Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan 1.6.2019. Asetus määräsi muun muassa alaskan- ja komealupiinin, jättipalsamin sekä kurtturuusun haitallisiksi vieraslajeiksi. Kurtturuusun kohdalla kasvatuskielto tulee voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Vieraslajit ovat ihmisen tuomia uusille alueille levinneitä lajeja. Vieraslajit on jaettu kahteen eri luokkaan: EU:n haitallisiin vieraslajeihin, jotka on kielletty koko unionin alueella sekä Suomen omiin kansallisiin vieraslajeihin.
Maa- ja metsätalousministeriön hallintasuunnitelmassa II haitallisten vieraslajien torjumiseksi on ensisijaisiksi toimenpiteiksi mainittu kohdennettu viestintä sekä yleinen tiedotus. Asetuksen voimaantulo onkin herättänyt paljon julkista keskustelua. Vieraslajien torjunta on aina maanomistajan vastuulla, mutta vieraslajien levinneisyyden vuoksi tehtävä on erittäin suuri niin kunnille, kaupungeille kuin yksityisomistajillekin. Valtion 78 000 kilometriä pitkän maantieverkoston kunnossapito kuuluu ELY-keskuksen tehtäviin. Maantieverkoston kunnossapitoon kuuluu myös huolehtiminen viheralueista, jotka joillain alueilla ovat täynnä lupiineja.
ELY-keskuksen tehtävänä on valvoa vieraslajiasetuksen toimeenpanoa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: