1
1 Lakiehdotuksen perustelut
2 §. Määritelmät. Pykälään lisättäisiin uusi määritelmä, jonka mukaan tilapäisellä luotsipaikalla tarkoitettaisiin luotsattavaksi väyläksi määrätyn väylän muuta kohtaa kuin luotsipaikkaa, jossa luotsi nousee alukseen tai poistuu aluksesta tai jossa vaihdetaan luotsia ja jonka Liikenne- ja viestintävirasto on hyväksynyt tilapäiseksi luotsipaikaksi. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa määritellään luotsipaikka, joten luonteva sijainti tilapäisen luotsipaikan määritelmälle olisi uusi 4 a kohta. Voimassa olevan lain 9 §:n 3 momentin (jatkossa 4 mom.) mukaan luotsi voi sovittuaan asiasta luotsattavan aluksen päällikön kanssa nousta alukseen tai poistua aluksesta myös muussa kohdassa kuin luotsipaikalla, jos sää- tai jääolosuhteet sitä edellyttävät. Tästä on ilmoitettava alusliikennepalvelulle. Käytännössä tämä tarkoittaa usein peräkkäisinä päivinä tehtäviä useita ilmoituksia, mikäli haasteelliset sää- tai jääolosuhteet jatkuvat. Uudella säännöksellä vähennettäisiin byrokratiaa, kun Liikenne- ja viestintävirasto voisi hyväksyä tilapäisen luotsipaikan siten kuin ehdotetussa uudessa 9 §:n 3 momentissa säädettäisiin.
Pykälään lisättäisiin myös uusi määritelmä etäluotsauksesta, jolla tarkoitettaisiin toimintaa, jossa luotsi luotsaa alusta muualla alusta kuin luotsattavassa aluksessa. Luotsaus puolestaan on pykälän ensimmäisen määritelmän mukaan alusten ohjailuun liittyvää toimintaa, jossa luotsi toimii aluksen päällikön neuvonantajana sekä vesialueen ja merenkulun asiantuntijana. Mitä luotsauslaissa säädetään luotsauksesta, koskee myös siis etäluotsausta.
Valmistelussa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi esittää etäluotsaukselle säädettäväksi liian tarkkarajaista määritelmää, sillä vasta kokeilujen myötä selviäisi teknologiset edellytykset luotsaukselle tilanteessa, jossa luotsi toimii aluksen ulkopuolella. Myöskään kansainvälisesti luotsin toimimiselle muualta kuin ulkopuolisessa aluksessa ei ole annettu yksiselitteisiä määritelmiä. Ulkopuolinen alus voi olla esimerkiksi hinaaja tai muu luotsia kuljettava alus. Käytettäviä teknologioita merkityksellisempää määritelmän kannalta onkin, että etäluotsauksessa alusta luotsaa aluksen ulkopuolelta luotsauslain mukainen luotsi, jonka Liikenne- ja viestintävirasto on ohjauskirjan myöntämällä hyväksynyt toimimaan luotsina kyseessä olevalla väylällä. Koska etäluotsausta ei Suomessa ole vielä tehty, on muun alusliikenteen ja ympäristön turvallisuuden varmistamiseksi tarkoituksenmukaista, että luvanvaraisuus koskee kaikkea sellaista luotsaustoimintaa, jossa luotsi toimii muualla kuin luotsattavassa aluksessa.
Määritelmällä ei tarkoiteta luotsauksen automatisointia siten, ettei luotsi itse vastaisi luotsauksesta. Jatkossakin luotsi vastaisi luotsauksesta lain säännösten mukaan, vaikka luotsi ei nousisikaan alukseen. Luotsin vastuista ja velvollisuuksista on kirjoitettu tarkemmin 8 §:n kohdalla, johon esitetään lisättäväksi uusi momentti liittyen luotsin vastuisiin ja velvollisuuksiin etäluotsauksena toteutettavassa luotsauksessa. Luotsauksen automatisointia ei ehdoteta tässä esityksessä. Esityksessä ei myöskään esitetä muutoksia alusliikennepalvelulakiin. Pykälän 23 kohtaa muutettaisiin ainoastaan teknisesti, sillä sen perään lisättäisiin uusi etäluotsausta koskeva 24 kohta.
Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 25 kohta, jonka mukaan VTS-keskuksella tarkoitettaisiin alusliikennepalvelulain 2 §:n 7 kohdassa tarkoitettu keskusta, jossa alusliikennepalvelun tarjoaja ylläpitää alusliikennepalvelua. Jo voimassa olevassa laissa käytetään käsitettä VTS-keskus, mutta sitä ei ole määritelty. Selkeyden vuoksi on hyvä lisätä määritelmä myös luotsauslakiin.
4 §. Luotsaustoiminnan harjoittaminen. Pykälän 1 momenttiin esitetään lisättäväksi maininta etäluotsauksesta. Muutoksen myötä luotsauspalveluja ei saisi tarjota eikä luotsaustoimintaa tai etäluotsausta harjoittaa muu kuin tässä laissa tarkoitettu luotsausyhtiö. Muutos on tarpeen selkeyden vuoksi. Tällä hetkelläkin luotsauspalveluja saa tarjota ja luotsaustoimintaa harjoittaa vain tässä laissa tarkoitettu luotsausyhtiö. Etäluotsauksen mahdollistamisella pyritään mahdollistamaan uudenlaiset kokeilut, jotka eivät saa vaarantaa alusliikenneturvallisuutta tai meriympäristöä. Luotsausyhtiö on kykenevä tarjoamaan perinteistä luotsausta ja on luonteva toimija myös etäluotsauksen tarjoajaksi. Etäluotsauksen on tarkoitus olla varsinkin alkuvaiheessa pienimuotoista ja kokeiluluontoista toimintaa, jota nykyisin luotsauspalveluja tarjoava ja luotsaustoimintaa harjoittava luotsausyhtiö voi harjoittaa. Etäluotsauksen ei ole tarkoitus keinotekoisesti mahdollistaa uusien toimijoiden tuloa luotsaustoiminnan harjoittajiksi. Etäluotsaus on luvanvaraista toimintaa ja ehdotetun 16 a §:n mukaan Liikenne- ja viestintävirasto myöntää hakemuksesta määräaikaisen luvan nimenomaan tässä laissa tarkoitetulle luotsausyhtiölle.
5 §. Velvollisuus käyttää luotsia. Lakiin esitetään lisättäväksi uusi 5 §:n 4 momentti, jonka mukaan Puolustusvoimat voi vapauttaa velvollisuudesta käyttää luotsia ulkomaisen valtionaluksen, joka osallistuu Puolustusvoimien isännöimään koulutus- ja harjoitustoimintaan tai muuhun puolustusyhteistyöhön taikka on muutoin Puolustusvoimien isännöimänä Suomen vesialueella olevilla luotsattaviksi väyliksi määritellyillä yleisillä kulkuväylillä. Tällainen ulkomainen valtionalus voi osallistua Suomen alueella esimerkiksi puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan. Kansainvälisissä harjoituksissa luotsaukselle ei usein ole tarvetta. Harjoituksissa alukset voidaan ohjata satamaan esimerkiksi saattueena, jota johtaa 5 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan velvollisuudesta käyttää luotsia vapautettu Suomen valtionalus. Suurten harjoitusten järjestämiseen voisi osallistua kymmeniä vieraiden valtioiden valtionaluksia eikä luotsauskapasiteetti välttämättä riittäisi kaikkien alusten luotsaamiseen. Ulkomainen valtionalus voi olla Puolustusvoimien isännöimänä myös esimerkiksi, kun kyseessä on toisen valtion päämiehen vierailu Suomeen.
Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta myöntää aluksille poikkeuksia velvollisuudesta käyttää luotsia tietyin edellytyksin kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien, rajatulla alueella toteutettavien harjoitusten vuoksi lain 21 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan. Puolustusvoimien isännöimät kansainväliset harjoitukset ovat kuitenkin usein luonteeltaan aikakriittisiä, joten luotsauksen järjestäminen tai luotsinkäyttövelvollisuudesta vapautumisen hakeminen Liikenne- ja viestintävirastolta saattaa tarpeettomasti viivästyttää harjoituksia. Tarve muutokselle liittyy myös toimintatapojen uudistamiseen maanpuolustukseen liittyvissä asioissa. Mikäli kansainvälinen yhteistyö lisääntyisi, myös tarve vapauttaa ulkomaisia valtion aluksia velvollisuudesta käyttää luotsia kasvaisi. Ulkomaisen valtionaluksen on oltava Puolustusvoimien isännöimänä saadakseen vapautuksen velvollisuudesta käyttää luotsia. Puolustusvoimat merellisenä toimijana saa vierailevista aluksista tarkat tiedot ja olisi pätevä arvioimaan, milloin aluksen tulee käyttää luotsia. Onkin luontevaa ja kokonaisvastuun kannalta tarkoituksenmukaisempaa, että vapautuksen myöntäisi Puolustusvoimat. On kuitenkin tarpeen, että Liikenne- ja viestintävirasto tietää, jos ulkomainen valtionalus on vapautettu velvollisuudesta käyttää luotsia. Uudessa momentissa säädettäisiinkin, että Puolustusvoimien olisi ilmoitettava vapautuksesta Liikenne- ja viestintävirastolle sekä alusliikennepalvelulaissa tarkoitetun VTS-alueen VTS-keskukselle.
Luotsauslain 7 §:n mukaan aluksen päällikkö on vastuussa aluksensa ohjailusta silloinkin, kun hän noudattaa luotsin antamia aluksen ohjailuun liittyviä ohjeita. Aluksen päälliköllä on vastuu aluksesta myös, mikäli alukselle on myönnetty vapautus luotsinkäyttövelvollisuudesta. Tähän ei esitetä muutosta, vaikka jatkossa vapautuksen myöntävä taho voisi olla Puolustusvoimat. Jatkossakin ulkomaiset valtionalukset voisivat käyttää luotsia, jos aluksen päällikkö katsoo sen tarpeelliseksi.
VTS-keskukset valvovat alusten syväystä alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) avulla. Aluksen saapuessa VTS-alueelle, sen syväys on VTS-keskuksen tiedossa ja VTS-keskus voi verrata sitä sen väylän syvyyteen, jolle alus on tulossa. Tarvittaessa VTS-keskus voi vielä olla yhteydessä alukseen ja varmistaa, että väylän syvyys on riittävä aluksen sen hetkiseen syväykseen nähden. AIS-järjestelmästä säädetään SOLAS-yleissopimuksen navigoinnin turvallisuutta koskevassa V luvussa, jonka mukaan järjestelmä on oltava bruttovetoisuudeltaan tietyn kokoluokan rahtialuksissa sekä kaikenkokoisissa matkustaja-aluksissa yleissopimuksessa tarkemmin määritellysti. AIS-järjestelmän käyttövaatimuksia voidaan kuitenkin säätää myös kansallisesti.
Lailla luotsauslain muuttamisesta (1312/2016) vapautettiin hinausyhdistelmät luotsinkäyttövelvollisuudesta. Luotsinkäyttövapautuksen edellytykseksi asetettiin kuitenkin se, että hinaajalla on ammattikäyttöön tarkoitettu automaattinen tunnistusjärjestelmä (AIS), vaikka hinaaja olisi bruttovetoisuudeltaan alle 300 tonnia. Tällä varmistettiin, että muut alukset ja VTS-keskukset näkevät hinaajan liikkeen suunnan, syväyksen ja nopeuden ja pystyvät ennakoimaan tulevia liikennetilanteita.
Luotsauslain 21 §:n 3 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voi vapauttaa velvollisuudesta käyttää luotsia myös ulkomaisen valtionaluksen tietyin edellytyksin. Myöntäessään vapautuksen luotsinkäyttövelvollisuudesta Liikenne- ja viestintävirasto arvioi vapautuksen turvallisuusnäkökohtia, mutta AIS-laite ei ole ollut vapautuksen ehtona. Yleensä kovin suuria aluksia ei ole vapautettu eikä niille ole usein vapautuksia haettukaan. Luotsinkäyttövelvollisuudesta vapautetun aluksen seuraaminen ilman AIS-järjestelmän päälle kytkemistä on kuitenkin haastavaa VTS-keskuksille. AIS-järjestelmän käyttö varmistaisi, että muut alukset ja VTS-keskukset näkevät aluksen liikkeen ja pystyvät ennakoimaan tulevia liikennetilanteita.
Voidaan myös arvioida, että ulkomaisilla valtionaluksilla on yleensä AIS-laite, vaikka niillä ei ole velvoitetta kytkeä sitä päälle. Alusliikenneturvallisuuden vuoksi olisikin tarpeen säätää, että luotsinkäyttövelvollisuudesta vapautetun ulkomaisen valtionaluksen tulisi pitää AIS-laite päälle kytkettynä sen liikkuessa esimerkiksi luotsattavilla väylillä, varsinkin vilkkaasti liikennöidyllä ja kapeilla väylänosilla. Kyseessä oleva ehdotus siis parantaisi nykytilannetta, jolloin AIS-laitteen käyttö ei ole edellytyksenä vapautuksen saamiselle. Puolustusvoimat voisi kuitenkin antaa ulkomaiselle valtion alukselle luvan olla käyttämättä järjestelmää.
Lisäksi 5 §:n nykyiset 4 ja 5 momentti siirtyisivät uusiksi 5 ja 6 momenteiksi. Uuteen 6 momenttiin esitetään lisättäväksi viittaus uuteen 4 momenttiin. Lisäyksen myötä aluksen päällikön tulisi aluksen saapuessa alusliikennepalvelulaissa tarkoitetulle VTS-alueelle ilmoittaa VTS-keskukselle, käyttääkö puolustusvoimien myöntämää vapautusta ja, jos käyttää, ilmoitettava vapautuksen numero. Tällöin VTS-keskus saisi Puolustusvoimien toimittaman tiedon, että ulkomaiselle valtionalukselle on myönnetty vapautus sekä ajantasaisen tiedon aluksen päälliköltä, kun alus saapuisi VTS-alueelle. Uudessa 6 momentissa muutettaisiin sana hän sanaksi alus, joka kuvaa täsmällisemmin sitä, että vapautus myönnetään alukselle, vaikka päällikkö vapautuksen käyttämisestä päättääkin.
8 §. Luotsin vastuu ja velvollisuudet. Pykälään esitetään lisättäväksi uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyisi uudeksi 5 momentiksi. Uudessa 4 momentissa säädettäisiin, että luotsi on vastuussa myös etäluotsauksesta, jollei etäluotsauksen tekninen toteuttaminen tai toimintamalli taikka viestintäyhteyksien häiriötilanne estä luotsia toimimasta tehtävänsä mukaisesti.
Luotsin velvollisuus on toimia aluksen päällikön neuvonantajan roolissa ja luotsin vastuuna on muun muassa tarpeellisen tiedon esittäminen sekä oikean käsitteistön käyttö ja selkeä ilmaisu. Etäluotsaus toteutetaan kuitenkin eri tavalla kuin perinteinen luotsaus. Etäluotsauksen tekninen toteuttaminen tai toimintamalli saattavat rajoittaa luotsin mahdollisuuksia toteuttaa 8 §:ssä säädettyjä tehtäviään. Luotsia ei myöskään voitaisi pitää vastuussa esimerkiksi teknisen häiriön tai viestintäyhteyksien katkeamisen johdosta aiheutuvasta tilanteesta, jossa luotsi ei teknisen vian vuoksi voi hoitaa tehtäviään. Etäluotsausta koskevassa lupahakemuksessa sekä toimintakäsikirjassa tulee arvioida etäluotsaukseen liittyvät mahdolliset riskit ja uhkakuvat sekä niiden hallinta, varajärjestelmät ja poikkeus- ja häiriötilanteiden kannalta tarpeelliset toimintatavat. Luotsausyhtiön tulee olla jo etukäteen varautunut mahdollisiin häiriöihin ja muihin poikkeustilanteisiin etäluotsauksessa. Luvassa määritetyillä ehdoilla voisi siis olla vaikutusta myös eri tahojen tehtäviin ja vastuisiin häiriötilanteissa.
