Viimeksi julkaistu 3.11.2021 14.25

Hallituksen esitys HE 65/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista Pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:n ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen. Sopimus on muutoksen jälkeen nimeltään sopimus eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien ammattipätevyyden tunnustamisesta sekä eräitä terveyden- ja sairaanhoidon ammattihenkilöitä koskevien valvontatietojen vaihtamisesta Pohjoismaiden välillä.  

Sopimuksen tarkoituksena on poistaa päällekkäisyys ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin kanssa siten, että sopimuksessa tarkoitettuihin ammatteihin sovelletaan ammattipätevyysdirektiivin tunnustamisjärjestelmiä.  

Hyväksyttäväksi ehdotettu valtiosopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun kaikki sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet Ruotsin ulkoministeriölle hyväksyneensä sopimuksen. Esitykseen sisältyy lakiehdotukset sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.  

YLEISPERUSTELUT

1  Asian tausta ja valmistelu

1.1  Tausta

Tanskan, Suomen, Norjan, Islannin ja Ruotsin välillä on 1.1.1994 lukien ollut voimassa sopimus eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista (SopS 1-2/1994). Sopimus tunnetaan Arjeplog-sopimuksena sen allekirjoituspaikkakunnan mukaan. Sopimusta on muutettu vuonna 1998 eri Pohjoismaissa tehtyjen koulutusuudistusten johdosta (SopS 24/2001). Sopimus sisältää määräykset ammatinharjoittamisoikeuden vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä valvontatietojen vaihtamisesta Pohjoismaiden välillä. Sopimuksen liitteissä 1-2 on määritelty ammatit, joissa ammatinharjoittamisoikeus voidaan myöntää pohjoismaan kansalaiselle suoraan toisessa Pohjoismaassa myönnetyn ammatinharjoittamisoikeuden perusteella.  

Sopimuksen tarkoituksena on edistää ammattihenkilöiden vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Sopimus koskee seuraavia terveydenhuollon ammatteja: lääkäri, hammaslääkäri, sairaanhoitaja, proviisori, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kätilö, terveydenhoitaja, optikko, psykologi, farmaseutti, röntgenhoitaja, mielenterveyshoitaja, hammashuoltaja/suuhygienisti, hammashoitaja, hammasteknikko, perushoitaja, lähihoitaja, kiropraktikko, laboratoriohoitaja, puheterapeutti ja jalkojenhoitaja. Sopimus koskee lisäksi eläinlääkärin ammattia. Edellä mainittujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja eläinlääkärin koulutusten on katsottu olevan Pohjoismaissa siinä määrin yhteneviä, että näissä ammateissa ammatinharjoittamisoikeus voidaan myöntää suoraan toisessa Pohjoismaassa myönnetyn ammatinharjoittamisoikeuden perusteella. Sopimusta aikanaan laadittaessa koulutukset on hyväksytty Pohjoismaiden kesken. Sopimuksen perusteella Pohjoismaan kansalaisen suorittamaa tutkintoa ei verrata suomalaiseen vastaavaan tutkintoon, vaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja eläinlääkäreiden osalta Ruokavirasto myöntää ammattioikeuden suoraan toisen Pohjoismaan hyväksynnän perusteella.  

Sopimuksen muuttamisen taustalla on sopimuksen päällekkäisyys ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (jäljempänä ammattipätevyysdirektiivi) kanssa. Ammattipätevyysdirektiiviä sovelletaan Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa sekä ETA-valtioissa Islannissa ja Norjassa. Direktiiviä sovelletaan myös Ahvenanmaalla, jolla ei ole itsenäistä toimivaltaa sopimuksen mukaisissa ammattipätevyyden tunnustamista koskevissa asioissa. Sen sijaan Tanskan itsehallintoalueilla Färsaarilla ja Grönlannissa ei sovelleta ammattipätevyysdirektiiviä, joten muutossopimus sisältäisi määräykset direktiivin mukaisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta eräiden Färsaarilla ja Grönlannissa koulutettavien ammattihenkilöiden osalta.  

Ammattipätevyysdirektiivissä on vahvistettu säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltion, joka vaatii säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi alueellaan määrättyä ammattipätevyyttä (vastaanottava jäsenvaltio), on tunnustettava kyseisen ammatin harjoittamisen aloittamiseen ja sen harjoittamiseen ammattipätevyys, joka on hankittu yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa ja joka antaa kyseisen pätevyyden haltijalle oikeuden harjoittaa siellä samaa ammattia. Sopimusmuutoksen jälkeen sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin ammatteihin sovelletaan ammattipätevyysdirektiivin tunnustamisjärjestelmiä. Ammattipätevyysdirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön lailla ammattipätevyyden tunnustamisesta (1384/2015). Terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta tarvittavat ammattipätevyysdirektiivistä johtuvat säännökset on sisällytetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin (559/1994, jäljempänä ammattihenkilölaki) ja eläinlääkäreiden osalta eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin (29/2000). 

