Yleisperustelut

Kainuun hallintokokeilun kokonaisuus

Kainuun hallintokokeilun lähtökohtana on Kainuun maakunnan vaikea yhteiskunnallinen tilanne. Keskeisenä ongelmana on työttömyys, joka vaikuttaa osaltaan maakunnan muihin ongelmiin. Väestö vähenee ja ikärakenteeseen vaikuttaa aktiiviväestön maakunnasta muualle suuntautuva muuttoliike. Kunnallistalous on — tasoltaan maan korkeimmista valtionosuuksista huolimatta — vaikeuksissa, jotka vaikuttavat kansalaisten peruspalvelujen saantiin ja jotka saattavat vaarantaa yhdenvertaisten palvelujen saannin eri kunnissa.

Hallituksen esitykseen sisältyvä poikkeuksellisen merkittävä ja samalla moniulotteinen hallintokokeilu perustuu kokeilualueen kuntien ilmaisemaan omaan suostumukseen osallistua kokeiluun. Kainuun maakunnan kunnista ainoastaan Vaala jää tahtonsa mukaisesti kokeilun ulkopuolelle.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion talousarvioon otettavan kansallisen kehittämisrahan (Kainuun kehittämisrahan) kokoaminen tarkoittaa useisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen määrärahojen budjetointia yhdelle momentille. Tarkoitus on, että Kainuun maakuntavaltuusto päättää, kuinka paljon määrärahoja käytetään kuhunkin käyttötarkoitukseen. Määrärahamomenttia hallinnoiva sisäasiainministeriö irrottaa Kainuun maakuntavaltuuston päätöksen mukaiset määrärahat käytettäväksi kullekin viranomaiselle. Menettely koskee Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskusta, Oulun tiepiiriä, Kainuun ympäristökeskusta, Oulun lääninhallitusta, Kainuun metsäkeskusta ja Kainuun liittoa. Kokeilulaissa säädetään menettelyn piiriin kuuluvista tehtävistä. Valiokunta pitää kokeilun onnistumisen kannalta välttämättömänä, että Kainuun kehittämisrahan vuosittaisella riittävällä budjetoinnilla voidaan tukea kokeilun tehokasta ja joustavaa toimeenpanoa eri toimialoilla.

Tärkeää on lisäksi, että lakiehdotuksen perusteella maakuntavaltuusto päättää myös kansalliseen kehittämisrahaan liittyvästä tulosohjauksesta. Tulostavoitteet julkaistaan samalla tavalla kuin ministeriöiden omalle hallinnonalalleen asettamat tulostavoitteet yleensäkin. Maakuntavaltuusto voi antaa myös määräyksiä yritystukien ja työllisyysmäärärahojen käytöstä.

Lakiehdotuksen mukaan valtion varsinaisia tehtäviä ei siirry maakunnan hoidettavaksi, vaikka maakuntavaltuusto tekee valtion virastojen rahoitukseen ja ohjaukseen liittyviä päätöksiä. Toiminnasta vastaavat viranomaiset toimivat määrärahoja käyttäessään aineellisen lainsäädännön säännöksiä noudattaen, joten viranomaisten ja kansalaisten väliseen suhteeseen hallintokokeilu ei näiltä osin vaikuttaisi.

Kehittämisrahoitusta koskevan kokonaisuuden tarkoituksena on antaa maakunnalle itselleen päätösvaltaa eri toimenpiteiden keskinäisestä suhteesta ja suuntaamisesta maakunnassa sekä tehdä rahoitusta koskeva päätöksenteko nykyistä avoimemmaksi. Maakunnan erityispiirteet tulevat näin paremmin huomioon otetuiksi ja toimenpiteiden keskinäinen koordinaatio paranee. Kokeilu lisää myös maakunnan asukkaiden päätösvaltaa maakunnan kehittämistä koskevissa asioissa merkittävästi.

Hallintokokeilussa kuntien vastuulla olevia peruspalvelutehtäviä kootaan kahteen kuntayhtymään, koulutuksen kuntayhtymään sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Kainuun maakuntahallinnossa palveluita järjestävät siten Kainuun liitto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Kainuun koulutuskuntayhtymä. Kaikissa kuntayhtymissä toimii ylimpänä päättävänä elimenä maakuntavaltuusto, ja niitä koskevat maakuntavaltuuston päätökset valmistelee maakuntahallitus. Tämän lisäksi kuntayhtymissä voi hallintosääntöjen nojalla olla muitakin toimielimiä. Lainsäädännöstä johtuu, että sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä tulee olla monijäseniset toimielimet perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa varten. Kuntayhtymät ovat lakisääteisiä, ja kokeilualueen kuntien on kuuluttava niihin. Kuntayhtymät voivat tuottaa palvelut itse tai tilata ne asukkaille muilta tuottajilta.

Kainuun maakuntahallinto saa Kainuun liiton sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien tehtävien rahoituksen kokonaan jäsenkunnilta. Rahoituksesta sovitaan kuntayhtymien perussopimuksessa. Kainuun koulutuskuntayhtymän tehtävien osalta maakunta saa koulutuksen järjestäjänä kyseisiin tehtäviin tulevan valtionosuuden suoraan itselleen. Kaikki maakunnan kuntayhtymien tehtäviin tuleva rahoitus on yleiskatteista, ja maakuntavaltuusto voi suunnata rahoituksen kuntayhtymiin vapaasti.

Maakuntavaltuuston tehtävänä on päätöksenteko valtion talousarviossa olevan kansallisen kehittämisrahan jakamisesta ja siihen liittyvästä ohjauksesta. Lisäksi tehtäviin kuuluu päätöksenteko rakennerahastovarojen ja vastinrahoituksen suuntaamisesta, toimiminen kuntayhtymien ylimpänä päättävänä elimenä sekä maakunnan edunvalvonta ja sen edustaminen. Maakuntavaltuusto päättää kuntayhtymien rahoituksesta, maakunnan hallinto- ja virkasäännöistä sekä maakuntahallinnossa tarpeellisista toimielimistä.

Maakuntahallitus toimii säädettävän lain pohjalta kolmessa kokoonpanossa. Eniten asioita käsittelevässä peruskokoonpanossa hallituksessa on vähintään kahdeksan luottamushenkilöjäsentä. Tämä kokoonpano käsittelee kaikki muut asiat paitsi valtion talousarviosta tulevaa Kainuun kehittämisrahaa sekä rakennerahastovaroja ja niiden vastinrahoitusta koskevat asiat. Kainuun kehittämisrahan jakamista, tulostavoitteita tai muuta kehittämisrahaa koskevaa asiaa käsiteltäessä hallituksen jäseninä ovat myös työvoima- ja elinkeinokeskuksen, ympäristökeskuksen, lääninhallituksen, tiepiirin ja metsäkeskuksen edustajat. Kolmantena maakuntahallituksen kokoonpanona on maakunnan yhteistyöryhmä. Näin voidaan turvata asioiden koordinoitu valmistelu, riittävä asiantuntemus eri asiaryhmissä ja rakennerahastovarojen hallinnointia koskeva erityinen vaatimus sosiaalipartnereiden osallistumisesta päätöksentekoon.

Maakuntajohtaja toimii maakuntahallituksen puheenjohtajana sen kaikissa kokoonpanoissa. Valtuusto valitsee johtajan valtuuston toimikaudeksi, ja hän on Kainuun liiton palveluksessa päätoimisena. Hallintokokeilun valmistelun aikana esillä on ollut myös vaihtoehto, että maakuntajohtaja valittaisiin vaaleilla. Esityksen mukaiseen vaihtoehtoon on päädytty, koska vaaleilla valittuun maakuntajohtajaan liittyy kysymys kahden vaaleilla valitun toimijan ristiriidasta, jota olisi erittäin vaikea ratkaista. Hallituksen esitykseen sisältyvässä mallissa maakuntajohtajan asema muodostuu tehtävien vuoksi varsin vahvaksi.

Maakuntavaltuuston vaalissa on pyritty turvaamaan toisaalta vaalien suhteellisuus ja toisaalta edustajan saaminen jokaisesta kunnasta.

Kainuussa vallitsevan vaikean työttömyyden helpottaminen edellyttää elinkeinopolitiikassa monipuolisia toimenpiteitä. Selvitysmies Juhani Perttunen ja kansliapäällikkö Erkki Virtasen johtaman Kainuun elinkeinopolitiikan tehostamisen ja elinkeinopoliittisen yhteistyön tiivistämisen työryhmä tekivät hallintokokeilun valmistelun yhteydessä useita ehdotuksia Kainuun elinkeinopolitiikan ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Osa ehdotuksista voidaan toteuttaa Kainuussa sen omien toimijoiden voimin. Suuri osa kyseisistä ehdotuksista on kuitenkin toteutettava hallintokokeilua koskevan lainsäädännön ulkopuolella. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös viimeksi mainitut ehdotukset sisällytetään kokeilun käytännön toimenpiteisiin. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota työllisyyden edistämiseksi työnantajamaksujen vapauttamista koskevan kokeilun ulottamiseen myös Kainuun maakuntaan.

Valiokunta korostaa kokeilun toimeenpanossa laaja-alaista eri toimijoiden osallisuutta, yhteistyötä ja asioista yhdessä sopimista.

Hallintokokeilun seuranta ehdotetaan säädettäväksi sisäasiainministeriön tehtäväksi. Käytännössä seuranta edellyttää erityisen seurantaryhmän perustamista, johon tulee ottaa riittävän laaja edustus hallintokokeiluun liittyvistä ministeriöistä ja Kainuun maakunnasta. Lisäksi on tarpeen tehdä riippumaton arviointitutkimus hallintokokeilun tuloksista.

Kainuun koulutuskuntayhtymä

Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Kainuussa.

Hallitus ehdottaa lukiokoulutuksen liittämistä kokeilun piiriin. Esityksen perusteluissa todetaan, että erityisesti lukiokoulutuksen järjestelyt joutuvat lähitulevaisuudessa muutoksiin oppilasmäärien vähentyessä ja koulutukseen kohdistuvien vaatimusten kasvaessa. Usean ylläpitäjän mallissa Kainuussa joudutaan tilanteeseen, jossa palveluverkko supistuu hallitsemattomasti. Hallitus perustelee ehdotustaan myös siten, että lukioiden ja muiden kuntayhtymien oppilaitosten kehittämisedellytykset paranevat niiden ollessa yhden järjestäjän vastuulla.

Kainuussa on tällä hetkellä kokeilun ulkopuolelle jäävä Vaala mukaan lukien yhteensä 10 lukiota, joista suurimmassa on lähes 600 opiskelijaa ja pienimmässä noin 60 opiskelijaa. Lisäksi Kainuussa on neljä alle 110 opiskelijan lukiota, mitä opetushallinnossa pidetään pienen lukion rajana. Päätoimisten opiskelijoiden määrä on Kajaanissa sijaitsevassa kahdessa lukiossa yhteensä noin 1 000 ja Kainuussa sijaitsevissa kahdeksassa muussa lukiossa yhteensä noin 1 300 opiskelijaa.

Lisäksi Kainuussa on kolme ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaista ammatillisen koulutuksen järjestäjää (Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Suomussalmen kunta). Kajaanin kaupungin järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa oli 1 728 opiskelijaa tammikuussa 2002. Opiskelijoita oli samana ajankohtana Kuhmossa 93 ja Suomussalmella 215. Opiskelijamäärät alittivat koulutuksen järjestämislupien mahdollistamat enimmäisopiskelijamäärät. Sotkamon järjestämisluvan perumisen myötä Kajaanin enimmäisopiskelijamäärää on nostettu 1.8.2002 lukien.

Näin ollen Kainuussa yhdeksän kuntaa päättää kouluksen järjestämisestä lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa yhteensä vajaalle 4 500:lle toisen asteen opiskelijalle.

Valtakunnalliset koulutuspoliittiset linjaukset.

Vallitseva koulutuspoliittinen suuntaus korostaa toisen asteen lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tarkastelua kokonaisuutena sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. Koulutusta on ammatillisen koulutuksen osalta koottu taloudellisilta ja sisällöllisiltä toimintaedellytyksiltään vahvojen koulutuksenjärjestäjien alaisuuteen.

Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota opiskelijoiden yksilöllisiin koulutustarpeisiin laajentamalla opiskelijoiden mahdollisuutta vaikuttaa koulutuksensa sisältöön lisäämällä opintojen valinnaisuutta. Tämä edellyttää joko riittävän suuria oppilaitoksia tai opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien turvaamista eri oppilaitosten yhteistyöjärjestelyiden kautta.

Lukioiden asema Kainuun hallintokokeilussa.

Hallituksen esityksen mukaan Kainuun koulutuskuntayhtymä toimii maakunnan alueella kuntien sijasta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Koulutuskuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttäisi vaaleilla valittu maakuntavaltuusto, jonka päätettäväksi tulevat asiat valmistelisi maakuntahallitus. Kuntayhtymän muusta hallinnosta, kuten kuntayhtymän sisäisistä toimielimistä, määrättäisiin maakuntavaltuuston päättämissä johtosäännöissä.

Opetusministeriön Kainuun kunnille myöntämät lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat siirtyisivät kunnilta suoraan maakunnalle. Koulutuksen järjestämislupiin sisältyvät määräykset sitovat Kainuun koulutuskuntayhtymää. Maakunta voisi kuitenkin päättää koulutuksen järjestämispaikoista järjestämislupien ja toimiluvan määräyksistä poikkeavasti.

Koulutuskuntayhtymän rahoitus määräytyisi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädettävällä tavalla kuntayhtymän eri koulutusmuotojen opiskelijamäärien sekä lukiokoulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle opiskelijaa kohden erikseen määrättävien yksikköhintojen mukaisesti. Maakunnalle siten myönnettäisiin ja maksettaisiin toteutuneita keskimääräisiä valtakunnallisia opiskelijakohtaisia kustannuksia vastaavan täyden yksikköhinnan mukainen valtion rahoitus. Kuntien rahoitusosuus mainittuihin palveluihin määräytyisi, kuten nykyisinkin, suoraan lain nojalla asukasmäärän mukaisesti. Ehdotettu rahoitusmenettely vastaisi kuntayhtymien järjestämään koulutukseen nykyisin sovellettavaa rahoitusjärjestelmää.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä lukion yksikköhintoja porrastetaan opiskelijamäärän perusteella. Yksikköhintaa korotetaan kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien määrä on alle 200. Yksikköhinnan korotus on edelleen suurempi, jos opiskelijoita on vähemmän kuin 60. Koska Kainuun maakunta olisi ehdotuksen mukaan yksi lukiokoulutuksen järjestäjä, merkitsisivät mainittujen yksikköhintojen porrastussäännökset Kainuun lukioiden kokonaisrahoituksen alenemista kokeilun aikana. Tämän estämiseksi ehdotetaan säädettäväksi, että Kainuun maakunnan lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena käytettävät yksikköhinnat laskettaisiin kokeilun aikana siten kuin kukin lain voimaantullessa lukiokoulutusta järjestänyt kunta toimisi edelleenkin lukiokoulutuksen järjestäjänä.

Johtopäätöksiä.

Kainuun hallintokokeilussa lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on ehdotettu koottavaksi demokraattisesti valitun maakuntahallinnon alaisuuteen koulutuksen sisältöä ja rahoitusta koskevan päätösvallan osalta. Tarkoitus on, että kokeilussa voidaan etsiä hallitusti ja kustannustehokkaasti ratkaisuja, joilla turvataan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen saatavuus ja laatu sekä koulutus- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutuminen opiskelijamäärien edelleen pienentyessä.

Lukiokoulutuksen ottaminen mukaan hallintokokeiluun on perusteltua seuraavilla seikoilla:

1) Kainuussa on maakunnan väestöpohjaan nähden monta lukiota. Lukiot ovat keskimäärin pieniä, ja opiskelijamäärät ovat edelleen laskussa. Lukiokoulutuksen saatavuuden ja laadun turvaaminen sekä taloudellisten voimavarojen käytön tehokkuusnäkökohdat edellyttävät ratkaisuja yksittäisiä kuntia laajemmasta näkökulmasta. Kokeilulainsäädäntö ei sinällään ota kantaa Kainuun lukioverkkoon, jonka osalta päätösvalta esityksen mukaan kuuluu vaaleilla valitulle maakuntavaltuustolle.

2) Lukiokoulutuksen järjestämiseen Kainuun oloissa liittyvät ongelmat ovat tyypillisesti sellaisia, joihin hallintokokeilussa pyritään etsimään uudenlaisia ratkaisumalleja. Lukiokoulutuksen jättäminen kokeilun ulkopuolelle merkitsisi koulutussektorilla Kainuussa kiirellisimmin ratkaisua vaativien kysymysten sivuuttamista. Lukion ja ammatillisen koulutuksen turvaaminen Kainuun vaikeissa olosuhteissa on elintärkeä arvovalintoja sisältävä kysymys, johon on perusteltua hakea ratkaisua demokraattisesti valitussa maakuntavaltuustossa maakunnan tarpeiden pohjalta.

3) Kainuun hallintokokeilulla ei ole tarkoitus tehdä uutta koulutuspolitiikkaa, vaan etsiä tapoja toteuttaa asetettuja koulutuspoliittisia tavoitteita nykyistä paremmin maakunnan asukkaiden hyväksi. Vallitseva koulutuspoliittinen suuntaus korostaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tarkastelua kokonaisuutena, oppilaitosten yhteistyötä sekä opiskelijoiden yksilöllisten koulutustarpeiden huomioonottamista. Tämä puoltaa sitä, että mainittu koulutus kootaan sekä toiminnan sisällön että rahoituksen osalta kokeilussa saman päätöksentekojärjestelmän alaiseksi. Kokonaisuuden hallinta, yhteistyö ja opiskelijoiden koulutuksen sisältöjä koskevien valintojen turvaaminen on huomattavasti helpompaa, jos lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskeva päätöksenteko kootaan kunnista maakuntahallinnolle.

4) Myös Kainuun elinkeinopolitiikan kehittäminen puoltaa lukiokoulutuksen siirtämistä maakuntahallinnolle. Tehokas lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteensovittaminen luo edellytyksiä koulutuksen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle alueella ja parantaa siten elinkeinopolitiikan kannalta tärkeää koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä.

5) Perusopetus ja lukiokoulutus voivat esitetyssä hallintomallissa hyödyntää yhteisiä henkilöstö- ja muita voimavaroja. Tämä on hallinnollinen järjestelykysymys. Esimerkiksi kunnan palveluksessa nykyään oleva sekä perus- että lukio-opetusta antava opettaja voi kokeilun aikana edelleenkin olla kunnan palveluksessa, jolloin Kainuun maakunta ostaa lukiokoulutuksen edellyttämät tunnit lukiolain suomin mahdollisuuksin kunnalta.

Myös Kainuun kunnat ovat pääosin puoltaneet lukiokoulutuksen sisällyttämistä Kainuun hallintokokeiluun.

Edellä lausutusta poiketen sivistysvaliokunta on lausunnossaan päätynyt ehdottamaan hallintovaliokunnalle, että lukiokoulutus poistettaisiin lakiehdotuksen 22 §:n 2 momentista, mutta samalla lisättäisiin 22 §:ään uusi 3 momentti, joka mahdollistaa myös muiden tehtävien antamisen kuntayhtymälle. Tällöin Kainuussa voitaisiin vielä selvittää, onko tarkoituksenmukaista liittää lukiokoulutus kokeiluun, ja tehdä se tarvittaessa pykälän 3 momentin nojalla.

Sivistysvaliokunnan lausunnosta edellä mainitun kannanoton perusteluna ilmenee, että valiokunta on ennen kaikkea huolestunut perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyön vaarantumisesta, jos lukiokoulutus liitetään kokeiluun. Sivistysvaliokunnalle on lausunnon mukaan todettu, että pienet lukiot myös Kainuussa saavat toimintaedellytyksensä kiinteästä yhteydestä peruskoulun yläasteen sekä muun opetustoimen kanssa ja päin vastoin. Mikäli lukiot siirtyvät kuntayhtymälle, se voisi lausunnon mukaan vaarantaa tämän hyvin toimivan yhteistyön ja vaikeuttaa kohtuuttomasti sekä peruskoulutuksen että lukiokoulutuksen paikallista järjestämistä. Hallinto ei myöskään kevenisi niin, että järjestely tulisi nykyistä edullisemmaksi. Huomiota on sivistysvaliokunnan lausunnon mukaan kiinnitettävä myös siihen, että erityisesti pienissä kunnissa suuri osa lukion opettajista on yhteisiä peruskoulun kanssa.

