Eläinsuojelu- ja ympäristönsuojelujärjestöt luovuttivat eduskunnalle Suomen ensimmäisen kansalaisaloitteen vuonna 2013. Kansalaisaloitteella haluttiin kieltää turkistarhaus Suomessa. Aloite ei saanut kansanedustajien enemmistöä taakseen, mutta aloitteen yhteydessä käytiin laajaa keskustelua turkistarhauksen eettisistä ongelmista niin eduskunnan sisällä kuin julkisuudessakin.  

Kansalaisaloitteen käsittelyn jälkeen maa- ja metsätalousministeriö kokosi työryhmän laatimaan Suomeen uutta turkistarhausta säätelevää asetusta. Työryhmän työtä pohjusti ministeriön tilaama kooste uusimmasta turkiseläinten hyvinvointia koskevasta tutkimustiedosta sekä vuonna 2013 laadittu maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö, joka luettelee laajasti turkiseläinten hyvinvointiin liittyviä epäkohtia. 

Asetuksen valmistelun yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, ettei poliittista tahtoa eläinten olojen parantamiseen löytynyt, vaikka kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä eduskunta oli vaatinut alan kehittämistä turkiseläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi. 

Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittikin turkistarhausasetusta valmistelleelle työryhmälle viime syksynä, ettei edellisenä keväänä valmiiksi saatua ja useita vuosia valmisteltua turkistarhausasetusta anneta lainkaan. Turkistarhausasetuksen valmistelua ei myöskään enää jatkettu. Alun perin ministeriö lupasi antaa uuden asetuksen ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. Päätöstä jättää turkistarhausasetus uudistamatta perusteltiin hallitusohjelman kirjauksella, jonka mukaan hallituskaudella ei säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita, sekä kesken olevalla eläinsuojelulain kokonaisuudistuksella.