Koska etäluotsaus on tässä vaiheessa pienimuotoista luvanvaraista kokeilutoimintaa, 4 momentin rajausta ei ole mahdollista säätää tällä hetkellä yksityiskohtaisemmaksi tai tarkemmaksi. Etäluotsauksessa käytettävät tekniset järjestelmät, yhteydet ja muut järjestelyt voivat vaihdella eri kokeilujen välillä. Etäluotsaukseen myönnetyssä luvassa sekä luotsauslain 4 d §:ssä tarkoitetussa toimintakäsikirjassa olisi määritelty kunkin etäluotsauskokeilun kohdalla toimintatavat. Lain 4 d §:n mukaan toimintakäsikirjassa tulee kuvata luotsauspalvelujen tarjoaminen; menettelyt, joilla varmistetaan luotsille tässä laissa säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien noudattaminen; luotsauksia koskeva tiedonvaihto ja yhteistoiminta alusliikennepalvelun tarjoajan kanssa; sekä toiminta onnettomuus- ja poikkeustilanteissa. Ehdotetun 16 b §:n mukaan etäluotsausta koskevassa lupahakemuksessa on puolestaan kuvattava etäluotsauksessa käytettävät menetelmät, tekniikka ja toimintamallit, keinot ympäristön ja alusliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi ja riskienhallinnaksi, etäluotsausalue ja -väylät, etäluotsauksessa käytettävä henkilöstömäärä sekä nimettävä etäluotsauksesta vastaavat henkilöt. Siten myös luotsin vastuut ja velvollisuudet etäluotsauksena toteutettavassa luotsauksessa voivat vaihdella riippuen siitä, miten etäluotsaus on toteutettu eli mikä on teknisesti mahdollista.
Lain 8 §:ssä säädetyt luotsin vastuut ja velvollisuudet ovat luotsin vastuita ja velvollisuuksia samoin kuten perinteisessä luotsauksessa, jos luotsin on etäluotsauksen toteutustapojen ja toimintamallin myötä teknisesti mahdollista toteuttaa ne. Etäluotsauksen teknisellä toteuttamisella tarkoitetaan muun muassa tekniikkaa ja apuvälineitä, joita luotsi käyttäisi etäluotsauksessa, ja toimintamallilla etäluotsaukseen myönnetyssä luvassa määriteltyä toimintamallia. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida millaisilla toimintamalleilla etäluotsausta voitaisiin toteuttaa. Toimintamalliin sisältyy esimerkiksi etäluotsauksen toteuttamispaikka, joka voi olla vaikka liikkuva, sekä erilaiset käskyolosuhteet, kuten se onko luotsilla esimerkiksi työpari ja miten tällöin luotsille säädetyt tehtävät ja vastuut jakautuisivat eri tahojen välillä. Käytännössä saattaa ilmetä, että etäluotsauksen tekninen toteuttaminen ja toimintamalli eivät mahdollista luotsin toteuttavan kaikkia 8 §:n mukaisia velvollisuuksiaan. Voi myös olla, että on tietoisesti valittu toteuttaa etäluotsaus tavalla, joka ei mahdollista joidenkin 8 §:ssä säädettyjen luotsin velvollisuuksien toteuttamista. Mikäli päätös on tehty tietoisesti, tulisi etäluotsausta koskevassa lupahakemuksessa olla kuvattu myös luotsin tehtävien ja vastuiden toteuttamisen mahdollisuutta sekä mahdollisesti tehtäviä poikkeuksia ja luotsin tehtävien mahdollista korvaamista toisilla tavoin. Tällä voi olla vaikutusta myös muun muassa seuraavassa momentissa säädetyn virkavastuun ja mahdollisen vahingonkorvausvastuun kannalta. Esimerkiksi jos luotsin on etäluotsauksen toteutustapojen myötä teknisesti mahdollista esittää luotsattavan aluksen päällikölle ajantasaiseen kartta-aineistoon perustuva reittisuunnitelma, on tämä luotsin velvollisuus samoin kuten perinteisessä luotsauksessa. Sen sijaan, jos etäluotsaus toteutetaan toimintamalliltaan tai muuten teknisesti siten, ettei luotsin ole mahdollista toteuttaa jotakin 8 §:ssä säädettyä velvollisuutta, ei sitä voida pitää luotsin velvollisuutena kyseisessä etäluotsauksena toteutettavassa luotsauksessa.
9 §.Luotsauksen alkaminen ja päättyminen. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi virke koskien etäluotsauksen alkamista ja päättymistä. Lähtökohtana 9 §:ssä on 1 momentin mukaisesti, että luotsaus alkaa, kun alus lähtee laiturista tai ankkuripaikasta ja päättyy myös niihin. Tämä on lähtökohtana myös etäluotsauksena toteutetussa luotsauksessa. Toisessa momentissa säädetään siitä, että luotsaus voi myös alkaa, kun luotsi on noussut alukseen ja aloittanut luotsauksen, ja päättyä, kun luotsi on luovuttanut luotsauksen toiselle luotsille tai päättänyt luotsauksen. Myös etäluotsauksen kannalta on tarpeen säätää, että etäluotsaus voi alkaa ja päättyä muualtakin kuin laiturista tai ankkuripaikasta. Esitetyn 16 c §:n mukaan etäluotsausta koskevassa luvassa tulee määrätä etäluotsauksen alkaminen ja päättyminen. Ehdotetaankin säädettäväksi, että etäluotsaus voisi myös alkaa ja päättyä luvassa määrätysti. Tämä koskee lähinnä tilanteita, joissa alus on saapumassa luotsattavalle väylälle päästäkseen suomalaiseen satamaan. Jos alus lähtee satamasta, tulee noudattaa 1 momentissa tarkoitettua lähtökohtaa siitä, että luotsaus ja siten myös etäluotsaus alkaa, kun alus lähtee laiturista tai ankkuripaikasta.
Pykälään esitetään lisättäväksi uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyisi uudeksi 4 momentiksi. Uudessa 3 momentissa säädettäisiin tilapäisestä luotsipaikasta. Liikenne- ja viestintävirasto myötäisi määräaikaisen hyväksynnän tilapäiselle luotsipaikalle. Edellytyksenä hyväksynnälle on, että luotsausyhtiö hakisi hyväksyntää tilapäiselle luotsipaikalle kuultuaan alusliikennepalvelun tarjoajaa ja että olosuhteet edellyttäisivät tilapäisen luotsipaikan hyväksymistä. Tällaisia olosuhteita voisivat olla useita päiviä jatkuvat haastavat sää- tai jääolosuhteet tai muut olosuhteet, joiden johdosta luotsin olisi tarve nousta alukseen tai poistua aluksesta muussa kohdassa kuin luotsattavan väylän varsinaisella luotsipaikalla. Liikenne- ja viestintäviraston on myös ilmoitettava tilapäisestä luotsipaikasta alusliikennepalvelun tarjoajalle.
Uuden 4 momentin mukaan luotsi voi sovittuaan aluksen päällikön kanssa nousta alukseen tai poistua aluksesta muussa kohdassa kuin luotsipaikalla tai tilapäisellä luotsipaikalla. Tästä on kuitenkin aina ilmoitettava alusliikennepalvelulle, joka selkeyden vuoksi muutettaisiin muotoon VTS-keskus. Useita päiviä tai jopa viikkoja jatkuvien haastavien sää- tai jääolosuhteiden johdosta VTS-keskukset saavat huomattavan määrän ilmoituksia siitä, että varsinaisen luotsipaikan sijasta käytetään toistuvasti jotakin toista kohtaa. Jatkossa tällaisessa tilanteessa yksi hakemus riittäisi, jos Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyy paikan tilapäiseksi luotsipaikaksi. Esitetty muutos vähentäisi byrokratiaa ja joustavoittaisi luotsaustoimintaa.
