Ruokaviraston hiljattain julkaisema eläinten hyvinvoinnin valvontaraportti on karua luettavaa. Vuoden 2018 raportti kattaa tuotantoeläinten otantatarkastukset, eläinkuljetusten ja teurastamojen tarkastukset sekä epäilyyn perustuvat, kaikkia eläinlajeja koskevat tarkastukset. Valvonta tarkasti Suomen turkistiloista noin viidenneksen. Se havaitsi eläinten hyvinvoinnissa puutteita 37 %:ssa turkistiloista aiemman vuoden 23 %:n sijaan. Raportin mukaan lemmikkieläinten huonoon kohteluun liittyvien eläinsuojelukäyntien määrä on kasvanut ja eläinten kaltoinkohtelu raaistunut. 

Välinpitämättömyys eläinten hyvinvoinnin suhteen kertoo, että meillä on maassamme iso asenneongelma. Eläin nähdään pelkkänä hyödykkeenä ja helposti hylättävänä kertakäyttötavarana. Lemmikkieläinten kaltoinkohtelun taustalla voi olla välinpitämättömyyden lisäksi sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Ihmisen pahoinvoinnin hinnan maksaa liian usein puolustuskyvytön eläin. Lemmikin ottaminen saattaa myös olla nopea päähänpisto, eivätkä eläimen ylläpidon todelliset kustannukset ja hoidon vaativuus realisoidu lemmikkiä hankittaessa. 

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista valmistui usean vuoden valmistelujen jälkeen, mutta sen sisältämien maakuntauudistukseen liittyvien kytköksien takia paketti jätettiin uuden hallituksen työstettäväksi. Eläinsuojelutahot kritisoivat esitystä valmiiksi vanhanaikaiseksi ja ovatkin ilmaisseet toiveensa, että laki päivitetään pohjoismaiselle tasolle. Eläinsuojelulain uudistuksen vatvomisessa on hukattu liian monta vuotta.