Perustelut
Kuntien valtionosuuslainsäädännön
muuttamista koskevaan hallitukseen esitykseen (HE 83/2007
vp) sisältyvät ehdotukset kuntien ja
valtion kustannustenjaon tarkistamiseksi sekä kunnille
vuonna 2008 aiheutuvien verotulojen menetysten kompensoimiseksi.
Lisäksi tarkistetaan arvonlisäverovelvollisen
museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan ylläpitäjän
yksikköhinnan määräytymistä koskevaa
säännöstä sekä osoitetaan
yleisestä valtionosuudesta rahoitusta viranomaisradioverkon
ylläpitoon.
Kuntien valtionosuusjärjestelmään
liittyvä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon
tarkistus tehdään nyt ensimmäistä kertaa
uusimuotoisena. Kustannustenjaon tarkistamista koskevat säännökset
uudistettiin muutettaessa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää vuoden 2006
alusta (1068/2005). Kustannustenjaon
tarkistus tehdään joka neljäs vuosi.
Valtionosuuden määräytymisperusteina
käytettävät laskennalliset kustannukset
ja yksikköhinnat tarkistetaan suoraan lain nojalla toteutuneiden
kustannusten mukaisiksi ja valtionosuusprosentit määritellään
varainhoitovuodelle ja kolmelle sitä seuraavalle vuodelle.
Samassa yhteydessä luovuttiin vuoden 2008 alusta mahdollisuudesta kompensoida
kustannustason muutosta valtionosuuden perusteina käytettävissä laskennallisissa
kustannuksissa ja yksikköhinnoissa täyttä indeksiä alempana.
Siten valtionosuuden määräytymisperusteina
käytettävät laskennalliset kustannukset
ja yksikköhinnat seuraavat aikaisempaa paremmin palveluiden
toteutuneita kustannuksia.
Kuntien ja valtion kustannustenjaon tarkistus sekä siihen
liittyvä valtionosuusprosenttien määrittely
toteutetaan valtiontalouden kehyspäätökseen
ja peruspalveluohjelmaan kirjatun periaatteen mukaisesti siten,
ettei voimassa olevaa kustannustenjakoa valtion ja kuntien välillä muuteta.
Valiokunta pitää lähtökohtaa
oikeana. Mainitusta lähtökohdasta johtuen on valtionosuusprosentteja
määriteltäessä otettava huomioon
valtionosuusprosentteja korottavia ja alentavia tekijöitä,
jotka liittyvät aikaisemmassa järjestelmässä kustannustenjakoon
vaikuttaneisiin seikkoihin ja sitä kautta uuden järjestelmän
käyttöönottoon taikka jotka eivät
suoraan liity kustannustenjaon tarkistamiseen mutta jotka on tarpeen
ottaa huomioon, jotta kustannustenjako säilyisi nykyisellään.
Tällaisia tekijöitä on sekä sosiaali-
ja terveydenhuollossa että opetustoimessa. Tekijät
ja niiden vaikutukset on selostettu yksityiskohtaisesti esityksen
perusteluissa.
Kuntien valtionosuuksiin vaikuttaa osaltaan kuntien verotulomenetysten
kompensointi. Valiokunta pitää myönteisenä,
että vuonna 2008 toteutettavien veronkevennysten aiheuttamat
kuntien verotulojen menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti
vuonna 2008 nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia
verotulojen vähennystä vastaavasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttiin vaikuttaa
myös elokuun 2008 alusta toteutettava asiakasmaksu-uudistus,
jonka arvioidaan lisäävän asiakasmaksutuloja
25 miljoonalla eurolla vuonna 2008 ja tämän jälkeen
vuositasolla 60 miljoonalla eurolla. Valtiontalouden kehysmenettelyssä on
määritelty valtion menokehys vuosille 2008—2011
(VNS 1/2007 vp — VaVM
6/2007 vp). Kehyksissä on sovittu yhteensä 1
550 miljoonan euron menolisäyksistä, joista 500
miljoonaa euroa kohdennetaan hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin
sekä 350 miljoonaa euroa osaamisen kehittämiseen.
Kehysmenojen lisäyksen toteuttamiseksi menoista on kohdennettu
kehyksen sisäisinä siirtoina uudelleen 250 miljoonaa
euroa. Kehyksissä on osana näitä kaikille
hallinnonaloille kohdennettuja siirtoja vähennetty myös
kunnille maksettavia valtionosuuksia 60 miljoonalla eurolla. Vähennys
on mitoitettu vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistuksen
myötä kasvavia asiakasmaksutuloja. Vähennys
toteutetaan alentamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia
tätä vastaavasti. Valiokunta pitää tätä periaatteellisesti
ongelmallisena menettelynä (HaVL 8/2007
vp, HaVL 15/2007 vp ja StVL
9/2007 vp). Valiokunta pitää kuitenkin
tätä teknisluonteista ratkaisua parempana kuin
valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamista
täysimääräistä pienempänä lain muutoksella.
Hallitus antoi 23.11.2007 täydentävän
esityksen (HE 155/2007 vp), jolla tuetaan
kunta-alan palkkaratkaisusta kunnille aiheutuvia lisäkustannuksia
korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia
siten, että kuntien valtionosuudet lisääntyvät
150 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtionosuusprosenttia
tarkistetaan kustannustason muutoksen tarkentumisen takia. Lisäksi
sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten
valtionosuutta esitetään lisättäväksi
väliaikaisesti vuonna 2008 yhteensä 18 miljoonalla
eurolla kuntien tuloksellisuushankkeisiin liittyvien palkkausjärjestelmien edistämiseksi.
Selvityksen mukaan mainittu 18 miljoonan euron erä on luonteeltaan
yleiskatteellista rahaa, kuten muutkin valtionosuudet. Korotus on
3,43 euroa asukasta kohden, ja se maksetaan kunnille muiden valtionosuuksien yhteydessä
tammikuussa
2008.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion talousarvioesitykseen
(HE 62/2007 vp) sisältyvässä peruspalvelubudjetissa
on ennakoitu kunta-alan palkkaratkaisun vaikutuksia. Viimeisimpien
arvioiden mukaan palkkaratkaisu ei tuo oleellista muutosta myönteiseen
kuvaan kuntatalouden kokonaiskehityksestä olettaen, ettei
suhdanteissa tapahdu äkillistä heikentymistä.
Toisaalta yksittäisten kuntien taloudelliset erot ovat huomattavia
ja kuntien mahdollisuudet varautua palkkaratkaisuun vaihtelevat
suuresti. Hallintovaliokunta pitää täydentävään
hallituksen esitykseen sisältyviä valtionosuuksien
lisäyksiä tässä suhteessa välttämättöminä.
Tässä kohdin valiokunta viittaa vielä kuntien
eriytymiskehitykseen liittyen valtion vuoden 2008 talousarvioesityksestä antamaansa
lausuntoon koskien harkinnanvaraisten avustusten tarvetta (HaVL 15/2007
vp).
Täydentävä hallituksen esitys huomioon
ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus on vuosina
2008—2011 koko maan tasolla laskettuna 32,74 prosenttia
laskennallisista kustannuksista. Valtionosuuden prosenttiluku pienenee
nykyisestä siten 1,14 prosenttiyksikköä alkuperäisessä hallituksen
esityksessä esitetyn 2,11 prosenttiyksikön sijasta.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sosiaali- ja
terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät
kustannustenjaon tarkistuksen perusteella vuodesta 2007 vuoteen
2008 yhteensä 226 miljoonalla eurolla. Indeksikorotukset
ovat lisäksi 238 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionosuudet
kasvavat nettomääräisesti lähes
noin 300 miljoonalla eurolla, johon sisältyvät
muun muassa kunta-alan palkkaratkaisusta johtuvat lisäykset,
veromenetysten kompensaatio ja ikärakenteen muutoksesta
tuleva automaattinen lisäys 55 miljoonaa euroa.
Opetustoimen ja kirjaston valtionosuus on vuosina 2008—2011
koko maan tasolla laskettuna 41,89 prosenttia opetustoimen ja kirjaston
yksikköhintojen perusteella lasketuista valtakunnallisista
valtionosuuden laskennallisista perusteista. Valtionosuusprosentti
alenee siten 3,41 prosenttiyksiköllä nykyisestä.
Valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat vahvistetaan nyt
ensimmäistä kertaa toteutuneiden kustannusten
ja täysimääräisen kustannustason
arvion perusteella. Koulutuksen järjestäjien saama
rahoitus lisääntyy. Opetustoimessa ja kirjastossa
valtionosuudet lisääntyvät vuodesta 2007
vuoteen 2008 kustannustenjaon tarkistuksen perusteella yhteensä noin
28 miljoonalla eurolla. Indeksikorotukset hallinnonalalle ovat lisäksi
yhteensä noin 170 miljoonaa euroa, josta kuntien laskennallinen
osuus on noin 130 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan valtion kaikkien
toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen indeksikorotukset mukaan
lukien on vuonna 2008 yhteensä 755 miljoonaa
euroa. Vastaava luku vuonna 2007 oli 476 miljoonaa euroa.
Valiokunta tähdentää, että valtionosuusprosentit
eivät kuvaa valtion osallistumista yksittäisen
kunnan peruspalveluiden rahoitukseen. Kunnille eri sektoreilta maksettavat
valtionosuudet voivat vaihdella kunnittain varsin voimakkaasti, mikä on
laskennallisen valtionosuusjärjestelmän ominainen
piirre. Tämä korostuu erityisesti opetustoimen
valtionosuuksissa, koska opetustoimen ylläpitäjämallissa
valtionrahoitusta myönnetään kuntien
lisäksi suoraan kuntayhtymille ja yksityisen koulutuksen
järjestäjille. Kunnan rahoitusosuudessa puolestaan
otetaan huomioon kaikki kustannustenjaon tarkistuksessa mukana oleva
koulutus riippumatta siitä, kuka koulutusta järjestää ja
kenelle valtionrahoitus maksetaan. Kunnan rahoitusosuudessa otetaan siten
huomioon kunnan, kuntayhtymien, yksityisten koulutuksen järjestäjien
ja valtion järjestämän koulutuksen laskennalliset
kustannukset.
Kuntien valtionosuuslaki (1147/1996),
laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
(733/1992) sekä laki opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998)
muodostavat kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuuden,
ja myös kunnille niiden perusteella myönnettävää valtionosuutta
tulee tarkastella kokonaisuutena. Sektoreittain laskettavat valtionosuudet
kytkeytyvät toisiinsa myös järjestelmään
sisältyvien tasausmekanismien kautta, eikä niitä senkään
vuoksi voi käsitellä irrallaan muusta valtionosuusjärjestelmästä.
Edellä mainittujen lakien nojalla myönnettävä valtionosuus
on valtionosuuden laskentaperusteiden sektorikohtaisesta eriytyneisyydestä huolimatta
kunnille
yleiskatteellista korvamerkitsemätöntä rahaa,
jonka allokoinnista kunnan sisällä päättää kunta
itse. Valtionosuuksien yleiskatteisuus on yksi laskennallisen valtionosuusjärjestelmän
peruselementti ja myös kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta
merkittävä asia.
Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen kuntien
rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää on
tarkoitus uudistaa ja koota valtionosuudet yhteen (HaVM
31/2006 vp ja HaVL 15/2007 vp).
Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmän
uudistaminen toteutetaan vuoden 2010 alusta tekemällä siitä nykyistä yksinkertaisempi,
selkeämpi ja läpinäkyvämpi.
Samalla tulee kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät
ottaa huomioon. Saadun selvityksen mukaan myös kunnan rahoitusosuuksien
määräytymisperusteet lukion, ammatillisen
koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta, joissa opetustoimen
ylläpitäjäjärjestelmä on
hallitusohjelman mukaan tarkoitus säilyttää jatkossakin,
tullaan arvioimaan osana kokonaisuudistusta. Hallintovaliokunta
kiinnittää huomiota perusopetuksen rahoitukseen
suhteessa muihin koulutusmuotoihin. Hallintovaliokunta korostaa,
että valtionosuusuudistuksessa on kiinnitettävä myös
erityistä huomiota kuntien mahdollisuuksiin turvata perusopetus,
ja hallintovaliokunta viittaa tältä osin myös
valtiontalouden kehyksistä antamaansa lausuntoon (HaVL
8/2007 vp, ks. myös SiVL 10/2007
vp).
Lopuksi hallintovaliokunta vielä viittaa vuoden 2006
alusta toteutettua valtionosuusuudistusta koskeneen mietintönsä HaVM
24/2005 vp pohjalta hyväksyttyyn 1.
lausumaan, jonka mukaan hallituksen edellytetään
seuraavan tarkkaan valtionosuusuudistuksen ensimmäisen
vaiheen — eli vuoden 2006 alusta toteutetun valtionosuusuudistuksen — eri
valtionosuuskertoimien ja laskentaperusteiden toimivuutta sekä muutoinkin
uudistuksen vaikutuksia ja ottavan seurannassa ilmenneet seikat
huomioon valtionosuusuudistuksen toisessa vaiheessa.
Hallituksen esityksestä ja sitä täydentävästä esityksestä ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää ehdotuksia
tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta puoltaa hallituksen
esitykseen HE 83/2007 vp sisältyvän
kuntien valtionosuuslain 27 §:n muuttamisesta annetun lakiehdotuksen (1.
lakiehdotus) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain 9 ja 28 §:n muuttamisesta annetun lakiehdotuksen (3.
lakiehdotus) hyväksymistä muuttamattomina sekä sosiaali-
ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
18 §:n muuttamisesta annetun lakiehdotuksen hyväksymistä siinä muodossa kuin
se on täydentävässä hallituksen
esityksessä HE 155/2007 vp (2.
lakiehdotus).