Vuoden 2019 hallitusohjelmassa tavoitteena on nostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuus bruttokansantuotteesta (bkt) neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Talouden asiantuntijaryhmä esitteli ehdotuksensa yritysten kasvuun ja menestymiseen koronakriisissä ja kriisistä elpymiseen helmikuussa (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:12). Asiantuntijaryhmä kehotti Suomen valtiota lisäämään tutkimus- ja kehitysrahoitustaan tuntuvasti. Asiantuntijaryhmän mielestä hallitusohjelman tavoite on saatava täytäntöön valtion rahoituksen ajamana innovaatioiden lisäämiseksi ja tuottavuuden kasvun vauhdittamiseksi.
Asiantuntijaryhmän mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen supistuminen voi johtaa innovaatioiden eli uusien palvelujen ja tuotteiden vähenemiseen sekä pitkällä aikavälillä rakenteellisen muutoksen hidastumiseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemiseen. Jos innovaatiot ja uutta luovat yritykset vähenevät, myös kansainvälisten sijoittajien ja osaavien työntekijöiden houkuttelu Suomeen vaikeutuu.
Tilastokeskus seuraa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja. Tilastokeskuksen mukaan t&k-menot kasvoivat toissa vuonna kaikilla sektoreilla 277 miljoonaa euroa edellisvuodesta yhteensä yli 6,7 miljardiin euroon. Viime vuoden tilastoja ei ole saatavilla.
Yritysten osuus t&k-menoista oli 66 prosenttia. Kotimaiset yritykset myös rahoittavat t&k-menoista eniten, toissa vuonna 53 prosenttia.
Suomen t&k-menojen taso suhteessa bruttokansantuotteeseen on viime vuosina ollut alle kolmessa prosentissa. Asiantuntijaryhmän raportin (TEM 2021:12) mukaan neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, jos julkisen sektorin ja t&k-rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee 1,2 prosenttiin vuonna 2030. Rahoituksen täytyy raportin mukaan suuntautua yrityksiin, tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin.
Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä sanoi em. raportin (TEM 2021:12) julkistamisen yhteydessä, että osuuden kasvattaminen vaatii vähän yli viiden prosentin vuotuista reaalista kasvua julkisen puolen t&k-rahoituksessa. "Euromääräisesti rahoitus kasvaisi keskimääräisesti käyvin hinnoin 190 miljoonaa euroa vuodessa ja kiintein hinnoin 145 miljoonaa euroa vuodessa". (HS 9.3.2021)
T&k-rahoituksen tavoitteen saavuttaminen edellyttää yli eduskuntakausien mittaista työtä. Työ tulee tehdä parlamentaarisesti ja siten sitouttaa kaikki eduskuntaryhmät tavoitteen saavuttamiseen.