Alkuvuoden hyökkäys Yhdysvaltojen kongressiin oli poikkeuksellinen väkivallanteko Yhdysvaltojen historiassa, mutta tapahtumaan johtanut kehitys oli jatkunut vuosia. Suunniteltuun hyökkäykseen osallistui militantteja äärioikeistolaisia, salaliittoteoreetikkoja sekä presidentti Trumpin fanaattisia ja väkivaltaisia kannattajia. Vallankaappausyrityksellä pyrittiin mitätöimään vaalitulos, estämään rauhanomainen vallan vaihtuminen ja horjuttamaan demokraattista järjestelmää. Hyökkäykseen johtanut kehitys piti sisällään muun muassa republikaanipuolueen myönnytyksiä äärioikeistolle. Puolueessa on katsottu vuosien ajan läpi sormien Trumpin hyökkäyksiä oikeusvaltiota ja demokratiaa vastaan sekä hyväksytty rasismi, naisviha ja avoin väkivalta vähemmistöjä kohtaan.
Kehitys Yhdysvalloissa on osa globaalia äärioikeiston nousutendenssiä, josta näkyy viitteitä myös meillä. Osana äärioikeiston strategiaa on ujuttaa oikeusvaltiota, tutkittua tietoa ja yhtäläiset ihmisoikeudet kyseenalaistavia puhetapoja julkiseen keskusteluun, jolloin ne ajan myötä salonkikelpoistuvat ja alkavat horjuttaa oikeusvaltiota.
Emme ole Suomessakaan turvassa äärioikeiston uhalta. Suojelupoliisi arvioi tuoreessa vuosikirjassaan äärioikeistolaisen terrorismin uhan voimistuneen Suomessa. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen, ja sillä on viitteitä konkreettisesta iskun valmistelusta. Jo viime lokakuussa julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa todettiin äärioikeistolaista ideologiaa kannattavien yksittäisten henkilöiden ja pienryhmien muodostavan suurimman terrorismin uhan Suomessa radikaali-islamismin ohella.
Länsimaissa uhrimäärän maksimoimiseen pyrkivät äärioikeistolaiset terrori-iskuhankkeet ovat lisääntyneet viimeisen puolentoista vuoden aikana. Äärioikeistolaiseen ajatteluun nojaavien iskujen taustalla on esimerkiksi islaminvastaisuutta, antisemitismiä ja maahanmuuttovastaisuutta. Uutta on, että Suojelupoliisi on havainnut väestönvaihtoteoriaan nojautuvien näkemysten korostuneen äärioikeistolaisissa terrori-iskuissa. Väestönvaihto on salaliittoteoria, jonka mukaan maahanmuutto ja monikulttuurisuus muodostavat konkreettisen uhan länsimaiselle valkoiselle väestölle.
Suojelupoliisin mukaan äärioikeiston kansainvälinen verkkoympäristö on merkittävä kasvualusta ideologian levittämiselle ja radikalisoitumiselle. Valtioneuvoston teettämästä selvityksestä "Ekstremistinen puhe verkossa ja mediassa" käy ilmi, että ääriajatteluun ja väkivaltaan yllyttävää sisältöä löytyy myös useilta suomalaisilta keskustelupalstoilta. Äärioikeistolaisessa ja maahanmuuttovastaisessa keskustelussa puhe on tutkimuksen mukaan graafisinta, rajuinta ja kohdistuu lähes aina siviileihin.
Suojelupoliisin mukaan äärioikeiston toiminta ylittää rajoja sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa toimivien kansainvälisten äärioikeistoryhmien kautta. Erityisesti verkossa leviävä QAnon-salaliittoteoria, jota muun muassa FBI pitää turvallisuusuhkana, on rantautunut myös Suomeen, ja esimerkiksi osa suomalaisista poliitikoista hyödyntää jo politiikassaan QAnonin salaliittoteorioita. QAnon-ajattelussa on kytköksiä äärioikeistolaisiin ideologioihin, kuten antisemitismiin.
Viime vuosina vahvistuneiden äärioikeistolaisten liikkeiden, kuten Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL), toimintaan on puututtu viranomaistaholta, kun Pirkanmaan käräjäoikeus, Turun hovioikeus ja viimeisimpänä korkein oikeus määräsivät järjestön lakkautettavaksi. PVL oli vallankumouksellinen ja militantti ääriliike, jonka tavoitteena oli kansallissosialistinen pohjoismainen valtio, ja jonka toiminnalle oli keskeistä ulkomaalaisten ja ei-valkoisten esittäminen uhkina. Järjestön aktiivien toiminta ei kuitenkaan lakannut oikeuden päätökseen: kielletty toiminta jatkuu tällä hetkellä Kohti vapautta -, Suomalaisapu-, Kansallismielisten liittouma- ja Soldiers of Odin -yhdistysten sekä Partisaani-verkkosivuston nimissä. Viimeisimpänä Partisaani-sivusto maalitti vasemmistolaisiksi katsomiaan poliittisia toimijoita julkaisten toimijoiden, jopa alaikäisen, tietoja ja kotiosoitteita vuoden 2020 lopulla. Viranomaiset puuttuvat maalittamiseen edelleen heikosti.
Viranomaisvalvonnalla ei muutenkaan pystytä tällä hetkellä riittävän tehokkaasti estämään äärioikeiston toimintaa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on järjestetty viime vuosina ja viimeksi elokuussa 2020 äärioikeiston musiikkitapahtumia, joissa on avoimesti lietsottu rotuvihaa ja pidetty esillä natsitunnuksia, kuten hakaristilippuja. Myös Suomen juutalaiset seurakunnat ovat kokeneet ilkivaltaa viime vuosina.
Lain katveessa toimivien liikkeiden lisäksi ihmisoikeuksien vastaisilla äärioikeistolaisilla toimijoilla on pyrkimyksiä päästä osaksi demokraattista järjestelmää, kuten Sinimustan liikkeen kerätessä kannattajakortteja puoluerekisteriin pääsemiseksi. Tutkijat kuvailevat liikkeen tammikuussa julkaistua ohjelmaa fasistiseksi, rasistiseksi ja demokratian vastaiseksi ja liikettä ääriliikkeeksi. Ohjelmassa muun muassa esitetään etnistä rekisteriä, jonka perusteella kansalaisoikeudet taattaisiin vain niille, joiden perimästä suurin osa juontaa juurensa itämerensuomalaisiin kantaheimoihin. Yhtymäkohtia ohjelmassa on löydetty niin 1930-luvulla toimineen Isänmaallisen kansanliikkeen kuin Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueenkin (NSADP) ohjelmiin.
Suomen oikeuslaitos on osoittanut kykenemättömyytensä vähemmistöjen suojelemisessa rasistisilta hyökkäyksiltä: tästä tuore esimerkki on Ujuni Ahmedin tapaus, jossa rasistisen solvauksen esitutkinta lopetettiin arvioiden, että syyttäjä jättäisi asiassa syytteen nostamatta epäillyn teon rikosoikeudellisen vähäisyyden perusteella. Kuitenkin oikeuslaitos suojeli oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunniaa pitämällä voimassa toimittaja Johanna Vehkoon tuomion yksityisestä Facebook-kirjoituksesta, jossa hän nimitti Lokkaa rasistiksi ja natsipelleksi. Tapausten valossa vaikuttaakin siltä, ettei lainsäädäntömme ole ajan tasalla, mikäli rasistisiin rikoksiin ei ole keinoja tai tahtoa puuttua.
Historiasta tiedämme, ettei vihaa lietsoville ja yhtäläiset ihmisoikeudet kieltäville ryhmille pidä antaa tilaa näennäisen tasapuolisuuden nimissä, sillä lisääntyneet toimintamahdollisuudet ja näkyvyys voivat ennen pitkää johtaa ihmisoikeuksien vastaisen puheen ja toiminnan normalisoitumiseen. Lainsäätäjinä me kansanedustajat olemme erityisessä vastuussa oikeusvaltion puolustamisessa. On pohdittava, millaisin konkreettisin keinoin lainsäädäntöämme on uudistettava vähemmistöjen suojelemiseksi, maalittamiseen puuttumiseksi ja äärioikeiston uhkaan varautumiseksi. Meidän ei myöskään tule antaa omissa puheissamme tai toiminnassamme vaaralliselle ääriajattelulle minkäänlaista tilaa.