koskien. Uuden 3 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetut tiedot olisi toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa, tai milloin 4 kohdassa tarkoitettua muotoa edellytetään, 4 kohdassa tarkoitetussa muodossa. Se, milloin asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua muotoa edellytetään ja mitä koneluettavaa muotoa on tällöin käytettävä, ratkaistaan direktiiviin lisätyn uuden 30 b artiklan 4 kohdan mukaisesti annettujen täytäntöönpanostandardien perusteella.  

Tietoihin olisi niiden Finanssivalvonnalle toimittamisen yhteydessä liitettävä metatiedot säännellyn yrityksen kaikista nimistä, ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesta oikeushenkilötunnuksesta, 7 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisesta säännellyn yrityksen koosta, 7 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesta tiedon tyypistä sekä tieto siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.  

Pykälään lisättäisiin lisäksi uusi 4 momentti , jonka mukaan yrityksellä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Uudella momentilla pantaisiin täytäntöön finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetun direktiivin uuden 30 b artiklan 2 kohta, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot vaativat yrityksiä hankkimaan oikeushenkilötunnuksen.  

7.2  Arvopaperimarkkinalaki

1 luku Yleiset säännökset 

5 §.Euroopan unionin lainsäädäntö. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus. Lisäyksen vuoksi 8 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos.  

10 luku Säänneltyjen tietojen julkistaminen ja saatavilla pito sekä tietojen toimittaminen eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen 

Luvun nimi ehdotetaan muutettavaksi. Tämä on tarpeen, sillä luku sisältäisi jatkossa säännöksiä, jotka koskevat tiedotevarastoa ylläpitävän säännellyn markkinan ylläpitäjän ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän ESAP-sääntelyn mukaista tiedonkeruutehtävää sekä liikkeeseenlaskijoiden tietojen toimittamisvelvollisuutta tiedonkeruuelimelle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla.  

1 §.Soveltamisala. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi luvun 3 §:ään ehdotettavan uuden 5 momentin seurauksena. Rajaus on tarpeen, koska uudessa 5 momentissa ehdotetaan säädettävän tiedonantovelvollisuuksista monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä.  

3 §.Säänneltyjen tietojen jakelu ja toimittaminen tiedotevarastoon sekä tietojen toimittaminen eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen.Pykälän otsikko ehdotetaan muuttavaksi siten, että siitä ilmenisi tietojen toimittamisvelvollisuus ESAPiin. Lisäksi pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siitä kävisi nimenomaisesti ilmi säännellyn markkinan ylläpitäjän tehtävä ylläpitää avoimuusdirektiivin mukaista tiedotevarastoa. Ehdotus on vakiintuneen toimintatavan mukainen ja siten liikkeeseenlaskijoiden kannalta mahdollisimman kustannustehokas. ESAP-asetukseen sisältyy ajatus olemassa olevien tiedonkeruumenettelyjen ja -infrastruktuurien hyödyntämisestä.  

Voimassa olevan pykälän 2 momenttiin sisältyy velvollisuus toimittaa tiedot tiedotevaraston ja säännellyn markkinan ylläpitäjän ohella Finanssivalvonnalle. Tähän perusasetelmaan ei ehdoteta muutoksia. Finanssivalvonta katsoo, että velvoite tietojen toimittamisesta sille täyttyy, kun liikkeeseenlaskija toimittaa tiedot tiedotevarastoon, josta ne ovat Finanssivalvonnan saatavilla. . Ks. kohta ”Säänneltyjen tietojen julkistaminen ja jakelu”. https://www.finanssivalvonta.fi/finanssisektorin-toimijalle/paaomamarkkinat/liikkeeseenlaskijat-ja-sijoittajat/tiedonantovelvollisuus/ Pykälään ehdotettavista muutoksista ei seuraa estettä nykyisen käytännön jatkumiselle.  

Pykälään lisättäisiin uusi3 momentti , jolla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 2 artiklalla ostotarjousdirektiiviin lisätyn 16 a artiklan 1 kohdan vaatimukset ostotarjousdirektiivin 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan ensimmäisen alakohdan, 6 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 9 artiklan 5 kohdan tietoja koskien, täydentävän direktiivin 3 artiklan 2 kohdalla avoimuusdirektiiviin lisätyn uuden 23 a artiklan 1 kohdan vaatimukset avoimuusdirektiivin 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien, täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn uuden II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 9 a artiklan 7 kohdan, 9 b artiklan 5 kohdan, 9 c artiklan 2 ja 7 kohdan sekä 14 artiklan 2 kohdan tietoja koskien sekä täydentävän direktiivin 9 artiklalla tilinpäätösdirektiivin lisätyn 33 a artiklan vaatimukset pörssiyhtiöitä koskien. Ehdotetun momentin mukaan 7–9 luvun tiedot 8 luvun 2 §:n 1 momentin ja 7 §:n tietoja lukuun ottamatta, 11 luvun 3 a §:n mukainen tieto ostotarjousta valvovan viranomaisen valinnasta, 9 §:n mukainen päätös ostotarjouksesta, 11 §:n mukainen tarjousasiakirja ja 13 §:n mukainen kohdeyhtiön hallituksen lausunto ostotarjouksesta, tietyt markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaiset tiedot sekä osakeyhtiölain ja osuuskuntalain mukainen tieto äänestystuloksesta silloin, kun yhtiökokouksessa tai osuuskunnan kokouksessa on suoritettu täysi ääntenlaskenta, olisi toimitettava tiedotevarastoon ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Momentissa säädettäisiin tiedotevaraston roolista ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä. Siten säännöksessä säädettäisiin myös sellaisten tietojen, jotka eivät ole arvopaperimarkkinalain 10 luvun 2 §:n mukaisia säänneltyjä tietoja, toimittamisesta tiedotevarastoon. Tällaisia tietoja ovat osakeyhtiölain ja osuuskuntalain mukaiset tiedot äänestystuloksesta. Siten momentissa tarkoitettua tietojen toimittamisvelvollisuutta tiedotevarastoon ei olisi luettava siten, että se tarkoittaisi samalla velvollisuutta tietojen jakeluun tai julkistamiseen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 11 §:ssä ja 10 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa merkityksessä.  

Lisäksi pykälään ehdotetaan uutta 4 momenttia , jossa säädettäisiin yrityksen velvollisuudesta hankkia ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.  

Pykälään lisättäisiin lisäksi uusi 5 momentti , jossa säädettäisiin monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien liikkeeseenlaskijan velvollisuudesta toimittaa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 17 artiklan 1 kohdassa ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla.  

Pykälän ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 ja 7 momentti , joissa säädettäisiin tiedotevarastona toimivan säännellyn markkinan ylläpitäjän sekä monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän velvollisuudesta toimittaa sille toimitetut tiedot ESAPiin. Säännöksillä pantaisiin täytäntöön täydentävällä direktiivillä ja asetuksella muutettujen avoimuusdirektiivin, ostotarjousdirektiivin, osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen säännöksiä tiedonkeruuelimen nimeämisestä. Lisäksi monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä toimisi tiedonkeruuelimenä sellaisille monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tehtäviä ostotarjouksia koskeville tiedoille, jotka toimijat päättävät toimittaa ESAPiin vapaaehtoisesti ESAP-asetuksen 3 artiklan mukaisesti.  

