Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö asettivat noin vuosi sitten työryhmän valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi. Työryhmästä käytetään tänä päivänä myös nimeä valkoposkihanhityöryhmä (ns. "hanhinyrkki"). Työryhmä perustettiin siksi, että valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ja niistä maksetut korvaukset ovat lisääntyneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana merkittävästi. 

Merkittävimmät vahingot syntyvät nykyään Suomen kautta muuttavien valkoposkihanhien aiheuttamina maataloudelle, erityisesti Itä-Suomessa. Valkoposkihanhet aiheuttivat merkittäviä vahinkoja erityisesti kotieläintiloille ja nurmiviljelylle keväällä 2020. Vahinkojen korvaussumma nousi Suomessa noin 2,7 miljoonaan euroon. Tämän johdosta asianomaisen työryhmän tavoitteena oli tehdä konkreettisia esityksiä ja esittää vaihtoehtoja poliittisia linjauksia varten valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi. 

Alueelliset ELY-keskukset myöntävät avustukset aiheutuneiden vahinkojen perusteella vahingonkärsijöiden hakemuksesta. Ympäristöministeriö vahvistaa korvauskiintiöt ELY-keskusten toimialueittain sen jälkeen, kun ELY-keskukset ovat toimittaneet ministeriölle yhteenvedot hakemuksista (ympäristöministeriön päätös 2 §). Avustukset rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi maksetaan ympäristöministeriön talousarvion momentilta. 

Voimassa olevan ympäristöministeriön päätöksen mukaan korvaukset maksetaan kunkin vuoden loppuun mennessä. Viime vuosina avustuksia on maksettu kahdesti vuodessa, millä on nopeutettu erityisesti keväällä syntyviä vahinkoja koskevien avustusten maksamista. Avustusmenettelyn lähtökohtana on niin ikään ollut, että avustuksia myönnetään ympäristöministeriölle vuosittain valtion talousarviossa osoitetun määrärahan puitteissa. Määrärahan niukkuuden takia vain maatalousvahingot on pyritty kattamaan täysimääräisesti.  

Samaten rauhoitettujen lintujen suojelusta poikkeamista koskevien hakemusten käsittely, etenkin valkoposkihanhien osalta, keskitettiin vuonna 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskukseen koko Suomen osalta (lukuun ottamatta Ahvenanmaata). Nyt kuitenkin lupahakemusten käsittely on ruuhkautunut ja käsittelyajat pitkittyneet Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Tavoitteena oli tehostaa ja yhtenäistää poikkeuslupien käsittelyä. Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen määrä on sen jälkeen kasvanut merkittävästi erityisesti Itä-Suomessa. 

Lupaviranomaisen yhteistyötä alueellisten ELY-keskusten kanssa tulee tiivistää entisestään, jotta tieto alueellisista olosuhteista välittyy lupaviranomaiselle tehokkaasti. Tätä mieltä oli myös työryhmä loppuraportissaan, sillä nykyisin huomattavia vahinkoja aiheuttavan lajin karkottamista koskevat päätökset tehdään kaukana kohdealueesta. Näin ollen työryhmä esitti arvioitavaksi ja selvitettäväksi hyödyt, jotka mahdollisesti saavutettaisiin hajauttamalla luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja koskevien poikkeuslupien käsittely useammalle ELY-keskukselle, esimerkiksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle tässä tapauksessa. Riittävät resurssit poikkeuslupien käsittelyyn on varmistettava kuitenkin kaikissa vaihtoehdoissa.