Ehdotetulla lailla muutetaan eräitä kuntalain (410/2015) 118 §:ssä säädettyjä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn käynnistämisen edellytyksiä. Arviointimenettelyssä kunta ja valtio yhdessä selvittävät kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut alijäämää lain mukaisessa määräajassa, jos asukaskohtainen kuntakonsernin alijäämä täyttää laissa säädetyt euromääräiset rajat tai jos laissa säädetyt neljä kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnuslukua täyttyvät yhtä aikaa kahtena vuonna peräkkäin. Ehdotetussa lainmuutoksessa on kyse viimeksi mainittujen tunnuslukujen ja niiden raja-arvojen muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan suhteellista velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku korvattavaksi lainanhoitokykyä kuvaavalla konsernitilinpäätöksen laskennallisella lainanhoitokatteella, jossa velanhoitokustannuksia vertaillaan nettotuloihin. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava negatiivinen vuosikate ehdotetaan korvattavaksi tunnusluvulla, jolla verrataan konsernituloslaskelman vuosikatetta poistoihin. Lainamäärää kuvaavassa tunnusluvussa lainoihin esitetään rinnastettaviksi vuokravastuut, mikä huomioisi omaisuuden erilaiset rahoitusmallit. Lisäksi kunnan tuloveroprosentin tasoa koskevaa raja-arvoa ehdotetaan nostettavaksi.
Kuntalain vuoden 2015 uudistuksessa korostettiin kuntakonsernin talouden ohjausta kokonaisuutena. Valiokunta pitää siten perusteltuna, että myös arviointimenettelyn käynnistymisen kriteereinä käytetään edelleen konsernitilinpäätöksen lukuja, vaikka osa toimii myös kuntatasolla. Konsernitarkastelu mahdollisesti ehkäisee myös sellaisia kuntakonsernin sisällä tehtäviä ratkaisuja, jotka yksinomaan tähtäävät peruskunnan alijäämän välttämiseen, mutta joilla ei tosiasiallisesti ole saatavissa esimerkiksi toiminnan tehostumista.
Saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta katsoo, että ehdotetut arviointimenettelyn käynnistämisen edellytykset kuvaavat nykyistä sääntelyä paremmin kunnan ja kuntakonsernin taloudellista tilaa erityisesti rahoituksen riittävyyden näkökulmasta. Myös ehdotetut raja-arvot asettuvat tasolle, joka erittelee aikaisempaa selkeämmin taloudeltaan vain kaikkein heikoimmat kunnat.
Hallintovaliokunta toteaa lisäksi, että arviointimenettelyn käynnistäminen on valtiovarainministeriön harkinnassa. Tunnuslukuihin vaikuttavia kuntakohtaisia tekijöitä on mahdollista ottaa huomioon arviointimenettelyn käynnistämistä harkittaessa sekä arviointimenettelyssä.
Konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrää koskevassa tunnusluvussa hyödynnetään kunnan tilinpäätöksen liitetietona ilmoitettavaa vuokravastuiden määrää. Selvityksen mukaan vuokravastuiden yhdenmukainen esittämistapa edellyttänee kirjanpitolautakunnan kuntajaoston nykyistä tarkempaa ohjeistusta sekä mahdollista tunnusluvun lisäämistä toimintakertomukseen. Päivitystarvetta seuraa mahdollisesti myös uudesta konsernitilinpäätöksen laskennallista lainanhoitokatetta koskevasta tunnusluvusta, joka ei ole nykyisin tilinpäätöksessä esitettävä tunnusluku.
Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi kuntalain 22 §:n sääntelyä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista siten, että se tunnistaisi niin kutsutun monipaikkaisuuden. Ehdotettu muutos ei ole kuntia velvoittava. Säännöksen tarkoituksena on ohjata huomioimaan kunnassa myös muutoin kuin asukkaana säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvia tai oleskelevia palvelujen käyttäjiä. Heillä tarkoitettaisiin kunnassa esimerkiksi työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi olevia henkilöitä.
Lakiehdotukseen sisältyy lisäksi eräitä kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevia teknisluonteisia muutoksia.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.