8 §.Asetuksenantovaltuus. Pykälää muutettaisiin poistamalla siitä mahdollisuus valtiovarainministeriölle antaa asetuksella tarkempia säännöksiä tiedotevarastosta. Säännökseen sisältyvä valtuus ei ole selkeä, kun tiedotevarastosta säädettäisiin laissa. Jatkossa valtiovarainministeriön asetuksenantovaltuus kattaisi nykytilaa vastaavasti valtuuden antaa asetuksella tarkempia säännöksiä tiedotevaraston toiminnasta sekä arvopaperimarkkinalain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta tietojen saatavilla pitämisestä avoimuusdirektiivin sekä komission avoimuusdirektiivin perusteella antamien säädösten täytäntöön panemiseksi.  

10 a luku Valtakirjaneuvonantajat 

3 §. Valtakirjaneuvonantajan toiminnan järjestäminen. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 kohta , jonka mukaan valtakirjaneuvonantajan on annettava asiakkailleen vähintään kerran vuodessa tekemiensä selvitysten sekä äänioikeuden käyttöön liittyvien neuvojen ja suositusten valmistelua koskevat tiedot mahdollisten eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevista käytännöistä. Säännös perustuu osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 j artiklan 2 kohdan g alakohtaan. Uusi kohta on tarpeen lisätä kyseiseen momenttiin, koska sen mukaiset osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin perustuvat tiedot on täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan mukaan toimitettava tiedonkeruuelimelle niiden asettamiseksi saataville ESAPiin. Ehdotettavan 8 kohdan seurauksena momentin nykyiseen 6 ja 7 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos.  

4 §. Valtakirjaneuvonantajan tiedonantovelvollisuus. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti , jonka mukaan valtakirjaneuvonantajan on samalla kun se asettaa 3 §:ssä tarkoitetut tiedot yleisön saataville internetsivuillaan toimitettava ne Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pykälään ehdotetaan myös uutta 3 momenttia , jonka mukaan valtakirjaneuvonantajalla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Uusilla momenteilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 j artiklan 2 kohdan tietoja koskien.  

11 luku Julkinen ostotarjous ja tarjousvelvollisuus 

3 a §. Ostotarjousta valvovan viranomaisen valintaa koskeva ilmoitus. Pykälä olisi uusi ja sillä pantaisiin täytäntöön ostotarjousdirektiivin 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan ensimmäisen alakohdan säännös. Kyseisessä säännöksessä tarkoitettu tieto toimivaltaisen viranomaisen valinnasta, kun arvopaperit on otettu ensimmäisen kerran kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla useamassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, on täydentävän direktiivin 2 artiklalla ostotarjousdirektiiviin lisätyn uuden 16 a artiklan 1 kohdan mukaan toimitettava ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle tiedonkeruuelimelle. Tiedonkeruuelimenä toimisi säännellyn markkinan ylläpitäjä. Tietojen toimittamisvelvollisuus ESAPiin ja tietoja koskevat ESAP-vaatimukset ilmenisivät lain 10 luvun 3 §:stä. Säännöstä sovellettaisiin vain säännellyllä markkinalla.  

7.3  Laki Finanssivalvonnasta

43 §. Hallinnollisen seuraamuksen ja muun päätöksen julkistaminen. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä siihen viittaukset luottolaitostoiminnasta annetun lain 22 luvun 1 ja 2 §:ssä, sijoituspalvelulain 16 a luvun 1 ja 2 §:ssä, sijoitusrahastolain 27 luvun 8 ja 9 §:ssä sekä vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 68 ja 70 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin. Muutokset perustuvat EU-säädösten täydentävään täytäntöönpanoon. Momentissa ei ole huomioitu rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin (71 artikla), UCITS-direktiivin (99 b artikla) ja IDD-direktiivin (32 artikla) vaatimuksia hallinnollisten toimenpiteiden julkistamisesta. Luottolaitosdirektiivin 65 artiklassa säädetään jäsenvaltioille velvollisuus säätää hallinnollisista seuraamuksista ja toimenpiteistä, joita sovelletaan direktiivin perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen. Luottolaitosdirektiivin 68 artiklassa säädetään hallinnollisten seuraamusten julkistamisesta. Artiklaan ei sisälly jäsenvaltioille velvollisuutta huolehtia siitä, että muita hallinnollisia toimenpiteitä koskevat päätökset julkistettaisiin. Koska tällainen velvoite sisältyy kuitenkin moniin muihin EU-säädöksiin, on johdonmukaisuussyistä pidettävä perusteltuna, että kansallisesti säädetään Finanssivalvonnan velvollisuudesta julkistaa myös luottolaitostoiminnasta annetun lain 22 luvun 1 §:ssä tarkoitetut kielto- ja oikaisupäätökset sekä 2 §:ssä tarkoitetut uhkasakkopäätökset. Luottolaitosdirektiivin 68 artikla mahdollistaa tämän. Artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset julkistavat virallisella verkkosivustollaan ainakin hallinnolliset seuraamukset. Kansallisesti voidaan siten säätää tätä laajemmista julkistamisvaatimuksista.  

Pykälään ehdotetaan uutta 5–8 momenttia , joista kävisi ilmi Finanssivalvonnan velvollisuus julkistaa pykälän 1 ja 4 momentissa tarkoitetut päätökset ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla silloin, kun päätös perustuu asetuksen (EU) N:o 575/2013 ( vakavaraisuusasetus ), asetuksen (EU) 596/2014 ( markkinoiden väärinkäyttöasetus ), asetuksen (EU) N:o 600/2014 ( rahoitusvälineiden markkinat -asetus ), asetuksen (EU) N:o 1286/2014 ( PRIIPS-asetus ) asetuksen (EU) 2015/2365 ( arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetus ) 4 tai 15 artiklan, asetuksen (EU) 2016/1011 ( vertailuarvoasetus ) ja asetuksen (EU) 2017/1129 ( esiteasetus ) taikka direktiivien 2004/109/EY ( avoimuusdirektiivi ), 2009/65/EY ( UCITS-direktiivi ), 2013/36/EU ( luottolaitosdirektiivi ), 2014/59/EU ( kriisinratkaisudirektiivi ), 2014/65/EU ( rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi ), 2016/97/EU ( IDD ), (EU) 2016/2341 ( IORP ), (EU) 2019/2034 ( sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta annettu direktiivi ) ja (EU) 2019/2162 ( katetuista joukkolainoista annettu direktiivi ) täytäntöönpanemiseksi annettujen arvopaperimarkkinalain, sijoitusrahastolain, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain, vakuutusten tarjoamisesta annetun lain, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain, sijoituspalvelulain, luottolaitostoiminnasta annetun lain, kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain tai luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain säännösten rikkomiseen. Päätösten toimittamisvelvollisuus ESAPiin ei koskisi päätöksiä sellaisten säännösten rikkomisista, joita ei ole annettu täydentävässä direktiivissä lueteltujen EU-säädösten säännösten täytäntöönpanemiseksi.  