12 §. Luotsin ohjauskirja. Pykälään esitetään lisättäväksi uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyisi uudeksi 4 momentiksi. Uudessa 3 momentissa säädettäisiin, että tässä laissa tarkoitetun luotsausyhtiön on varmistettava, että sen palveluksessa olevilla luotseilla on tehtävissään tarvitsemansa voimassaolevat luotsien ohjauskirjat.
Luotsauslain 2 §:n määritelmässä luotsi määritellään henkilöksi, jonka Liikenne- ja viestintävirasto on ohjauskirjan myöntämällä hyväksynyt toimimaan luotsina Suomen vesialueella sekä 21 kohdassa tarkoitetulla Saimaan kanavan vuokra-alueella. Luotsauslain 12 §:n 1 momentin mukaan luotsilla on oikeus luotsata niillä väylillä, joihin hän on Liikenne- ja viestintäviraston myöntämällä ohjauskirjalla saanut luotsausoikeuden. Henkilöllä on siis oltava voimassa oleva ohjauskirja voidakseen toimia luotsina.
Laissa määritelty luotsausyhtiö on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka velvollisuus on tarjota luotsaustoimintaa, kuten lain 4 §:ssä on säädetty. Voidakseen tarjota luotsaustoimintaa, luotsausyhtiön on varmistettava, että sen henkilöstöllä on tarvittavat ohjaus- ja pätevyyskirjat toimia luotsina. Uudella momentilla nostettaisiin luotsausyhtiön jo käytännössä toteuttama velvollisuus varmistaa luotsiensa ohjauskirjojen voimassaolo lain tasolle. Nykyisin luotsi itse toimittaa ohjauskirjansa luotsausyhtiölle, mistä aiheutuu ylimääräistä byrokratiaa ja vaivaa luotsausyhtiölle, virastolle ja erityisesti luotsille itselleen. Olisikin tarpeen mahdollistaa tietojen luovuttaminen helpommin suoraan Liikenne- ja viestintävirastolta laissa tarkoitetulle luotsausyhtiölle. Oleellista on myös, että luotsin ohjauskirja myönnetään nimenomaan luotsausyhtiön palveluksessa olevalle henkilölle ja että luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytyksenä on mm. merikapteenin pätevyys. Luotsit hakevat siis ensimmäisen ohjauskirjan olleessaan luotsausyhtiöllä töissä luotsioppilaana eikä luotsausyhtiön palvelukseen tulevilla henkilöillä ole ohjauskirjaa valmiina, vaan pelkästään voimassa oleva merikapteenin pätevyyskirja.
Henkilötietojen käsittelyssä tulee huomioida EU:n yleinen tietosuoja-asetus sekä aiheeseen liittyvä kansallinen lainsäädäntö. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c-alakohdan mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista silloin, kun henkilötietojen käsittely on tarpeen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Asetuksen 6(3) artiklassa säädetään kuitenkin myös, että kun oikeusperustana käytetään 6(1)(c) artiklaa, on laissa määriteltävä käsittelyn tarkoitus. Tämän lisäksi ehdotetun sääntelyn on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja sen on oltava oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Luotsinohjauskirjojen tietojen käsittely on tarpeen johtuen edellä kuvatun mukaisesti luotsauslain 4 §:ssä säädetystä luotsausyhtiön velvoitteesta harjoittaa luotsaustoimintaa sekä siitä, että luotsilla on oikeus luotsata vain ohjauskirjan mukaisilla väylillä (12 § 1 mom.). Asianmukainen luotsaus varmistaa alusliikenteen ja ympäristön turvallisuutta niin merellä kuin satamassa, mikä on yleisen edun mukainen tavoite. Ehdotettu sääntely on lisäksi oikeasuhtaista, sillä siinä käytetään vain välttämätöntä kansallista liikkumavaraa ja muuten sovelletaan yleistä tietosuoja-asetusta ja sitä täydentävää kansallista sääntelyä.
Liikenteen palveluista annetun lain (320/2017, jatkossa liikennepalvelulaki) V osassa säädetään liikenneasioiden rekisteristä. Viranomaisen pitämä rekisteri sisältää tiedot toiminnanharjoittajaluvista sekä ilmoituksenvaraisesta toiminnasta; ajoneuvoista, ilma-aluksista, aluksista ja vesikulkuneuvoista, rautatieliikenteen kalustosta sekä näihin liittyvistä laitteista (liikenneväline); sekä henkilöluvista. Liikennepalvelulain V osassa säädetään myös tietojen luovuttamisesta. Tietojen luovuttamisesta päättää rekisteriä ylläpitävä viranomainen ja tiedot voidaan luovuttaa rajapinnan kautta, katseluyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti. Lain V osan 3 luvun 3 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada yksittäisluovutuksena etu- ja sukunimen, henkilötunnuksen tai muun yksilöivän tunnuksen perusteella tiedot henkilön oikeudesta kuljettaa liikennevälinettä tai muusta henkilöluvan voimassaolosta ja laajuudesta. Liikennepalvelulakia koskevassa hallituksen esityksessä laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (145/2017 vp) 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että liikennepalvelulaki sisältää säännökset lukuisista luonnollisille henkilöille myönnettävistä luvista, lupakirjoista, pätevyyskirjoista, lisäpätevyystodistuksista, kelpoisuustodistuksista, kelpoisuuksista, kelpuutuksista ja muista viranomaishyväksynnöistä ja että näistä luvista voidaan käyttää käsitettä henkilölupa. Esimerkkinä mainitaan myös luotsauslaissa tarkoitettu luotsin ohjauskirja. Luotsin ohjauskirja on siis henkilölupa, joka on merkitty liikenneasioiden rekisteriin. Näin ollen jokaisella on oikeus saada tietoja luotsin ohjauskirjoista, jos heillä on tiedossaan etu- ja sukunimi, henkilötunnus tai muu yksilöivä tunnus.
Luotsausyhtiö on kuitenkin luotsin työnantaja, joten tulee huomioida laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). Sen 4 §:ssä säädetään työntekijän henkilötietojen keräämisen yleisistä edellytyksistä ja työnantajan tiedonantovelvollisuudesta. Lähtökohtana on, että työnantaja kerää työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen. Luotsausyhtiön olisi siis hankittava työntekijältä suostumus työntekijää koskevien tietojen keräämiseen. Suostumuksen hankkiminen aiheuttaisi kuitenkin ylimääräistä byrokratiaa. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai kun työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi.
Henkilötietojen käsittelyn keskeinen perusperiaate on käyttötarkoitussidonnaisuus. Tietoja on käsiteltävä tiettyä, asianmukaista ja laillista tarkoitusta varten. Tietoja saa käyttää vain tämän tarkoituksen kanssa yhteensopiviin tarkoituksiin. Tiedot luovuttaa Liikenne- ja viestintävirasto, jolla on tiedot liikenneasioiden rekisterissä. Liikenteen palveluista annetun lain mukaan liikenneasioiden rekisteriä pidetään muun muassa liikenteen lupien ja muiden oikeuksien myöntämiseksi ja valvomiseksi ja liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Nämä tarkoitukset ovat yhteensopivia luovutuksensaajan käyttötarkoitusten kanssa.
Luotsauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1385/2016) mukaan luotsin ohjauskirjaan merkitään ne väylät, joihin hakijalla on luotsausoikeus, sekä ohjauskirjan voimassaoloaika. Kyseessä olevat henkilötiedot eivät ole yksityisyyden suojan kannalta erityisen riskialttiita eli ne eivät sisällä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia erityisiä henkilötietoryhmiä. Tiedot ovat muutoinkin jokaisen saatavilla viranomaisen rekisteristä. Työnantajalla on perusteltu tarve käsitellä ohjauskirjatietoja, ja ne ovat myös yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 3 §:n mukaisesti välittömästi tarpeellisia työsuhteen kannalta.
Onkin tarpeen selkeyttää tilannetta säätämällä luotsauslaissa luotsausyhtiölle lakisääteinen tehtävä varmistaa, että sen luotseilla on tehtävissään tarvitsemansa voimassaolevat luotsin ohjauskirjat. Tällöin luotsauslaissa tarkoitettu luotsausyhtiö voisi pyytämällä saada Liikenne- ja viestintävirastolta luotsin ohjauskirjoja koskevat tiedot myös ilman työntekijän suostumusta.
Työnantajan on huomioitava kuitenkin yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n 2 momentti, jonka mukaan, jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa. Edelleen 4 §:n 3 momentin mukaan henkilötietojen kerääminen työhön otettaessa ja työsuhteen aikana kuuluu yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007) tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn piiriin. Työnantajan on huolehdittava myös tietosuoja-asetuksen noudattamisesta, mukaan lukien rekisteröidyn informoinnista.
Tietojen luovuttamisvelvollisuuden sitominen pelkästään rajapinnan kautta tapahtuvaan luovuttamiseen sitoisi teknologianeutraliteetin vastaisesti viraston toimintatapoja huomattavasti ja aiheuttaisi mahdollisesti huomattavia lisäkustannuksia, mikäli säädettävien tietojen luovuttaminen ei olisi nykyisten tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien kautta mahdollista. Liikennepalvelulain sääntelyn mukaisesti Liikenne- ja viestintäviraston tulee luovuttaa luotsin ohjauskirjoja koskevat tiedot rajapinnan kautta tai muuten sähköisesti. Liikenne- ja viestintävirasto voi hyödyntää tietojen luovuttamisessa luotsausyhtiölle esimerkiksi samoja rajapintoja tai muita sähköisiä keinoja kuin millä se luovuttaa tietoja näistä julkisista henkilöluvista yksityisluovutuksena muillekin tahoille.
16 a §. Etäluotsauksen luvanvaraisuus. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 16 a §, jonka mukaan etäluotsaus Suomen vesialueella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella olevilla luotsattaviksi väyliksi määritellyillä yleisillä kulkuväylillä edellyttäisi Liikenne- ja viestintäviraston myöntämää lupaa. Liikenne- ja viestintävirasto voisi luotsausyhtiön hakemuksesta myöntää luvan etäluotsaukseen määräajaksi. Lupa voisi olla voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan, ja se voitaisiin tarvittaessa uusia. Luvan uusimisen edellytyksenä olisi, että luvanhaltija osoittaa etäluotsauksen olosuhteiden täyttävän luvan myöntämisen vaatimukset. Lupien voimassaoloajan useamman vuoden enimmäiskestoa puoltaa se, että etäluotsausta varten tarvitaan investointeja ja etäluotsauksen jatkuvuudella voidaan saada paremmin takaisin hyötyä sekä esimerkiksi testaustuloksia.
Etäluotsauspalveluiden kokeilut olisivat yleisesti luvanvaraisia, eikä niitä olisi mahdollista harjoittaa luotsattavaksi määritellyillä alueilla ilman Liikenne- ja viestintäviraston myöntämää lupaa. Lupa etäluotsaukseen voitaisiin myöntää ainoastaan tässä laissa tarkoitetulle luotsausyhtiölle, sillä 4 §:ään ehdotetun muutoksen mukaan vain luotsausyhtiö voi tarjota etäluotsausta.
Etäluotsausta koskevan luvan voisi myöntää toimintaan, joka ei estäisi luotsauslain 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden toteutumista. Luotsauslain tavoitteena on alusliikenteen turvallisuuden edistäminen sekä alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Etäluotsaus ei saisi haitata lain tavoitteiden toteutumista. Pykälän 3 momentissa säädettäisiinkin, että luvan myöntäminen edellyttää, ettei etäluotsaus aiheuta yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa vaaraa alusliikenteen turvallisuudelle, haittaa ympäristölle tai haittaa muulle alusliikenteelle. Myös muu kuin turvallisuuteen liittyvä haitta muulle alusliikenteelle olisi esteenä luvan myöntämiselle. Vaaran ja haitan arvioinnissa huomioidaan muun muassa asetettavat lupamääräykset ja etäluotsauksen suorittamispaikka. Liikenne- ja viestintävirasto arvioi hakemuksen ja lupamääräysten pohjalta luvan myöntämistä.
16 b §.Lupa etäluotsaukseen. Pykälän 1 momentin mukaan etäluotsauslupaa koskevassa hakemuksessa olisi kuvattava muun muassa kokeilussa käytettävät menetelmät, tekniikka ja toimintamallit, keinot ympäristön ja alusliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi ja riskienhallinnaksi, etäluotsausväylät tai väylän osat ja etäluotsauksessa käytettävä henkilöstömäärä sekä nimettävä etäluotsauksesta vastaavat henkilöt.
Pykälän 2 momentin mukaan lupahakemuksessa olisi näiden nimenomaisten tietojen lisäksi annettava kaikki muutkin tarvittavat tiedot toiminnasta ja sen vaikutuksista sekä muista merkityksellisistä seikoista lupahakemuksen arvioimiseksi. Tämä täsmennys on tarpeen, sillä 1 momentin luettelo ei ole tyhjentävä. Erilaisten etäluotsaushakemusten arvioinnissa voi olla tarpeen ottaa huomioon erilaisia tietoja, sillä etäluotsausta voitaisiin toteuttaa erilaisin tavoin ja erilaisilla suorituspaikoilla. Luvanhakija vastaisi riittävien tietojen ja selvitysten toimittamisesta hakemuksen arvioimiseksi.
Aiemmin luetelluissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu luotsauksen toteuttamisen ilman luotsin nousemista alukseen aiheuttavan uudenlaisia riskejä luotsin tiedonsaannin muuttuessa sekä vaativan toimintatapojen muutoksia. Lupaa etäluotsaukseen hakeva luotsausyhtiö vastaisi riittävien selvityksien toimittamisesta sen osoittamiseksi, että etäluotsausta koskevan luvan mukainen toiminta ei aiheuta vaaraa tai haittoja ympäristölle, turvallisuudelle tai muulle alusliikenteelle.
Liikenne- ja viestintävirasto voisi pyytää tai hankkia asiaan liittyviä selvityksiä, jos se olisi lupaharkinnan kannalta hyödyllistä. Selvityksiä voitaisiin pyytää esimerkiksi seuraavilta tahoilta: alusliikennepalvelun tarjoaja, luotsausyhtiö, toinen ministeriö tai virasto. Näitä tahoja ei ole tarkoituksenmukaista luetella laissa tyhjentävästi, sillä ei ole tiedossa mitä etäluotsaukseen liittyviä selvityksiä tullaan tarvitsemaan. Tarvittavien lisäselvitysten hankkiminen on Liikenne- ja viestintäviraston tehtävä jo viran puolesta, joten säädös olisi lähinnä informatiivinen. Säädös on kuitenkin tarpeen selkeyden vuoksi, sillä selvitysten hankinnalla saattaa olla vaikutusta esimerkiksi lupahakemuksen käsittelyn aikatauluun.
Pykälän 3 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto myöntäisi luvan etäluotsaukseen, jos toiminta täyttäisi tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Liikenne- ja viestintävirasto ei voisi myöntää kokeilulupaa esimerkiksi silloin, kun ympäristönäkökohtia ei olisi riittävällä tavalla otettu huomioon, käytettävät tekniset järjestelyt katsottaisiin riittämättömäksi, väyläalue olisi tiheästi liikennöity eikä hakemuksessa olisi riittävää näyttöä muun liikenteen turvallisuuden varmistamisesta taikka käytettävistä laitteistoista ja ohjelmistoista ei olisi riittävää aiempaa näyttöä. Liikenne- ja viestintävirasto ei voisi myöskään myöntää kokeilulupaa, jos hakemus olisi puutteellinen eikä sitä täydennyspyynnöistä huolimatta olisi riittävästi täydennetty. Esityksessä kuvaillut tilanteet ovat esimerkkejä, eikä niitä ole tarkoitettu tyhjentäväksi luetteloksi kaikista tilanteista, joissa lupaa ei voisi myöntää. Koska luotsausta ilman luotsin nousemista alukseen ei ole kokeiltu Suomessa, ei kaikkia hakemuksen epääviä tilanteita voida määritellä etukäteen.
