Suomen talouden kasvu on tänä vuonna heikkoa ja perustuu pitkälti kotimarkkinoiden yksityiseen kulutuskysyntään sekä investointien piristymiseen tietyillä sektoreilla, ennen kaikkea rakennusalalla. Seuraaville vuosille ennustetaan noin prosentin kasvua. Heikot kasvunäkymät toisin sanoen jatkuvat, vaikka myönteisiä merkkejäkin on.
Sipilän hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ei toteudu. Varsinkin pitkäaikaistyöttömyys on ennätyksellisen suurta ja kasvaa edelleen. Hallituksen ensi vuoden budjetti lisää entisestään suomalaisten eriarvoisuutta eikä paranna työllisyyttä.
Kiristävä finanssipolitiikka on pitkittänyt taantumaa. Tilanteessa, jossa vientikysyntä on vaimeaa, tuotannolliset resurssit alikäytössä, reaalikorot alhaalla ja löysän rahapolitiikan vaikutukset riittämättömiä, järkevä talouspolitiikka tukee kysyntää ja edistää pitkän aikavälin rakennemuutosta. Kurjistamisen sijaan vasemmistoliitto rakentaa tasa-arvoista ja elinvoimaista korkean osaamisen yhteiskuntaa, joka turvaa hyvinvoinnin kaikille jäsenilleen.
Vuoden 2017 vaihtoehtobudjetissamme on kolme painopistettä: osaaminen, tasa-arvo ja kestävä rakennemuutos.
Korkeassa osaamisessa on Suomen tulevaisuus. Vasemmistoliitto vankentaa osaamisperustaa säilyttämällä koulutuslaitosten ja opintotuen määrärahat huomattavasti hallituksen esitystä suurempina. Elinkeinoelämän uudistumista tukevaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan ohjaamme noin 150 miljoonaa euroa lisää.
Alennettuja arvonlisäverokantoja lasketaan kahdella prosenttiyksiköllä kotimaisen kysynnän vauhdittamiseksi ja yrittäjyyden tukemiseksi. Samalla arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nostetaan 25 000 euroon. Työllistymistä vauhditetaan myös automaattisella palkkatuella, joka alentaa ehdot täyttävän työnhakijan palkkaamisen sivukuluja. Verotusperusteita uudistetaan niin, että pääomatulot yhdistetään palkkatulojen kanssa — kaikkia tuloja verotetaan saman progressiivisen asteikon mukaisesti. Suurituloisimpia suosiva yrittäjävähennys, perintö- ja lahjaveron alennukset ja kotitalousvähennyksen laajennus perutaan. Elinkeinorakenteen modernisaation vauhdittamiseksi päästökaupan kompensaatiotuesta luovutaan, energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksia kevennetään ja turpeen ja kaivosten verotukia kohtuullistetaan.
Lanseeraamme myös kokonaan uudenlaisen yritystukimuodon: yrittäjien digitaalisen palvelualustan, joka tarjoaa keskeisimmät pienyrittäjien tarvitsemat digitaaliset työkalut maksutta heidän käyttöönsä. Mittava home- ja kosteusvaurioiden korjauspaketti parantaa sekä työllisyyttä että kansanterveyttä.
Budjettimme kaventaa tuloeroja. Pienituloisten ostovoima kasvaa selvästi, ja verotus on hallituksen esitystä kireämpää ansiohaitarin yläpäässä. Perumme perusturvan leikkaukset ja etuuksien indeksijäädytykset ja kasvatamme kunnallisverotuksen perusvähennystä. Työttömyysturvan ja asumistuen suoja-osat korotetaan 500 euroon kuussa. Pienituloisten eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi takuueläkettä nostetaan 50 eurolla kuussa ja kansaneläkkeen sekä työeläkkeen yhteensovittamista helpotetaan.
Itsensätyöllistäjien asemaa kohennetaan ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus ja ennakkopäätösjärjestelmä työttömyysturvaan sekä mahdollistamalla järjestäytyminen Tanskan mallin mukaisesti. Lisäämme palkkatuen määrärahoja ja otamme käyttöön automaattisen palkkatukimallin sekä vastavalmistuneiden työkokemustakuun. Työttömien omaehtoista opiskelua helpotetaan. Vanhempainvapaan 6+6+6-malli helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Esitämme myös lakia 10 euron vähimmäistuntipalkasta sekä kokeilua kuuden tunnin työpäivästä.