Säännöksillä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 3 artiklalla avoimuusdirektiiviin lisätyn 23 a artiklan 4 kohdan vaatimukset avoimuusdirektiivin 29 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien, täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn 4 jakson 82 a artiklan 5 kohdan vaatimukset UCITS-direktiivin 99 b artiklan 1 kohdan tietoja koskien, täydentävän direktiivin 10 artiklalla luottolaitosdirektiiviin lisätyn 116 a artiklan vaatimukset luottolaitosdirektiivin 68 artiklan 1 ja 2 kohdan tietoja koskien, täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 4 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 112 artiklan 1 kohdan tietoja koskien, täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 4 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 71 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien, täydentävän direktiivin 13 artiklalla IDD-direktiiviin lisätyn 40 a artiklan vaatimukset IDD-direktiivin 32 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien, täydentävän direktiivin 14 artiklalla IORP-direktiiviin lisätyn 63 a artiklan 4 kohdan vaatimukset IORP-direktiivin 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien, täydentävän direktiivin 15 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2034 lisätyn 44 a artiklan 4 kohdan vaatimukset direktiivin (EU) 2019/2034 20 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien sekä täydentävän direktiivin 16 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2162 lisätyn 26 a artiklan 4 kohdan vaatimukset direktiivin (EU) 2019/2162 24 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien. 

44 a §.Seuraamuksista ja muista päätöksistä ilmoittaminen Euroopan valvontaviranomaisille. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin lisäämällä siihen viittaukset luottolaitostoiminnasta annetun lain 22 luvun 1 ja 2 §:ssä, sijoituspalvelulain 16 a luvun 1 ja 2 §:ssä sekä sijoitusrahastolain 27 luvun 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin. Muutokset perustuvat luottolaitosdirektiivin, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin ja UCITS-direktiivin täydentävään täytäntöönpanoon. Muutokset säännöksiin ovat tarpeen luottolaitosdirektiivin 69 artiklan 1 kohdan, rahoitusvälineineiden markkinat -direktiivin 71 artiklan 4 kohdan ja UCITS-direktiivin 99 e artiklan 2 kohdan asianmukaiseksi täytäntöönpanemiseksi.  

50 z §. Toiminta ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä. Finanssivalvonnasta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 50 z § , jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan roolista ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä. Finanssivalvonta toimisi tiedonkeruuelimenä ensinnäkin sellaisten EU-säädösten mukaisille tiedoille, joissa tiedonkeruuelimeksi on määritelty toimivaltainen viranomainen ja Finanssivalvonta toimii säännöksessä tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. Tällaisia tietoja ovat asetusten (EU) 236/2012 ( lyhyeksimyyntiasetus ) 6 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, (EU) 596/2014 ( markkinoiden väärinkäyttöasetus ) 34 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, (EU) 1286/2014 ( PRIIPS-asetus ) 27 artiklan 1 kohdan ja 29 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, (EU) 2015/2365 ( arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetus ) 22 artiklan 4 kohdan b alakohdan, 25 artiklan 3 kohdan ja 26 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaiset tiedot, (EU) 2016/1011 ( vertailuarvoasetus ) 4 artiklan 5 kohdan, 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan, 12 artiklan 3 kohdan, 13 artiklan 1 kohdan, 25 artiklan 7 kohdan, 26 artiklan 3 kohdan, 27 artiklan 1 kohdan, 28 artiklan 1 kohdan ja 45 artiklan mukaiset tiedot, (EU) 2017/1129 ( esiteasetus ) 1 artiklan 4 kohdan f ja g alakohdan, 1 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan e ja f alakohdan, 8 artiklan 5 kohdan, 9 artiklan 4 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 17 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 1 ja 9 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan sekä 42 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, (EU) 2019/1238 ( PEPP-asetus ) 63 artiklan 4 kohdan ja 69 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaiset tiedot, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien lisävalvonnasta annetun direktiivin 9 artiklan 4 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 10 §:ssä, UCITS-direktiivin 6 artiklan 1 kohdan, 68 artiklan 1 kohdan ja 78 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön sijoitusrahastolain 2 luvun 8 §:ssä sekä 15 luvun 3, 4, 6 ja 7 §:ssä, Solvenssi II -direktiivin 271 artiklan 1 kohdan ja 280 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön vakuutusyhtiölain 23 luvun 9 ja 31 §:ssä, luottolaitosdirektiivin 131 artiklan 12 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 luvun 8 §:ssä, kriisinratkaisudirektiivin 29 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 10 a §:ssä, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 29 artiklan 3 kohdan, 32 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan, 46 artiklan 2 kohdan ja 52 artiklan 2 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön sijoituspalvelulain 7 luvun 6 §:ssä sekä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:ssä ja 3 luvun 11 §:ssä, sekä katetuista joukkolainoista annetun direktiivin 24 artiklan ja 26 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain 9 §:ssä.  

Toiseksi Finanssivalvonta toimisi tiedonkeruuelimenä useiden sellaisten tietojen osalta, joissa tiedonkeruuelimen nimeäminen on jätetty kansalliseen harkintaan. Tällaisia tietoja ovat PRIIPS-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, SFDR 3 artiklan 1 ja 2 kohdan, 4 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohdan, 5 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, MiCAR 88 artiklan mukaiset tiedot sekä EU:n vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen 20 ja 21 artiklassa tarkoitetut tiedot. Lisäksi tällaisia tietoja ovat osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön sijoituspalvelulain 6 b luvun 5 §:ssä, sijoitusrahastolain 9 luvun 9 §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 6 a §:ssä, vakuutusyhtiölain 6 luvun 20 d §:ssä ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 34 §:ssä, 3 h artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön vakuutusyhtiölain 6 luvun 20 e §:ssä ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 35 §:ssä sekä 3 j artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön arvopaperimarkkinalain 10 a luvun 3 ja 4 §:ssä, Solvenssi II -direktiivin 51 artiklan 1 kohdan ja 256 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön vakuutusyhtiölain 8 a luvun 1 §:ssä, kriisinratkaisudirektiivin 26 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 a luvun 9 §:ssä, sekä 45 i artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain 8 luvun 14 §:ssä, IORP-direktiivin 23 artiklan 2 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 3 luvun 16 §:ssä, 29 artiklan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 4 luvun 2 §:ssä ja 30 artiklan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 4 §:ssä, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivin 44 artiklan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu kansallisesti täytäntöön sijoituspalvelulain 6 c luvun 10 §:ssä, sekä katetuista joukkolainoista annetun direktiivin 14 artiklan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu kansallisesti täytäntöön kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain 36 §:ssä.  

Tiedoissa, joiden osalta tiedonkeruuelinten nimeämisessä on harkintavaltaa, ja joissa Finanssivalvonnan ehdotetaan toimivan tiedonkeruuelimenä, on kysymys finanssimarkkinoita koskevista tiedoista. Tämä sekä se, että ESAP toimii ESMAn tasolla, johon Finanssivalvonnalla on läheiset yhteydet, puoltaa ehdotuksessa Finanssivalvonnan nimeämistä tiedonkeruuelimeksi näiden tietojen osalta. 