Lupahakemusta arvioidessaan Liikenne- ja viestintävirasto arvioi muun muassa onko ehdotettu alus tai väylä turvallinen etäluotsauksen kokeilua varten hakemuksessa esitetyllä toimintamallilla niin ympäristön kuin alusliikenteen näkökulmasta. Aluksen koolla ja muilla ominaisuuksilla voi olla merkitystä luvan saantiin tai sen ehtoihin samoin kuin sen käyttämillä väylillä tai väylän osilla. Esimerkiksi vaarallisia aineita kuljettavilla aluksilla, suurilla risteilijöillä sekä säiliöaluksilla voi olla ominaispiirteitä, jotka tulisi huomioida. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, onko ehdotettu väylä vilkasliikenteinen taikka käyttääkö sitä jotkin edellä mainituista aluksista tai muita mahdollisesti erityistä huomiota vaativia aluksia.
Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä luvan hakemisesta, hakemuksen sisällöstä sekä hakemuksen osaksi vaadittavista riskien arvioinneista ja hallinnasta sekä muista selvityksistä. Määräykset perustuisivat laissa ja asetuksessa annettuihin säännöksiin ja olisivat luonteeltaan menettelytapaa koskevia.
Lupahakemuksessa vaadittavat tiedot saattaisivat vaihdella riippuen esimerkiksi etäluotsaustoiminnan luonteesta tai olosuhteista. Liikenne- ja viestintäviraston määräyksessä voitaisiin määrätä, että hakemukseen tulee sisällyttää esimerkiksi seuraavia tietoja:
1) menettelyt haettaessa lupaa etäluotsaukseen ja etäluotsauksen aloittamiseksi sekä menettelyt tilanteessa, joissa etäluotsausta on muutettava niin merkittävästi, että se edellyttää uutta lupaa;
2) etäluotsauksen kuvaus:
a) menettelyt ja laitteet, joita käytetään etäluotsauksen aloittamiseen, toteuttamiseen ja lopettamiseen;
b) etäluotsaukseen käytettävät tiedot ja arvio niiden riittävyydestä, luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta;
c) etäluotsauksen toteuttamispaikka;
d) etäluotsauksen toteuttamispaikan ja luotsattavan aluksen väliset viestintäyhteydet ja yhteyksien ominaisuudet;
e) etäluotsaukseen osallistuvien henkilöiden osaaminen, kokemus ja pätevyys;
f) etäluotsauksessa käytettävä tekniikka;
g) tiedot luotsattavasta aluksesta;
4) etäluotsauksen turvallisuutta arvioivan riskianalyysin toteutussuunnitelma sekä muut tarvittavat tiedot riskinhallinnasta;
5) ympäristöolosuhteet, joissa etäluotsausta on mahdollista toteuttaa;
6) viestintä etäluotsauksesta muulle liikenteelle;
7) menettelyt ja viestintä häiriö- ja onnettomuustilanteissa sekä
8) yhteistyö viranomaisten kanssa.
Edellä mainittuun 7 – kohtaan liittyen lupahakemuksessa määriteltäisiin muun muassa varajärjestelmät ja muut käytännöt poikkeustilanteiden varalle.
Esimerkiksi etäluotsaukseen osallistuvien henkilöiden osaamista, kokemusta ja pätevyyttä koskevat tiedot ovat henkilötietoja. Niiden käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Tietojen käsittely on välttämätöntä, jotta Liikenne- ja viestintävirasto voi toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä etäluotsausluvan myöntämisen arvioinnissa.
16 c §. Etäluotsausta koskevan luvan ehdot. Pykälässä määriteltäisiin ehtoja, jotka etäluotsausluvassa on määrättävä ja joita voidaan siinä asettaa. Pykälän 1 momentin mukaan luvassa olisi määrättävä ne väylät tai väylän osat, joilla etäluotsaus olisi sallittua sekä etäluotsaukseen osallistuvat alukset. Luvassa olisi lisäksi määrättävä etäluotsauksen alkamis- ja päättymispaikat. Perinteinen luotsaus alkaa, kun alus lähtee laiturista tai ankkuripaikalta taikka kun luotsi on noussut alukseen ja aloittanut luotsauksen ja päättyy, kun alus on ankkuroitu tai kiinnitetty laituriin taikka kun luotsi on luovuttanut luotsauksen toiselle luotsille tai päättänyt luotsauksen. Etäluotsauksessa luotsi luotsaa alusta jostain muualta kuin aluksesta käsin, joten luotsauksen alkamis- ja päättymispaikat tulee määritellä erikseen. Tämä koskee lähinnä tilanteita, joissa alus on saapumassa luotsattavalle väylälle päästäkseen suomalaiseen satamaan. Jos alus lähtee satamasta, tulee noudattaa 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua lähtökohtaa siitä, että luotsaus ja siten myös etäluotsaus alkaa, kun alus lähtee laiturista tai ankkuripaikasta.
Pykälän 2 momentin mukaan luvassa voidaan asettaa:
1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden toteuttamista edistäviä vaatimuksia;
ehtoja etäluotsauksessa käytettävistä menettelyistä, tiedoista ja teknologioista;
ehtoja etäluotsauksen turvallisuuden varmistamiseksi;
ehtoja raportointivelvollisuudesta viranomaisille ja muille tahoille;
ehtoja etäluotsauksen valvonnasta ja tarkastuksista;
maantieteellisiä (lähinnä luotsattavaa väylää tai väylän osia koskevia) rajoituksia sekä
sää- ja jääolosuhteisiin liittyviä rajoituksia.
Luvassa asetettavilla ehdoilla varmistettaisiin, ettei etäluotsaus vaarantaisi luotsaustoiminnan turvallisuutta. Liikenne- ja viestintävirasto voisi asettaa luvassa luvanhaltijalle väliraportointivelvollisuuden. Etäluotsauksen toteuttamisen seuranta olisi tärkeää, sillä vastaavanlaisia kokeiluja ei ole vielä tehty. Liikenne- ja viestintävirasto valvoisi luvan ehtojen noudattamista ja jo luvan ehdoissa voitaisiin asettaa tarkempia ehtoja kokeilutoiminnan valvonnasta ja tarkastuksista. Jääolosuhteisiin puolestaan voi liittyä muun muassa yhteistyö jäänmurtajien kanssa.
Pykälän 3 momentin mukaan luvan mukaiset toiminnot olisi sisällytettävä luotsausyhtiön toimintakäsikirjaan. Toimintakäsikirjassa on lain 4 d §:n mukaan kuvattava 1) luotsauspalvelujen tarjoaminen; 2) menettelyt, joilla varmistetaan luotsille tässä laissa säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien noudattaminen; 3) luotsauksia koskeva tiedonvaihto ja yhteistoiminta alusliikennepalvelun tarjoajan kanssa; sekä 4) toiminta onnettomuus- ja poikkeustilanteissa. On tarpeen, että ennen luotsauksen suorittamista etäluotsauksena on toimintakäsikirjaan kirjattu etäluotsausta koskevat oleelliset tiedot, menettelytavat sekä muut lain 4 d §:ssä tarkoitetut tiedot. Tällöin myös etäluotsauksen osalta olisi kirjattu selkeät ohjeet siitä, miten eri tilanteissa tulee toimia, kun luotsaus suoritetaan etäluotsauksena.
Pykälän 4 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa tarkempia määräyksiä etäluotsausluvassa asetettavista ehdoista. Määräykset perustuisivat laissa ja asetuksessa annettuihin säännöksiin.
16 d §. Etäluotsausta koskevan luvan muuttaminen. Pykälässä säädettäisiin etäluotsausta koskevan luvan muuttamisesta. Toistaiseksi Suomessa ei ole luotsattu siten, että luotsi hoitaisi tehtäviään aluksen ulkopuolella. Koska mahdollistettava etäluotsaus edellyttäisi täysin uudenlaisia teknologioita, tietoja ja toimintatapoja, saattaisi etäluotsauksen edetessä ilmetä tarpeita muuttaa lupaa.
Liikenne- ja viestintävirasto voisi omasta aloitteestaan muuttaa perustellusta syystä etäluotsauslupaa tai sen ehtoja luotsausyhtiötä kuultuaan. Lisäksi virasto voi muuttaa etäluotsauslupaa luotsausyhtiön hakemuksesta. Lupa voitaisiin muuttaa, jos se olisi luvanvaraisen toiminnan toimintaedellytyksien muutoksesta, saadusta uudesta tiedosta tai muusta vastaavasta olennaisesta muutoksesta johtuvasta syystä välttämätöntä. Perusteltu syy olisi myös esimerkiksi lupaehtojen vastainen toiminta, joka ei kuitenkaan olisi niin raskauttavaa, että lupa pitäisi perua 16 e §:n mukaisesti.
Koska luotsauksen tarkoituksena on varmistaa alusliikenteen ja ympäristön turvallisuus, olisi laissa tarkoituksenmukaista mahdollistaa etäluotsaukseen myönnetyn luvan muuttaminen myös ilman luotsausyhtiön suostumusta. Tämän edellytyksenä kuitenkin on, että muuttaminen katsottaisiin välttämättömäksi. Olennaisena voidaan pitää esimerkiksi muutosta, joka olisi tullut huomioida luvan ehdoissa taikka olisi saattanut vaikuttaa luvan myöntämisen edellytyksiin. Etäluotsauksen olennainen muutos edellyttäisi Liikenne- ja viestintäviraston lupaa, jota luvan haltijan olisi virastolta haettava.
16 e §. Etäluotsausta koskevan luvan peruuttaminen. Laissa olisi myös tarkoituksenmukaista säätää mahdollisuudesta peruuttaa etäluotsaukseen myönnetty lupa. Lupa tulisi peruuttaa siinä tapauksessa, jos edellytykset turvalliseen etäluotsaukseen eivät enää täyttyisi tai jos luotsausyhtiö olisi lopettanut etäluotsauksen.
Pykälässä säädettäisiin, että Liikenne- ja viestintävirasto peruuttaisi luvan etäluotsaukseen osaksi tai kokonaan, jos:
1) luotsausyhtiö rikkoisi toistuvasti tämän lain säännöksiä tai 16 c §:ssä tarkoitettuja lupaehtoja;
2) etäluotsaus vaarantaa turvallisuutta tai ympäristöä tai aiheuttaa haittaa meriliikenteelle; tai
3) luotsausyhtiö lopettaisi etäluotsauksen.
Koska Suomessa luotsausta ei toistaiseksi ole kokeiltu siten, että luotsi hoitaa tehtäviään luotsattavan aluksen ulkopuolelta, esitetään lakiin useita vaihtoehtoisia tilanteita, joissa etäluotsaukseen myönnetty lupa voidaan peruuttaa. Luvan peruuttaminen olisi mahdollista esimerkiksi, jos luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyttyisi. Luvan edellytyksenä olisi, ettei etäluotsaus aiheuttaisi vaaraa alusliikenteen turvallisuudelle, haittaa ympäristölle tai haittaa muulle alusliikenteelle. Jos nämä edellytykset eivät täyttyisi etäluotsauksessa tai luotsausyhtiö toistuvasti rikkoisi lakia tai lupaehtoja, olisi lupa tarkoituksenmukaista peruuttaa lain tarkoituksen toteutumisen varmistamiseksi.
16 f §. Etäluotsausta koskevat olennaiset tiedot. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston, Ilmatieteen laitoksen ja alusliikennepalvelun tarjoajan mahdollisuudesta luovuttaa pyynnöstä luotsausyhtiölle ja muille etäluotsaukseen osallistuville toimijoille salassapitosäännösten ja liikesalaisuuden estämättä sellaisia etäluotsausta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä niiden lakiin perustuvien tehtävien hoitamiseksi. Muut etäluotsaukseen osallistuvat toimijat voivat olla pykälässä mainittujen toimijoiden lisäksi esimerkiksi yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat osallistua etäluotsaukseen esimerkiksi laitetestauksen kautta. Jos viranomainen päättää olla luovuttamatta tässä momentissa tarkoitettuja tietoja luotsausyhtiölle sen pyynnöstä, on kyseessä hallintopäätös, johon voi hakea oikaisua tai josta voi valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin hallintopäätöksistä on hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetty. Alusliikennepalvelun tarjoaja puolestaan on yhtiö ja jos luotsausyhtiö ei pyynnöstä saa heiltä tietoja, käsiteltäisiin asia toimivaltaisessa käräjäoikeudessa riita-asiana. Tässä yhteydessä ei luovuteta henkilötietoja.
Tiedot tulee pykälän mukaan luovuttaa ajantasaisina rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti. Tietojen luovuttamisella rajapinnan kautta tarkoitetaan tietojen luovutusta tietojärjestelmään luodun yhteyden kautta koneluettavassa muodossa ja sellaisessa tiedostomuodossa, että tietoa on helppo käsitellä tietokoneohjelmistoilla.
Etäluotsausta koskeviin välttämättömiin tietoihin voisi sisältyä ainakin seuraavia tietoja:
häiriö- ja poikkeamatiedot alusliikenteestä ja aluksista sekä turvalaitteista ja väylistä;
tilanne- ja varoitustiedot sää- ja jääolosuhteista;
alusrekisteritiedot;
alusliikenteen tutka- ja AIS-tiedot ja
väylätiedot.
Jatkossa liikenteen ohjausyhtiö, eli alusliikennepalvelun tuottaja, tuottaa ja jakaa häiriö- ja poikkeamatiedot alusliikenteestä ja aluksista sekä turvalaitteista ja väylistä. Kotimainen liikenneasioiden rekisteri, joka sisältää alusten tietoja, on kuitenkin Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla. Myös turvalaite- ja väylärekistereitä pitää jatkossa viranomainen. Liikenteeseen vaikuttavat poikkeamat ja merivaroitustiedot ovat liikenteen ohjausyhtiöllä. Muita tilanne- ja varoitustietoja sää- ja jääolosuhteista antaa jatkossakin Ilmatieteen laitos. Alusliikennepalvelun tarjoajan vastuulla ovat alusliikenteen tutka- ja AIS-tiedot. Väylätietoja jakaa myös viranomainen.
Tietoja luovutettaisiin ainoastaan sellaisista asioista, jotka ovat välttämättömiä luotsausyhtiön tai muiden kokeiluun osallistuvien toimijoiden tehtävien toteuttamiseksi. Esimerkiksi tieto parasta aikaa käynnissä olevasta onnettomuudesta ja siihen liittyvistä pelastustoimista saattaa olla välttämätöntä luovuttaa ehdotetun säännöksen perusteella. Tällaisia välttämättömiä tietoja eivät kuitenkaan ole historiatiedot tai tilastotiedot, jotka liittyvät esimerkiksi Liikenne- ja viestintäviraston merilain 18 luvun perusteella saamiin tietoihin vaaratilanteista tai onnettomuuksista, jotka eivät ole enää ajankohtaisia ja jotka ilmoitetaan Liikenne- ja viestintävirastolle vaaratilanteen tai onnettomuuden jo tapahduttua, ja joita käytetään turvallisuustyön edistämiseen. Näiden tietojen salassapidosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:ssä. Sen 1 momentin 15 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle. Liikenne- ja viestintäviraston laissa säädettyjen meriliikenteen turvallisuutta koskevien valvontatehtävien toteuttamisedellytysten kannalta on välttämätöntä, että vaaratilannetietoja pidetään lähtökohtaisesti luottamuksellisina.
Edellä sanottuihin luovutettaviin tietoihin eivät kuuluisi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetut salassa pidettävät viranomaisten asiakirjat. Tietojen luovuttamisen rajoittaminen perustuisi pykälän 10 kohdassa mainittuihin maanpuolustuksellisesti merkittävien kohteiden, kuten maanpuolustukselle merkittävien merenmittaustietojen, julkisuuden rajoittamiseen. Tietojen luovuttamisen rajoittaminen olisi perusteltua, koska tietojen ajantasainen luovuttaminen voisi vahingoittaa tai vaarantaa maanpuolustuksen etua.
