Koronaepidemian ollessa käynnissä julkinen keskustelu ja päätöksenteko painottuu epidemian hillitsemiseen ja rajoitustoimien haitallisten seurausten minimointiin. Esimerkiksi suomalaisille yrityksille on osoitettu erilaisia rahoitusjärjestelyjä ja tukimuotoja, jotka toimivat siltana kriisin ylitse. Näillä toimilla turvataan se, etteivät terveet yritykset ajaudu epidemian mainingeissa konkurssiin ja suista mukanaan Suomen taloutta ennennäkemättömään kurimukseen. 

Katseita tulisi kuitenkin jo hyvissä ajoin siirtää kohti koronan jälkeistä aikaa. Tulisi varmistua siitä, että samalla kun rakennetaan siltaa kriisin ylitse, sillan toisessa päässä olevien perustusten tulisi olla kyllin vahvat yritystoiminnan jatkamiselle. Esimerkiksi Finnvera on rahoitusratkaisuin tukemassa yrityksiä vaikean tilanteen yli, jotta yrityksillä on hyvät edellytykset jatkaa toimintaansa, kun koronaviruksen aiheuttama kriisitilanne stabiloituu. 

Myös muille tukitoimille olisi tarvetta, jotta varmistutaan siitä, että kysynnän lähtiessä jälleen kasvuun yrityksillä on mahdollisuudet vastata tähän ja tuottaa kansantalouteen hyvinvointia. Koronakriisi on ajanut yrittäjät tekemään poikkeuksellisia ratkaisuja, joilla tilanteesta selvitään. Kustannuksia on siirretty tulevaisuuteen ja esimerkiksi varastoja on saatettu realisoida kassavajeen paikkaamiseksi. Kriisin jälkeistä aikaa ajatellen olisikin ensisijaisen tärkeää, että yritykset kykenisivät käynnistämään toimintansa mahdollisimman jouhevasti. Yritykset tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen, jotta koronan aiheuttamia kolhuja talouteen päästään paikkaamaan nopeasti ja suomalaisille saadaan töitä tarjolle.