EU-asetus- ja -direktiivitaustaiset säännökset ehdotetaan esitettävän 1 momentissa omissa kohdissaan siten, että asetuksiin perustuvasta Finanssivalvonnan tiedonkeruuelinroolista säädettäisiin momentin 1 kohdassa ja direktiivien perusteella jäsentyvästä Finanssivalvonnan tiedonkeruuelimen roolista momentin 2 kohdassa. Viittaukset tehtäisiin kuhunkin sellaiseen säännökseen, joka on annettu direktiivien mukaisten tiedonantovelvollisuuksien täytäntöönpanemiseksi. 

Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan Finanssivalvonta toimisi tiedonkeruuelimenä sellaisille lain 43 §:n mukaisille päätöksille, jotka sen tulee toimittaa ESAPiin mainitun pykälän 5 momentiksi ehdotetun säännöksen mukaisesti. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimia tiedonkeruuelimenä myös ESAP-asetuksessa tarkoitetuille vapaaehtoisesti toimitettaville tiedoille. Vapaaehtoisesti toimitettavat tiedot ovat ESAP-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettavia tietoja. ESAP-asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on nimettävä vähintään yksi tiedonkeruuelin tällaisilla tiedoille viimeistään 9.1.2030. Finanssivalvonta toimisi tiedonkeruuelimenä muille vapaaehtoisesti toimitettaville tiedoille kuin kirjanpitolain 7 luvun mukaisille kestävyysraportointitiedoille ja vapaaehtoisesti toimitettavilla ostotarjoustiedoille, jotka koskevat yhtiötä, jonka arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Vapaaehtoisesti toimitettavien kestävyysraportointitietojen osalta tiedonkeruuelin olisi Patentti- ja rekisterihallitus. Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä toimisi puolestaan tiedonkeruuelimenä ostotarjoustiedoille, jotka koskevat yhtiötä, jonka arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. 

7.4  Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta

1 luku Yleiset säännökset 

4 §.Euroopan unionin lainsäädäntö ja Euroopan pankkiviranomainen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus. Tämän vuoksi 4 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos.  

4 luku Laitoksen asettaminen kriisihallintoon 

4 §.Kriisinratkaisumenettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkistaminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 momentti , jonka mukaan Finanssivalvonnan on samalla kun se julkistaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tai päätöksen tiivistelmän toimitettava päätös tai sen tiivistelmä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jotta se voidaan asettaa ESAPissa saataville. Uudella momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 5 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 83 artiklan 4 kohtaa koskien. Rahoitusvakausvirasto olisi kriisinratkaisudirektiivin 128 a artiklan 5 kohdan mukainen tiedonkeruuelin, mutta Finanssivalvonta vastaisi tietojen toimittamisesta ESAPiin.  

7 luku Kriisinratkaisuvälineitä koskevat yleiset periaatteet 

7 §. Asiamiehen asettaminen. Pykälään ehdotetaan uutta 2 momenttia , jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa Rahoitusvakausviraston päätös asiamiehen asettamisesta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ylläpitämään ESAP-järjestelmään samalla kun se julkistaa sen internetsivustollaan. Ehdotettavalla 2 momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 5 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 35 artiklan 1 kohdan tietoja koskien. Rahoitusvakausvirasto olisi kriisinratkaisudirektiivin 128 a artiklan 5 kohdan mukainen tiedonkeruuelin, mutta Finanssivalvonta vastaisi tietojen toimittamisesta ESAPiin. Uuden 2 momentin seurauksena pykälän 2–5 momentti siirtyisivät 3–6 momentiksi.  

8 luku Velkojen arvonalentaminen ja muuntaminen omiin varoihin luettaviksi rahoitusvälineiksi 

14 §. Julkistaminen sekä raportointi virastolle ja Euroopan pankkiviranomaiselle. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti , jossa säädettäisiin säännöksessä tarkoitetun laitoksen velvollisuudesta toimittaa 3 momentin mukaiset tiedot niiden julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Ehdotettavalla 4 momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 1 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 45 i artiklan 3 kohdan tietoja koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 5 momenttia , jonka mukaan laitoksella olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Ehdotettavalla 5 momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 2 kohdan vaatimukset. Uuden 4 ja 5 momentin seurauksena pykälän nykyinen 4–6 momentti siirtyisivät 6–8 momentiksi.  

12 luku Viraston toimivaltuudet 

8 §. Valtuudet keskeyttää sopimuksen täytäntöönpano. Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että siitä ilmenisi Finanssivalvonnan velvollisuus toimittaa säännöksessä tarkoitettu keskeyttämistä koskeva Rahoitusvakausviraston päätös sen julkistamisen yhteydessä ESAPiin. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 5 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 33 a artiklan 8 kohdan tietoja koskien. Rahoitusvakausvirasto olisi kriisinratkaisudirektiivin 128 a artiklan 5 kohdan mukainen tiedonkeruuelin, mutta Finanssivalvonta vastaisi tietojen toimittamisesta ESAPiin.  

7.5  Tilintarkastuslaki

1 luku Yleiset säännökset 

2 §. Määritelmät. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 28 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus. Tämän vuoksi 27 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos.  

4 luku Tilintarkastajaa ja kestävyysraportointitarkastajaa koskevat muut säännökset 

14 §.Avoimuusraportin toimittaminen Patentti- ja rekisterihallitukselle. Tilintarkastuslain 4 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 14 § , jossa säädettäisiin tilintarkastajan, joka on velvollinen laatimaan ja julkistamaan tilintarkastusasetuksen (EU) 537/2014 13 artiklassa tarkoitetun avoimuusraportin, velvollisuudesta toimittaa avoimuusraportti sen julkistamisen yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukselle ESAPiin toimitettavaksi. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lisäksi Patentti- ja rekisterihallituksen mahdollisuudesta määrätä kaupparekisterilain (564/2023) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla päätöksellä sellaisista tietoja vastaanotettaessa noudatettavista teknisistä seikoista, jotka eivät ole ristiriidassa velvoittavan ESAP-sääntelyn kanssa. Käytännössä mahdollisuus koskee päätöstä siitä, millaista teknistä rajapintaa PRH:lle tietoja toimitettaessa on käytettävä.  

6 luku Hyväksyminen ja rekisteröinti 

9 §.Rekisteröinti. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi8 momentti , jonka mukaan Tarkastusvalvonnan on toimitettava tiedot tilintarkastajarekisteristä ESAPiin ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 4 artiklalla tilintarkastusdirektiiviin lisätyn 20 a artiklan 2 kohdan vaatimukset tilintarkastusdirektiivin 15 artiklan tietoja koskien.  

Tilintarkastusvalvonta toimii Patentti- ja rekisterihallituksessa. Siten Patentti- ja rekisterihallitus voi huolehtia tiedonkeruuelimen tehtävistä tilintarkastusvalvonnan puolesta.  

