Yleistä
Esityksen keskeinen muutos on, että poliisilakiin (872/2011) lisätään säännökset poliisin antaman virka-avun maksullisuudesta sekä henkilöstä, joka tekee päätöksen virka-avusta perittävästä maksusta. Nykyisin poliisin antaman virka-avun kustannusten korvaamisesta sekä virka-avun maksullisuudesta ja maksuttomuudesta säädetään eräiden poliisin virka-apukustannusten korvaamisesta annetussa laissa (259/1956) ja valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetussa poliisin suoritteiden maksullisuudesta vuonna 2022 annetussa sisäministeriön asetuksessa (1191/2021). Esityksellä kumotaan eräiden poliisin virka-apukustannusten korvaamisesta annettu laki.
Esityksen mukaan poliisin antaman virka-avun maksullisuus säilyy pääsääntönä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan useisiin lakeihin muutoksia, joiden perusteella poliisin antama virka-apu on maksutonta. Esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta annettuun lakiin (812/2000) ehdotetaan, että lastensuojelutehtävässä ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitetussa kiireellisessä tehtävässä poliisin antama virka-apu on maksutonta. Pääsääntöisesti virka-apua annetaan näissä tilanteissa toiselle viranomaiselle.
Lisäksi ehdotus sisältää poikkeuksen maksun perimättä jättämiselle sosiaalisista, taloudellisista tai muihin näihin verrattavista henkilökohtaisista syistä. Kyse on harkinnanvaraisesta kohtuullistamissäännöksestä, kun virka-avun pyytäjänä on yksityinen henkilö.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Virka-avun maksullisuus
Valiokunnan saaman selvityksen perusteella poliisin antamasta virka-avusta ei ole aiemmin peritty siitä aiheutuneita kustannuksia, vaikka poliisin suoritteiden maksullisuudesta annetussa asetuksessa maksullisuudesta on jo aiemmin säädetty. Poliisihallitus muutti syksyllä 2020 poliisin virka-apumenettelyn ohjeistuksen ja laskutuskäytännön, jolloin tilanne muuttui. Esityksen tarkoituksena on säätää virka-avun maksullisuudesta lain tasolla ja toisaalta myös säätää niistä tilanteista, jolloin virka-apu on maksutonta.
Esityksessä ehdotetaan, että poliisin antama virka-apu on lähtökohtaisesti poliisilain 9 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan maksullista, jollei laissa säädetä poikkeusta maksullisuuteen. Päätöksen perittävästä maksusta tekee päällystöön kuuluva poliisimies, joka lähtökohtaisesti tekee myös päätöksen virka-avun antamisesta.
Valiokunta toteaa, että ehdotukseen ei sisälly erillistä säännöstä virka-avun pyytäjän informoimiseksi siitä, onko virka-apu maksullista vai maksutonta ja miten virka-avusta perittävä maksu määräytyy. Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota tässä yhteydessä hallintolain 8 §:n (434/2003) neuvontaa koskevaan säännökseen ja hallintolain 6 §:n hallinnon oikeusperiaatteisiin. Viranomaisen on hallintolain neuvontaa koskevan säännöksen mukaan mm. huolehdittava siitä, että asiakkaalla on selkeä käsitys menettelyllisten oikeuksiensa käyttämisestä.
Ehdotetun poliisilain 9 luvun 1 §:n 5 momentin mukaan maksun suuruus määritetään siitä aiheutuvien kustannusten perusteella. Lisäksi lain 9 luvun 10 §:n 2 momenttiin lisätään sisäministeriön toimivalta antaa asetuksella tarkempia säännöksiä maksusta, joka peritään virka-avun pyytäjältä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisin virka-avun maksun määräytyminen perustuu jo voimassa olevan maksuasetuksen perusteella omakustannushintaan, joka on laskettu siten, että maksu kattaa virka-avusta aiheutuneet todelliset kulut. Maksu sisältää erilliskustannukset (yksinomaan maksullisen toiminnan aiheuttamat kustannukset) sekä yhteiskustannukset (maksullisen toiminnan, yhteisrahoitteisen toiminnan ja muun toiminnan yhteisesti aiheuttamat kustannukset). Erilliskustannuksiin lasketaan aineet ja tarvikkeet, henkilöstökustannukset, vuokrat, palveluiden ostot sekä muut erilliskulut. Maksullisen toiminnan osuuteen yhteiskustannuksista luetaan kaikki ne kustannukset (esimerkiksi tietojärjestelmäkustannukset), joilla on aiheuttamisyhteys kyseiselle maksulliselle toiminnalle. Yhteiskustannukset sisältävät myös tukitoimintojen kustannukset ja poistot.
Edellä todetun mukaisesti virka-avusta aiheutuvan maksun määrittämiseen käytetään yhtä omakustannushintaa. Asetuksenantovaltuus voi siten koskea käytännössä vain maksun suuruutta. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että asetuksenantovaltuuden tarkoituksena on ollut, että sisäministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä virka-avusta perittävän maksun suuruudesta. Valiokunta katsoo, että säännöstä tulee tältä osin tarkentaa.
Virka-apua koskevan maksun perimättä jättäminen
Ehdotetun poliisilain 9 luvun 1 §:n 5 momentin mukaan virka-avusta aiheutuva maksu voidaan jättää perimättä, jos se on perusteltua sosiaalisista, taloudellisista tai muista näihin verrattavista henkilökohtaisista syistä. Esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että arviointi maksun perimättä jättämisestä tulee tehdä tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Perusteluissa kuvataan esimerkinomaisesti tilanteita, jolloin maksun perimättä jättäminen voi olla perusteltua. Perusteluissa todetaan myös, että poliisin on mainittava virka-avun pyytäjälle maksuttomuudesta ja neuvottava häntä hallintolain (434/2003) 8 §:n mukaisesti.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kun kyse on tilanteesta, jossa henkilön on itse vedottava maksuttomuuden perusteisiin mahdollisesti kiireellisessä tai muuten vaikeassa tilanteessa, on tärkeää pitää huolta siitä, ettei esimerkiksi henkilön mahdollinen puutteellinen kielitaito, vähemmistöön kuuluminen tai henkilöllä olevat ikään, terveydentilaan tai vammaisuuteen liittyvät rajoitteet tai ominaisuudet tai uhka fyysisen väkivallan kohtaamisesta taikka se, ettei hän tunne lain sisältöä, johda siihen, että hänen oikeutensa maksuttomuuteen ei toteudu. Valiokunta korostaa, että tällaisissa tilanteissa on harkintaa tehtäessä ja henkilön antamaa selvitystä vastaanotettaessa tärkeää huolehtia perus- ja ihmisoikeuksista ja erityisesti tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
Hallintovaliokunta viittaa erityisesti edellä jo mainittuun hallintolain 8 §:n neuvontaa koskevaan säännökseen ja hallintolain 6 §:n hallinnon oikeusperiaatteisiin. Viranomaisen on neuvontaa koskevan säännöksen mukaan mm. huolehdittava siitä, että asiakkaalla on selkeä käsitys menettelyllisten oikeuksiensa käyttämisestä. Hallinnon oikeusperiaatteista esimerkiksi tasapuolisen kohtelun vaatimus merkitsee, että hallinnossa asioiville pyritään turvaamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet asioidensa hoitamiseen ja oikeuksiensa valvomiseen. Tasapuolisen kohtelun merkitys korostuu silloin, kun viranomainen käyttää yksityisten oikeusasemaan tai toimintamahdollisuuksiin kohdistuvaa harkintaa. Tällöin viranomaisen on erityisesti huolehdittava siitä, että hallinnossa asioivilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä selvyyteen lakiin perustuvista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Hallintovaliokunta pitää selvänä, että erityisesti silloin, kun virka-apua annetaan yksityisille henkilöille, hallintolaista seuraa esimerkiksi asiakkaalle ilmoittamiseen ja neuvontaan liittyviä velvollisuuksia. Virka-apupäätöksen tekijän on siten hallintolain nojalla ilmoitettava virka-apupyynnön maksuttomuudesta virka-avun pyytäjälle ja neuvottava häntä siihen liittyvistä menettelyistä, eikä näistä tehtävistä ole siten tarpeen erikseen säätää tässä yhteydessä. Pykälän säännöskohtaisten perustelujen viittaus siihen, että poliisin tulee mainita virka-avun pyytäjälle maksuttomuudesta ja neuvottava tätä hallintolain mukaisesti, korostaa perustellusti sitä, että poliisin tulee arvioida maksun perimättä jättämistä koskevia tilanteita oma-aloitteisesti.
Toimenpidealoite
Toimenpidealoitteessa on kyse poliisin virka-avun maksullisuuden poistamisesta kiireellisissä lastensuojelu- ja eläintensuojelutehtävissä. Hallituksen esityksessä ehdotetussa poliisilain muutoksessa lähtökohtana on poliisin antaman virka-avun maksullisuus ja esityksessä ehdotetaan muutoksia eri lakeihin, joissa säädetään tietyille viranomaisille annettavan virka-avun maksuttomuudesta. Esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta annettuun lakiin (812/2000) ehdotetaan, että lastensuojelutehtävässä ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitetussa kiireellisessä tehtävässä poliisin antama virka-apu on maksutonta. Lisäksi esityksessä säädetään harkinnanvaraisesta, yksityiselle henkilölle annettavasta mahdollisuudesta maksuttomaan virka-apuun. Esitykseen ei sisälly virkaeläinlääkärille annettavan virka-avun maksuttomuutta. Maksullisuus säilyy poliisin virka-avun antamisen pääsääntönä. Hallintovaliokunta ehdottaa näin ollen toimenpidealoitteen TPA 69/2021 vp hylkäämistä.