Ehdotus

Ehdotetussa direktiivissä säänneltäisiin menettelyistä, jotka koskevat kolmansista maista tulevien erityisosaajien ja heidän perheenjäsentensä maahantuloa, maassa oleskelua ja oikeutta työskennellä yhdessä tai useammassa jäsenmaassa. Direktiivissä tarkoitettuja erityisosaajia olisivat kolmansien maiden kansalaiset, jotka pyrkivät vähintään vuoden kestävään työhön, jossa edellytetään erityisosaamista, ja joilla on vähintään kolmivuotinen korkeakoulutus tai vähintään kolmivuotinen ammattipätevyys tai -kokemus. Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa ja tehostaa erityisosaajien maahanmuuttoa.

Ehdotus liittyy komission vuonna 2005 antamaan tiedonantoon laillista maahanmuuttoa koskevasta toimintasuunnitelmasta (KOM (2005) 669). Toimintasuunnitelman ytimen muodostavat viisi direktiiviä, joista yksi on ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia koskeva puitedirektiivi (KOM (2007) 638) ja muut neljä eri alojen sektoridirektiivejä. Nyt käsiteltävänä oleva erityisosaajia koskeva direktiivi on niistä yksi. Muut sektoridirektiivit koskevat yritysten sisällä siirtyviä työntekijöitä, kausityöntekijöitä ja työharjoittelijoita.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu eräin varauksin myönteisesti komission ehdottamaan direktiiviin.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä edistää Haagin Eurooppa-neuvoston johtopäätösten täytäntöönpanoa sekä edistää Lissabonin strategian toteutumista. Tarkoituksenmukaiset ja onnistuneet yhteisön säädökset taloudellisen maahanmuuton alueella edistävät yhteisön maahanmuuttopolitiikan johdonmukaisuutta ja EU:n kilpailukykyä sekä lisäävät taloudellista toimeliaisuutta jäsenmaissa.

Valtioneuvosto kuitenkin korostaa, että elinkeinoelämän kansainvälistymisestä huolimatta eri jäsenmaissa työmarkkinat valtaosin kansallisina ja paikallisina poikkeavat toisistaan varsin paljon. Työmarkkinoiden tarpeisiin perustuvan työperusteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä ei siten tule sivuuttaa kansallisten työmarkkinoiden erityispiirteitä.

Valtioneuvosto on vuonna 2006 hyväksymänsä maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaisesti sitoutunut edistämään työperusteista maahanmuuttoa. Suomessa työperusteisen maahanmuuton edistämisen keskeisimpiä kysymyksiä on, miten kansainvälisillä työmarkkinoilla liikkuva työvoima saataisiin kiinnostumaan Suomessa työskentelystä sekä miten varmistetaan ulkomaisten työntekijöiden asianmukaiset palkka- ja työehdot. Keskeinen politiikkalinjaus on myös, että jokaiseen ulkomaalaiselle myönnettävään lupaan liittyy oikeus työntekoon ja että kaikki työntekoa varten myönnettävät oleskeluluvat myönnetään samanlaisessa menettelyssä.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että työvoiman maahanmuuttosäännösten harmonisoinnin lopputuloksena ei ole joustamatonta ja kansallisia järjestelmiä mutkistavaa yhteisösääntelyä. Jotta työvoiman maahanmuuttoa koskevien säännösten yhtenäistämisellä voitaisiin edistää yhteisön tavoitetta kehittyä globaalisti kilpailukykyiseksi talousalueeksi, yhtenäistämisen tulee tuoda lisäarvoa jäsenvaltioiden kansallisiin maahanmuuttojärjestelmiin nähden.

Ei ole selvää, toisiko ehdotettu direktiivi lisäarvoa kansallisiin järjestelmiin ja edistäisikö se merkittävästi erityisosaajien maahanmuuttoa EU:n alueelle. Ehdotuksessa on myös yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä ongelmia. Komission noudattama sektorikohtainen lähestymistapa on ylipäätään ongelmallinen ulkomaalaisten työntekijöiden eri ryhmien luokittelun näkökulmasta. Direktiiviehdotuksen jatkovalmistelussa tulee varmistaa sisällöllisen lisäarvon lisäksi se, että direktiivi ei tuo nykytilaan nähden lisää byrokratiaa, päällekkäistä sääntelyä ja sääntelyn vaikeaselkoisuutta, eri ihmisryhmien perusteettomia luokitteluja sekä tarpeettomia uusia velvoitteita ulkomaalaisille työntekijöille.