10 luku Seuraamukset 

8 §.Julkistaminen. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin tilintarkastuslautakunnan velvollisuudesta toimittaa huomautusta, varoitusta, hyväksymisen peruuttamista, toimintakieltoa, uhkasakkoa ja seuraamusmaksua koskeva päätös sen julkistamisen yhteydessä ESAPiin ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 4 artiklalla tilintarkastusdirektiiviin lisätyn 20 a artiklan 1 kohdan vaatimukset direktiivin 30 c artiklan tietoja koskien.  

Tilintarkastuslautakunta toimii Patentti- ja rekisterihallituksessa. Siten Patentti- ja rekisterihallitus voi huolehtia tiedonkeruuelimen tehtävistä tilintarkastuslautakunnan puolesta.  

7.6  Sijoituspalvelulaki

1 luku Yleiset säännökset 

26 §.Muut määritelmät. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 21 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus. Tämän vuoksi 20 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos.  

3 luku Sijoituspalveluyrityksen toimiluvan myöntäminen ja peruuttaminen sekä merkittävien omistajien luotettavuus 

7 §. Sijoituspalvelurekisteri. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa sijoituspalvelurekisteri Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla, jotta se voidaan asettaa ESAPissa saataville. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävällä direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 5 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 5 artiklan 3 kohdan tietoja koskien.  

6 b luku Hallinto- ja ohjausjärjestelmät, avoimuus, riskien hallinta ja palkitseminen 

5 §.Omaisuudenhoitajan omistajaohjauksen periaatteet. Pykälään lisättäisiin uusi5 momentti , jonka mukaan 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 6 momentti , jonka mukaan omaisuudenhoitajalla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Säännöksillä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan tietoja koskien. Uuden 5 ja 6 momentin seurauksena nykyinen 5 momentti siirtyisi 7 momentiksi.  

6 c luku Taloudellisen aseman valvonta ja vakavaraisuuden arviointiprosessi 

10 §.Julkistamisvaatimukset. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti , jossa säädettäisiin velvollisuudesta toimittaa pykälässä tarkoitetut tiedot niiden julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 15 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2034 lisätyn 44 a artiklan 1 kohdan vaatimukset direktiivin (EU) 2019/2034 44 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 5 momenttia , jonka mukaan sijoituspalveluyrityksellä ja emoyrityksellä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Momentilla pantaisiin täytäntöön direktiiviin (EU) 2019/2034 lisätyn 44 a artiklan 2 kohta.  

7 luku Sijoituspalveluyrityksen toiminnan järjestäminen 

6 §.Sidonnaisasiamies. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 momentti , jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta ylläpitää 5 momentissa tarkoitettua rekisteriä ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 6 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 29 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien.  

7.7  Sijoitusrahastolaki

1 luku Yleiset säännökset 

3 §.EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät. Pykälään lisättäisiin uusi 13 kohta , jossa määriteltäisiin osakkeenomistajien oikeudet -direktiivi. Määritelmä on tarpeen lain 9 luvun 9 §:ään tehtävän muutoksen vuoksi. Uuden määritelmän vuoksi 12 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos. Pykälään lisättäisiin lisäksi uusi 14 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus.  

2 luku Rahastoyhtiön toimilupa 

8 §.Toimiluvan rekisteröinti. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä Finanssivalvonnan velvollisuudesta ilmoittaa rahastoyhtiön toimilupa tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn 4 jakson 82 a artiklan 4 kohdan vaatimukset UCITS-direktiivin 6 artiklan 1 kohdan tietoja koskien. Nykyisen 2 momentin toinen virke ehdotetaan muutoksen seurauksena siirrettävän pykälän uudeksi 3 momentiksi .  

9 luku Sijoitusrahaston hoitaminen 

9 §.Rahastoyhtiön omistajaohjauksen periaatteet pörssiyhtiössä. Pykälään lisättäisiin uusi5 momentti , jonka mukaan 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pykälään lisättäisiin myös uusi 6 momentti , jossa säädettäisiin siitä, että rahastoyhtiöllä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimukset osakkeenomistajan oikeudet -direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan tietoja koskien.  

15 luku Rahasto-osuuksien markkinointi ja rahastoyhtiön tiedonantovelvollisuus 

3 §.Rahastoesite. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jossa säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta toimittaa rahastoesite sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn uuden 4 jakson 82 a artiklan 1 kohdan vaatimukset UCITS-direktiivin 68 artiklan 1 kohdan a kohdan mukaista tarjousesitettä koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 3 momenttia , jonka mukaan sijoitusrahastolla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Momentilla pantaisiin täytäntöön UCITS-direktiiviin lisätyn 82 a artiklan 2 kohdan vaatimukset. Uuden 2 ja 3 momentin seurauksena nykyinen 2–6 momentti siirtyisivät 4–8 momentiksi.  

4 §.Avaintietoesite. Pykälän 3 momenttia muutettaisiin säätämällä siinä rahastoyhtiön velvollisuudesta toimittaa avaintietoesite sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Momentin muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn 4 jakson 82 a artiklan 1 kohdan vaatimukset UCITS-direktiivin 78 artiklan 1 kohdan mukaista avaintietoesitettä koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 4 momenttia , jonka mukaan sijoitusrahastolla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Momentilla pantaisiin täytäntöön UCITS-direktiiviin lisätyn 82 a artiklan 2 kohdan vaatimukset. Uuden 4 momentin seurauksena pykälän nykyinen 4 momentti siirtyisi pykälän 5 momentiksi.  

6 §.Sijoitusrahaston puolivuotiskatsaus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jossa säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta toimittaa sijoitusrahaston puolivuotiskatsaus sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn 4 jakson 82 a artiklan 1 kohdan vaatimukset UCITS-direktiivin 68 artiklan 1 kohdan c kohdan mukaista puolivuotiskatsausta koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 3 momenttia , jonka mukaan sijoitusrahastolla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Uuden 2 ja 3 momentin seurauksena nykyiset 2–4 momentti siirtyisivät 4–6 momentiksi.  

7 §.Sijoitusrahaston vuosikertomuksen ja muiden tietojen julkistaminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jossa säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta toimittaa sijoitusrahaston vuosikertomus sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn 4 jakson 82 a artiklan 1 kohdan vaatimukset 68 artiklan 1 kohdan b kohdan mukaista vuosikertomusta koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 3 momenttia , jonka mukaan sijoitusrahastolla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Uuden 2 ja 3 momentin seurauksena nykyiset 2–5 momentti siirtyisivät 4–7 momentiksi.  

7.8  Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista

2 luku Määritelmät 

5 §.EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 17 kohta , jossa määriteltäisiin osakkeenomistajien oikeudet -direktiivi. Uusi määritelmä on tarpeen lain 7 luvun 6 a §:ään ehdotettavien muutosten vuoksi. Lisäyksen seurauksena 16 kohtaan on tehtävä tekninen muutos. Lisäksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 18 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus.  

4 luku Toimilupa 

6 §.Toimiluvasta ilmoittaminen. Pykälän 2 momenttia Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa neljännesvuosittain kyseisen luvun nojalla myöntämänsä toimiluvat rekisteröitäväksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle muutettaisiin. Momentissa säädettäisiin, että Finanssivalvonnan olisi toimitettava tieto toimiluvista Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Momentin muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 8 artiklalla AIFMD:iin lisätyn 69 b artiklan vaatimukset.  

7 luku Toiminnan järjestäminen 

6 a §. Vaihtoehtorahastojen hoitajan omistajaohjauksen periaatteet pörssiyhtiöissä. Pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti , jonka mukaan 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 6 momenttia , jonka mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajalla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Uusilla momenteilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan tietoja koskien.  

7.9  Vakuutusyhtiölaki

2 luku Vakuutusyhtiön perustaminen ja toimilupa 

8 a §.Oikeushenkilötunnus. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin siitä, että vakuutusyhtiöllä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 7 artiklalla Solvenssi II -direktiiviin lisätyn 304 b artiklan 2 kohta ja täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 2 kohta.  

9 b §.Tietojen ilmoittaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa toimiluvan myöntämistä ja toimiluvan peruuttamista koskevat päätökset Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 7 artiklalla Solvenssi II -direktiiviin lisätyn 304 b artiklan 4 kohdan vaatimukset Solvenssi II -direktiivin 25 a artiklan tietoja koskien.  

6 luku Vakuutusyhtiön johto, hallintojärjestelmä ja varojen sijoittaminen 

20 d §. Henkivakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön omistajaohjauksen periaatteet sekä niitä koskevien tietojen julkistaminen. Pykälään lisättäisiin uusi6 momentti , jonka mukaan 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan tietoja koskien.  

20 e §.Sijoitusstrategia sekä tiedot järjestelyistä omaisuudenhoitajan, vaihtoehtorahaston hoitajan tai rahastoyhtiön kanssa. Pykälään lisättäisiin uusi 7 momentti , jonka mukaan 1–3 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Uudella momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn uuden II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 h artiklan 1 ja 2 kohdan tietoja koskien.  

8 a luku Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevien tietojen julkistaminen 

1 §.Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä velvollisuudesta toimittaa vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Lain 26 luvun 44 §:n 1 momentissa olevan viittauksen vuoksi sanottu tietojen toimittamisvelvollisuus Finanssivalvonnalle koskisi myös ryhmän vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevaa kertomusta. Momentin muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 7 artiklalla Solvenssi II -direktiiviin lisätyn 304 b artiklan 1 kohdan vaatimukset Solvenssi II -direktiivin 51 artiklan 1 kohdan ja 256 artiklan 1 kohdan tietoja koskien.  

23 luku Selvitystila ja konkurssi 

9 §.Selvitystilan alkamista, edistymistä ja lakkaamista koskevat ilmoitukset. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä ilmenisi ESAP-sääntelyyn perustuva velvollisuus toimittaa pykälässä tarkoitetut tiedot Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämässä muodossa. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 7 artiklalla Solvenssi II -direktiiviin lisätyn 304 b artiklan 5 kohdan vaatimukset Solvenssi II -direktiivin 271 artiklan 1 kohdan tietoja koskien.  

31 §.Pesänhoitajan tehtävät ja konkurssia koskevat ilmoitukset. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että siitä ilmenisi pesänhoitajan velvollisuus toimittaa konkurssin alkamista koskevan ilmoituksen yhteydessä ilmoitusta vastaavat tiedot Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 7 artiklalla Solvenssi II -direktiiviin lisätyn 304 b artiklan 5 kohdan vaatimukset Solvenssi II -direktiivin 280 artiklan 1 kohdan tietoja koskien.  

7.10  Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista

1 luku Lain soveltaminen ja toiminnan keskeiset periaatteet 

13 §.Säännökset, joiden soveltaminen riippuu vakuutettujen lukumäärästä. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin viittaukset ehdotettavaan 2 luvun 10 a §:ään ja 6 luvun 4 §:n 3 momenttiin. ESAP-sääntelyä ei siten sovellettaisi IORP-direktiivin 5 artiklan sisältämän jäsenvaltioille sallitun poikkeuksen mukaisesti lisäeläkelaitokseen, jossa on vähemmän kuin 100 vakuutettua.  

2 luku Perustaminen, osakkaat ja säännöt 

10 a §.Oikeushenkilötunnus. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin siitä, että lisäeläkelaitoksella olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 14 artiklalla IORP-direktiiviin lisätyn 63 a artiklan 2 kohta ja täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 2 kohta.  

3 luku Johto ja hallintojärjestelmä 

16 §.Palkka- ja palkkiopolitiikka. Pykälään lisättäisiin uusi 6 momentti , jossa säädettäisiin lisäeläkelaitoksen velvollisuudesta toimittaa palkka- ja palkkiopolitiikasta julkistettavat tiedot niiden julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 14 artiklalla IORP-direktiiviin lisätyn 63 a artiklan 1 kohdan vaatimukset IORP-direktiivin 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien.  

4 luku Tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastus 

2 §.Tilinpäätös ja toimintakertomus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jossa säädettäisiin vuositilinpäätöksen ja toimintakertomuksen toimittamisesta niiden julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 14 artiklalla IORP-direktiiviin lisätyn 63 a artiklan 1 kohdan vaatimukset IORP-direktiivin 29 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien.  

6 luku Varojen sijoittaminen ja vastuuvelan kattaminen 

4 §.Sijoitussuunnitelma ja sijoituspolitiikka. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti , jossa säädettäisiin lisäeläkelaitoksen velvollisuudesta toimittaa sijoituspolitiikan periaatteita koskeva selvitys sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 14 artiklalla IORP-direktiiviin lisätyn 63 a artiklan 1 kohdan vaatimukset IORP-direktiivin 30 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien.  

34 §.Omistajaohjauksen periaatteiden julkistaminen ja vuosittainen selvitys. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti , jossa säädettäisiin pykälässä tarkoitettujen omistajaohjauksen periaatteiden ja selvitysten toimittamisesta niiden julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn uuden II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan tietoja koskien.  

35 §. Lisäeläkelaitoksen toiminnan yhteensovittaminen omistajaohjauksen periaatteiden kanssa . Pykälään lisättäisiin uusi 6 momentti , jonka mukaan 1–3 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 h artiklan 1 ja 2 kohdan tietoja koskien.  

7.11  Kirjanpitolaki

7 luku Kestävyysraportti 

2 §.Määritelmät. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 13 kohta , joka sisältäisi ESAP-asetuksen määritelmän. Uuden 13 kohdan lisääminen edellyttää teknistä muutosta pykälän 12 kohtaan .  

24 a §.Tietoja koskevat ESAP-asetuksen vaatimukset. Lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 24 a § kestävyysraportointiyrityksen velvollisuudesta toimittaa ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla laadittuina luvussa tarkoitettuja tietoja Patentti- ja rekisterihallitukselle tai monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle.  

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin kestävyysraportointiyrityksen velvollisuudesta toimittaa tilinpäätös, kestävyysraportin sisältävä toimintakertomus, tilintarkastuskertomus, konsernitilinpäätös, konsernikestävyysraportin sisältävä toimintakertomus konsernista, kestävyysraportoinnin varmennuskertomus sekä luvun 28 §:n 5 momentissa tarkoitettu selvitys Patentti- ja rekisterihallitukselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla laadittuina. Pykälän 1 momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 9 artiklalla tilinpäätösdirektiiviin lisätyn 33 a artiklan 1 kohdan vaatimuksia tietojen laatimisesta ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin täydentävällä direktiivillä tilinpäätösdirektiiviin lisätyn 33 a artiklan 3 kohdan mukaisesti siitä, että kestävyysraportointiyrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin Patentti- ja rekisterihallituksen mahdollisuudesta määrätä kaupparekisterilain (564/2023) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla päätöksellä sellaisista tietoja vastaanotettaessa noudatettavista teknisistä seikoista, jotka eivät ole ristiriidassa velvoittavan ESAP-sääntelyn kanssa. Käytännössä mahdollisuus koskee päätöstä siitä, millaista teknistä rajapintaa PRH:lle tietoja toimitettaessa on käytettävä.  

Koska tiedonkeruuelimen nimeäminen kestävyysraportointiyritysten raportoimille tiedoille on ESAP-sääntelyn mukaan kansallisessa harkinnassa, ehdotetaan pykälän 4 momentissa säädettävän siitä, että jos yhtiön arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, tiedot on toimitettava ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla Patentti- ja rekisterihallituksen sijasta monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän järjestäjälle.  

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin tiedonkeruuelimen velvollisuudesta varmistaa tietojen toimittaminen ESAPiin. Tiedonkeruuelimiä olisivat Patentti- ja rekisterihallitus sekä monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä. Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä toimisi tiedonkeruuelimenä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden tietojen osalta. Tällä hetkellä Suomessa on vain yksi monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä, Nasdaq Helsinki Oy. Säännöksessä kuitenkin huomioidaan se, että monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjiä voi tulevaisuudessa olla useampia. Tällöin monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on varmistettava tietojen toimittaminen ESAPiin joko oman järjestelmän kautta tai toisen monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän järjestelmän kautta. Tätä varten säännöksessä ehdotetaan säädettäväksi, että toisella monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjällä olisi oltava velvollisuus mahdollistaa tietojen toimittaminen sen ylläpitämään järjestelmään avoimin, oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Lisäksi momentissa säädettäisiin ESAP-asetuksen 3 artiklan 2 kohtaan perustuen Patentti- ja rekisterihallituksen tiedonkeruuelinroolista sellaisten kestävyysraportointitietojen osalta, jotka muut kuin kestävyysraportointiyritykset toimittavat, mutta jotka ovat samanlaisia kuin kestävyysraportointiyritysten toimittamat lakisääteiset tiedot.  

Pykälän 6 momentissa hyödynnettäisiin tilinpäätösdirektiivin 33 a artiklan 2 kohdassa jäsenvaltioille jätetty harkintavalta säätää, että säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijat voivat toimittaa tiedot avoimuusdirektiivin 23 a artiklan nojalla virallisesti nimettyyn järjestelmään. Säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijat eli kirjanpitolain määritelmän mukaisten pörssilistattujen yritysten ehdotetaan toimittavan tiedot ESAP-sääntelyn edellyttämässä muodossa arvopaperimarkkinalain 10 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen tiedotevarastoon, jonka ehdotetaan myös jatkossa toimivan avoimuusdirektiivissä tarkoitettuna virallisesti nimettynä järjestelmänä. Pykälän 6 momentin säännös olisi johdonmukainen sen kanssa, että kestävyysraportin sisältävä toimintakertomus on arvopaperimarkkinalain 10 luvun 2 §:n määritelmän mukainen säännelty tieto, joka mainitun luvun 3 §:n 2 momentin säännöksen mukaan on toimitettava tiedotevarastoon.  

25 §.Rekisteröitäväksi toimittaminen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan viitattavaksi luvun 22–24 §:n lisäksi ehdotettavan 24 a §:n 1 momenttiin, jossa säädettäisiin tietojen laatimisesta ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 7 momenttia , jonka mukaan tietojen toimittaminen Patentti- ja rekisterihallitukselle ESAP-yhteensopivalla tavalla ei koskisi pörssilistattua yritystä tai yritystä, jonka arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä.  

7.12  Laki kaivannaisteollisuutta ja puunkorjuuta aarniometsissä harjoittavien yritysten viranomaisille suorittamien maksujen julkistamisesta

2 § . Määritelmät . Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi2 a kohta , jossa määriteltäisiin pörssilistattu yritys. Määritelmä on lisätty kirjanpitolain 1 luvun 9 §:ään lailla 1249/2023. Tarkennus on tarpeellinen lain 8 §:ään ehdotettavan muutoksen vuoksi.  

8 §.Rekisteröinti ja julkistaminen . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä velvollisuudesta toimittaa vuosiselvitys ja konsernin vuosiselvitys Patentti- ja rekisterihallitukselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 9 artiklalla tilinpäätösdirektiiviin lisätyn 33 a artiklan 1 kohdan vaatimukset hallituksille suoritetuista maksuista annettavaa kertomusta ja konsolidoitua kertomusta koskien.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jonka mukaan yrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.  

Pykälään ehdotettavassa uudessa 3 momentissa säädettäisiin Patentti- ja rekisterihallituksen mahdollisuudesta määrätä kaupparekisterilain (564/2023) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla päätöksellä sellaisista tietoja vastaanotettaessa noudatettavista teknisistä seikoista, jotka eivät ole ristiriidassa velvoittavan ESAP-sääntelyn kanssa. Käytännössä mahdollisuus koskee päätöstä siitä, millaista teknistä rajapintaa PRH:lle tietoja toimitettaessa on käytettävä.  

Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 4 momenttia , jonka mukaan tietojen toimittamista Patentti- ja rekisterihallitukselle ei tiedon toimittamisen muodon eli ESAP-vaatimusten osalta sovellettaisi pörssilistattuun yritykseen. Pörssilistatun yrityksen velvollisuudesta julkistaa säännöksen mukaiset tiedot ja hankkia oikeushenkilötunnus säädettäisiin arvopaperimarkkinalain 10 luvun 3 §:n 2 momentissa. Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 3 §:n 2 momentissa säädetään luvun 2 §:ssä määriteltyjen säänneltyjen tietojen tiedotevarastoon toimittamisesta. Hallituksille suoritetuista maksuista annettavan kertomuksen ja konsolidoidun kertomuksen julkistamisvelvollisuudesta säädetään arvopaperimarkkinalain 7 luvun 14 §:ssä. Kyseessä on arvopaperimarkkinalain 10 luvun 2 §:ssä määritelty säännelty tieto.  

Uuden 2–4 momentin vuoksi nykyinen 2–4 momentti siirtyisivät 5–7 momentiksi. Pykälän nykyisessä 3 momentissa on viittaus pykälän 2 momenttiin. Momenttien numerointia koskevan muutoksen seurauksena pykälän nykyinen 2 momentti siirtyisi 5 momentiksi ja 3 momentti 6 momentiksi. Näin ollen pykälän nykyisessä 3 momentissa oleva viittaus 2 momenttiin on muutettava viittaukseksi 5 momenttiin. 

7.13  Laki luottolaitostoiminnasta

9 a luku Konsolidointiryhmän sisäinen rahoitustuki 

9 §. Rahoitustukisopimuksen julkistaminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jonka mukaan 1 momentissa tarkoitetut rahoitustukisopimusta koskevat tiedot on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 1 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 26 artiklan 1 kohdan tietoja koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 3 momenttia , jonka mukaan yrityksellä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 2 kohta.  

10 luku Taloudellista asemaa koskevat vaatimukset 

1 b §.Kokonaisriskipainolattian soveltamistaso. Pykälä olisi uusi. Siinä säädettäisiin EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan tarkoittaman jäsenvaltio-option käyttämisestä. Option mukaisesti kokonaisriskipainolattia laskettaisiin konsolidoidulla tasolla Suomessa sijaitsevien luottolaitosten ja niiden emoyrityksen osalta, mutta ei yksittäisen luottolaitoksen tasolla. Poikkeusta ei sovellettaisi, jos suomalaisella luottolaitoksella ei ole suomalaista emoyritystä eikä siltä osin kuin luottolaitosryhmittymällä on tytär- tai sisaryrityksiä Suomen ulkopuolella.  

8 §.Muita rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä luottolaitoksia koskeva lisäpääomavaatimus. Pykälän 7 momenttia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa säännöksessä tarkoitetut tiedot niiden julkistamisen yhteydessä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ylläpitämään ESAP-järjestelmään ESAP-sääntelyn edellyttämässä muodossa. Momentin muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 10 artiklalla luottolaitosdirektiiviin lisätyn 116 a artiklan vaatimukset luottolaitosdirektiivin 131 artiklan 12 kohdan tietoja koskien.  

11 luku Luottolaitoksen valvonta 

10 a §. Luottolaitoksen asettaminen erityishallintoon. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti , josta ilmenisi Finanssivalvonnan velvollisuus toimittaa asiamiehen asettamista koskeva päätös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ylläpitämään ESAP-järjestelmään ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Ehdotettava 4 momentti perustuu täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 4 kohdan vaatimuksiin kriisinratkaisudirektiivin 29 artiklan 1 kohdan tietoja koskien.  

7.14  Laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä

1 luku Soveltamisala ja määritelmät 

4 §.Euroopan unionin lainsäädäntö. Pykälään lisättäisiin uusi 8 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus. Uuden 8 kohdan lisääminen edellyttää teknistä muutosta nykyiseen pykälän 7 kohtaan.  

2 luku Säännellyn markkinan ylläpitäminen 

11 §.Osakkeiden hankinnasta ilmoittaminen. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin pörssin velvollisuudesta toimittaa säännöksessä tarkoitetut pörssin ilmoitukset Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 1 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 46 artiklan 2 kohdan tietoja koskien. Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 87 a artiklan 2 kohdan mukaisesti pörssillä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Tästä säädettäisiin pykälän uudessa 5 momentissa . Uuden 5 momentin vuoksi nykyinen 5 ja 6 momentti siirtyisivät 6 ja 7 momentiksi.  

3 luku Säännellyn markkinan toiminnan järjestäminen 

11 §.Kaupankäynnin keskeyttäminen tai lopettaminen. Pykälän 8 momentti ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä pörssin velvollisuudesta ilmoittaa säännöksessä tarkoitetusta päätöksestä sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 4 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien. Kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 5 luvun 11 §:n ja 7 luvun 3 §:n viittaussäännösten vuoksi 3 luvun 11 §:ssä säädettäväksi ehdotettu ilmoittamismenettely ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla soveltuisi säännellyn markkinan ohella myös keskeytys- ja lopettamispäätöksiin monenkeskisessä ja organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä. Siten 3 luvun 11 §:n muutoksella pantaisiin samalla täytäntöön myös täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 4 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien.  

6 luku Pk-yritysten kasvumarkkina 

2 §.Pk-yritysten kasvumarkkinaa koskevat vaatimukset. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jonka mukaan pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän on edellytettävä, että 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan sille ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pykälän 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut tiedot olisi toimitettava ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla vain siltä osin kuin ne koskevat rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 33 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti markkinalla toimivia liikkeeseenlaskijoita koskevia lakisääteisiä tietoja. Tietojen toimittamisvelvollisuus ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla ei siten koskisi yksinomaan markkinapaikan sääntöihin perustuvan tiedonantovelvollisuuden perusteella tallennettavia tietoja. Uudella 2 momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin lisätyn 87 a artiklan 1 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 33 artiklan 3 kohdan c, d ja f alakohdissa tarkoitettuja tietoja koskien. Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 87 a artiklan 2 kohdan mukaisesti liikkeeseenlaskijalla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Tästä säädettäisiin pykälän uudessa 3 momentissa .  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti , jonka mukaan pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän on varmistettava, että sille 2 momentin mukaisesti toimitetut tiedot toimitetaan ESAPiin. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävällä direktiivillä rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 3 kohdan vaatimukset tiedonkeruuelimen nimeämisestä.  

Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 5 momenttia , jonka mukaan pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjä voisi valintansa mukaan toimittaa tiedot ESAPiin oman järjestelmän tai toisen pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän, jolla on järjestelmä olemassa, järjestelmän kautta. Tällä hetkellä Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämä First North Finland -markkina on ainoa pk-yritysten kasvumarkkina Suomessa. Lainsäädännössä on kuitenkin tarpeen varautua siihen mahdollisuuteen, että pk-yritysten kasvumarkkinoita olisi Suomessa useampi kuin yksi. Tällöin pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjä voisi valintansa mukaan perustaa oman järjestelmän tai hyödyntää tietojen ESAPiin toimittamisessa toisen pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän järjestelmää. Toisen pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän olisi tarjottava mahdollisuus tietojen toimittamiseen järjestelmään avoimin, oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Mahdollisuus tietojen toimittamiseen toisen pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän järjestelmään rajoittuisi kuitenkin vain tietojen ESAPiin toimittamiseen. Muita pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin perustuvia velvollisuuksia, kuten vastuuta muun muassa tietojen tallentamisesta, ei voida ulkoistaa.  

Uusien 2–5 momenttien seurauksena pykälän nykyinen 2 momentti siirtyisi pykälän 6 momentiksi. 

7.15  Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista

9 §.Valvonta. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa säännöksessä tarkoitetut tiedot niiden julkaisemisen yhteydessä eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 16 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2162 lisätyn 26 a artiklan 4 kohdan vaatimukset direktiivin (EU) 2019/2162 26 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskien.  

36 §.Katettuja joukkolainoja koskeva säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti , jossa säädettäisiin liikkeeseenlaskijan velvollisuudesta toimittaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla samalla kun se julkistaa kyseiset tiedot. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 16 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2162 lisätyn 26 a artiklan 1 kohdan vaatimukset direktiivin (EU) 2019/2162 14 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien.  

Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti , jossa säädettäisiin siitä, että liikkeeseenlaskijalla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 16 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2162 lisätyn 26 a artiklan 2 kohdan vaatimukset.  

Uuden 4 ja 5 momentin seurauksena pykälän nykyinen 4 momentti siirtyisi 6 momentiksi.