Osa luotsauspalveluiden kokeiluihin tarvittavista tiedoista on saatavilla rajapinnan kautta jo tällä hetkellä ja osittain tästä syystä pykälässä ei säädettäisi tyhjentävästi etäluotsaukseen tarvittavista tiedoista. Tarkoituksena olisi, että tietotarpeet tarkentuisivat varsinaisten kokeilujen aikana. Liikennepalvelulaissa säädetään liikkumispalvelua koskevista olennaisista tiedoista, mutta tietojen luovuttamista koskeva tehtävä on etäluotsausta koskevasta esityksestä poiketen asetettu viranomaisen sijasta liikkumispalveluiden tarjoajille.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sellaisten etäluotsaukseen liittyvien tietojen toimittamisesta Liikenne- ja viestintävirastolle, jotka olisivat välttämättömiä viraston luotsauslaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. Liikenne- ja viestintävirastolle on säädetty luotsauslaissa etäluotsaukseen liittyen muun muassa erilaisia lupa- ja valvontatehtäviä. Etäluotsausta suorittavan luotsausyhtiön tai muiden etäluotsaukseen osallistuvien toimijoiden olisi toimitettava tiedot maksutta ja liikesalaisuuden estämättä. Toimitettavat tiedot koskisivat ensisijaisesti etäluotsauksen aikana havaittuja turvallisuuteen liittyviä tietoja.
Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin luovutettujen tietojen käytöstä, poistamisesta sekä salassapidosta. Sääntely täydentää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 23 §:ää.
16 g §. Etäluotsausta koskevia erinäisiä säännöksiä. Pykälässä säädettäisiin, että aluksen päällikkö saisi kieltäytyä etäluotsauksesta. Etäluotsauksesta kieltäytyminen ei saisi vaikuttaa luotsin saantiin alukselle. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että etäluotsaukseen sovelletaan mitä luotsin oikeudesta kieltäytyä luotsauksesta tai keskeyttää luotsaus säädetään lain 11 §:ssä. Näillä säännöksillä varmistettaisiin mahdollisuus perinteiseen luotsaukseen tilanteessa, jossa joko aluksen päällikkö tai luotsi itse ei haluaisi, että alusta luotsattaisiin muualta kuin aluksesta käsin. Etäluotsauksen alkuvaiheissa on tarpeen, ettei ole rajattu edellytyksiä sille, milloin etäluotsauksena toteutettavasta luotsauksesta saisi kieltäytyä.
Lisäksi pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että etäluotsaukseen sovelletaan mitä lain 4 a—4 c, 7 ja 8 §:ssä säädetään luotsausyhtiön, satamahallinnon ja päällikön vastuista. Luotsin toimiminen aluksen ulkopuolella ei siten vaikuttaisi lähtökohtaisesti luotsauslaissa mainittuihin luotsausyhtiön, päällikön tai luotsin velvollisuuksiin tai vastuisiin. Tällä esityksellä 8 §:ään esitetään kuitenkin lisättäväksi uusi momentti koskien luotsin vastuita ja velvollisuuksia teknisten mahdollisuuksien rajoissa.
18 §.Valvonta. Pykälässä muutettaisiin tekniset käyttöyhteydet muotoon rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti. Muotoilu muutetaan vastaamaan teknisen kehityksen nykytilaa. Uutta muotoilua on käytetty muun muassa liikennepalvelulaissa.
19 §. Luotsausrikkomus. Pykälän 1 momentin 1 kohtaan esitetään lisättäväksi etäluotsaus. Muutoksen myötä luotsausrikkomuksesta olisi tuomittava myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta harjoittaa etäluotsausta 4 §:ssä säädetyn vastaisesti. Lain 4 §:ssä säädetään luotsaustoiminnan harjoittamisesta. Kyseiseen pykälään tällä esityksellä esitetyn muutoksen myötä etäluotsausta ei saisi harjoittaa muu kuin tässä laissa tarkoitettu yhtiö. Lain 4 §:ssä säädetään mm. luotsausyhtiön velvollisuudesta varautua hoitamaan tehtäviään myös poikkeusoloissa sekä tarjota luotsauspalveluja alueilla, joilla on velvollisuus käyttää luotsia. On tarpeen laajentaa luotsausrikkomusta koskeva rikosoikeudellinen vastuu koskemaan myös etäluotsaukseen liittyviä tilanteita, joissa toimitaan 4 §:ssä säädetyn vastaisesti, sillä ei olisi tarkoituksenmukaista, että uusi etäluotsaus eroaisi rikosoikeudellisen vastuun osalta perinteisestä luotsauksesta. Etäluotsauksen kohdalla mahdollinen luotsausrikkomus olisi myös etäluotsaus ilman Liikenne- ja viestintäviraston myöntämää lupaa tai toimiminen tuon luvan ehtojen vastaisesti.
Luotsausrikkomuksesta on tuomittava pykälän 4 kohdan mukaan myös se, joka luotsaa ilman laissa säädettyä oikeutta. Luotsauslain 2 §:n 1 kohdan mukaan luotsaus tarkoittaa alusten ohjailuun liittyvää toimintaa, jossa luotsi toimii aluksen päällikön neuvonantajana sekä vesialueen ja merenkulun asiantuntijana ja ehdotetun uuden 2 §:n 24 kohdan mukaan etäluotsaus tarkoittaisi toimintaa, jossa luotsi luotsaa alusta muualla kuin luotsattavassa aluksessa. Mitä tässä laissa säädetään luotsauksesta, koskee siten myös etäluotsausta mukaan lukien 19 §:n 4 kohta.
20 §.Tuomioistuin. Pykälään esitetään lisättäväksi 16 a—16 e ja 16 g §:t. Muutoksen myötä myös uusien etäluotsausta koskevien pykälien mukaan käsiteltävissä asioissa toimivaltainen tuomioistuin määräytyisi merilain (674/1994) 21 luvun säännösten mukaan. Muutoksella uusiin etäluotsausta koskeviin pykäliin liittyvät oikeusriidat ratkaistaisiin merilain 21 luvun säännösten mukaisesti määräytyvässä tuomioistuimessa. Merilain 21 luvussa säädetään toimivaltaisista tuomioistuimista, merioikeuksista ja niiden kokoonpanosta. Yleisistä riita- tai rikosasian käsittelevistä tuomioistuimista säädetään puolestaan oikeudenkäymiskaaressa (4/1734). Asianosaiset eivät voi sopia toimivaltaisesta tuomioistuimesta, ellei laissa ole niin säädetty. Merioikeudessa on laajempi substanssiosaaminen merenkulkuun liittyvissä asioissa kuin tavallisessa käräjäoikeudessa, ja on luontevaa keskittää etäluotsausta koskevat asiat merilain mukaisesti määräytyvään toimivaltaiseen tuomioistuimeen, sillä kyseessä on varsinkin kapea-alainen ja erityisluonteinen aihe, joka vaatii erityisosaamista ja asian tuntemista.
20 a §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momenttiin esitetään lisättäväksi, että Liikenne- ja viestintäviraston etäluotsausta koskevan luvan myöntämistä, muuttamista tai peruuttamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Etäluotsausta koskevan luvan myöntämistä, muuttamista ja peruuttamisesta koskeva päätös tehdään Liikenne- ja viestintäviraston perusteellisen selvityksen ja harkinnan jälkeen, joten tarvetta ei ole säätää, että asiasta tehtäisiin ensin oikaisuvaatimus asian ratkaisseelle viranomaiselle ennen valittamista hallinto-oikeuteen, kuten pykälän 2 momentin mukaan säädetään. Luvan hakijan tai haltijan kannalta asia on rinnastettavissa elinkeinolupiin, jolloin ei ole syytä pitkittää valituksen käsittelyä säätämällä velvollisuudesta tehdä ensin oikaisuvaatimus.