Sivistysvaliokunta toisaalta painottaa sitä, että lukiokoulutuksen liittäminen kokeiluun ei sinänsä poista Kainuun lukioiden ongelmia, koska hallituksen esittämä malli sinänsä ei tarkoita lukioiden lakkauttamista. Lukiolaki (629/1998) mahdollistaa nimittäin lukiokoulutuksen järjestämisen ostopalveluna, jolloin kuntayhtymä voisi ostaa kunnilta lukiopalveluita.

Hallintovaliokunta on saamansa selvityksen perusteella, edellä todetut lukiokoulutuksen kokeiluun ottamista puoltavat seikat huomioon ottaen sekä eri näkökohtia muun ohella kokeilun kokonaisuuden näkökulmasta arvioituaan päätynyt hallituksen esityksen kannalle. Valiokunta edellyttää, että hallintokokeilun toimeenpanossa Kainuun koulutuskuntayhtymä ja kokeiluun osallistuvat Kainuun kunnat hakevat opetustoimessa toiminnalle sellaiset muodot, että varmistetaan kaikissa oloissa peruskoulun ja lukioiden toimiva yhteistyö sekä korkeatasoisen lukiokoulutuksen säilyminen kattavasti Kainuussa ja että lisäksi varmistetaan peruskoulun ja lukioiden pätevien opettajien saaminen eri paikkakunnille.

Lukioilla on myös muuta koulutusta suurempaa merkitystä koko alueen kuvan rakentumisen kannalta. Lukiokoulutuksen korkea taso ja saatavuus vaikuttavat yhtenä tekijänä aktiiviväestön sijoittumiseen alueelle. Tämän vuoksi lukiokoulutuksella on elinkeinopoliittista ulottuvuutta enemmän kuin koulutuksen sisällöstä suoraan voi päätellä.

Jos lukioiden liittäminen koulutuskuntayhtymään jää avoimeksi, on vaarana, että koulutuksen alueellisesti kattava järjestäminen ei tulevaisuudessa toteudu ja että kuntien ylläpitämien lukioiden mukaantulo koulutuskuntayhtymään osoittautuu vaikeaksi.

Kokeilun aikajänne huomioon ottaen olisi valiokunnan mielestä Kainuun kehityksen kannalta virhe jättää lukiot kokeilun ulkopuolelle.

Ammatillinen aikuiskoulutus.

Lakiehdotuksen mukaan kuntayhtymän järjestämä ammatillinen aikuiskoulutus jäisi kokeilun ulkopuolelle. Ammatillinen aikuiskoulutus kuitenkin toimii kiinteässä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa. Ammatillisella aikuiskoulutuksella on myös vahva perusta Kainuun elinkeinoelämän kehittämisessä. Nuorten ikäluokkien vähetessä panostus erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen tulee entistä ajankohtaisemmaksi aikuisten osaamistason nostamisessa elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Ammatillisen aikuiskoulutuksen jättäminen kokeilun ulkopuolelle vaarantaisi myös oppisopimuskoulutuksen suurelta osin.

Sivistysvaliokunnan lausunnossa esitetyin tavoin hallintovaliokunta ehdottaa ammatillisen aikuiskoulutuksen liittämistä kokeilun piiriin niin, ettei se koskisi muiden kuin kuntien järjestämää eli vapaan sivistystyön laitosten maakunnassa mahdollisesti järjestämää ammatillista aikuiskoulutusta.

Kirjastotoimi.

Sivistysvaliokunnan lausuntoon viitaten hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotukseen lisättäväksi säännöksen, joka mahdollistaa myös kirjastotoimen osalta siirtymisen yhden järjestäjän malliin. Tällä tavalla voitaisiin turvata yhdenvertainen ja ammattitaitoinen kirjastopalvelujen tarjoaminen ja kehittämistyö Kainuussa.

Muut kannanotot

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin.