Perustelut
Yleistä.
Hallintovaliokunta on käsitellyt valmiuslakia
koskevaa hallituksen esitystä valiokunnan toimialaan kuuluvilta
osin.
Hallintovaliokunta pitää valmiuslain uudistamista
kokonaisuudessaan erittäin tarpeellisena ja katsoo, että käsittelyssä oleva
lakiehdotus antaa hyvät edellytykset varmistaa väestön
turvallisuus ja elinmahdollisuudet sekä yhteiskunnan toimivuus
poikkeusoloissa. Myös poikkeusoloja koskevan määritelmän
täsmentäminen ehdotetulla tavalla on selkeä parannus
verrattuna nyt voimassa olevan valmiuslain (1080/1991)
määritelmään. Valmiuslain soveltamisalan
laajentaminen kattamaan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin
(pandemia) on perusteltua.
Ehdotetun valmiuslain 4 §:ssä säädetään poikkeusolojen
toimivaltuuksien käyttöperiaatteet. Välttämättömyysedellytyksen
mukaan poikkeusolojen toimivaltuuksia voidaan käyttää vain,
jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten normaaliolojen toimivaltuuksin.
Suhteellisuusperiaatteen mukaan toimivaltuuksia voidaan käyttää vain
sellaisin tavoin, jotka ovat oikeassa suhteessa toimivaltuuden käyttämisellä tavoiteltavaan
päämäärään
nähden. Valiokunta painottaa näiden periaatteiden
läpileikkaavaa luonnetta sekä niiden asettamia
rajauksia ehdotetun valmiuslain soveltamiselle.
Varautumisvelvollisuus.
Ehdotetun valmiuslain 11 §:ssä asetetaan
julkisen hallinnon tehtäviä hoitaville varautumisvelvollisuus,
jonka mukaan jo normaalioloissa on varauduttava poikkeusoloissa
toimimiseen. Säännös vastaa nykyisen
valmiuslain 40 §:n 1 momenttia. Valiokunta painottaa
varautumisvelvollisuuden merkitystä. Poikkeusoloissa toiminta
on usein luonteeltaan koko ajan muuttuvaa ja vaikeasti ennakoitavaa. Kuntien,
kuntayhtymien sekä muiden kuntien yhteenliittymien on varmistettava
asianmukainen varautumistoiminta laatimalla varautumissuunnitelmia,
testaamalla poikkeusolojen toimintaa sekä kouluttamalla
henkilöstöä. Varautumiseen kuuluu myös
keskeisesti poikkeusolojen toimintaa koskevien ohjeiden laadinta.
Meneillään olevien kunta- ja palvelurakenne- sekä aluehallintouudistusten
aiheuttamat muutokset on otettava huomioon valmiussuunnittelussa.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että varautumisvelvollisuuden
tulisi kattaa myös sellaisten yksityisten palvelujen tuottajien
toiminnan, joilta kunta hankkii järjestämisvastuulleen
kuuluvia, väestön terveyden ja toimintakyvyn kannalta
keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Valiokunta yhtyy
kuitenkin tältä osin ehdotetun valmiuslain perusteluissa
esitettyyn tulkintaan, jonka mukaan kunkin tahon on itse varmistettava
tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen
esimerkiksi ottamalla ostopalvelusopimuksiin ehdot palvelujen turvaamisesta
poikkeusoloissa.
Kunnan päätöksenteon turvaaminen
poikkeusoloissa.
Ehdotettuun valmiuslakiin esitetään sisällytettäväksi
pääosin nykyisen valmiuslain toimivaltuussäännöksiä asialliselta
sisällöltään vastaavat säännökset.
Voimassa olevan valmiuslain 28 ja 29 §:ssä säädetään
kunnanhallintoa koskevista erityisistä toimivaltuuksista,
joiden perusteella on mahdollista poiketa kuntalain päätöksentekomenettelyä koskevista
säännöksistä. Nyt käsittelyssä olevaan
valmiuslain hallituksen esitykseen ei ole kuitenkaan sisällytetty vastaavia
säännöksiä. Syynä tähän
on ehdotetun valmiuslain perusteluiden mukaan ennen muuta kunnallisen
itsehallinnon turvaaminen myös poikkeusoloissa ja kunnan
mahdollisuus itse järjestää asiansa kuntalain
(365/1995) puitteissa. Lisäksi
kunnallishallinnosta ei ole haluttu säätää liian
yksityiskohtaisesti ehdotetussa valmiuslaissa. Asiantuntijakuulemisessa
on kuitenkin esitetty, että myös ehdotettuun valmiuslakiin
otetaan nykyisen valmiuslain kaltaiset säännökset
kunnanhallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa.
Ehdotetun valmiuslain keskeinen periaate on se, että poikkeusoloissa
viranomaiset toimivat mahdollisimman pitkälle normaaliorganisaatioillaan.
Valiokunta pitää tätä painavana
periaatteena, joka ohjaa kunnan päätöksenteon
järjestämistä myös poikkeusoloissa.
Valiokunta korostaa kunnallisen itsehallinnon, kunnallisen päätöksenteon
itsenäisyyden ja demokratian toimivuuden takaamista myös
poikkeusoloissa. Ehdotetussa valmiuslaissa korostetaan edellä lausunnossa
kuvatulla tavalla myös viranomaisten varautumisvelvollisuutta.
Ennakkosuunnittelulla on myös pyrittävä takaamaan
kunnallinen päätöksenteko poikkeusoloissa.
Valtuusto on kunnan päätösvaltaa
käyttävä elin, jonka vahva asema ja kokonaisvastuu
perustuu kuntalain säännöksiin. Valtuuston
koollekutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta
on säädetty lain tasolla (kuntalaki 54 ja 58 §).
Valiokunnan näkemyksen mukaan valtuuston asema kunnan päätösvaltaa
käyttävänä elimenä on
turvattava myös poikkeusoloissa. Poikkeusoloissa voi olla
kuitenkin mahdotonta täyttää kuntalaissa säädettyjä vaatimuksia
koollekutsumistavasta (kutsu vähintään neljä päivää ennen
kokousta) ja päätösvaltaisuudesta (2/3
valtuutetuista). Laintasoisesta sääntelystä ei
voida poiketa myöskään kunnan varautumissuunnittelussa.
Tämän vuoksi valiokunta esittää ehdotettuun
valmiuslakiin lisättäväksi säännöksen,
jonka mukaan kuntalain asettamista vaatimuksista valtuuston koollekutsumisesta
ja päätösvaltaisuudesta voidaan joustaa
poikkeusoloissa. Valiokunta esittää, että poikkeusoloissa
valtuusto voidaan kutsua koolle välittömästi
ja valtuusto on päätösvaltainen, kun
enemmän kuin puolet valtuutetuista on läsnä.
Kuntalain 58 §:n perusteluiden mukaan päätösvaltaisuutta
todettaessa huomioon otetaan läsnäolevat jäsenet
ja varajäsenet. Valiokunnan käsityksen mukaan
tällä muutosesityksellä voidaan taata
perustuslain 121 §:n vaatimus kunnan itsehallinosta myös
poikkeusoloissa.
Vaikka valmiuslakiin otettaisiinkin edellä valiokunnan
esittämät poikkeukset kuntalain vaatimuksista
valtuuston koollekutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta,
voi olosuhteista johtua, että valtuustoa ei edelleenkään
saada koolle päätösvaltaisena. Poikkeusoloissa
on kuitenkin kaikissa tilanteissa voitava varmistaa se, että kunnassa
on koko ajan toimivaltainen päätöksentekoelin.
Poikkeusoloissa tarvittaviin toimenpiteisiin on voitava ryhtyä viivytyksettä,
mikä edellyttää, että päätöksenteon
on oltava joustavaa ja nopeaa. Valiokunnan mielestä kunnallisen
päätöksenteon takaporttina poikkeusoloissa
voi parhaiten toimia kunnanhallitus. Kunnanhallituksen tehtävänä normaalioloissa
on mm. vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston
päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta
ja laillisuuden valvonnasta. Valiokunta esittää,
että poikkeusolojen aikana niissä tilanteissa,
kun valtuustoa ei saada päätösvaltaisena koolle,
kunnanhallituksella on oikeus päättää asioista,
jotka koskevat kunnan hallinnon järjestämistä,
johto- ja hallintosääntöä, toimivallan siirtämistä,
talousarviota ja veroja, sekä muista asioista, jotka laissa
säädetään valtuuston tehtäväksi,
mutta joissa päätöstä ei voida
painavista syistä ja asian luonteen vuoksi lykätä.
Valtuuston asema korostuu myös tässä yhteydessä siten, että aina
ensisijaisesti pyritään saamaan koolle valtuusto
päätösvaltaisena. Lisäksi valiokunta esittää,
että kunnanhallituksen tekemä päätös
on mahdollisimman nopeasti saatettava valtuuston päätettäväksi.
Kunnanhallituksen päätös olisi kuitenkin
voimassa, kunnes valtuusto on päättänyt
asiasta.
Ehdotetut säännökset voitaisiin lisätä lakiehdotuksen
15 lukuun, jossa säädetään hallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa,
esimerkiksi seuraavasti:
Valmiuslaissa säädetyissä poikkeusoloissa
valtuusto voidaan kutsua koolle välittömästi.
Valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän
kuin puolet valtuutetuista on läsnä.
Jos valtuustoa ei saada koolle päätösvaltaisena
ja painavat syyt edellyttävät välitöntä päätöksentekoa,
kunnanhallituksella on oikeus päättää niistä asioista,
jotka koskevat kunnan hallinnon järjestämistä, johto-
ja hallintosääntöä, toimivallan siirtämistä,
talousarviota ja veroja, sekä muista aioista, jotka laissa
säädetään valtuuston tehtäviksi.
Kunnanhallituksen on mahdollisimman pian saatettava
2 momentissa tarkoitetut päätökset valtuuston
päätettäviksi. Kunnanhallituksen päätös
on voimassa, kunnes valtuusto on päättänyt
asiasta.
Lopuksi.
Valiokunta painottaa, että ehdotetun valmiuslain täytäntöönpanossa
on täysimääräisesti noudatettava
kuntalain 8 §:n 3 momentissa säädettyä valtion
ja kuntien neuvottelumenettelyä, jossa käsitellään
kuntia koskevaa lainsäädäntöä,
periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia
kunnallishallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja
kunnallistalouden yhteensovittamista.
Ehdotetun valmiuslain 92 §:n 2 momentissa on lueteltu
ne toimialat, joissa palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa pykälän
1 momentissa tarkoitetulla tavalla väestön terveydenhuollon, toimeentulon
tai turvallisuuden vuoksi lakiesityksen 3 §:n 4 kohdassa
tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Valiokunta katsoo, että toimialoihin
tulisi lisätä poliisitoimi.
Valiokunnan näkemyksen mukaan työmääräysten
antamista koskevia rajoituksia sisältävään
97 §:n 1 momentin 4 kohtaan tulee lisätä myös
henkilöt, jotka on etukäteen varattu täydennyspoliisitehtäviin.
Ehdotetun valmiuslain 100 §:ään (työvelvollisuussuhteen
ehdot) ei sisälly viittausta virkaehtosopimuksiin, vaikka
lienee selvää, että työvelvollinen
voi palvella myös valtiolla ja virkaehtosopimusjärjestelmän
piiriin kuuluvassa tehtävässä. Siksi
pykälän 1 momenttiin on lisättävä työvelvollisuussuhteessa
sovellettavien ehtojen määräytyminen
myös työnantajaa sitovan virkaehtosopimuksen mukaisesti.
Pykälän 2 momenttiin pitää lisätä se,
että työvelvollisuussuhteessa ja sen perusteella
suoritettavassa työssä on soveltuvin osin noudatettava
myös mitä työ- tai virkasuhteesta ja
sen perusteella suoritettavasta työstä on sovittu.
Ehdotetun valmiuslain 124 §:ssä on lueteltu ne
viranomaiset, joiden tiedotukset julkaisija tai ohjelmatoiminnan
harjoittaja on velvollinen julkaisemaan. Kohtaan on lisättävä myös
poliisi.
Lopuksi valiokunta toteaa, että meneillään olevat
kunta-, palvelurakenne- ja aluehallintouudistukset sekä poliisin
hallintorakenteen kehittäminen voivat aiheuttaa ajantasaistamistarpeen
lain kirjoitusasuun.