Yleisperustelut
Kainuun hallintokokeilun kokonaisuus
Kainuun hallintokokeilun lähtökohtana on Kainuun
maakunnan vaikea yhteiskunnallinen tilanne. Keskeisenä ongelmana
on työttömyys, joka vaikuttaa osaltaan maakunnan
muihin ongelmiin. Väestö vähenee ja ikärakenteeseen
vaikuttaa aktiiviväestön maakunnasta muualle suuntautuva
muuttoliike. Kunnallistalous on — tasoltaan maan korkeimmista
valtionosuuksista huolimatta — vaikeuksissa, jotka vaikuttavat
kansalaisten peruspalvelujen saantiin ja jotka saattavat vaarantaa
yhdenvertaisten palvelujen saannin eri kunnissa.
Hallituksen esitykseen sisältyvä poikkeuksellisen
merkittävä ja samalla moniulotteinen hallintokokeilu
perustuu kokeilualueen kuntien ilmaisemaan omaan suostumukseen osallistua
kokeiluun. Kainuun maakunnan kunnista ainoastaan Vaala jää tahtonsa
mukaisesti kokeilun ulkopuolelle.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion
talousarvioon otettavan kansallisen kehittämisrahan (Kainuun
kehittämisrahan) kokoaminen tarkoittaa useisiin käyttötarkoituksiin
tarkoitettujen määrärahojen budjetointia
yhdelle momentille. Tarkoitus on, että Kainuun maakuntavaltuusto
päättää, kuinka paljon määrärahoja käytetään
kuhunkin käyttötarkoitukseen. Määrärahamomenttia
hallinnoiva sisäasiainministeriö irrottaa Kainuun
maakuntavaltuuston päätöksen mukaiset
määrärahat käytettäväksi
kullekin viranomaiselle. Menettely koskee Kainuun työvoima-
ja elinkeinokeskusta, Oulun tiepiiriä, Kainuun ympäristökeskusta,
Oulun lääninhallitusta, Kainuun metsäkeskusta
ja Kainuun liittoa. Kokeilulaissa säädetään
menettelyn piiriin kuuluvista tehtävistä. Valiokunta
pitää kokeilun onnistumisen kannalta välttämättömänä,
että Kainuun kehittämisrahan vuosittaisella riittävällä budjetoinnilla
voidaan tukea kokeilun tehokasta ja joustavaa toimeenpanoa eri toimialoilla.
Tärkeää on lisäksi, että lakiehdotuksen
perusteella maakuntavaltuusto päättää myös
kansalliseen kehittämisrahaan liittyvästä tulosohjauksesta.
Tulostavoitteet julkaistaan samalla tavalla kuin ministeriöiden
omalle hallinnonalalleen asettamat tulostavoitteet yleensäkin.
Maakuntavaltuusto voi antaa myös määräyksiä yritystukien
ja työllisyysmäärärahojen käytöstä.
Lakiehdotuksen mukaan valtion varsinaisia tehtäviä ei
siirry maakunnan hoidettavaksi, vaikka maakuntavaltuusto tekee valtion
virastojen rahoitukseen ja ohjaukseen liittyviä päätöksiä. Toiminnasta
vastaavat viranomaiset toimivat määrärahoja
käyttäessään aineellisen lainsäädännön
säännöksiä noudattaen, joten
viranomaisten ja kansalaisten väliseen suhteeseen hallintokokeilu
ei näiltä osin vaikuttaisi.
Kehittämisrahoitusta koskevan kokonaisuuden tarkoituksena
on antaa maakunnalle itselleen päätösvaltaa
eri toimenpiteiden keskinäisestä suhteesta ja
suuntaamisesta maakunnassa sekä tehdä rahoitusta
koskeva päätöksenteko nykyistä avoimemmaksi.
Maakunnan erityispiirteet tulevat näin paremmin huomioon
otetuiksi ja toimenpiteiden keskinäinen koordinaatio paranee.
Kokeilu lisää myös maakunnan asukkaiden
päätösvaltaa maakunnan kehittämistä koskevissa
asioissa merkittävästi.
Hallintokokeilussa kuntien vastuulla olevia peruspalvelutehtäviä kootaan
kahteen kuntayhtymään, koulutuksen kuntayhtymään
sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään.
Kainuun maakuntahallinnossa palveluita järjestävät siten
Kainuun liitto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Kainuun
koulutuskuntayhtymä. Kaikissa kuntayhtymissä toimii
ylimpänä päättävänä elimenä maakuntavaltuusto,
ja niitä koskevat maakuntavaltuuston päätökset
valmistelee maakuntahallitus. Tämän lisäksi
kuntayhtymissä voi hallintosääntöjen
nojalla olla muitakin toimielimiä. Lainsäädännöstä johtuu,
että sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä tulee
olla monijäseniset toimielimet perusterveydenhuoltoa ja
sosiaalihuoltoa varten. Kuntayhtymät ovat lakisääteisiä,
ja kokeilualueen kuntien on kuuluttava niihin. Kuntayhtymät
voivat tuottaa palvelut itse tai tilata ne asukkaille muilta tuottajilta.
Kainuun maakuntahallinto saa Kainuun liiton sekä Kainuun
sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien tehtävien rahoituksen
kokonaan jäsenkunnilta. Rahoituksesta sovitaan kuntayhtymien
perussopimuksessa. Kainuun koulutuskuntayhtymän tehtävien
osalta maakunta saa koulutuksen järjestäjänä kyseisiin
tehtäviin tulevan valtionosuuden suoraan itselleen. Kaikki
maakunnan kuntayhtymien tehtäviin tuleva rahoitus on yleiskatteista,
ja maakuntavaltuusto voi suunnata rahoituksen kuntayhtymiin vapaasti.
Maakuntavaltuuston tehtävänä on päätöksenteko
valtion talousarviossa olevan kansallisen kehittämisrahan
jakamisesta ja siihen liittyvästä ohjauksesta.
Lisäksi tehtäviin kuuluu päätöksenteko
rakennerahastovarojen ja vastinrahoituksen suuntaamisesta, toimiminen
kuntayhtymien ylimpänä päättävänä elimenä sekä maakunnan edunvalvonta
ja sen edustaminen. Maakuntavaltuusto päättää kuntayhtymien
rahoituksesta, maakunnan hallinto- ja virkasäännöistä sekä maakuntahallinnossa
tarpeellisista toimielimistä.
Maakuntahallitus toimii säädettävän
lain pohjalta kolmessa kokoonpanossa. Eniten asioita käsittelevässä peruskokoonpanossa
hallituksessa on vähintään kahdeksan
luottamushenkilöjäsentä. Tämä kokoonpano
käsittelee kaikki muut asiat paitsi valtion talousarviosta
tulevaa Kainuun kehittämisrahaa sekä rakennerahastovaroja
ja niiden vastinrahoitusta koskevat asiat. Kainuun kehittämisrahan
jakamista, tulostavoitteita tai muuta kehittämisrahaa koskevaa
asiaa käsiteltäessä hallituksen jäseninä ovat
myös työvoima- ja elinkeinokeskuksen, ympäristökeskuksen,
lääninhallituksen, tiepiirin ja metsäkeskuksen
edustajat. Kolmantena maakuntahallituksen kokoonpanona on maakunnan
yhteistyöryhmä. Näin voidaan turvata
asioiden koordinoitu valmistelu, riittävä asiantuntemus
eri asiaryhmissä ja rakennerahastovarojen hallinnointia
koskeva erityinen vaatimus sosiaalipartnereiden osallistumisesta
päätöksentekoon.
Maakuntajohtaja toimii maakuntahallituksen puheenjohtajana sen
kaikissa kokoonpanoissa. Valtuusto valitsee johtajan valtuuston
toimikaudeksi, ja hän on Kainuun liiton palveluksessa päätoimisena.
Hallintokokeilun valmistelun aikana esillä on ollut myös
vaihtoehto, että maakuntajohtaja valittaisiin vaaleilla.
Esityksen mukaiseen vaihtoehtoon on päädytty,
koska vaaleilla valittuun maakuntajohtajaan liittyy kysymys kahden
vaaleilla valitun toimijan ristiriidasta, jota olisi erittäin
vaikea ratkaista. Hallituksen esitykseen sisältyvässä mallissa
maakuntajohtajan asema muodostuu tehtävien vuoksi varsin vahvaksi.
