Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kansaneläkelaitos on uudistamassa hankintaa taksimatkojen suorakorvausmenettelyyn liittyen. Markkinakartoituksen pohjalta taksipalvelujen hankintaa ollaan jatkamassa mallilla, jossa olisi yhä maakunnallinen tilausvälityskeskus, joka vastaa kyytien järjestämisestä. Vallitsevassa markkinatilanteessa yhden palvelutuottajan malli on osoittautunut kohtuuttomaksi taksiyrityksiä kohtaan, sillä se suunniteltiin vanhan kiintiöidyn ja asemapaikkoihin pohjautuvan taksilupajärjestelmän pohjalta. Lisäksi taksilupajärjestelmän uudistuksen seurauksena tuli paljon uusia toimijoita varsinaisten taksipalvelujen lisäksi myös tilausvälitykseen.
Tilausvälitys on muodostunut lyhyessä ajassa kannattavaksi liiketoiminnaksi, koska siihen ei liity samanlaista taloudellista riskiä kuin alihankkijoina toimivien taksiyritysten liiketoimintaan. Kela-kyytien osuus taksiliikenteestä on monin paikoin huomattava, ja käytännössä ilman näitä ajoja monien taksiyrittäjien liiketoiminta ei ole yksinkertaisesti kannattavaa. Nykyinen tilanne on johtanut siihen, että taksiyritykset ovat haastavassa tilanteessa neuvotellessaan sopimuksia välityskeskusten kanssa. Kelan kilpailuttaessa taksikyytejä alueellisesti tarjoukset tekevät palveluntuottajina toimivat tilausvälityskeskukset. Käytännössä monien taksiyritysten on pakko solmia itselleen epäedullisia sopimuksia tilausvälityskeskuksen kanssa, koska muuta vaihtoehtoa ei ole elinkeinonharjoittamisen kannalta välttämättömien Kela-kyytien saamiseksi. Yhden tuottajan malli on taksiyrittäjien kannalta epäoikeudenmukainen, koska tilausvälityskeskus voi pitkälti itse määritellä esimerkiksi taksiyrittäjiltä perittävät maksut sekä päättää käytettävän taksilaitteiston, kuten taksamittarin ja välitystekniikan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii useiden välitysyhtiöiden toimintaa, joten ongelmat ovat kyllä tiedossa.
Koronan vaikutukset taksiliiketoimintaan ovat olleet tuntuvat. Voidaan puhua suoranaisesta kysynnän romahduksesta. Tästä syystä monet taksialan yrittäjät eivät kestä enää lisää takaiskuja. Kelakyytien kilpailutus on riski taksiyrittäjille, jos se johtaa entistäkin huonompiin sopimusehtoihin. Riskit korostuvat erityisesti hiljaisemman kysynnän alueilla eli syrjäseuduilla, joilla liikkuminen on suuri haaste ja julkinen liikenne ei riitä mahdollistamaan edes välttämätöntä asiointia. Useamman palvelutuottajan malli toisi alalle tervettä kilpailua ja tekisi välityskeskusten ja taksiyritysten välisistä neuvotteluista oikeudenmukaisempia. Tämä turvaisi taksipalveluiden paremman saatavuuden myös syrjäseuduilla. Asiakkaan näkökulmasta mahdollisuus valita palveluntarjoajien välillä olisi palvelun laadun kannalta olennainen asia. Yksi vaihtoehto olisi myös se, että Kela määrittää palvelujen hinnat ja välitysyhtiöiden toiminnan ehdot, jolloin kaikki vaatimukset täyttävät toimijat voisivat välittää kyytejä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: