1.1
Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta
25 §.Raja- ja merivartiokoulussa annettava koulutus ja opetus. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin koulutuksen ja opetuksen julkisuudesta Raja- ja merivartiokoulussa. Raja- ja merivartiokoulun opetus olisi ehdotuksen mukaan pääsääntöisesti julkista, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista muuta johdu. Lisäksi Raja- ja merivartiokoulu voisi rajoittaa pääsyä seuraamaan opetusta palvelusturvallisuuden varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta perustellusta syystä.
Raja- ja merivartiokoulun toiminnan luonteen vuoksi opetuksessa käsitellään toisinaan rajaturvallisuuden ja maanpuolustuksen turvallisuuden kannalta salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua tietoa sekä taktisia ja teknisiä menetelmiä koskevaa salassa pidettävää tietoa. Tämän vuoksi voi olla tarpeen rajoittaa opetuksen julkisuutta. Raja- ja merivartiokoulussa annetaan myös sotilasammatillista opetusta, johon liittyy aseiden ja ampumatarvikkeiden käyttöä. Opetukseen osallistuvilla ja opetusta seuraavilla tulee olla silloin asianmukainen suojavarustus.
Säännös vastaisi Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain (1121/2008) 4 §:ssä ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 18 §:ssä säädettyä.
25 e §.Opiskelijan virkapuvun käyttö. Pykälä koskee vain rajavartijan peruskurssin opiskelijoita. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain säännökset, kuten virkapuvun käyttövelvollisuus, koskevat Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan koulutettavia heidän opiskellessaan Maanpuolustuskorkeakoulussa. Mainitut kadetit kuitenkin suorittavat osan opinnoistaan Raja- ja merivartiokoulussa. Pykälän mukainen virkapuvun käyttövelvollisuus Raja- ja merivartiokoulussa tulisi ulottaa myös heihin. Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa olevan velvollisuudesta käyttää palveluksessa Rajavartiolaitoksen virkapukua säädetään 23 §:ssä.
25 f §.Opiskelijan käyttäytymisvelvoite. Pykälä koskee vain rajavartijan peruskurssin opiskelijoita. Käyttäytymisvelvoite tulisi ulottaa myös Raja- ja merivartiokoulussa opiskeleviin kadetteihin.
26 a §.Muuhun koulutukseen osallistuminen. Pykälästä poistettaisiin maininta rajavartijan peruskurssin opiskelijasta, sillä hän ei ole opiskeluaikanaan Rajavartiolaitoksen virkamies. Muutos on tekninen.
27 §.Palvelussitoumus. Pykälän 1 momentti koskisi Raja- ja merivartiokouluun pääsykokeen perusteella valittavan opiskelijan palvelussitoumusta. Säännös säilyisi muuttamattomana.
Rajavartiolaitoksen lentävään henkilöstöön koulutettavan ja lentävään henkilöstöön kuuluvan palvelussitoumuksesta säädettäisiin jatkossa 2 momentissa. Nykyistä sääntelyä muutettaisiin niin, että henkilön olisi annettava palvelussitoumus vain vaadittaessa, toisin kuin 1 momentissa tarkoitettu palvelussitoumus. Lentävän henkilöstön palvelussitoumus sisältäisi työnantajan oikeuden harkita sitoumuksen tarpeellisuus koulutuksen ja sitouttamistarpeen mukaisesti. Lentävään henkilöstöön kuuluvaksi katsottaisiin myös siihen koulutettavat virkamiehet.
Nykyinen korvauksen määräämistä koskeva 2 momentti jaettaisiin uudeksi 3 ja 4 momentiksi. Näistä 3 momentti koskisi rajavartijan peruskurssin opiskelijan tai lentävään henkilöstöön koulutettavan korvausvelvollisuutta. Säännös kattaisi selvyyden vuoksi jatkossa myös tilanteet, jossa opiskelija ei ota vastaan Rajavartiolaitoksen virkaa. Päätöksen korvauksen perimisestä tekisi jatkossakin Raja- ja merivartiokoulu.
Muutettu 4 momentti koskisi Rajavartiolaitoksen virkamiehen korvausvelvollisuutta. Säännös kattaisi jatkossa tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi myös tilanteen, jossa virkamies ottaa vastaan valtion virkamieslain 65 §:ssä tarkoitetun viran, minkä seurauksena hänet katsotaan eronneeksi aikaisemmasta virastaan lain nojalla viimeistään mahdollisen koeajan päättyessä, jollei virkasuhdetta ole koeajalla purettu, sekä tilanteen, jossa virkamiehen virkasuhde puretaan työnantajan toimesta. Päätöksen momentissa tarkoitetun korvauksen perimisestä tekisi jatkossakin hallintoyksikkö.
Korvauksen ulosottokelpoisuutta koskeva 4 momentti siirtyisi muuttamattomana 5 momentiksi.
Uuteen 6 momenttiin siirrettäisiin muuttamattomana 2 momentin säännös korvauksen määräytymistä koskevasta asetuksenantovaltuudesta.
28 §. Opiskeluoikeuden menettäminen. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin täsmennyksenä uusi 11 kohta, jonka mukaan Raja- ja merivartiokoulu voi peruuttaa opiskelijalta oikeuden osallistua koulutukseen ja opetukseen, jos tämä ilmoittaa kirjallisesti lopettavansa opinnot. Nykytilanteessa on toisinaan ollut epäselvää, mitä opiskelijan ilmoitus päättää opintonsa tarkoittaa opiskeluoikeuden menettämisen kannalta.
35 §.Eroamisikä. Voimassa olevassa 35 §:ssä säädetään oikeudesta jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen ja 35 a §:ssä eroamisi'istä. Säännökset ovat lain systematiikan kannalta väärässä järjestyksessä, minkä vuoksi pykälien keskinäinen järjestys vaihdettaisiin. Lain 35 §:ssä säädettäisiin nykyistä 35 a §:ää vastaavasti Rajavartiolaitoksen eroamisi'istä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin eroamisi'istä Rajavartiolaitoksen sotilasviroissa. Säännökseen tehtäisiin julkisten alojen eläkelaista johtuvat eroamisikien muutokset. Momentin 1 kohdan mukaan Rajavartiolaitoksen päällikön eroamisikä on 63 vuotta Vuonna 1954 tai sitä ennen syntyneellä Rajavartiolaitoksen päälliköllä eroamisikä säilyisi 63 vuotena. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneestä vuonna 1964 syntyneeseen saakka eroamisikää nostettaisiin vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Vuosina 1962–1964 syntyneellä päälliköllä eroamisikä olisi 65 vuotta. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneen Rajavartiolaitoksen päällikön eroamisiästä säädettäisiin 3 momentissa.
Momentin 2 kohdan mukaan Rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalilla, amiraalilla, everstillä ja kommodorilla eroamisikä on 60 vuotta. Vuonna 1958 tai sitä ennen syntyneellä Rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalilla, amiraalilla, everstillä ja kommodorilla eroamisikä säilyisi 60 vuotena. Vuonna 1959 tai sen jälkeen syntyneestä vuonna 1967 syntyneeseen saakka eroamisikää nostettaisiin vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Vuosina 1965–1967 syntyneellä eroamisikä olisi 62 vuotta. Vuonna 1968 tai sen jälkeen syntyneiden eroamisiästä säädettäisiin 3 momentissa.
Momentin 3 kohdassa säädettäisiin muiden upseerien kuin 1 tai 2 kohdassa mainittujen sekä erikoisupseerien, opistoupseerilla, rajavartijoiden ja merivartijoiden eroamisi'istä. Nykyisin eroamisikä on näissä viroissa 55 vuotta. Eroamisikä säilyisi vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneellä 55 vuotena. Vuonna 1963 tai sen jälkeen syntyneistä vuonna 1972 syntyneisiin saakka eroamisikää nostettaisiin vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Vuosina 1970–1972 syntyneellä eroamisikä olisi 57 vuotta. Vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneiden eroamisiästä säädettäisiin 3 momentissa.
Voimassa oleva 35 a §:n 2 momentti koskee lentäjän eroamisikää ja se otettaisiin pykälän 2 momentiksi. Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla erikoisupseerilla, nuoremmalla upseerilla, esiupseerilla ja opistoupseerilla eroamisikä on nyt 50 vuotta. Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa eroamisikä on 55 vuotta. Eroamisikä säilyisi vuonna 1967 tai sitä ennen syntyneellä lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla virkamiehellä 50 vuotena. Vuonna 1968 tai sen jälkeen syntyneistä vuonna 1977 syntyneisiin saakka eroamisikää korotettaisiin vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Vuosina 1975–1977 syntyneellä eroamisikä olisi 52 vuotta. Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa eroamisikää korotettaisiin vuodesta 2018 alkaen vuoden 2025 loppuun saakka kolmella kuukaudella jokaista kalenterivuotta kohden, yhteensä enintään kahdella vuodella. Osalla Rajavartiolaitoksen lentäjiä on kuitenkin julkisten alojen eläkelain 102 §:n 6 momentin perusteella oikeus sotilaseläkkeeseen 20 vuoden palveluksen perusteella 45–47 vuoden iässä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneen Rajavartiolaitoksen päällikön, vuonna 1968 tai sen jälkeen syntyneen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin, vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneiden muussa sotilasvirassa palvelevien tai lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevien virkamiesten sekä vuonna 1978 tai sen jälkeen syntyneiden lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevien muiden virkamiesten eroamisiästä. Eroamisikä määräytyisi julkisten alojen eläkelain 102 §:n 4 momentin perusteella. Momentin vaikutus selviää vuodesta 2027 alkaen, kun sosiaali- ja terveysministeriö säätää vuosittain asetuksella alimman vanhuuseläkeiän. Rajavartiolaitoksen päällikön virassa palvelevan virkamiehen eroamisikä vahvistettaisiin sisäministeriön asetuksella vuodelle, jona hän täyttää 62 vuotta, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virassa palvelevan virkamiehen eroamisikä vuodelle, jona hän täyttää 59 vuotta ja muussa sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisikä vuodelle, jona hän täyttää 54 vuotta. Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen eroamisikä vahvistettaisiin sisäministeriön asetuksella vuodelle, jona lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palveleva virkamies täyttää 54 vuotta ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palveleva muu virkamies täyttää 49 vuotta.
Eroamisikää tarkistettaisiin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen 57–65 vuoden eroamisiästä, lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevan virkamiehen 57 vuoden eroamisiästä ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen 52 vuoden eroamisiästä alkaen yhtä monella kuukaudella kuin alinta vanhuuseläkeikää tarkistetaan julkisten alojen eläkelain 102 §:n 4 momentin mukaan.
Voimassa oleva 35 a §:n 3 momentti otettaisiin pykälän 4 momentiksi ja se säilyisi muuttamattomana. Momentissa on informatiivinen viittaus valtion virkamieslakiin, jossa säädetään muun kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisiästä.
Voimassa oleva 35 a §:n 4 momentti otettaisiin pykälän 5 momentiksi. Siinä ovat 1990-luvulla tehtyyn sotilaseläkejärjestelmän uudistamiseen liittyvät eroamisikiä koskevat siirtymäsäännökset. Momentti säilyisi muuttamattomana lukuun ottamatta momentin kohtaa 1, joka poistettaisiin tarpeettomana. Kohdan tarkoittamia kapteenin ja kapteeniluutnantin virassa palvelevia ei enää ole Rajavartiolaitoksen palveluksessa.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin 5 momentissa tarkoitettujen siirtymäsäännösten piiriin kuuluvien henkilöiden eroamisikien korotuksista. Pykälän 5 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen rajavartijoiden ja merivartijoiden oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle myöhentyy julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 24 §:n nojalla vuodesta 2018 alkaen vuoden 2025 loppuun saakka kolmella kuukaudella jokaista kalenterivuotta kohden, yhteensä enintään kahdella vuodella. Jotta vältettäisiin tilanne, että palvelussuhde päättyy eroamisiässä ilman oikeutta vanhuuseläkkeeseen, on 5 momentissa tarkoitettujen rajavartijoiden ja merivartijoiden eroamisikiä korotettava julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 24 §:ää vastaavalla tavalla. Momentin tarkoittamia raja- ja merivartijoita on Rajavartiolaitoksen palveluksessa vuoden 2018 alussa tämän hetkisen tiedon mukaan noin 250 henkilöä.
Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 7 §:n mukaan sen estämättä, mitä julkisten alojen eläkelain 10 §:ssä säädetään, muilla kuin mainitun lain 5 luvun mukaisen sotilaseläkeoikeuden piiriin kuuluvilla työntekijöillä, joille on jossakin muussa laissa säädetty edellä mainitussa pykälässä säädettyä alinta vanhuuseläkeikää alempi eroamisikä, on oikeus jäädä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle eroamisiän täytettyään edellyttäen, että muut julkisten alojen eläkelain vanhuuseläkkeelle jäämisen edellytykset täyttyvät. Jotta eläkeikien myöhentäminen koskisi yhdenvertaisesti kaikkia ryhmiä, tulee 5 momentin 3 kohdan mukaisia siviilivirassa palvelevien virkamiesten erityisiä eroamisikiä korottaa vastaavalla tavalla eli vuodesta 2018 alkaen vuoden 2025 loppuun saakka kolmella kuukaudella jokaista kalenterivuotta kohden, yhteensä enintään kahdella vuodella. Momentin tarkoittamia virkamiehiä on Rajavartiolaitoksen palveluksessa vuoden 2018 alussa tämän hetkisen tiedon mukaan noin sata henkilöä.
Lentäjän tehtäviä koskeva voimassa oleva 35 a §:n 5 momentti otettaisiin pykälän 7 momentiksi ja se säilyisi muuttamattomana.
35 a §.Oikeus jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen. Pykälä vastaisi voimassa olevaa 35 §:ää. Pykälän 1 momentin enimmäisikärajoja nostettaisiin eläkeuudistuksen mukaisesti niin, että Rajavartiolaitoksen päällikkö voi myöntää vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluville vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneille siviilivirkamiehillä oikeuden jatkaa palvelua enintään 68-vuotiaaksi. Vuosina 1958–1961 syntynyt virkamies voitaisiin oikeuttaa jatkamaan palvelustaan 69-vuotiaaksi saakka ja sen jälkeen syntynyt virkamies siihen saakka kun hän täyttäisi 70 vuotta. Vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluville raja- ja merivartijoille voitaisiin myöntää oikeus jatkaa palvelua momentissa mainituin edellytyksin enintään sen kuukauden päättymiseen saakka, jonka aikana hän saavuttaa 35 §:n mukaan määräytyvän eroamisiän.
Voimassa olevan 35 §:n 2 momentti siirtyisi muuttamattomana pykälän 2 momentiksi. Momentti koskee menettelyä, jossa päätetään virkamiehen oikeudesta jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen.
1.2
Rajavartiolaki
3 §. Rajavartiolaitoksen tehtävät. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös Rajavartiolaitoksen kansainvälisestä yhteistyöstä. Rajavartiolaitos vastaa yhteistyöstä Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa sekä huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.
15 a §.Tuki Euroopan raja- ja merivartiovirastolta. Pykälän viittaus kumottuun rajaturvallisuusvirastoasetukseen muutettaisiin viittaukseksi raja- ja merivartiostoasetukseen. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan uuden asetuksen termejä.
Uudessa 2 momentissa säädettäisiin raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan mukaisesta tilanteesta, jossa neuvoston päätöksen perusteella Suomeen lähetetään nopea rajainterventioryhmä. Neuvoston päätös velvoittaa Suomen tekemään yhteistyötä Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa. Momentissa säädettäisiin, että valtioneuvoston yleisistunto päättää Suomen toimenpiteistä vastaanotettaessa raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan mukaista apua Suomeen kiireellisiä toimia edellyttävässä tilanteessa ulkorajalla.
15 b §. Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistuminen ja teknisen tai operatiivisen avun antaminen ja pyytäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin raja- ja merivartijoiden antamisesta Euroopan raja- ja merivartiovirastolle Euroopan raja- ja merivartioryhmään käytettäväksi nopeaan rajainterventioon. Kukin jäsenvaltio osallistuu nopean toiminnan reserviin raja- ja merivartiostoasetuksen 20 artiklan 5 kohdan ja asetuksen liitteessä I säädetyn osuutensa mukaan. Jatkossa sisäministeri ei enää määritä Suomen kiintiötä, vaan kiintiö tulee suoraan asetuksesta. Pykälän otsikko ja termit muutettaisiin vastaamaan raja- ja merivartiostoasetuksessa säädettyä.
Pykälän uuteen 2 momenttiin otettaisiin pykälän nykyinen teknisen avun antamista koskeva säännös sekä 15 c §:n 1 momentin nykyinen sääntely Rajavartiolaitoksen osallistumisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan. Rajavartiolaitos päättäisi osallistumisestaan viraston operaatioihin ja muuhun toimintaan sekä teknisen ja operatiivisen avun antamisesta ja pyytämisestä Rajavartiolaitoksen toimialalla. Rajavartiolaitos päättäisi esimerkiksi raja- ja merivartiostoasetuksen 14 artiklassa tarkoitetun lisäavun pyytämisestä toimialallaan, Rajavartiolaitoksen osallistumisesta 15 artiklassa tarkoitettuun yhteisoperaatioon ja 37 artiklassa tarkoitettuun pilottihankkeeseen, Rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvan yhteisoperaation pyytämisestä Suomeen sekä Rajavartiolaitoksen kaluston ja henkilöstön asettamisesta 39 artiklassa tarkoitettuun kalustoreserviin ja nopean toiminnan kalustoreserviin ja muihin asetuksessa tarkoitettuihin Euroopan raja- ja merivartioviraston ryhmiin kuin 1 momentissa tarkoitettuun nopean toiminnan reserviin. Sisäministeri ei enää vahvistaisi teknisen avun kiintiötä, vaan kaluston antaminen nopean toiminnan kalustoreserviin suunniteltaisiin Suomen ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välisissä vuotuisissa kalustoreservineuvotteluissa.
Pykälän uudessa 3 momentissa nimettäisiin raja- ja merivartiostoasetuksen 23 artiklassa tarkoitettu kansallinen yhteyspiste, joka olisi Rajavartiolaitoksen esikunta. Artiklan mukaan kansallinen yhteyspiste vastaa yhteydenpidosta Euroopan raja- ja merivartiovirastoon kaikissa viraston tehtäviin liittyvissä asioissa. Yhteyspisteen tulee olla tavoitettavissa jatkuvasti.
15 c §.Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainväliseen tehtävään. Pykälän 1 momentti koskisi muita kansainvälisiä tehtäviä kuin Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistumista. Muihin kansainvälisiin tehtäviin osallistumisesta päättäisi Rajavartiolaitos. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaavasti.
35 a §.Euroopan raja- ja merivartioviraston koordinoimiin operaatioihin ja pilottihankkeisiin Suomessa osallistuvan virkamiehen toimivaltuudet ja oikeus voimakeinojen käyttämiseen. Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklassa säädetään ryhmien jäsenten tehtävistä ja toimivaltuuksista. Tehtäviään hoitaessaan ja valtuuksiaan käyttäessään ryhmien jäsenten on noudatettava unionin oikeutta ja kansainvälistä oikeutta sekä otettava huomioon perusoikeudet ja vastaanottavan jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö.
Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklan mukaan vastaanottava jäsenvaltio voi valtuuttaa ryhmien jäsenet toimimaan puolestaan. Tätä ei ole tarkoitus mahdollistaa, vaan muiden EU-jäsenvaltioiden virkamiesten olisi jatkossakin toimittava Rajavartiolaitoksen ohjeiden mukaan ja pääsääntöisesti toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa. Tästä otettaisiin nimenomainen maininta pykälään. Schengenin rajasäännöstön 14 artiklan mukaisen päätöksen evätä maahanpääsy voisi tehdä vain toimivaltainen suomalainen virkamies, koska kyse on hallintopäätöksestä.
Raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklassa säädetään nopean rajainterventioryhmän lähettämisestä jäsenmaahan ilman jäsenmaan pyyntöä. Tällaisen tilanteen varalta nopean rajainterventioryhmän jäsenellä tulisi raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklan perusteella olla Suomessa samat toimivaltuudet, kuin Suomen 15 a §:n nojalla esittämän pyynnön johdosta lähetetyllä nopean rajainterventioryhmän jäsenellä.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan perusteella Suomeen lähetetyn nopean rajainterventioryhmän jäsenen toimivaltuudesta suorittaa Schengenin rajasäännöstön mukaisia tehtäviä toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi hänellä olisi oikeus voimakeinojen käyttämiseen toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa vastaavalla tavalla, kuin Suomen pyytämän nopean rajainterventioryhmän jäsenellä.
Pykälän otsikkoon tehtäisiin tekninen muutos.
1.4
Poliisilaki
9 luku Erinäiset säännökset
9 a §.Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistuminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Poliisihallituksen oikeudesta päättää poliisimiesten osallistumisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan. Momentin 1 kohdan mukaan Poliisihallitus päättäisi poliisimiesten asettamisesta raja- ja merivartiostoasetuksen 30 artiklassa säädeltyyn pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajien reserviin. Raja- ja merivartiostoasetus velvoittaa jäsenvaltiot asettamaan saattajia, mutta henkilöiden lukumäärää ei ole päätetty. Jokainen jäsenvaltio päättää itse määrän.
Momentin 2 kohdassa säädettäisiin, että Poliisihallitus esittäisi pyynnön Euroopan raja- ja merivartiovirastolle saada Suomessa käyttöön toisten jäsenvaltioiden viraston käyttöön asettamia pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajia.
Momentin 3 kohdassa säädettäisiin, että Poliisihallitus päättäisi myös poliisimiesten lähettämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston operaatioihin ja muuhun toimintaan. Viraston toimeenpanemia poliisitoimelle sopivia operaatioita ovat muun muassa maasta poistamiset ja laittomaan maahantuloon liittyvät henkilöllisyyden, tuloreittien ja taustojen selvittämishaastattelut EU-alueelle tulon jälkeen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pyynnön esittämisestä palautusintervention käynnistämisestä. Raja- ja merivartiostoasetuksen 33 artiklan 1 kohdan mukaan olosuhteissa, joissa jäsenvaltioon kohdistuu rasitteita sen täyttäessä velvoitteitaan palauttaa ne kolmansien maiden kansalaiset, joista jokin jäsenvaltio on tehnyt palautuspäätöksen, virasto antaa kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaista teknistä ja operatiivista apua palautusintervention muodossa. Interventioon voi sisältyä eurooppalaisten palautusinterventioryhmien lähettäminen vastaanottavaan jäsenvaltioon ja palautusoperaatioiden järjestäminen vastaanottavasta jäsenvaltiosta. Raja- ja merivartiostoasetuksen 33 artiklan 2 kohdassa säädetään nopeasta palautusinterventiosta. Tuolloin on kyse olosuhteista, joissa jäsenvaltioon kohdistuu erityisiä ja suhteettomia haasteita sen täyttäessä velvoitteitaan palauttaa ne kolmansien maiden kansalaiset, joista jokin jäsenvaltio on tehnyt palautuspäätöksen. Nopeaan palautusinterventioon voi sisältyä eurooppalaisen palautusinterventioryhmän nopea lähettäminen vastaanottavaan jäsenvaltioon ja palautusoperaatioiden järjestäminen vastaanottavasta jäsenvaltiosta. Suomessa pyynnön palautusintervention käynnistämisestä tekisi sisäministeriö.
Pykälän 3 momentin mukaan Poliisihallituksen on viipymättä ilmoitettava sisäministeriölle sen esittämästä pyynnöstä saada Suomessa käyttöön pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajia sekä poliisimiesten lähettämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston järjestämiin operaatioihin ja muuhun toimintaan. Poikkeuksellisessa tilanteessa sisäministeriö voi päättää jo esitetyn pyynnön peruuttamisesta tai lopettaa Poliisihallituksen käynnistämän yhteistyön. Tämä tarkoittaisi yhteistyön lakkaamista siinäkin tilanteessa, että Poliisihallituksen päätöksen nojalla lähetetyt virkamiehet olisivat jo ehtineet toiseen valtioon tai Suomeen olisi jo Poliisihallituksen pyynnön nojalla saapunut vieraan valtion virkamiehiä.
Pykälän 4 momentti sisältäisi säännöksen siitä, että suomalaisen poliisimiehen suorittaessa raja- ja merivartiostoasetuksessa tarkoitettua tehtävää hänen toimivaltuuksiinsa sovellettaisiin Suomessa toteutettavassa virkatehtävässä sovellettavia säännöksiä, jollei raja- ja merivartiostoasetuksesta muuta johdu. Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklassa säädetään ryhmien jäsenten tehtävistä ja valtuuksista.
Pykälän 5 momentti sisältäisi informatiivisen viittaussäännöksen kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettuun lakiin (HE 72/2016 vp). Pykälässä mainittuja päätöksentekosäännöksiä sovellettaisiin, ellei kyse ole sellaisesta avusta, jota koskevasta päätöksenteosta säädettäisiin mainitussa laissa.
9 b §.Vieraan valtion virkamiehen toimivaltuudetEuroopan raja- ja merivartioviraston palauttamistehtävissä. Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklassa säädetään ryhmien jäsenten tehtävistä ja toimivaltuuksista. Tehtäviään hoitaessaan ja valtuuksiaan käyttäessään ryhmien jäsenten on noudatettava unionin oikeutta ja kansainvälistä oikeutta sekä otettava huomioon perusoikeudet ja vastaanottavan jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä, joka osallistuu Suomessa saattajana pakkotoimin tapahtuvaan palauttamiseen tai palautusinterventioon, olisi oikeus suomalaisen poliisimiehen ohjeiden mukaisesti käyttää sellaisia poliisimiehelle kuuluvia valtuuksia, jotka suomalainen poliisimies toimivaltansa nojalla hänelle osoittaa. Vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä olisi oikeus suomalaisen poliisimiehen ohjauksessa käyttää sellaisia voimakeinoja, joita poliisimies toimivaltansa nojalla hänelle osoittaa.
Pykälän 2 momenttiin otettaisiin säännös siitä, että vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus Suomen alueella kantaa asetta, ammuksia ja muita varusteita, jos lähettävä jäsenvaltio on antanut tähän suostumuksensa. Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklassa säädetään ryhmien jäsenten tehtävistä ja valtuuksista.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vieraan valtion toimivaltaisen virkamiehen oikeudesta käyttää voimankäyttövälineitä. Voimankäyttövälineen käyttäminen edellyttää, että kussakin yksittäisessä tapauksessa suomalainen poliisimies on toimivaltansa rajoissa valtuuttanut vieraan valtion virkamiehen voimankäyttövälineen käyttämiseen.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin hätävarjelusta sekä voimakeinojen käytön liioittelusta ja hätävarjelun liioittelusta viittaamalla poliisilain 2 luvun 17 §:n 1 ja 2 momenttiin ja rikoslain 4 luvun asiaa koskeviin säännöksiin. Vieraan valtion virkamies olisi voimakeinoja käyttäessään vastaavassa asemassa kuin suomalainen poliisimies.
Pykälän 5 momentin mukaan 1 ja 3 momentissa poliisimiehestä sanottu soveltuisi myös suomalaiseen rajavartiomieheen.