Maakuntavaltuuston vaalissa on pyritty turvaamaan toisaalta
vaalien suhteellisuus ja toisaalta edustajan saaminen jokaisesta
kunnasta.
Kainuussa vallitsevan vaikean työttömyyden helpottaminen
edellyttää elinkeinopolitiikassa monipuolisia
toimenpiteitä. Selvitysmies Juhani Perttunen ja kansliapäällikkö Erkki
Virtasen johtaman Kainuun elinkeinopolitiikan tehostamisen ja elinkeinopoliittisen
yhteistyön tiivistämisen työryhmä tekivät
hallintokokeilun valmistelun yhteydessä useita ehdotuksia
Kainuun elinkeinopolitiikan ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi.
Osa ehdotuksista voidaan toteuttaa Kainuussa sen omien toimijoiden
voimin. Suuri osa kyseisistä ehdotuksista on kuitenkin toteutettava
hallintokokeilua koskevan lainsäädännön
ulkopuolella. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että myös viimeksi mainitut ehdotukset sisällytetään
kokeilun käytännön toimenpiteisiin. Valiokunta
kiinnittää lisäksi huomiota työllisyyden
edistämiseksi työnantajamaksujen vapauttamista
koskevan kokeilun ulottamiseen myös Kainuun maakuntaan.
Valiokunta korostaa kokeilun toimeenpanossa laaja-alaista eri
toimijoiden osallisuutta, yhteistyötä ja asioista
yhdessä sopimista.
Hallintokokeilun seuranta ehdotetaan säädettäväksi
sisäasiainministeriön tehtäväksi.
Käytännössä seuranta edellyttää erityisen
seurantaryhmän perustamista, johon tulee ottaa riittävän laaja
edustus hallintokokeiluun liittyvistä ministeriöistä ja
Kainuun maakunnasta. Lisäksi on tarpeen tehdä riippumaton
arviointitutkimus hallintokokeilun tuloksista.
Kainuun koulutuskuntayhtymä
Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Kainuussa.
Hallitus ehdottaa lukiokoulutuksen liittämistä kokeilun
piiriin. Esityksen perusteluissa todetaan, että erityisesti
lukiokoulutuksen järjestelyt joutuvat lähitulevaisuudessa
muutoksiin oppilasmäärien vähentyessä ja
koulutukseen kohdistuvien vaatimusten kasvaessa. Usean ylläpitäjän
mallissa Kainuussa joudutaan tilanteeseen, jossa palveluverkko supistuu
hallitsemattomasti. Hallitus perustelee ehdotustaan myös siten,
että lukioiden ja muiden kuntayhtymien oppilaitosten kehittämisedellytykset
paranevat niiden ollessa yhden järjestäjän
vastuulla.
Kainuussa on tällä hetkellä kokeilun
ulkopuolelle jäävä Vaala mukaan lukien
yhteensä 10 lukiota, joista suurimmassa on lähes
600 opiskelijaa ja pienimmässä noin 60 opiskelijaa.
Lisäksi Kainuussa on neljä alle 110 opiskelijan
lukiota, mitä opetushallinnossa pidetään
pienen lukion rajana. Päätoimisten opiskelijoiden
määrä on Kajaanissa sijaitsevassa kahdessa
lukiossa yhteensä noin 1 000 ja Kainuussa sijaitsevissa
kahdeksassa muussa lukiossa yhteensä noin 1 300 opiskelijaa.
Lisäksi Kainuussa on kolme ammatillisesta koulutuksesta
annetun lain (630/1998) mukaista ammatillisen
koulutuksen järjestäjää (Kajaanin ja
Kuhmon kaupungit sekä Suomussalmen kunta). Kajaanin kaupungin
järjestämässä ammatillisessa
koulutuksessa oli 1 728 opiskelijaa tammikuussa 2002. Opiskelijoita
oli samana ajankohtana Kuhmossa 93 ja Suomussalmella 215. Opiskelijamäärät
alittivat koulutuksen järjestämislupien mahdollistamat
enimmäisopiskelijamäärät. Sotkamon
järjestämisluvan perumisen myötä Kajaanin
enimmäisopiskelijamäärää on nostettu
1.8.2002 lukien.
