Perustelut
Yleistä
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uusi laki ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä.
Lakiin otettaisiin voimassa olevaa ulkorajayhteistyön hallinnosta
annettua lakia (500/2008) tarkemmat
säännökset Euroopan naapuruusvälineestä (ENI) osarahoitettavien
ohjelmien valmistelusta ja toimeenpanosta. Tukimenettelyjä ohjaavat
lisäksi Euroopan unionin lainsäädäntö sekä valtionavustuslaki
(688/2001).
Euroopan naapuruusvälinettä koskevia yhteistyöohjelmia
ei rahoiteta enää rakennerahastoista, joten Euroopan
unionin tai kansallisia rakennerahastosäännöksiä ei
enää sovelleta Euroopan naapuruusvälineessä.
Euroopan naapuruusvälineen yhteistyöohjelmien
hallinnointi eroaa rakennerahastotoiminnasta myös siinä, että yhteistyöohjelmien
toimeenpanosta on säädetty Euroopan unionin lainsäädännössä yksityiskohtaisesti.
Komission antamia täytäntöönpanosäännöksiä noudatetaan
ohjelmien yleishallinnossa, tuen hakemisessa ja myöntämisessä, valvonnassa
ja tarkastuksessa. Lisäksi ohjelmissa noudatetaan ohjelmaan
osallistuvien valtioiden ohjelma-asiakirjassa ja rahoitussopimuksessa
sopimia sääntöjä.
Valiokunta pitää Euroopan naapuruusvälineen
yhteistyöohjelmien hallinnoinnin kannalta selkeänä,
että tukimenettelyyn liittyvät säännökset
ovat omassa laissaan. Lain säännökset
on sovitettu yhteen mahdollisimman pitkälti alueiden kehittämisen
ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014)
säännösten kanssa. Tämä helpottaa
suomalaisten viranomaisten sekä hankkeiden toteuttajien
käytännön työtä.
Esityksen perusteluista ilmenee, että lakiesitystä valmistelleessa
työryhmässä olivat edustettuina nykyisten
ulkorajayhteistyöohjelmien hallinnointiin ja toteutukseen
osallistuvat keskeiset ministeriöt sekä nykyisissä ohjelmissa
hallintoviranomaisina toimivat maakuntien liitot. Esitysluonnos
on käsitelty alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa.
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan esityksessä on varsin
onnistuneesti kyetty huomioimaan eri tahojen esittämät
näkemykset. Lakiehdotus antaa näin ollen toimivat
puitteet käytännön ulkorajayhteistyölle.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
EU:n naapuruuspolitiikka
Esityksen mukaan Euroopan unioni tarjoaa Euroopan naapuruuspolitiikan
avulla sen naapurimaille eräänlaisen erityissuhteen,
joka perustuu muun muassa molemminpuoliseen sitoutumiseen demokraattisiin
arvoihin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen,
hyvään hallintotapaan sekä kestävään
kehitykseen. Euroopan naapuruuspolitiikka laadittiin vuonna 2004,
ja sen piiriin kuuluu Euroopan unionin itä- ja eteläpuolella
16 kumppania.
Euroopan naapuruuspolitiikan rahoittamista varten on aiemmin
ollut Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI),
joka on kattanut nämä 16 kumppania sekä Venäjän.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ENPI-mekanismin on arvioitu
toimineen melko onnistuneesti. Toimintaa on kuitenkin haluttu edelleen kehittää niin,
että EU-toimilla olisi entistä vahvempi vaikutus.
Käytännössä kumppaneita voidaan
eriyttää aiempaa enemmän sen mukaan, kuinka
sitoutuneita ne ovat yhteisesti sovittuihin arvoihin ja tavoitteisiin.
Suomen tekemä ulkorajayhteistyö
Suomen Venäjän raja-alueilla on toteutettu
Euroopan unionin osarahoittamaa yhteistyötä jo useiden
vuosien ajan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomi on ollut
aktiivisesti kehittämässä EU:n ulkorajayhteistyön
hallinnollista ja ohjelmallista rakennetta. Yksi merkittävä edistysaskel
rahoituskaudelle 2014—2020 on ollut EU:n ulkorajat ylittävän
yhteistyön täytäntöönpanoasetuksen
mahdollisimman pitkälle viety yhdenmukaistaminen Euroopan
sisärajoja koskevan alueellisen yhteistyön vastaavien sääntöjen
kanssa.
Suomessa toteutetaan EU:n rahoituskaudella 2014—2020
kolmea ulkorajayhteistyöohjelmaa: Kolartic, Karelia ja
Kaakkois-Suomi—Venäjä. Valiokunnan saaman
selvityksen mukaan nämä ohjelmat ovat EU:n Venäjä-pakotteiden ulkopuolella.
Euroopan unionin rahoitus näille ohjelmille tulee yhteisön
talousarvion ulkosuhdeotsakkeesta. Saadun selvityksen mukaan Suomi
on ilmoittanut suuntaavansa ulkorajayhteistyöhön
Euroopan aluekehitysrahastovarojaan kaudella 2014—2020
yhteensä 60 miljoonaa euroa. Ohjelmille tuleva muu kuin
yhteisön rahoitus koostuisi Suomen, Ruotsin, Venäjän
ja Norjan valtioiden niille osoittamasta kansallisesta vastinrahoituksesta
sekä muusta julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta.
Ohjelmien hallinto- ja koordinaatioviranomaisina toimivat
maakuntien liitot (Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Karjalan liitto),
joilla on pitkä kokemus EU-ohjelmatyöstä ja
-hallinnoinnista jo aiemmilta ohjelmakausilta. Maakunnan liitto
vastaa ohjelmaan liittyvän rahoituksen myöntämisestä,
maksamisesta, valvonnasta ja takaisinperinnästä.
Valiokunta pitää tätä järjestelyä kannatettavana,
näin varmistetaan hanketoimintojen sujuvuus ja edistetään
ohjelmien tehokasta kokonaishallintaa.