Poliisille esitetään kaksiportaista hallintomallia, jossa sisäasiainministeriö vastaa poliisitoimen poliittisesta ja strategisesta ohjauksesta. Operatiivista poliisitoimintaa mallissa johtaa nykyisin sisäasiainministeriön poliisiosastoon sijoitetusta poliisin ylijohdosta ja lääninhallituksiin sijoitetuista poliisin lääninjohdoista koostuva poliisihallitus. Poliisihallituksen tehtävänä olisi poliisin hallintolain 4 §:n mukaisesti:1) suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja koko maassa; 2) vastata poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta maan eri osissa; 3) päättää paikallispoliisin ja muiden poliisiyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta; 4) huolehtia muista sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä. Mallissa poliisihallitus ohjaa poliisilaitoksia (24 kpl) sekä keskusrikospoliisia, liikkuvaa poliisia, suojelupoliisia, poliisiammattikorkeakoulua ja poliisin tekniikkakeskusta. Ministeriön poliisiosasto vastaa esityksen mukaan perustuslain 68 §:n 1 momentin ja valtioneuvoston ohjesäännön 11 §:n mukaisesti poliisia koskevista ministeriötehtävistä (ns. normatiivis-strateginen poliittinen taso), kuten poliisin säädösvalmistelusta, EU-politiikasta, hallituksen ohjelmien valmistelusta, aluejakoon liittyvistä päätöksistä sekä laillisuusvalvonnan yleisestä ministeriötason ohjauksesta.

Poliisihallitukselle esitetään perustettavaksi alueelliset osatoiminnot Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Oulun läänien lääninhallitusten yhteyteen sijaintipaikkoina Turku, Mikkeli ja Oulu. Etelä-Suomen aluetoiminnot sijoittuisivat poliisihallituksen päätoimipaikan yhteyteen Helsinkiin. Poliisihallituksen alueelliset osatoiminnot osallistuvat osana poliisihallitusta poliisin hallintolain 4 §:ssä mainittujen kehittämis- ja ohjaustehtävien hoitamiseen, poliisihallituksen ja poliisilaitosten välisten tulossopimusneuvottelujen valmisteluun. Lisäksi ne vastaavat erikseen nimettyjen poliisilaitosten toiminnan taloudellisuudesta (nk. controller-toiminta), laillisuudesta, laadukkuudesta, tehokkuudesta ja yhteismitallisuudesta, eri poliisiyksiköiden työn yhteensovittamisesta sekä varmistavat alueellisen viranomaisyhteistyön sujuvuuden. Poliisihallituksen alueellistettuja toimipisteitä olisivat myös Riihimäellä sijaitseva arpajais- ja asehallintoyksikkö ja Mikkelissä sijaitseva turva-alan valvontayksikkö.

Poliisin valtakunnallisten yksiköiden tulee työryhmän käsityksen mukaan edelleenkin olla poliisin ylijohdon alaisia valtakunnallisia virastoja. Niiden perustehtävät tulee säilyttää pääosin ennallaan. Valtakunnallisilla yksiköíllä tulee edelleenkin olla valtakunnallisesti kattavat organisaatiot. Niiden toimipaikkaverkostoa tulee kehittää poliisitoiminnalliset sekä sidosryhmäyhteistyön tarpeet huomioiden. Paikallispoliisin tulee poliisilaitosuudistuksen jälkeen vastata nykyistä laajemmin tavanomaisten ja vaikeiden rikosten paljastamisesta ja tutkinnasta omalla alueellaan. Keskusrikospoliisin roolin tulee puolestaan painottua yhä enemmän kansainvälisen ja kansallisesti vakavimman, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan sekä sellaisiin rikostorjuntaan liittyviin toimintoihin, joiden esiintymistiheys, osaamisen varmistaminen ja kustannussyyt puoltavat niiden keskittämistä valtakunnallisesti. Suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin tulee tehdä nykyistä laajempaa yhteistyötä valtion turvallisuuteen liittyvien rikosten esitutkinnassa.

Liikkuvalla poliisilla tulee liikennevalvonnan osalta ensisijaisina vastuualueina olla päätiet ja muu taajamien ulkopuolinen tiestö, mutta sen tulee avustaa paikallispoliisia liikenteen valvonnassa myös taajama-alueilla. Liikkuvan poliisin tulee hoitaa hälytystehtäviä paikallispoliisin tukena lähimmän partion periaatteen mukaisesti ja muutoinkin osallistua erikseen sovitulla tavalla resursseja vaativien erilaisten teemaluonteisten iskujen toteuttamiseen. Erityisesti harva-alueilla liikkuvan poliisin on tehtävä yhteistyötä paikallispoliisin kanssa hälytysvalmiuden turvaamiseksi.