Näin ollen Kainuussa yhdeksän kuntaa päättää kouluksen
järjestämisestä lukiokoulutuksessa ja
ammatillisessa koulutuksessa yhteensä vajaalle 4 500:lle
toisen asteen opiskelijalle.
Valtakunnalliset koulutuspoliittiset linjaukset.
Vallitseva koulutuspoliittinen suuntaus korostaa toisen asteen
lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tarkastelua kokonaisuutena sekä lukiokoulutuksen
ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. Koulutusta
on ammatillisen koulutuksen osalta koottu taloudellisilta ja sisällöllisiltä toimintaedellytyksiltään
vahvojen koulutuksenjärjestäjien alaisuuteen.
Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa kiinnitetään
aikaisempaa enemmän huomiota opiskelijoiden yksilöllisiin
koulutustarpeisiin laajentamalla opiskelijoiden mahdollisuutta vaikuttaa
koulutuksensa sisältöön lisäämällä opintojen
valinnaisuutta. Tämä edellyttää joko
riittävän suuria oppilaitoksia tai opiskelijoiden
valinnanmahdollisuuksien turvaamista eri oppilaitosten yhteistyöjärjestelyiden
kautta.
Lukioiden asema Kainuun hallintokokeilussa.
Hallituksen esityksen mukaan Kainuun koulutuskuntayhtymä toimii
maakunnan alueella kuntien sijasta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen
järjestäjänä. Koulutuskuntayhtymän
ylintä päätösvaltaa käyttäisi
vaaleilla valittu maakuntavaltuusto, jonka päätettäväksi
tulevat asiat valmistelisi maakuntahallitus. Kuntayhtymän
muusta hallinnosta, kuten kuntayhtymän sisäisistä toimielimistä,
määrättäisiin maakuntavaltuuston
päättämissä johtosäännöissä.
Opetusministeriön Kainuun kunnille myöntämät
lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat
siirtyisivät kunnilta suoraan maakunnalle. Koulutuksen
järjestämislupiin sisältyvät
määräykset sitovat Kainuun koulutuskuntayhtymää.
Maakunta voisi kuitenkin päättää koulutuksen
järjestämispaikoista järjestämislupien
ja toimiluvan määräyksistä poikkeavasti.
Koulutuskuntayhtymän rahoitus määräytyisi opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädettävällä tavalla
kuntayhtymän eri koulutusmuotojen opiskelijamäärien
sekä lukiokoulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle opiskelijaa
kohden erikseen määrättävien
yksikköhintojen mukaisesti. Maakunnalle siten myönnettäisiin
ja maksettaisiin toteutuneita keskimääräisiä valtakunnallisia
opiskelijakohtaisia kustannuksia vastaavan täyden yksikköhinnan mukainen
valtion rahoitus. Kuntien rahoitusosuus mainittuihin palveluihin
määräytyisi, kuten nykyisinkin, suoraan
lain nojalla asukasmäärän mukaisesti.
Ehdotettu rahoitusmenettely vastaisi kuntayhtymien järjestämään
koulutukseen nykyisin sovellettavaa rahoitusjärjestelmää.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan
kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä lukion
yksikköhintoja porrastetaan opiskelijamäärän
perusteella. Yksikköhintaa korotetaan kunnassa tai kuntayhtymässä,
jossa lukiossa opiskelevien määrä on
alle 200. Yksikköhinnan korotus on edelleen suurempi, jos
opiskelijoita on vähemmän kuin 60. Koska Kainuun maakunta
olisi ehdotuksen mukaan yksi lukiokoulutuksen järjestäjä,
merkitsisivät mainittujen yksikköhintojen porrastussäännökset
Kainuun lukioiden kokonaisrahoituksen alenemista kokeilun aikana.
Tämän estämiseksi ehdotetaan säädettäväksi,
että Kainuun maakunnan lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena
käytettävät yksikköhinnat laskettaisiin
kokeilun aikana siten kuin kukin lain voimaantullessa lukiokoulutusta
järjestänyt kunta toimisi edelleenkin lukiokoulutuksen
järjestäjänä.
Johtopäätöksiä.
Kainuun hallintokokeilussa lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus
on ehdotettu koottavaksi demokraattisesti valitun maakuntahallinnon
alaisuuteen koulutuksen sisältöä ja rahoitusta
koskevan päätösvallan osalta. Tarkoitus
on, että kokeilussa voidaan etsiä hallitusti ja
kustannustehokkaasti ratkaisuja, joilla turvataan lukiokoulutuksen
ja ammatillisen koulutuksen saatavuus ja laatu sekä koulutus-
ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutuminen opiskelijamäärien
edelleen pienentyessä.
Lukiokoulutuksen ottaminen mukaan hallintokokeiluun on perusteltua
seuraavilla seikoilla:
1) Kainuussa on maakunnan väestöpohjaan nähden
monta lukiota. Lukiot ovat keskimäärin pieniä,
ja opiskelijamäärät ovat edelleen laskussa.
Lukiokoulutuksen saatavuuden ja laadun turvaaminen sekä taloudellisten
voimavarojen käytön tehokkuusnäkökohdat
edellyttävät ratkaisuja yksittäisiä kuntia
laajemmasta näkökulmasta. Kokeilulainsäädäntö ei
sinällään ota kantaa Kainuun lukioverkkoon,
jonka osalta päätösvalta esityksen mukaan
kuuluu vaaleilla valitulle maakuntavaltuustolle.
2) Lukiokoulutuksen järjestämiseen Kainuun oloissa
liittyvät ongelmat ovat tyypillisesti sellaisia, joihin
hallintokokeilussa pyritään etsimään
uudenlaisia ratkaisumalleja. Lukiokoulutuksen jättäminen
kokeilun ulkopuolelle merkitsisi koulutussektorilla Kainuussa kiirellisimmin ratkaisua
vaativien kysymysten sivuuttamista. Lukion ja ammatillisen koulutuksen
turvaaminen Kainuun vaikeissa olosuhteissa on elintärkeä arvovalintoja
sisältävä kysymys, johon on perusteltua
hakea ratkaisua demokraattisesti valitussa maakuntavaltuustossa
maakunnan tarpeiden pohjalta.
3) Kainuun hallintokokeilulla ei ole tarkoitus tehdä uutta
koulutuspolitiikkaa, vaan etsiä tapoja toteuttaa asetettuja
koulutuspoliittisia tavoitteita nykyistä paremmin maakunnan
asukkaiden hyväksi. Vallitseva koulutuspoliittinen suuntaus
korostaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tarkastelua
kokonaisuutena, oppilaitosten yhteistyötä sekä opiskelijoiden
yksilöllisten koulutustarpeiden huomioonottamista. Tämä puoltaa
sitä, että mainittu koulutus kootaan sekä toiminnan
sisällön että rahoituksen osalta kokeilussa
saman päätöksentekojärjestelmän
alaiseksi. Kokonaisuuden hallinta, yhteistyö ja opiskelijoiden
koulutuksen sisältöjä koskevien valintojen
turvaaminen on huomattavasti helpompaa, jos lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta
koskeva päätöksenteko kootaan kunnista
maakuntahallinnolle.
4) Myös Kainuun elinkeinopolitiikan kehittäminen
puoltaa lukiokoulutuksen siirtämistä maakuntahallinnolle.
Tehokas lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteensovittaminen
luo edellytyksiä koulutuksen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle
alueella ja parantaa siten elinkeinopolitiikan kannalta tärkeää koulutuksen
ja työelämän välistä yhteistyötä.
5) Perusopetus ja lukiokoulutus voivat esitetyssä hallintomallissa
hyödyntää yhteisiä henkilöstö-
ja muita voimavaroja. Tämä on hallinnollinen järjestelykysymys.
Esimerkiksi kunnan palveluksessa nykyään oleva
sekä perus- että lukio-opetusta antava opettaja
voi kokeilun aikana edelleenkin olla kunnan palveluksessa, jolloin
Kainuun maakunta ostaa lukiokoulutuksen edellyttämät
tunnit lukiolain suomin mahdollisuuksin kunnalta.
Myös Kainuun kunnat ovat pääosin
puoltaneet lukiokoulutuksen sisällyttämistä Kainuun hallintokokeiluun.
Edellä lausutusta poiketen sivistysvaliokunta on lausunnossaan
päätynyt ehdottamaan hallintovaliokunnalle, että lukiokoulutus
poistettaisiin lakiehdotuksen 22 §:n 2 momentista, mutta samalla
lisättäisiin 22 §:ään
uusi 3 momentti, joka mahdollistaa myös muiden tehtävien
antamisen kuntayhtymälle. Tällöin Kainuussa
voitaisiin vielä selvittää, onko tarkoituksenmukaista
liittää lukiokoulutus kokeiluun, ja tehdä se tarvittaessa
pykälän 3 momentin nojalla.
Sivistysvaliokunnan lausunnosta edellä mainitun kannanoton
perusteluna ilmenee, että valiokunta on ennen kaikkea huolestunut
perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyön vaarantumisesta,
jos lukiokoulutus liitetään kokeiluun. Sivistysvaliokunnalle
on lausunnon mukaan todettu, että pienet lukiot myös
Kainuussa saavat toimintaedellytyksensä kiinteästä yhteydestä peruskoulun
yläasteen sekä muun opetustoimen kanssa ja päin
vastoin. Mikäli lukiot siirtyvät kuntayhtymälle,
se voisi lausunnon mukaan vaarantaa tämän hyvin
toimivan yhteistyön ja vaikeuttaa kohtuuttomasti sekä peruskoulutuksen
että lukiokoulutuksen paikallista järjestämistä.
Hallinto ei myöskään kevenisi niin, että järjestely
tulisi nykyistä edullisemmaksi. Huomiota on sivistysvaliokunnan
lausunnon mukaan kiinnitettävä myös siihen,
että erityisesti pienissä kunnissa suuri osa lukion
opettajista on yhteisiä peruskoulun kanssa.
Sivistysvaliokunta toisaalta painottaa sitä, että lukiokoulutuksen
liittäminen kokeiluun ei sinänsä poista
Kainuun lukioiden ongelmia, koska hallituksen esittämä malli
sinänsä ei tarkoita lukioiden lakkauttamista.
Lukiolaki (629/1998) mahdollistaa nimittäin
lukiokoulutuksen järjestämisen ostopalveluna,
jolloin kuntayhtymä voisi ostaa kunnilta lukiopalveluita.
Hallintovaliokunta on saamansa selvityksen perusteella, edellä todetut
lukiokoulutuksen kokeiluun ottamista puoltavat seikat huomioon ottaen
sekä eri näkökohtia muun ohella kokeilun kokonaisuuden
näkökulmasta arvioituaan päätynyt
hallituksen esityksen kannalle. Valiokunta edellyttää,
että hallintokokeilun toimeenpanossa Kainuun koulutuskuntayhtymä ja
kokeiluun osallistuvat Kainuun kunnat hakevat opetustoimessa toiminnalle
sellaiset muodot, että varmistetaan kaikissa oloissa peruskoulun
ja lukioiden toimiva yhteistyö sekä korkeatasoisen
lukiokoulutuksen säilyminen kattavasti Kainuussa ja että lisäksi
varmistetaan peruskoulun ja lukioiden pätevien opettajien
saaminen eri paikkakunnille.
Lukioilla on myös muuta koulutusta suurempaa merkitystä koko
alueen kuvan rakentumisen kannalta. Lukiokoulutuksen korkea taso
ja saatavuus vaikuttavat yhtenä tekijänä aktiiviväestön sijoittumiseen
alueelle. Tämän vuoksi lukiokoulutuksella on elinkeinopoliittista
ulottuvuutta enemmän kuin koulutuksen sisällöstä suoraan voi
päätellä.
Jos lukioiden liittäminen koulutuskuntayhtymään
jää avoimeksi, on vaarana, että koulutuksen
alueellisesti kattava järjestäminen ei tulevaisuudessa
toteudu ja että kuntien ylläpitämien
lukioiden mukaantulo koulutuskuntayhtymään osoittautuu
vaikeaksi.
Kokeilun aikajänne huomioon ottaen olisi valiokunnan
mielestä Kainuun kehityksen kannalta virhe jättää lukiot
kokeilun ulkopuolelle.
Ammatillinen aikuiskoulutus.
Lakiehdotuksen mukaan kuntayhtymän järjestämä ammatillinen aikuiskoulutus
jäisi kokeilun ulkopuolelle. Ammatillinen aikuiskoulutus
kuitenkin toimii kiinteässä yhteistyössä ammatillisen
koulutuksen kanssa. Ammatillisella aikuiskoulutuksella on myös
vahva perusta Kainuun elinkeinoelämän kehittämisessä.
Nuorten ikäluokkien vähetessä panostus
erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen tulee entistä ajankohtaisemmaksi aikuisten
osaamistason nostamisessa elinkeinoelämän tarpeita
vastaavaksi. Ammatillisen aikuiskoulutuksen jättäminen
kokeilun ulkopuolelle vaarantaisi myös oppisopimuskoulutuksen suurelta
osin.
Sivistysvaliokunnan lausunnossa esitetyin tavoin hallintovaliokunta
ehdottaa ammatillisen aikuiskoulutuksen liittämistä kokeilun
piiriin niin, ettei se koskisi muiden kuin kuntien järjestämää eli
vapaan sivistystyön laitosten maakunnassa mahdollisesti
järjestämää ammatillista aikuiskoulutusta.
Kirjastotoimi.
Sivistysvaliokunnan lausuntoon viitaten hallintovaliokunta
ehdottaa lakiehdotukseen lisättäväksi
säännöksen, joka mahdollistaa myös
kirjastotoimen osalta siirtymisen yhden järjestäjän
malliin. Tällä tavalla voitaisiin turvata yhdenvertainen
ja ammattitaitoinen kirjastopalvelujen tarjoaminen ja kehittämistyö Kainuussa.
Muut kannanotot
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä
ilmenevin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
6 §. Kansallinen kehittämisrahoitus.
Pykälän tarkoituksena on koota valtion talousarvion kautta
kokeilualueelle tulevaa maakunnan kehittämisen kannalta
merkittävää rahoitusta. Kainuun hallintokokeilussa
tarkoitus on, että maakuntavaltuusto voi sille jaettavaksi
annettujen määrärahojen osalta ohjata
myös valtionhallintoa samalla tavoin kuin keskushallinto
tekee. Kainuun kehittämisrahan momentille sisällytetään
siihen kuuluvat tulostavoitteet, jotka maakuntavaltuusto asettaa.
Tulostavoitteiden julkaiseminen jää kunkin ministeriön
tehtäväksi. Maakuntavaltuuston asettamat tulostavoitteet
tulee julkaista sellaisenaan. Näiden lisäksi maakuntavaltuusto
voi asettaa muitakin tulostavoitteita talousarvioon sisältyvien
lisäksi. Tarkoituksena on, että Kainuun kehittämisrahaa
koskeva momentti sijoitetaan sisäasiainministeriön
pääluokkaan. Tältä osin valiokunta
ehdottaa sääntelyn täsmentämistä lakiehdotuksen
6 §:ssä.
10 §. Maakuntavaltuuston tehtävät
kansallisen kehittämisrahoituksen hallinnoinnissa.
Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 10 §:n 1 momentin
5 kohdasta ja 3 momentista poistettavaksi maininnat kauppa- ja teollisuusministeriön
päätöksellä yritysten kansainvälistymisen
edistämiseksi myönnettävän valtiontuen
käytöstä (2/022/1998)
kansainvälistymistukiin, koska sanottua tukea ei ole enää olemassa.
Lisäksi valiokunta ehdottaa 10 §:n 1 momentin
6 ja 7 kohdan muuttamista niin, että mainituissa kohdissa
otetaan huomioon 1 päivänä tammikuuta
2003 voimaan tullut laki julkisesta työvoimapalvelusta
(1295/2002). Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan
lausunnossa katsotaan tarpeelliseksi jättää kehittämisrahan
ulkopuolelle sanotun lain 9 ja 10 lukujen mukaiset työttömän
toimeentuloon liittyvät tuet.
Hallintovaliokunnan ehdottamassa muodossa lakiehdotuksen 10 §:n
1 momentin 6 ja 7 kohdat kuuluvat seuraavasti:" 6) julkisista
työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) 6
luvun 1 §:n mukaisiin koulutushankintoihin sekä 7
luvun mukaiseen työllistämistukeen ja lisätukeen; 7) eräiden
työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun
valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin avustuksiin,
tukiin ja valtion investointeihin;".
12 §. Toimivallan siirtäminen.
Maakuntavaltuusto voi lakiehdotuksen 12 §:n nojalla
siirtää toimivaltaansa maakunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille
ja viranhaltijoille siten kuin kuntalain 14 §:ssä säädetään.
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan kuntalain 14 §:stä johtuvan,
että toimivaltaa ei saa siirtää asioissa,
joista maakuntavaltuuston on lain nimenomaisen säännöksen
mukaan päätettävä.
Hallintovaliokunta ehdottaa sääntelyn täsmentämistä lisäämällä 12 §:ään
uuden näin kuuluvan toisen virkkeen: "Toimivaltaa ei
saa siirtää asiassa, josta maakuntavaltuuston
tulee tämän lain tai muun lain mukaan päättää eikä asiassa,
jossa valtuuston päätösvaltaa ei kuntalain
mukaan saa siirtää."
16 §. Maakuntahallituksen eri kokoonpanot.
Lakiehdotuksen 16 §:n 2 momentissa käytetään ilmaisua
"Kainuun alueellinen ympäristökeskus", kun tarkoitetaan
"Kainuun ympäristökeskusta". Valiokunta ehdottaa
tämän vuoksi momentin muuttamista.
20 §. Maakuntajohtajan asema ja tehtävät.
Valiokunta ehdottaa, että maakuntajohtajan irtisanomisesta
säädetään laissa lisäämällä lakiehdotuksen
20 §:ään 3 momentti seuraavasti: "Maakuntajohtajan
irtisanomisesta ja muihin tehtäviin siirtämisestä on
soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanjohtajasta säädetään
kuntalain 25 §:ssä."
22 §. Kainuun koulutuskuntayhtymä.
Lakiehdotuksen 21 § koskee Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymää ja sen tehtäviä.
Pykälän 2 momentissa säädetään
niistä tehtävistä, joista kuntayhtymä huolehtii.
Lakiehdotuksen 21 §:n 4 momentin mukaan kokeilualueen kunnat
voivat antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä.
Sivistysvaliokunnan lausuntoon viitaten hallintovaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotuksen 22 §:ään
lisätään 21 §:n 4 momenttia
vastaava säännös (22 §:n uusi
3 mom.) ja että kuntayhtymien järjestämä ammatillinen
aikuiskoulutus lisätään pykälän
2 momentissa Kainuun koulutuskuntayhtymän tehtäviin.
Lisäksi valiokunta ehdottaa sääntelyn
täsmentämistä myös siten, että 2 momentin
loppuun lisätään seuraava virke: "Koulutuksen
järjestämislupien muuttamisesta kokeilun aikana
on voimassa, mitä edellä mainituissa laeissa säädetään."
24 §. Maakuntavaali, valtuutetut ja varavaltuutetut.
Valiokunta ehdottaa lain soveltamisen helpottamiseksi vaaliteknisenä täsmennyksenä
24 §:ään
lisättäväksi uuden 4 momentin seuraavasti:
"Maakuntavaaleissa kaikissa kunnissa asetetut ehdokkaat ovat
yhdellä ehdokaslistojen yhdistelmällä."
35 §. Valtuutettujen paikkojen täyttäminen
kunnittain.
Edellä 24 §:n kohdalla mainitusta syystä valiokunta
ehdottaa 35 §:n ensimmäisen virkkeen hyväksymistä näin
kuuluvana: "Jos puolue tai maakuntayhteislista on saanut maakuntavaltuustoon
vain yhden valtuutetun, täytetään se siinä kunnassa,
jossa puolueen tai maakuntayhteislistan asettamat ehdokkaat
ovat saaneet eniten ääniä."
44 §. Henkilöstön asema.
Valiokunta ehdottaa 44 §:n 1 momenttiin lisättäväksi,
että myös Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin
kuntayhtymän henkilöstö siirretään
uusien kuntayhtymien palvelukseen aikaisempia vastaaviin tehtäviin.
Hallituksen esityksen mukaisessa muodossa momentti koskee ainoastaan
Kainuun maakunnan kunnissa lain soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä hoitavia
työntekijöitä, jotka siirretään
kuntayhtymien toiminnan alkaessa niiden palvelukseen aikaisempia
vastaaviin tehtäviin.