Ammattipätevyysdirektiivin 56 a artikla velvoittaa jäsenvaltioita ilmoittamaan kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille määräajassa Euroopan komission ylläpitämässä sähköisessä hälytysjärjestelmässä (IMI) ammattihenkilöistä, joille on asetettu ammattitoiminnan harjoittamiseen liittyviä rajoituksia tai kieltoja. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohella eläinlääkärit kuuluvat niihin ammattiryhmiin, joita koskevat rajoitukset ja kiellot tulee ilmoittaa. Hälytysjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa potilasturvallisuutta ja parantaa toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuutta puuttua ajoissa potilasturvallisuutta vaarantavaan toimintaan. Hälytysjärjestelmän käyttöönottoa koskeva velvoite sisältyy 20 päivänä marraskuuta 2013 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2013/55/EU, jolla ammattipätevyysdirektiiviä on muutettu. Samassa yhteydessä on muutettu hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annettua asetusta (EU) N:o 1024/2012. Kaikki Pohjoismaat ovat implementoineet ammattipätevyysdirektiivin muutoksen ja ottaneet käyttöön IMI-järjestelmän. Hälytysmekanismia koskevat säännökset lisättiin ammattihenkilölakiin lailla 1659/2015 ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin lailla 1499/2015. Ammattihenkilöiden liikkuvuus ja potilasturvallisuus huomioon ottaen ja koska IMI-järjestelmässä on mahdollista lähettää vain määrättyjä tietoja, Pohjoismaat pitivät tärkeänä sisällyttää muutossopimukseen edelleenkin tietojen vaihtamista koskevia täsmentäviä määräyksiä.  

1.2  Valmistelu

Kansainvälinen valmistelu  

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) alainen sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitea (ÄK-S) ehdotti vuonna 2013, että Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista vuonna 1993 tehty sopimus (Arjeplog-sopimus) lakkautetaan syynä muun muassa sopimuksen päällekkäisyys ammattipätevyysdirektiivin kanssa. Ammattipätevyysdirektiiviä sovelletaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä ETA-jäsenvaltioissa Islannissa ja Norjassa. Direktiiviä sovelletaan myös Ahvenanmaan maakunnassa, jolla ei ole itsenäistä toimivaltaa sopimuksen piiriin kuuluvissa ammattipätevyyksien tunnustamista koskevissa asioissa. Tanskan itsehallintoalueet Färsaaret ja Grönlanti ovat direktiivin soveltamisalan ulkopuolella. 

Pohjoismaiden neuvoston sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) käsitteli sopimuksen lakkauttamista kokouksessaan 16.10.2014. MR-S katsoi, että ennen kuin sopimuksen lakkauttamisesta päätetään, virkamieskomitean tulee laatia ehdotus siitä, miten tietojenvaihto ja Färsaarten ja Grönlannin erityistarpeet järjestettäisiin. ÄK-S ehdotti, että sopimuksen lakkauttamisen sijasta valmisteltaisiin muutossopimus, jossa vahvistettaisiin ammattipätevyysdirektiivin ensisijaisuus ja ulotettaisiin direktiivin mukainen ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmä koskemaan Färsaaria ja Grönlantia. MR-S hyväksyi kokouksessaan 9.9.2015 ÄK-S:n ehdottaman etenemistavan.  

MR-S päätti kokouksessaan 27.4.2016, että ÄK-S ja sen asettama työryhmä (NGH, Nordiska gruppen för hälsopersonal) selvittäisivät edelleen keskinäiseen valvontatietojen vaihtoon liittyviä periaatteita. MR-S päätti kokouksessaan 30.11.2017 ÄK-S:n ehdotuksesta, että sopimukseen sisällytetään terveydenhuollon henkilöstön valvontatietojen vaihtoa koskevia määräyksiä. 

Muutossopimuksen teksti on hyväksytty pohjoismaisen ministerineuvoston sosiaali- ja terveyspoliittisen virkamieskomitean (ÄK-S) kirjallisessa menettelyssä 29.10.-5.11.2018 ja sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston (MR-S) kirjallisessa menettelyssä 7.-21.11.2018. Muutossopimus on allekirjoitettu Tukholmassa 11.12.2018. 

Kansallinen valmistelu 

Muutossopimuksen hyväksymistä edeltävä kansallinen valmistelu on tehty sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ulkoministeriön ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kanssa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi 28.8.2018 lähetetyllä kirjeellä lausuntoa muutossopimuksen allekirjoittamisen tarkoituksenmukaisuudesta. Lausuntopyyntö lähetettiin keskeisille ministeriöille opetus- ja kulttuuriministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, oikeusministeriölle, Sosiaali- ja terveysalan lupa-ja valvontavirastolle ja Elintarviketurvallisuusvirastolle (nykyinen Ruokavirasto), Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöille. Yleisesti ottaen lausunnonantajat pitivät sopimusmuutosta kannatettavana ottaen huomioon sen päällekkäisyys ammattipätevyysdirektiivin kanssa.  

Myös Ahvenanmaan maakunnan hallitus piti sopimusmuutosta tarkoituksenmukaisena ja arvioi, ettei sopimus edellytä erityisiä toimenpiteitä maakunnassa.  

2  Sopimuksen tavoitteet

Muutossopimuksen tavoitteena on selkeyttää ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmää siten, että sopimuksen päällekkäisyys ammattipätevyysdirektiivin kanssa poistetaan. Sopimuksessa todetaan ammattipätevyysdirektiivin ensisijaisuus ja ulotetaan sopimukseen perustuva ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmä koskemaan ainoastaan Färsaaria ja Grönlantia, joihin ei sovelleta ammattipätevyysdirektiiviä. Färsaarten ja Grönlannin osalta sopimus rajataan koskemaan ainoastaan kolmea terveydenhuollon ammattia. Nämä ammatit ovat sairaanhoitaja, hoiva-avustaja ja lähihoitaja, joita koulutetaan kyseisillä itsehallintoalueilla. 

