Perustelut
Komission ehdotus yhteistyöyhtymäasetukseksi on
osa vireillä olevaa EU:n rakennerahastouudistusta. Ehdotuksen
tavoitteena on edistää rajat ylittävää ja
alueellista yhteistyötä jäsenvaltioiden
ja niiden paikallis- ja alueviranomaisten välillä,
samoin kuin edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja
yhteistyöverkostoja sekä kokemusten vaihtoa koskevaa
yhteistyötä. Tarkoituksena on, että yhtymää voisi
hyödyntää rakennerahastouudistuksessa
ehdotetun eurooppalainen alueellinen yhteistyö -tavoitteen
toteutuksessa. Käyttökelpoisuutta rajoittaa kuitenkin
se, ettei yhtymä voisi toimia hallinnon välineenä EU:n ulkorajayhteistyössä.
Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin lähtökohtaisesti
kannatettavana komission tavoitetta löytää sellaisia
hallinnollisia ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa ja edistää rajat
ylittävää yhteistyötä.
Tässä yhteydessä valiokunta viittaa myös
aiempiin rakennerahastouudistusta koskeviin lausuntoihinsa (HaVL
29/2004 vp ja HaVL 30/2004 vp).
Valiokunnan mielestä on tärkeää, että rajat
ylittävän yhteistyön roolia vahvistetaan,
ja se katsoo, että myös alueiden välistä yhteistyötä tulee
voida jatkaa ja kehittää myös tulevalla
kaudella. Suomella on myönteisiä kokemuksia Interreg
III -yhteisöaloitteesta. Valiokunta korostaa toiminnan
joustavuutta ja hallintomekanismien yksinkertaisuuden ja toimivuuden
merkitystä ohjelmien toimeenpanon tehokkuuden ja vaikuttavuuden
kannalta.
Asetusehdotuksen mukaan yhteistyöyhtymän tehtävänä voisi
olla rakennerahasto-ohjelmien täytäntöönpanoon
liittyviä tehtäviä, kuten esimerkiksi
hallintoviranomaisen ja sihteeristön tehtäviä.
Kyseeseen voisi tulla myös tietyntyyppisten laajojen hankkeiden
toteuttaminen. Tehtävänä voisi ehdotuksen
mukaan olla myös muun yhteistyön toteuttaminen
riippumatta siitä, onko mukana yhteisön rahoitusta
vai ei. Sellaisena voisi saadun selvityksen mukaan tulla kyseeseen
esimerkiksi kahden jäsenvaltion rajakuntien välinen
yhteistyö.
Valiokunta toteaa, että yhteistyöyhtymää koskevaan
asetusehdotukseen sisältyy samoja valtiosääntöoikeudellisia
ongelmia kuin on ilmennyt valtioneuvoston kirjelmässä mainituissa
erilaisten rajayhteistyöelinten perustamiseen tähdänneissä hankkeissa.
Ongelma kiteytyy valiokunnan käsityksen mukaan lähinnä siihen,
että asetuksessa säädettäisiin
sopimuksessa sovittavaksi sellaisia seikkoja, jotka Suomen lainsäädännön
mukaan tulee säännellä laissa tai valtiosopimuksessa.
Kysymyksiä on tarkasteltu muun muassa valtioneuvoston kirjelmässä mainituissa selvityksissä
ja
perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 39/1998
vp).
Asetusehdotukseen sisältyy useita selvennystä vaativia
kohtia. Valiokunnan näkemyksen mukaan epäselväksi
jää muun muassa se, voiko — ja missä määrin — yhtymän
tehtäviin sisältyä julkisen vallan käyttöä,
vaikkakin ehdotuksessa yhtäällä todetaan,
ettei yhtymästä tehtävään
sopimukseen voi sisältyä julkisen viranomaisen toimivaltuuksia.
Saadun selvityksen perusteella näyttää siltä, että asiassa
vaaditaan monelta osin vielä jatkotyötä.
Tässä yhteydessä voi olla tarpeen arvioida,
voitaisiinko esimerkiksi määrittelemällä yhtymän
tehtäväkenttää jollain toisella
tavalla tai lisäämällä joustoa
asetuksen sovellettavuuteen löytää sellainen
toteutettavissa oleva ratkaisu, joka toisi rajayhteistyölle
lisäarvoa. Valiokunta kuitenkin tähdentää,
että asetusehdotuksen käsittelyllä ei
tule viivästyttää tulevien rakennerahasto-ohjelmien
käynnistämistä.
Saadun tiedon mukaan asetusehdotuksen valmistelua jatketaan
seuraavan EU-puheenjohtajan johdolla. Valiokunta pitää tärkeänä,
että sitä informoidaan valmistelun etenemisestä,
ja valiokunta varaa mahdollisuuden lausua siinä yhteydessä asiasta
yksityiskohtaisemmin.