Muutossopimus sisältää lisäksi sopimusvaltioiden tärkeinä pitämiä valvontatietojen vaihtamista koskevia tarkempia määräyksiä, joita sovelletaan terveydenhuollon ammattihenkilöihin, jotka ovat saaneet laillistuksen tai sitä vastaavan pätevyystodistuksen jossakin sopimusvaltiossa, Färsaarilla tai Grönlannissa. 

Eläinlääkärit poistuvat kokonaan sopimuksen soveltamisalan piiristä. 

3  Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen.  

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä ehdotukset ammattihenkilölain 3 §:n ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta. 

4  Esityksen vaikutukset

Ammattipätevyysdirektiivin mukainen ammattipätevyyden automaattinen tunnustaminen merkitsee sitä, että henkilölle ei voida laillistamisen edellytykseksi asettaa muita ammattipätevyyteen liittyviä vaatimuksia kuin direktiivin mukaiset toisen valtion myöntämät todistukset ja muut asiakirjat.  

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista ammateista automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvat lääkärin, hammaslääkärin, proviisorin, sairaanhoitajan ja kätilön ammatit sekä eläinlääkärin ammatti. Ammattihenkilölain 6 §:n mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa Suomessa lääkärin tai hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä automaattisen tunnustamisen periaatteen nojalla EU- tai ETA-valtion kansalaiselle, joka on jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa suorittanut lääkärin tai hammaslääkärin perustutkinnon. Proviisorin, sairaanhoitajan ja kätilön ammattipätevyyden hankkineille henkilöille myönnetään oikeus toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä automaattisen tunnustamisen periaatteen nojalla ammattihenkilölain 7 §:n perusteella. Vastaava säännös eläinlääkäreiden osalta on eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:ssä. Sen mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto (1.1.2019 lukien Ruokavirasto) myöntää hakemuksesta oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä EU- tai ETA-alueeseen kuuluvan valtion kansalaiselle, joka on jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa hankkinut Euroopan yhteisön lainsäädännössä tai Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetun eläinlääkärin pätevyyden ja lisäksi antanut lain 3 §:ssä tarkoitetun eläinlääkärivakuutuksen.  

Ammattipätevyysdirektiivin mukaan automaattiseen tunnustamiseen perustuva ammatinharjoittamisoikeus myönnetään toisessa EU- tai ETA-valtiossa suoritetun koulutuksen ja saadun tutkintotodistuksen perusteella. Arjeplog-sopimus puolestaan edellyttää toisen pohjoismaan myöntämää voimassa olevaa ammatinharjoittamisoikeutta. Sopimuksen perusteella tunnustettava ammatinharjoittamisoikeus on voitu saada myös kolmannessa maassa suoritetun koulutuksen perusteella. Tämä on joissakin tapauksissa voinut antaa etua sopimuksen piiriin kuuluville verrattuna direktiivin mukaiseen tunnustamisjärjestelmään. Sopimusmuutoksen jälkeen automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvissa ammateissa ammatinharjoittamisoikeus myönnettäisiin jatkossa vain ammattipätevyysdirektiivin ja direktiivin toimeenpanoa koskevien kansallisten säädösten nojalla. Automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvaan ammattiin EU- tai ETA-alueella kouluttautuneet olisivat jatkossakin nykyistä vastaavassa asemassa, sillä heidän koulutuksensa tunnustetaan automaattisesti toisessa jäsenvaltiossa.  

Muut kuin edellä luetellut automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvat terveydenhuollon ammatit kuuluvat ammattipätevyysdirektiivin yleisen tunnustamisjärjestelmän piiriin. Ammattihenkilölain 8 §:n mukaan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa psykologin, farmaseutin, terveydenhoitajan, fysioterapeutin, laboratoriohoitajan, röntgenhoitajan, suuhygienistin, toimintaterapeutin, optikon ja hammasteknikon ammatteja. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammattinimikkeet on lueteltu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994, jäljempänä ammattihenkilöasetus) 1 §:ssä. Nimikesuojattuja ammatteja ovat muiden ohella jalkaterapeutti, lähihoitaja ja kiropraktikko, jotka ovat kuuluneet Pohjoismaisen sopimuksen piiriin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa ammattihenkilölain 8 §:ssä mainittuja ammatteja tai oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Mikäli hakijan koulutus eroaa olennaisesti vastaavasta suomalaisesta koulutuksesta, hakijan on suoritettava ennen ammatinharjoittamisoikeuden tai nimikesuojauksen myöntämistä korvaavia toimenpiteitä, mikäli koulutuksessa on olennaisia eroja. Yleisen tunnustamisjärjestelmän piiriin kuuluvissa ammateissa sopimusmuutos tulisi muuttamaan laillistamis- ja nimikesuojausasioiden käsittelyä Valvirassa etenkin niissä tilanteissa, joissa jouduttaisiin määräämään korvaavia toimenpiteitä tai pyytämään oppilaitoksilta lausuntoja. Toisaalta tietyt pohjoismaiset tutkinnot on jo sopimusta laadittaessa katsottu yhteneviksi, joten olennaisia eroja tutkintojen välillä ei välttämättä ole.  

Ammattihenkilöasetuksesta on 1.1.2008 voimaantulleen asetuksen (1338/2007) myötä poistettu eräitä ammatteja sen vuoksi, että koulutusjärjestelmän muutosten vuoksi kyseisten koulutusten järjestäminen oli lopetettu. Osa lopetetuista koulutuksista sisältyy nykyisin lähihoitajan koulutukseen. Ennen asetusmuutosta nimikesuojattuja ammattinimikkeitä olivat muiden ohella apuhoitaja, perushoitaja, hammashoitaja ja mielenterveyshoitaja, jotka on mainittu Arjeplog-sopimuksen liitteessä. Ammattihenkilöasetuksen voimaantulosäännöksen mukaan kyseisten ammattinimikkeiden haltijat olivat edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja heillä on edelleen oikeus käyttää ammattinimikettään. Arjeplog-sopimuksen nojalla edellä mainitun koulutuksen suorittaneille on voitu myöntää kyseisiä ammattihenkilöasetuksesta poistettuja ammattinimikkeitä. Sopimuksen muutoksen myötä kyseisiä ammattinimikkeitä ei enää voitaisi myöntää. Nimikesuojatun ammattihenkilön tehtävissä voivat kuitenkin työskennellä ammattihenkilölain 2 §:n 2 momentin nojalla muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Vaikka henkilölle ei voitaisi myöntää oikeutta käyttää nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikettä, henkilö voisi lain mukaan työskennellä koulutustaan vastaavissa tehtävissä Suomessa.  

5  Lausuntopalaute

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi 27.6.2019 lausuntoja esitysluonnoksesta. Lausuntopyyntö osoitettiin keskeisille ministeriöille, kunnille ja kuntayhtymille, aluehallintovirastoille, Valviralle ja Ruokavirastolle sekä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia henkilöstöryhmiä edustaville tahoille. Lausunnot pyydettiin toimittamaan ministeriölle 28.8.2019 mennessä. Määräaikaan mennessä lausuntonsa antoivat maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, oikeusministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, HUS, Valvira, Tehy ry., SuPer, Lääkäriliitto, Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala, Hyvinvointiala HALI ry. ja Vantaan kaupunki. 

Lausunnon antajat pitivät ehdotusta pääosin kannatettavana. Maa- ja metsätalousministeriö totesi lausunnossaan, että eläinlääkärinammatin harjoittamisen osalta esitys liittyy maa- ja metsätalousministeriön toimialaan ja piti ehdotusta tarkoituksenmukaisena ja kannatettavana. Ahvenanmaan maakunnan hallitus kannatti lausunnossaan ehdotusta ja painotti ammattioikeusasioiden käsittelyprosessien sujuvuutta ja sitä, että käsittelyajat olisivat mahdollisimman lyhyitä. Tehy ry. totesi lausunnossaan, että sopimusmuutos tulisi lisäämään laillistamis- ja nimikesuojausasioiden käsittelyä Valvirassa niissä tilanteissa, joissa määrätään korvaavia toimenpiteitä tai pyydetään lausuntoja oppilaitoksilta. Toisaalta koulutusten on todettu olevan pitkälti samankaltaisia, joten koulutusten vastaavuusvertailut eivät todennäköisesti hidastaisi prosessia merkittävästi. SuPer totesi ymmärtävänsä päällekkäisyyden poistamisen mutta sen jäsenistön kohdalla muutos ja siirtyminen yleiseen tunnustamisjärjestelmään ei helpota tilannetta. Hus katsoi lausunnossaan, että muutos poistaa päällekkäistä sääntelyä. HUS toi esiin, että rekrytointiongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet ja että Valviran ja oppilaitosten yhteistyönä tulisi huolehtia siitä, että prosessit muista Pohjoismaista Suomeen tulevien ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseksi olisivat jatkossakin mahdollisimman sujuvia. Lääkäriliiton mielestä sopimus on helpottanut lääkärityövoiman liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Potilasturvallisuuden vuoksi tarvitaan edelleen sopimus, jolla turvataan sopimusvaltioiden, Färsaarten ja Grönlannin valvontatehtävien suorittamisen kannalta välttämättömien tietojen vaihtaminen.  

Oikeusministeriö ovat lausunnossaan kiinnittänyt huomiota muutossopimuksen soveltamisalan laajenemiseen Pohjoismaiden kansalaisista EU-_ja ETA-maiden kansalaisiin. Ulkoministeriö on lausunnossaan esittänyt eräitä teknisluonteisia tarkennuksia esitykseen. Ehdotukset on otettu huomioon jatkovalmistelussa. 

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1  Muutossopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

1 artikla 

Sopimusvaltiot vahvistavat 1 artiklassa sopimuksen nimen ja johdanto-osan muutettuna. Uusi sopimus on nimeltään sopimus eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien ammattipätevyyden tunnustamisesta sekä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon ammattihenkilöitä koskevien valvontatietojen vaihtamisesta Pohjoismaiden välillä. Artiklassa todetaan, että kaikki sopimusvaltiot ovat panneet täytäntöön ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY ja että direktiivin kuten sopimuksenkin tavoitteena on edistää terveydenhuollon henkilöstön vapaata liikkuvuutta. Artiklassa todetaan lisäksi, että direktiivin johdosta sopimus on menettänyt itsenäisen merkityksensä.  

Artiklassa vahvistetaan ammattipätevyysdirektiivin mukainen vastavuoroinen ammattipätevyyden tunnustaminen Grönlannissa koulutuksensa saaneiden sairaanhoitajien (sygeplejerske) ja hoiva-avustajien (sundhedsassistent) ja Färsaarilla koulutuksensa saaneiden sairaanhoitajien (sygeplejerske) ja lähihoitajien (social- og sundhedsassistent) osalta sekä sopimusvaltioissa koulutuksensa saaneiden sairaanhoitajien, hoiva-avustajien ja lähihoitajien ammattipätevyyden tunnustamisen Färsaarilla ja Grönlannissa.  

Artiklan mukaan sopimuksella on tarpeen turvata sopimusvaltioiden, Färsaarten ja Grönlannin valvontatehtävien suorittamisen kannalta välttämättömien, eräitä terveyden- ja sairaanhoidon ammattihenkilöitä koskevien valvontatietojen vaihto sopimusvaltioiden, Färsaarten ja Grönlannin välillä.  

Ammattihenkilölain 3 §:ssä on säännös toisen Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä Suomessa. Säännöksen mukaan toisen Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilönä on voimassa, mitä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyssä sopimuksessa (SopS 1-2/1994) määrätään. Jatkossa toisen Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä olisi voimassa mitä ammattihenkilölaissa on säädetty EU- ja ETA-valtion kansalaisen oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä Suomessa. Tältä osin ammattihenkilölain 3 §:ää ehdotetaan muutettavaksi minkä lisäksi pykälä sisältäisi informatiivisen viittauksen sopimukseen. 

Eläinlääkärit poistuvat sopimuksen soveltamisalan piiristä. Eläinlääkäreitä koskeva maininta poistuu sopimuksen otsikosta ja myöhemmistäkin artikloista. Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:ssä on viittaus pohjoismaiseen sopimukseen, joten kyseistä säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kyseinen viittaus poistetaan.  

2 artikla 

Muutossopimuksen 2 artiklalla muutetaan sopimuksen 1 artiklan soveltamisalaa koskevaa määräystä. Pohjoismaista sopimusta on sovellettu ammatinharjoittajiin, jotka ovat sopimusvaltioiden kansalaisia ja jotka kuuluvat sopimuksen liitteessä mainittuihin ammattiryhmiin. Muutossopimuksen 2 artiklan mukaan sopimuksen mukainen vastavuoroinen tunnustaminen koskee jatkossa ainoastaan ammatinharjoittajia, jotka ovat jonkun sopimusvaltion tai muun EU- tai ETA-maan kansalaisia ja jotka ovat saaneet yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hoiva-avustajan tai lähihoitajan koulutuksen jossakin sopimusvaltiossa, Färsaarilla tai Grönlannissa. Muutossopimuksen 2 artiklassa on viittaus terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietojenvaihtoa koskeviin 18-18 c artikloihin, joita sovelletaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeviin valvontatietoihin, jotka ovat saaneet laillistuksen tai sitä vastaavan pätevyystodistuksen jossakin sopimusvaltiossa, Färsaarilla tai Grönlannissa. 

3 artikla 

Muutossopimuksen 3 artiklassa vahvistetaan ammattipätevyyden tunnustamista toisessa sopimusvaltiossa sekä Färsaarilla ja Grönlannissa koskevat yleissäännöt. Artiklassa todetaan, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla ammatinharjoittajilla (yleissairaanhoidosta vastaava sairaanhoitaja, hoiva-avustaja tai lähihoitaja) on oikeus ammattipätevyytensä tunnustamiseen kaikissa muissa sopimusvaltioissa sekä Färsaarilla ja Grönlannissa EU:n direktiivin säännösten mukaisesti. 

4 artikla 

Artiklalla poistetaan sopimuksen 3-6 ja 8-16 artiklat. Poistettavat artiklat sisältävät tarkempia määräyksiä koulutusvaatimuksista, joita sopimusmaat edellyttävät eri terveydenhuollon ammateissa, jotta ammatinharjoittamisoikeus voidaan myöntää. Poistettavat artiklat ovat tarpeettomia, koska ammattipätevyysdirektiivin tunnustamisjärjestelmät tulevat sovellettaviksi.  

5 artikla 

Artiklassa muutetaan 17 artiklaa. Muutosartiklan asiasisältö on entisellään ja siihen on lisätty Färsaaria ja Grönlantia koskevat maininnat. Artiklan mukaan sen, joka hakee ammattipätevyyden tunnustamista vedoten tähän sopimukseen, tulee osoittaa sopimusvaltioille, Färsaarille ja Grönlannille, että hän täyttää sopimuksen ehdot. Tunnustus myönnetään hakijalle, joka täyttää sopimusehdot ja direktiivissä säädetyt edellytykset. Uuden artiklan mukaan laillistusta ei myönnetä tunnustuksen perusteella, jos ilmenee seikkoja, jotka voivat johtaa laillistuksen peruuttamiseen. Uuden artiklan mukaan sopimusvaltiot, Färsaaret ja Grönlanti sitoutuvat antamaan toisilleen tiedot, jotka ovat välttämättömiä sopimuksen mukaista ammattipätevyyden tunnustamista varten.  

6 artikla 

Artiklassa muutetaan sopimuksen 18 artiklaa, jossa on kyse hyväksymisen peruuttamisesta. Muutosartiklassa sopimusvaltiot, Färsaaret ja Grönlanti sitoutuvat ilmoittamaan toisilleen kaikista valvontapäätöksistä, jotka rajoittavat laillistuksen tai muun pätevyystodistuksen saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamista, kieltävät sen tai poistavat tai peruuttavat ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuden. Sopimusvaltioiden tulee ilmoittaa toisilleen valvontapäätöksen raukeamisesta tai lakkaamisesta. Muutosartikla noudattaa ammattipätevyysdirektiivin velvoitetta ilmoittaa toisille jäsenmaille terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoimintaan kohdistuvista kielloista ja rajoituksista. Artiklan mukaan direktiivin velvoite saatetaan koskemaan myös Färsaaria ja Grönlantia, jotka muuten ovat ammattipätevyysdirektiivin soveltamisen ulkopuolella. Sähköinen hälytysjärjestelmä sisältyy 20 päivänä marraskuuta 2013 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2013/55/EU, jolla ammattipätevyysdirektiiviä on muutettu. Ammattipätevyysdirektiivin 56 a artiklan mukaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on sähköisessä hälytysjärjestelmässä (IMI) tehtävin hälytyksin ilmoitettava kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tutkintojen tunnustamisjärjestelmään kuuluvasta terveydenhuollon ammattihenkilöstä, jolle on kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä asetettu ammattitoimintaa koskeva pysyvä tai väliaikainen kielto tai rajoitus. Toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä tiedot IMI-järjestelmän kautta tehtävällä hälytyksellä. Ammattipätevyysdirektiivi velvoittaa ilmoittamaan viipymättä kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kiellon tai rajoituksen voimassaoloajan päättymisestä. Suomessa edellä mainittu ammattipätevyysdirektiivin muutos on saatettu voimaan ammattihenkilölain muutoksella (1659/2015). 

Sopimusvaltiot, Färsaaret ja Grönlanti sitoutuvat ilmoittamaan toisilleen myös muista kuin edellä mainituista valvontapäätöksistä siltä osin kuin niillä on merkitystä potilasturvallisuuden kannalta ja ne ovat välttämättömiä sopimusvaltioiden, Färsaarten ja Grönlannin valvontatehtävien suorittamiseksi, jos se on mahdollista kansallisen lainsäädännön nojalla. Terveydenhuollon ammattihenkilölakiin on sisällytetty 1.1.2016 lukien säännös, 40 d §, jonka mukaan Valviralla on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa EU- tai ETA-valtioiden toimivaltaisille viranomaisille näiden tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot ja selvitykset. Muutossopimuksen artikla 6 oikeuttaa Suomen toimivaltaisen viranomaisen saamaan myös muilta sopimusmailta, Färsaarilta ja Grönlannilta artiklassa tarkoitetut, potilasturvallisuuden kannalta tärkeät tiedot kunkin sopimusvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan.  

Kansallisen lainsäädännön salliessa sopimusvaltiot, Färsaaret ja Grönlanti voivat ilmoittaa toisilleen, mikäli ne saavat tietoonsa valvontapäätöstä edeltävän tutkinnan kohteena olevan terveydenhuollon ammattihenkilön matkustamisesta tai aikeista matkustaa toiseen sopimusvaltioon toimiakseen siellä terveydenhuollon ammattihenkilönä. Suomessa artiklan soveltaminen liittyy edellä mainittuun ammattihenkilölain 40 d §:n soveltamiseen ja toimivaltaisen viranomaisen tapauskohtaiseen harkintaan. 

Muutossopimuksella lisätään uudet artiklat 18 a, 18 b ja 18 c. Nämä artiklat sisältävät määräyksiä sopimusvaltioiden, Färsaarten ja Grönlannin velvoitteista ilmoittaa toisilleen valvontapäätöksistä, niiden perusteluista ja noudatettavista määräajoista. 

Valvontatietojen vaihtamiseen liittyen muutossopimuksen 1 artiklassa on todettu, että valvontatietojen vaihdon ei tule vaikuttaa sopimusvaltioiden velvoitteisiin, jotka liittyvät ammattipätevyysdirektiiviin ja säännölliseen tietojen vaihtoon IMI-järjestelmän kautta tai EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679. Valvontatietojen vaihdosta ei seuraa lisärajoituksia ammatinharjoittajille niiden lisäksi, jotka ovat jo voimassa ammattipätevyysdirektiivin ja sopimusvaltioiden, Färsaarten ja Grönlannin kansallisten lainsäädäntöjen nojalla. 

7 artikla 

Artiklalla poistetaan sopimuksen artiklat 19 ja 20. Kyseiset artiklat sisältävät ETA-sopimukseen liittyviä yleisiä periaatteita muun muassa työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta, tasapuolisesta kohtelusta ja valtioiden velvollisuudesta seurata kehitystä sopimuksessa tarkoitettujen ammattiryhmien asemasta työmarkkinoilla.  

8 artikla 

Artiklalla muutetaan sopimuksen 21 artiklaa, joka koskee sopimusvaltioiden yhteistoimintavelvoitetta. Muutosartiklan sisältö on muuten ennallaan, mutta siinä sopimusvaltioiden lisäksi Färsaaret ja Grönlanti sitoutuvat yhteistoiminnassa seuraamaan sopimuksen soveltamista sekä tekemään sopimukseen ne muutokset ja lisäykset, joihin kehitys saattaa antaa aihetta. 

9 artikla 

Artiklalla poistetaan tarpeettomina sopimuksen 23 ja 24 artiklat, jotka käsittelevät mahdollisten uusien ammattiryhmien tuloa sopimuksen piiriin ja aikaisempien sopimusten ja lisäpöytäkirjojen kumoamista. 

10 artikla 

Artiklalla muutetaan sopimuksen 25 artiklaa, joka koskee sopimuksen irtisanomista. Irtisanomisehto säilyy pääosin ennallaan mutta artiklasta poistetaan tarpeettomana sopimusmääräys, jonka mukaan sopimusvaltio voisi ilmoittaa, ettei se halua soveltaa sopimusta johonkin ammattiryhmään. 

11 artikla 

Artiklalla poistetaan sopimuksen liitteet 1 ja 2, joissa on lueteltu sopimuksen piiriin kuuluvien ammattiryhmien nimikkeet.  

12 artikla 

Artiklassa määrätään sopimuksen voimaantulosta.  

13 artikla 

Artikla koskee sopimuksen alkuperäiskappaleen tallettamista.  

2  Lakiehdotusten perustelut

2.1  Laki eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista Pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdystä sopimuksesta

1 §. Lain 1 § sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatettaisiin voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. 

2 §. Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. 

3 §. Lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Lain on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan. 

2.2  Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Pykälässä todetaan, että Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilönä on voimassa, mitä laissa on säädetty EU- ja ETA-kansalaisen oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä. Pykälässä on informatiivinen viittaus Pohjoismaiden välillä tehtyyn sopimukseen.  

2.3  Laki eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Pykälää, joka koskee EU-lainsäädäntöön sekä pohjoismaiseen sopimukseen perustuvaa eläinlääkäriksi laillistamista, muutettaisiin kumoamalla siitä pohjoismaiseen sopimukseen viittaavat säännökset. 

Pykälästä kumottaisiin 2 momentin säännökset, jotka merkitsevät pohjoismaisesta sopimuksesta johtuvaa laajennusta pykälän 1 momentissa säädettyyn ammattipätevyyden tunnustamiseen. Pykälän 1 momentti soveltuu Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvan valtion kansalaisen muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa hankkimaan ammattipätevyyteen, kun taas pykälän 2 momentti ulottaa automaattisen tunnustamisen koskemaan myös sellaisia kolmannessa maassa eläinlääkärikoulutuksen suorittaneita Pohjoismaan kansalaisia, joille toinen Pohjoismaa on myöntänyt ammatinharjoittamisoikeuden. 

Momentin kumoamisen myötä mainitut Pohjoismaiden kansalaiset olisivat samassa asemassa kuin muiden EU- ja ETA-maiden kansalaiset. Heihin sovellettaisiin joko pykälän 4 momentin mukaista yleistä tunnustamisjärjestelmää tai lain 5 §:ää. Yleinen tunnustamisjärjestelmä soveltuisi, jos henkilö täyttäisi direktiivin vaatimuksen vähintään kolme vuotta kestäneestä ammatin harjoittamisesta ammattipätevyyden aiemmin tunnustaneessa EU- tai ETA-valtiossa. 

Asetuksenantovaltuuksia koskevasta pykälän 3 momentista kumottaisiin pohjoismaiseen sopimukseen viittaavat säännökset. Samalla EU-lainsäädäntöön perustuvaa eläinlääkäriksi laillistamista koskevat pykälän 1 ja 3 momentissa olevat asetuksenantovaltuudet koottaisiin yhteen ehdotetun pykälän 2 momentiksi.  

Pykälän 4 ja 5 momentit säilyisivät sisällöllisesti ennallaan, mutta siirtyisivät 3 ja 4 momenteiksi. Pykälään tehtäisiin myös teknisluonteiset muutokset, jotka johtuvat Elintarviketurvallisuusviraston tehtävien siirtymisestä 1.1.2019 perustetulle Ruokavirastolle. Lisäksi maininnat Euroopan yhteisöstä muutettaisiin Euroopan unionia koskeviksi maininnoiksi. 

Lakiin ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan laki ei vaikuttaisi ennen sen voimaantuloa pohjoismaisen sopimuksen perusteella myönnettyyn oikeuteen toimia laillistettuna eläinlääkärinä. 

3  Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun kaikki sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet Ruotsin ulkoministeriölle hyväksyneensä sopimuksen. Sopimusvaltiot hyväksyvät sopimuksen kukin omien menettelyjensä mukaan. Laki sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ehdotetaan tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen voimaantulon kanssa. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain muutokset ehdotetaan myös tulemaan voimaan samanaikaisesti sopimuksen voimaantulon kanssa. 

4  Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus

Sopimus ei sisällä Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, jonka johdosta Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus sopimuksen voimaansaattamissäädökselle ei ole tarpeen. 

5  Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

5.1  Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisten velvoitteiden määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp.). 

Muutossopimuksen valmistelussa on pyritty varmistamaan, että se on sopusoinnussa EU-lainsäädännön kanssa. Muutossopimus laajentaa sopimuksen soveltamisalaa sopimusvaltioiden kansalaisista EU- ja ETA-maiden kansalaisiin. Muutossopimuksessa vahvistetaan, että Pohjoismaiden välillä sovelletaan EU:n ammattipätevyysdirektiivin mukaista ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmää. Sopimuksesta poistetaan aikaisempi, ammattipätevyysdirektiivin kanssa päällekkäinen pohjoismainen tunnustamiskäytäntö. Samalla ulotetaan ammattipätevyysdirektiivin mukainen tunnustamisjärjestelmä eräisiin Tanskan itsehallintoalueilla Grönlannissa ja Färsaarilla tutkintonsa suorittaneisiin henkilöihin, jotta he olisivat yhdenvertaisessa asemassa tutkintonsa tunnustamisen suhteen. Näin varmistetaan EU-lainsäädännön kanssa yhdenmukainen sääntely Pohjoismaissa. Muutossopimuksessa säilytetään määräykset ammattihenkilöitä koskevien valvontatietojen vaihtamisesta ja täsmennetään menettelyä tietojenvaihdon osalta. Nämä määräykset eivät vaikuta Pohjoismaiden EU-lainsäädännön mukaisiin ammattipätevyyksien tunnustamista, tietojen vaihtoa ja tietosuojaa koskeviin velvoitteisiin eikä EU-lainsäädännön soveltamiseen. 

Eduskunta on vuonna 1993 hyväksynyt pohjoismaisen sopimuksen. Sopimusta on muutettu vuonna 1998, jolloin uusia ammatteja otettiin sopimuksen piiriin. Nämä lähinnä teknisluontoiset muutokset saatettiin voimaan asetustasoisina vuonna 2001. Ammatinharjoittamisoikeuksiin liittyvä pohjoismainen sopimus koskee yksilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, ja sillä on kytkentä perustuslain 18 §:ssä turvattuun oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Sopimuksen kattamasta asiasta (artiklat 1-4) on voimassa laintasoista sääntelyä, sillä ammattihenkilölaissa säädetään oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetussa laissa säädetään oikeudesta toimia eläinlääkärin ammatissa. Kummassakin laissa on säännöksiä valvontatietojen luovuttamisesta muiden valtioiden toimivaltaisille viranomaisille (artikla 6).  

Koska sopimus näin ollen sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, on eduskunnan hyväksyminen tältä osin tarpeellinen.  

5.2  Käsittelyjärjestys

Muutossopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Muutossopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamiseksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että  

eduskunta hyväksyisi eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen  

Ponsiosa 

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 

Lakiehdotukset

1. Laki eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista Pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdystä sopimuksesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta Tukholmassa 11 joulukuuta 2018 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 
2 § 
Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
3 § 
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 3 §, sellaisena kuin se on laissa 1200/2007, seuraavasti: 
3 §  Toisen Pohjoismaan kansalaisen oikeus toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä Suomessa 
Pohjoismaan kansalaisen oikeuteen toimia Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilönä sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään EU- tai ETA-valtion kansalaisen oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä Suomessa. Terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien ammattipätevyyden tunnustamisesta ja heitä koskevien valvontatietojen vaihtamisesta määrätään eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien ammattipätevyyden tunnustamisesta sekä eräitä terveyden- ja sairaanhoidon ammattihenkilöitä koskevien valvontatietojen vaihtamisesta Pohjoismaiden välillä tehdyssä sopimuksessa.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.  
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 4 §, sellaisena kuin se on laeissa 301/2006, 1094/2007 ja1499/2015, seuraavasti: 
4 § Kansainvälisiin velvoitteisiin perustuva eläinlääkäriksi laillistaminen 
Ruokavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselle, joka on jossakin muussa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa hankkinut Euroopan unionin lainsäädännössä tai Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetun eläinlääkärin pätevyyden ja lisäksi antanut 3 §:ssä tarkoitetun eläinlääkärinvakuutuksen.  
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetyt tarkemmat säännökset eläinlääkäriksi laillistamisesta Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetusta eläinlääkärin pätevyydestä. 
Ruokavirasto päättää ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) soveltamisalaan kuuluvissa, muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, ulkomailla hankitun eläinlääkärin pätevyyden tuottamasta oikeudesta toimia eläinlääkärinä siten kuin mainitussa laissa säädetään. Eläinlääkäriksi laillistamisen edellytyksenä on lisäksi tämän lain 3 §:ssä tarkoitetun eläinlääkärinvakuutuksen antaminen.  
Tätä lakia sovelletaan myös eläinlääkäriksi laillistamiseen ja eläinlääkäripalvelujen tarjoamiseen, joka perustuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden toisen osapuolen kanssa tekemään sopimukseen tai muiden kuin Euroopan unioniin kuuluvien valtioiden kansalaisten asemaa koskevaan unionin lainsäädäntöön.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
Tämä laki ei vaikuta ennen sen voimaantuloa myönnettyyn oikeuteen toimia laillistettuna eläinlääkärinä. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2019  
Pääministeri Antti Rinne 
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru